Yeboyah: ”Pitää vain luottaa tekemiseensä”

-Terve tuloa, että teoston, "Self-Sans of Podcast"in jeboja. -Ei, kiitos ihanaan olla täällä. -Mä olen "Never Found Studios" nimisessä paikassa Helsingin teorastamalla. Miten sä liity tähän paikkaan? -Tämä on mun yhtävän Hassan maikallin perustama. Studio ja yhteisö ja mä olen ainollista asti mukana. Sitten tänne mä olen päättynyt Hassanin kaat. Tämä on aika paljon jengi, jotka käyttää tätä samaa studiaan. Täällä on hyvä meidän, niin hyvää energiaa. -Otsia viimeaakona viettään, että tähän nyt syksylläa 24 juttua teoston podcastia, niin kuin polsat viimeaakon täällä viityn. -Nyt itse asiassa alkaa ussykkili, että mä tuun olet täältä osipaalion. Se ei ole täällä viikolla melkein jokapäivä. Enisi viikolla, kiinni melkein jokapäivä. Mutta päättyi viikolloppuna. Mutta ennen tätä on ollut sellainen aikaa, että ehkä silleen pari kuukautta. Mä on noin vähän Hassanilettilaa, tehä sen albumia täällä, niin en oo ollut täällä yhtä paljon. Mutta viime kesänä ja keväänä erityisesti keväällä tosi paljon. Albumii väseelen. -Tämä on hyvä riisuttu. Tietenkin amphioniaasialiset kaiuttiin, että jää on näyttö, miksi asioita. Ja sitten tolainen hieno ruskea, pianoiolaisia ja ihmiset ymmärtämättömyksissä on tai opa ilmaisyskysyksin pois. Pari kitaaraa. Mistä tullakin siihen, miten suun musikki on aikana alkanun? Mitä on sikään joissa, että soittotunneilihalappsena onko teille ollut piianokotona? -Kyllä. Meillä on ollut pienoja sen nimi oli Yamaha. Ja itse asiassa, mulla on viisi nimeltä Yamaha. Ja mä muistan, että kun mä olin pieni, niin mä luulin, että se on meidän suvun, juttu koska mun isan sukuni on jäboa. Ja jotenkin mun lapsen aivoilla mun mielestä oli melkein sama asia, jäboa ja Yamaha. Nymmi oot enkin aatteleet taan joku meijän juttu. Mutta jo mun musikkiura on lähtenym varmaan sieltä asti, ihan pienestä asti, että meidän kotona on kuunutupalamusikkii, lähtökohtaisesti regeetä, viinyyle ja klassistmusikkii, jotenkin mun mielestä asti, mä olin muistaa, että se on maailman musikkii, ja aity on aina viinymua tosi paljon konserteihin ja keikoille. Ja sit mä alotin esikoulu ikäisenä muskarin. Taitses varmaan nuorenpana. Joo, nuorenpana viällä maloti muskarin. Ja sit mä eskarissa aloin soittaa kanteletta. Ja sit viisvuotiaana, malotin sit pianon soiton. Soitin klassist pianoa kymmenen vuotta. Olin ellit kuorossa Helsingin konservatoriassa. Sit mä menin musikki luokalle kruunun hakaan. Olin siellä kaksi vuotta lähin pois, koska mun opettajat kiusas mua. Musikin opettajat. Ja sit tulisala isoinnin ukäänne kohta siihen mun musikkirlisuuteen, sit mä lopetin uman äänen käyttämisen kokonaan ja en halunnan laulaa. Ja tosi on vaihdon koulu sitten lautta saa aräin ja unohden tai tietenkin tiedoisesti hautasin mun unalmat musikista ja musikin tekemisestä. Mutta tuunnelli oli ollut jo. Toidelapaalaisis pienenä. Maa just tyyppi, joka katsomme mt viitä ja ehkä jopa skipas sen iltopeivä kerhonkin koulujälkeen, että salaaminen kattoman mt viin top 10 musikki video, jutun kuin se tuli yhdessä, sopimasti koulujälkeen ja otein jonkun harjan käteen ja leikin, että mä on supertähti. Mitä artista ja sä jäljittelit? Rihanna oli todellakin. Mulle tärkeä silti tuli 25 muistaakseni ponderi-play. Ja silloin mä olin sillä. Wow, toinnayttää ihan muuta. Ett mä en ollut jotenkin nähnyt itteni näköisiin ihmisiin, Hirveesti ja sen takia MTV Music Television oli mulle tosi tärkeä paikka, koska mä näin yhtäkin, että mun näköiset ihmiset voi hyvin. Ja oli varakkaita. Ja teki mitä ne haluaisi tehdä. Et sitä ennen Suomessa se kuvastu oli ollut tosi paljon salasta kärsi myksen lista. Okei. Niin, olet ruskeatyttä. Mä sanoisin, joo, mä itseisessä identifioitun non binäiseksi. No niin, tuli patamakinti. Joo, tämä, mä tuli nyt ulos sun podcastissä. Okei. Sen vähän. Mutta olemme oma ollut sitä pitkään kyllähän sen nyt kuhleja. Mutta sä oot ollut aktiivinen, että ruskeat tytöt. Joo. Järjestössä. Toi on itse se, koska mä en ollut ollut. Mä on kirjoittanut heille heen ensimmäisen julkaisuun yhden jutun ja mä en ollut mallinnasjällä, jossa en hius jutussa. Mutta mä en ollut itseisikin ollut siellä töissä, mutta vaa astusioitin tosi vahvasti siihen. Ja mä en ollut todella vahvasilleen sanon saattaa, että mä en kyllä juulistanut ruskeat tytöt sanomaan ja edelleen mielllä niin juulistan sitä, koska ruskeat tytöt muutti mun elämän koko huubaran kirjaa, ruskeat tytöt erityisesti. Mä en ollut siellä ollut siellä töissä, mutta on ovat he palkanneet, mutta tekemään juttuja. Mutta on ollut siellä virallisesti sillä ja töissä. Mutta takaisin vuoteen 25 on saa liitty minne ikäänne. Mä on syntynyt 1,6 vuoden. Ja silloin sä et ollut vielä nähnyt, että tuumaihoin ja nihminen suomalaisessa kuostossa se siirtynyt hyvinvoivana varakaana ihmisen. Ei, että mä muistan kyllä, että ihmiset tuli mun elä sanomaat heee. Siskuman ollut joku seittävän, että sä näytä ihan luolla odusokalta. Mä en itse silloin ihan tiedä, että kuka hän oli. Jaa. Mutta so oli niin kuin ainoa tällainen, että mistä mä tiedä sin jotaan. Et selvästi täällä nyt on joku, joka näyttää multa, mutta muuten ei ole mitään representaatioita. Se unelma musiekista oli salainen. Eli me pidin sen itsellän ja en todellakaan. Siitä niin kuin hiskunutkaan kenellekään. Ei itse varmasti näkikille. Mutta joo, se supertähden unelma oli. Olisellaan salainen, koska mäattelit ei hän mun näköinen. Tai ihminen joka kuulostaa multa. Jolle jo ihan niin nasaalia kirkaisääni, niin ei voisi tehdä musikia ammutiksi. Mutta sitten mä löisin erikapadun ja saaden ja Loren Hillin, jos mä olin vaan sillä hetkonen. Mitä jos tätä tekis Suomaks? Mikä olisin se mänen ratkaisa vasysaus, että sä olot sitten tehdä? Me tein tosi pitkäyys salaisesti kirjoittelin juttuja, johinkin päivä kirjaan. Mutta sitten miten mä päädyin takas, sillä on yläasteen jälkeen tosiankut tulisiin, eten nää uskonut siihen ja uskaltanut. Mä olin sillä ja mä tunnisin mun sisällä kuitenkin, että musiikki on mun juttu. Ja mä voisi siitä vaan musikkiä jätä mua rauhaan. Ja mä olin tekeisi diitseihomia. Ja se oli ihanaa, koska mä pystyy tekee edelleen oleessa musikin parissa. Se oli mulle aivan uskonuttuvon ihanaa se edelleen, on marakastaan soittaa diitseena. Ja sillä mä päädyin sinni sabotaken keikkadi-cheeks. Ja sillä on almaa livil hänen tuplaaja. Tää ei tausta laulaja, et sä sä pike minkin. Ja sitten hän lähti siitä, ja mä jäin ja mä olin tekeisi tuplaaja-nomia. Ja se oli mulle jännittävää, koska mä en ollut sitä ääntäkäyttänyt juurikaan, kun sitten uvasiin. Ja sitten mä muistannet kuitenkin ihmiset tulisi sanoa, mulle on keikä jälkeesele. Hei, mitoo! Sain oot, sanan sun ääni on niin hyvä, just täydellinen tuorappaa, missä ja mä olin vaan oikeesti. Ootteeks oikeesti sitä mieltä ja siitä sit pikkuhiljaa alojen kerätä rohkeutta. Se on oma juttu ja sitten tapahdu siellä siin pieniä asioita, missä sitten tuntuu, että tähdet kohtas. Et just 27.17. floufestivaa, leilpää sin prinsesnokian keikkadi-cheeks. Ja musta tuntuu, että mä ennen se edittämään tämä samaa tarinaa. Mutta se oli tärkeä kohtaa minä ja jotenkin se sanoin, mulle siinä, että se on jo jotain mitä se pidetse on sisällä. Suomitään päästässä ulas. Ei mennyt kauaa kaakunmäsitte. Pää sinään ittää mun ensimmäisen viisin. Siinäkin itse asiassa maikalla oli tosi tärkein osassa, että oli Hirveä Struggle päästä studialle. Kun sanoin ihmisellä, että mä olen tähän musaan ja rapäätä niin enkin vaan nauraa. Ja oli tosi vaikeat. Mä vaan saanut varattu, että sitä studiaaikaa. Tehty niitä ihmiset etkin usko on pystyy siihen. Sain etkuutekin olisi sinne ja sapa taasin kaas. Ja taitoin sullani näyttöjä. No joo. Ei minulla ollut mitään näyttää. Koska ei me oltu mitenkään kuitenkaan, että kyllä ääni tettiin sinne, niin kaas yksi viisimismuullisella ei fiitti. Mutta emmät tiedä niin kuin riittikse. Ja mä en tiedä olikse ees ennen va jälkeen. Mä en nyt muisto. Mutta niin jotenkin se riittänyt. Et pitiin näyttää jotenkin paremmin vielä. Ja tota, mutta joa, Hassanusko muhun. Hassan varasmulla studi on Hassan äänitti. Hassan maasteroi. Hassan luopuomasta beetistään. Antoi se mulle. En viein tuottua beetti. Mika viisi siitä tuli? Broflake. Okei. Siitä lähti. Ja, kaksi tuot 17 jokuussa. Laitoin sen ulos. Lähin reissuulosiin, frendiin kanssa ja kuvattiin musa videoa siellä. Sandifoxin kanssa ja. Siit mä laitoin sen ulos ja siitä se sitten lähti. Jepo ja millainen prosessisulla on uuden viisin tekeminen? Moni noinen prosessi. Se voi olla ihan mitä vaan. Voi olla että. Mons porassa ja kuulen, kun sanoin, joku hauskan sanon tai lausein, ja mä oon vasille kännikkäisiin, ja noutsit esiin ja kirjoitan ylässä. Tai sit voi olla, että on joku ihan kauhea tunne ja tuska, ja onko tonna ja ei saa nukutuksia ottaa kitarankäteen ja. Itkeä. Kaiken johonkin biisiin. Tai sit voi olla, että tulee studialle ja ei ole mitään ajatusta, sit mietitään, mikä on. jotenkin. mikä inspiroitalla hetkellä ja. sit lähetään siitä fiilistelee ja. pidetään vaan hauskaa ja. joskus se on joku tyyppi, joskus se on joku. matka, matka tylenäinsä inspiroimaa, ja kun paljon pääsee vähän toiseen, niin kuin ympäristöön, niin se on on tänne moleppaljon kanssa inspiraatioa. Mutta kaikki elämä vaan inspiroin ja sit vaan pitää muistaa siinä noutseppi hiilaitaat. Varmaa alkaa tilaa olekohtaa aika täynnä, niin pitäisi varmaan joskus semmäs purkaa. Puraat se, kaivat se siellä sitten oikeasti. Onko tulsella semmoista hetkeä, että mitä hän nyt tekisessä, sit sä oot käynyt siellä katsomassa? Tätimme tämän taika harvojen. Siä on kaikkia kaikemman arteita, mutta mun stuntajat täällä hetkellä nyt on varsinkin viimeisen vuoden ajan ollut sellainen iso inspiraatioa, ja ei ole ollut saast blokkii, niin sitä vaan tulee koko ajan lisää ja uutta ja parempaa. Tuntajat on sellaisi esok kehittyminen, joka tapahtuu tällä hetkellä. Mutta matan kaiken ylöisiä sit jos tulee jossain vaiheessa kohta, että nyt ei oikein niinku tuu mitään uutta, niin niihin voisi palata. Ja kyllä mä välillä, että jos menee jonkin sessariin, ja ei ole mitään, ja aivot ei toimi sinä päivänä, niin kyllä mä sitten vähän sellainen sijaa tää toisiko täällä mitään. Ja kyllä niistä on syntynyt myös asioita. Puut se jakaa jonkun joka on sielt perasi sun viisi. Tuo onks ul miellä, joka tai joku laini? No. Kyllä mä oon tuntuu, että näissä uusi piiseessä, mitä mä on nyt tän vuoden aikana julkaassu. No itse asiassa esimerkiksi myitai piisi. Niin koko piisi oli itse asiassa. Itse varmaan ja rohke on mun typ. On nirse pitää olla oikein vaip. Monitään näkee musta päivä unii deili, mutta mä oon sun baby, e halumitää basic. Koko se piisi? Niin mä oon kirjoittanut se mun nousseihin. Ja sit mä meniin studiolle, Frank Shuss, Frank Inkonsa. Ja sitten se soitti mun mielessäin piitin, esim. vaa preppasi se sein päälle oli siinä. Ja jo, ääni tää tää ja. Soon aika lailla siinä se viisi. Se oli sellainen niin kuin energia purkaus. Jos säätät et vuodesta 7 toista lähtien, sit on nyt 7 vuotta, kun se eka viisi tuli, niin aika paljon on tietenkin tapahtunut. Sulla on päätkää, että sä oot ollut ison levyyhtiö leivissia. Nyt sä julkaiset itse musaan. Minkälaisenä sanää titettäinen reissun sovar. Processi. Tämä on sellainen ikuinen processi. Ja musta tuntuu, että tänään itse teessa, ennen kuin se tulittainen, niin meillä oli just palaverisiitä. Uuden levyyn visuaalisesta maailmasta. Se on tulle, että se olen niin paljon toivoa, että välillä tulee ystä fiilis, että mitä hittoa tapahtuu. Mitä mä on tekemässä. Ja sitten tulee se hetki, kun se kohtaa, että jonkun ja te otte sinille hei. Tässä on on joku järki. Ja mä vaan niin kuin oksennan ja taen ajatuksia ja ideoita ja tunteita. Mitä on tapahtunut tässä ja mitään ollut. Ja sitten se toine onkin sinille hei, kun tässä on joku juttuja, että leikkuitsa niin onkin ja sitten sä alkaa taas siitä, että jotenkin pitää vaa luottaa siihen tekemiseen ja uskoa siihen. Olla palata aina takaisin itseensä, että se on ollut mulle iso asia. Et herkästi tällä alalla varsinkin rappiskennessä mustuntuu, että sataa lip-sataa sellaiselle, että miten, miten mä saisin validaat jo ulkopuolelta. Ja aina mä palaan siihen, että eikä ei. Mä on hyvä. Mä on tärpeeksellisen kuin on ja mä on upeen ja mulla on oma juttuja. Se on kaunista. Mutta pitää jo senkin aina käydä sijaan, niin kuin sivupoluvilla et voi palata takas ja muistaa sen, että mistä on kyse. Tarkoit se sitä, että ei vertaille myös käa mui. Kyllä. Ja sitä. Ja sitten ehkä mulla, niin mä se tuntuu turhaltaan, miksi mä vertaan tai. Miksi mä vertaellisen johonkin, mikä ei kuitenkaan, me ei ikennat voida tulla samast paikasta, me ei ikennatuu ole sama tarinat. Ehkä mulle se on liittynyt siihen, niin kun on tuntunu, on tuntannut saast epäreiiluutta. Tannut saa, että miksi, että mun elämässä on tapahtunut niin paljon vaikeita asioita, on isoitraumoja, haasteita, mun yhteisössä on tosi paljon kaikkiin haasteita, mitkä liittyy siihen, missä asemasmä ollaan tässä yhteiskunnassa. Niin se tuntuu välil epäreiiluutta, joku voi vaan pitää hauskaa, tehdä vaan, esit itäpitä hirveästi miettiä ja purkaa niitä vanhoja asioita. Näin, mutta sitten mä loitanut siitäkin nyt, sen kauuneiden ja ystävääk tänään se palaverin, niin tulli vasne, ahaa! Mä voi sito kaiken tän siihen mun taiteeseen ja hyödyntää sitä siinä. Samaan itse sitten 90-vuotianasulla ei ollut ennen kuin sanaitrihannan emtiivillä, kun viha, mänäinsun keikkoa tänä vuonna nyt sekä saitveisissä, että flossa ja se mikta ei mulle siitä välitty, tarkkaille ihanan niin tuntuu, että se sun yhteisö ja siinä oli tämä aika yhtä. Me ollaan. Uskot sä et sä oot itse sellainen esikuvat, mitkä rihanna oli sulle, niin nyt monille. Kaima on. Sainte sellaista palautetta? Joo, kyllä mulle tulee tosi paljon palautetta siitä, miten tärkeää tässä on mitämme teen. Mitä ni se on inspiraat, jos on ollut? Ja on kuulua, että ihmiset on nuvennut tekein musikkii, musta inspiroituneena ja on inspiroitunut umantyyliin säkkaan sa tai inspiroitunut, että hei meijänlaisille heuksi levoitehdä tällaisia tällaisia asioita ja voi olla kaikkia tätä. Ja ei tarvitse pienentää itseensä. Sopiaaksen tähän yhteiskuntaan. Mitä sä iten määritteleet sen su yhteisön? Mäkin heitin tämmöisen olettamukse, että se oli sulle yhteisö, kun se oli kohden keikan yleisö, jotka sä saa hyvin mukaan. Mulle ei ole tarvitse määritellä sitä yhteisö, millään tavalla et? Mutta sä etelämään kuulioita, jotka tätä kuuntelee. Ja ne on silleet, että okeima on kuluttaa, että jepoohin jossain vaan nähnyt sen taas siitä, että tiankaan osa ehkä tai jotain. Jaa. Mutta että ne ymmärtäisi nää ihmiset kuljatettavat. Sulla varmaan kaikki tervetulleet joa. - Ehkä se on minulle yhteisössä tai ihmiset, jotka me toivannat löytää minulla, aksiaan ihmisiä, jotka on joten sydän on auki. - Se on ehkä se määrite. - Rippumatta niiden taustosta. - Rippumattaustasta, rippumatta yhtään mistään, jos on sydän on auki tervetuloa. - Suon näiti rakkelkuukka oli merkittävä valokuvataiteilija. - Eidit sähänen kanssa keskustella, hän kuolel kaksi vuotta sitten, niin eidit sähänen kanssa keskustella tai tietenkin misestä? - Oii, me tehtiin taidetta yhdessä. Me näiti hän on kuvannut elopeena epen kanninen ja perhosefekti alpuminkaninen ja oli elopeena epeessä meidän lokaatioskouttina, kun tehtiin sitä visuualista puolta. Se on aina ollut osameiden elämää taide pienestä asti. - Hän kuvassa suon joku sä olet kolme vuotias, niin kuule se valokuvassa. - Musta hän kuvia ihan sieltä synytyis osastuut asti. - Mutta ne on kuuloisiin, missä se on kansallispuussa. - Kyllä, joo. - Kolme vuotia. - Mikä ään? - Niin ehkä viis. - Me taisen olla ehkä viis vuotias niissä, mutta joo. - Ja, kyllä kansallispuku. Ja me puhuttiin tosi paljon siitä. Minulla on aina kannustettuja. Sanolla on ollut minun isoimistrikkauksista, että minun äiti oli aina sillä. Ja sä voit tehdä ihan mitä vain. Ja taide tai ikinä pidettyisi, jotenkin vähempi arvoisena hankin muun työöneikä ajateltu, että se ei voisi olla mahdollista tai. Mutta kyllä on muistaa, että sitten kun mä olisi le äiti, minäkin halunut olla taiteilijat, että olen päättäni nyt, että vihrekin olen taiteilijat, niin kyllä se oli vähän lehneet. No sä tiedät miten haastavaa se on ollut vaikka taloudellisesti, mutta ei siinä kena ollut mitään sellaiset, että ei, että pitäisi hankkea oikea työtä, niin kuin kouluttautua ja hankin oikeaan työhön tai näin, että ainaalisa usko ja aina tuettiin parhaan mukaan, että mihin oli mahdollista tukea niin muotuvat tuettiin siinä. Ja mä olen saanut siis aivan uskomattoman kasvatuksen taiteen parissa, että vaikein ollut taloudellisesti isoja rikkauksia, niin sitten mun äiti aina jotenkin saai sunplittua meille matkoja, että äiti oli vaikka nyjorkin instituuti on puheenjohtajana ja sitten päästivaknyjorkkiin käymään, olivat viisvuotias niin vietettiin siellä joitakin kuukausia, ja mä muistan, että esim. sinne mun tähti tuli mun hoita jaksi, koska ei tietenkin pitäisi täytyy sitä töitä, niin mun tähti sitten, joka päivä pitiin mulle taide koulua, että siellä maalailin ja tiertelin ja käyteen inspiroitumassa kaduilla ja sitten palattiin takaisia, mitä näitä maalataan tää ja että ja on käynyt niin kuin pienestä asti kaikkumaan, mutta taide muuseot ja näyttelyyt ja galleriat ja residensi tilatsia kaikkia ja muistat mun äidolleimössä lauprojekteita, että hän kuvast roskiksi ja sijaan nukissa näistä ei tuli ikinä mitään, näistä kuvista ainakaan vielä. Mä muistaa, että siellä mä seurasin perässä ja ihmettele, niin se meidän ympi tämän roskiksiin niin kertaa. Mä oon ollut todella silleen luavaa ja inspiroivaa ja on niin kuin ollut aina se ajatus siitä, mikä vaan voi olla inspiroivaa ja aina on haastettu sitä, mikä on hienoa, mikä on kaunista, mikä on rumaa, mikä on tärkeää ja mitä meille opetetaan. Aina on opetettu kyseenälaistamaan ja se kyllä kuuluu mun taiteessa. Miten se on vaihdellut tässä 7 vuoden aikana, kun suulta musikkii julkastu et mikä suoi inspiroi? Miten se on vaihdellut? Niin, et mikä on minun eri? Tox on ollut, jos sä mietit nyt itse asiasi analysoide ja levytyksiä, asiasi analysoide, niin se mitkä asiat niissä 5-6 on teemoina? Toivonkin mielenkijentönen kysymys. Mustuntuu, että bro-fleikin kohaalla sollevaa sitä nyt, minulla on nämä tunteet, minun sinällä minun pakkovaan päästä purkaa ne. Ja sit mä muistaa sen jälkeen, mutta odotettiin ehkä tietyn laistaisella strapia. Ja mä muistaa et eloveenno eepioli, mulle sitten tärkeää silleen, mä en halut tehdä sitä mitä te odotattu muuta. Mä halut tehdään muuta ja mulle oli tosi tärkeä avata itselleen, niin ovet siihen, että mä voin olla toiteilija, et voi määritellä vaan rappariksi, vaan mä on toiteilija. Ja mä halusin tehdä juuri visuaalisen eepiä, mennessin ne kouvolaa ja anjalan koskelle kuvaa ja tehdä visuaalista taidetta. Ja siitä eloveena eepiä syntöä siinä inspiroitutietesti se omaa ruskeus ja mustuus ja valkosuus ja suomalaisuus ja gaanolaisuus ja oma yhteisö. Ja tosi paljon se yhteisö nimenomaan, et siimallisille, "Oh my god, vitsi mulla on upe et tyypeä mun ympärillä, mä olen tehdä näiden kaayhisiotaan ja kaikki tuli siihen tekee ilmaseksi." Sitäduu, niin tai suurin osa, 99 prosentii ihmistoli niin kuin ilmaseksiin messissa. Ja musta tuntaa, että se on kantanut se sydämme voima, sen projektin tosi pitkällä. Sitten perhoseffektilalbumilla. Hmm, se on jo mulle ehkä vähän silleen se kavaa aikaan, ja mä hain taas itseän. Musta tuntat kaikki projektit on loppu elopuk sitä, että kuka mä nyt on ja reflektio siitä tavallaan siitä hetkeistä, että kuka mä on siinä hetkeissä. Mutta ehkä siinä oli sitä, että hakki sitä, että vitsi et mitkaan ne ydin asiat, mitkä mä adottaa mua, et siellä on se omaa alumaan biisi, et halua laitekseen ja myös jammahan kertoo siitä, että on itseän. Ja sitten kuitenkin muistat yttömäageaa on sitä yhteisöä. Munkaa, siellä on sellainen biisi. Siinä oli kaunus mä veikkaa ja aika paljon niin kuin se suhde siinä, että kuka mä oon ja mitä mä tarvitsein suhteessa siihen yhteisöön ja mitä mun yhteisö tarvitse. Ja musta tuntat saman teemme jatkuu edelleen, että mä olen lähtenyt taas tästä silleen. Okei nyt tämä uusalbumen nyt mä teen nyt mä pidän hauskaa, nyt mä aittele vaa itseän ja nyt mä oon itsekä staiteelija. Ja mä teen tän itselle niin siinä on rauman kaari tässä albumilla. Jokaa nyt sisteos. Soon tällä hetkellä. - Ja tulossa. Voi ikon niistä nyt kesällä 24 julkastuista, onko niitä nyt kolme biisiä tullut. Niistä päätellä sitä siellä aika hedonististymän on. Niin, kaasit voi jotain päätellä. - Et se on se teema. No mä oon sanoa että se on osa sitä teemaa. Mutta ehkä kaikista tärkein tästä tulevaisuusprojektissa on se, että me ollaan kaikkea ja meisikaisissa on niin monta puolta. Ja mä en haluu pelkää että jos mä näytän jonkun puolen itseästa niin niin, mutta mä aritelään sen yhden puolen perusteella, koska mä uskon että esimerkiksi tänään sä istut siinä mun edessä. Ja mä näänshut sut tässä, mutta mä tiedän että tuollon tuhat sinää. Tuhat miljoonaa eri versioita susta. Ja mä tiedän sen. Ja mun lei on mitään tarvetta syytä laittaa Suomi hinkään. Okei saat nyt sellainen sen perusteella mitä mä tänään nään. Ja mä haluan uskoa tän levyn myötä ja tämä levyy. On nyt oodisiille että mä uskon meihin. Ja mä uskon siihen että mä pystytään näkemään toisista menee kaikki puolettiä. Meidän ei tarvi mennä niin lokerohjia bokseihin. Ja tietenkin aina oppi uutta. Aina niin kuin tavallaan meis on kuitenkin lohpolluksi aina enemmän samaa kuin eriä. Ja se on ihan hassoa että mä aimassa täällä hetkellä ollaan jo tekellä sinä ole tuolla. Ja sinä ole tuolla ja sinä ole tuolla. Ja sillä ei uvaat. Ja se on olisi mukaan muistaa. Jos on olisi mukaan muistaa, että suomi rap on ollut viime vuodetta. Suosittuu. Sielläkin on tosi monia kutpi kuntia. Hän en heimulaisia kun kilpakumpaneita siellä. Enemmän hen en heimulaisia kun kilpakumpaneita. Mä näet mulla oikein kumpaa kaana. Stuntat maihauulko puolella kaikesta. Okei. Mä en niin kuin. Mä en niin kuin viätä oikeastaan juurkaa aikaan. pohinda sanoi siellä, silloin heidän mukaan muut k Vollen kauha onietoivat tällainen fellowverimast intentions. Mä haluisin enemmän, mulla on tuntutustuu, jatukeutuu, jatietää, jatuntea, mutta mulla ei tuntut sellainen olo, että on tullut ehkä yt enkin väärin ymmärrätyksiin. Millä tavoin? Mulla on tuntut, että ihmiset vai jännittää mua, ja vähän pelkä mitä ne päätään? Varmaan sitä, että mä tuomit sen tai aattelen tietävänin paremmin toi. Ehkä ne pelkäät ne sanoa jotain väärin, ja sitten mä käynnä siloinnin. Okei, jaa. Tai Mä en ole oikeastaan ikinä ollut yrkkä. Mä en ole ollut tosi ymmärtäväinen ja pehmeen. Mutta se, miten mä myös ilmaisen välil asiat, niin mä ymmärrän sen, että joskus on ollut etkeä milloin, mä en ole ehkä osanut ilmasta itteen, niin sillä tavalla miten tässä yhteiskunnassa halutaan, että ilmasta on asiat, mutta siihen liittyy myös paljon stereotypioita, että musta on nois oleta tunna, niin se saa tätä ajatella aggressiivisena, mutta sit jos valkonen mihe sanoin sen, niin se on vaan sille, "Aa joo, totta." Sulle ei ole lähtökohtaisesti semmoista auttodetta ettei asemaan. Niin. Musta tuntuu, että niin. Vaikä. Ette se on notettu sit heti tolle pelottavan. Niin, mä koin, että ehkä se on se oma, ja mä ymmärrän sen, että nihän saa mitämä on, niin sille ei sinä saa välia, koska loppujen lopuksi kaikki me heijäställä on itseämme toisemme kautta. Ja mä on peili. Ja mä tunnen tosi vahvasti olevani peili. Ja mä herätään ihmisiä epämukaviitunteita, mutta se ei liittyy muhun suoronaisesti, koska ihmiset reflektoi itseään muusta. Ja mä teen sitä myös muiden kautta. Joku sanoin jotain, niin mä on sillä jos mulla tulee epämukau tunnemu, miksi muut oli epämukavatun eisille toi oli sinä ole tällainen. Niin. Ja. Mutta sitä hauskan pidosta. Tosi on suoristaan tällaisiin seksibiisen ja aika monta, mitä saa nyt viimeaikonä tehnyt. Näet sä siinä, että sä jatkat tietyllä tavalla sellaan jatku mua, mikä muustas musikisi ylipäänsä on ollut yksi tommonen vahva juonne vuos kymmenian, eläivuos satojakin. Mitä sä tarkatat? Etta James Aichestuona meiklaaftujuut. Etta James. Lähetään vaikka sieltä. Yksi mun lembi artisteista. Hänsta on. Ja että tommosiaan vahvojen naisten jullistuksia on kulttu maailman sivu, mutta suomalaisessa rapiskenessa ehkä kuitenkin vähemmin. Mostuntu, että todennäkin mä inspiroidon muustien naisten anteeksi pyytänä mättömyydestä ja siitä, että he ovat omia itse jää. Ja samistun siihen, että sä et voi ihan sama kuin kuten käsä yritä tolla jotain, niin suudelle silti määritellään tietyllä tavallaan, että mä muistan että ennen näitä viisejä esimerkiksi mä en ollut julkassu mitään seksi viisejä, päätsi tekee mieltä. Ja silti ihmistoliisille. Sitten kaikki viiston niin seksuaalisia. Mä olen varsin leitää jäämme. Voi niin kuin piilottaa mun omansa seksuaalisuudemme silti mun määritellään sen kautta tai mä ihmiset sanoit mun musikki on niin aggressiivistä, että mä on sellainen kun se kuunnulu aiilii, että se kuunnulu elopeenä, että se kuunnulu on viisei yli pätää, koska mä en ollut, niin kuin, joo, siellä on myös aggressiivisuutta, mutta tämä on niin kuin tätä samaa teemaan, mikä tässä on meidän keskustelus ollut tänään yli pätään, että on halutaan laittaa sut ihankin tiettyin boxiin ja ajatellaan sä tiettyin lainnentaa, joku viisi voi ajatellaan, että just vaikka mä täydin viisi on seksuaalinen, mutta jollekki taas, se on queer liberation, se on niin kuin supercilä, gay biisiä, jollekki se on taas sillä ja siistiä siinuhdistyy drum and bass ja jersey, jersey bounce. Ja jollekki taas joku näkee, että onpa siisti, että tässä on tämä ballroom, että viisuaalisessa maailmassa ja kaikki kattuu siitä musiikki omia linjia läpi. Ja esimerkiksi, nii, myit hype, viisi, se on myös tosi siinä on, semmo koinkyn liitekkintorilla seksuaalisenä ja siinä oli just se, musta on tuntuu siinä oli siitä samaa kuin brofleikissa, ton pakkautunusta energia, ja on yrittänyt pienentää itseensä, että mä en voi tuoda tätä mun seksuaalisuutta esille, että mä on tällainen musta hyperseksuaalisoitu nohisolletettu, just se, mikä tavalla on se stereotypia. Ja, sillä mä en voi se olla f*kit. Mä en enää, voi vittu enää kiinnosta, mitä te ajattelette. Totta kai mä kiinnostaan mitä te ajattelette, koska mä rokaiston teitä, mutta mä en enää ajo pienentää itseä ni sen takia. Nollamma, kaikkine puolineni ja teikin on liive. Se ei ole muulta pois mitenkään, koska mä tietenen, että mitä enemmän mä on autenttinen itse ni, mitä vähän mä pienen ennä itseä ni, sitä enemmän mä rezonoint niillä ihmisillä, jotka näkeä, mutta sellaisen, kun mä oon. Mikä ton musa tuotaan on osuus on siinä, että jos sä teet, nyt levyä, niin kun teet, niin miten tarkkaan saa etukäteen tässä nyt viisiä teetessä määritelly raamit, sillä minkälaista ja saa ondiin siinä. Mä määrittelin raamit niin, että tässä pitäisi olla kaikkia. Mä on kuunnellut niin paljon erilaismusikkii. Mä haluan, että siellä on sitä yssäriin, missä mä on inspiroitunut. Mä haluan, että siellä on sitä kaksi tuohon alkuu. Mä haluan, että siellä on tätä nyky juttuu. Kunnallut osipalein rokkia ja punkkiin, mä haluan, että siellä on sitä. Mä on soittanut klassistpiaan, mä haluan, että siellä on sitä. Mä oon, no itse asiassa nyt kun puhuttiin tästä niin kantelet, akin soitton sitä meille joo vielä tolla albomilla, mutta laiton tänne nyt korvantaakse. Pynöstä kantelet. Killa. Pulla on kantelet kotona. Eli se ei oo mikä on mahtomuus. Ja Just tavallaan vaikka siinä Daddy Beesissa. Et siinä on sitä Jersey Bonsia ja Drum and Bassia. Nonsella siihen gentreiväikin, missä mä on inspiroitunut tosi paljon. Mitä vitsi laitetaan ne samalla Beesille? Ja mä haluan vaat siinä on, kun mä haluan paljon just ne kaikki puolet minusta. Ja mä tiedän, että mä en tuu saamaan niit vahduutettuisille yelleen leville, mutta mä yritän. Nyt kun tämä on omakustanne, oman levyhtiä on kautta tulevaa julkaisua, niin koet se kaupallisia paineita. Mä on kokenu. Mä on todellaakin kokenu. Nyt kun mä julkaisin nämä kolme ekaan biisiin, niin kyllä mun täytyy myöntää, että mä on ollut sillä ja horme ettei ennenpäihmiset, tommo löytänyt näitä. Mutta se on ollut tosi kounisprocessi. Koska sitten jotenkin ensinnäkin mä arvastan niin paljon, joka ikistä, joka on löytänyt, joka on ollut sillä et hei. Mä haluan kuulla mitä ei vahalluus sanoa, ja mä haluan tietää millä sitä uussa on joon. Ja fit siihenkin on tykännyt siitä, siis se energia, kun on kohdannut ihmisiä, on ollut sillä okei mitä tapahtuu. Mitä tämä uus mosa on? Nyt tulee tämä ihan uutta ja tuntut sat vapautunu ja se mitämään halunnukkin viestia niillä ihmisille jotka arvostaa ja kunnilleyttä ja näkeä, mutta niin se viestiommeni perillä. Ja se on ollut super siistiä, että ehkä mä haluan keskittys siihen, enkä siihen, että kuka ei ole löytänyt sitä. Et tällä hetkellä mulle ei ole paineita. Koska mä tiedän kukama on rakastan sitä mitä mä teen. Mä rakastan niitä ihmisiä jotka näkeä, mutta ja ne rakastaa mua. Ja siinä kaikessa on jo niin paljon hyvää ja niin paljon sitä energiota mitä millä me eletään. Kun elämää, siinä on niin paljon elämää jo itse sään, että se on tarpeeksi. Totta kai olis upeeta, ihan vaan silleen elannollisista syistä, että jos mun nyt mä laitan niin kuin kaikkirahani tähän, niin jos se ei löydä kuulioita ja mänsä sen myötä keikkoja, niin totta kai se vaikuttaa siihen, että sitten se musiikin julkaisemminen tulevaisuudesta edellä haastaa. vampaaa ja se on iso armillista, koska mä haluan jakaa tätä prosessiin ihmisten kanssa kuuntelee mun musiikkiä, että jos se ei se lähe, niin sikpitä ja juokasematta asioita ja se on armillista, mutta ehkä mä en lähtöstä ajatuksesta. Mietitkö sä sitä mikä mennist läpi, kun sä kirjoitot viisee? Mä on miettiny, mutta tämä nyt tämä nykyinen albomi, mä on käynyt tosi syvästi tota prosessiin läpi. Ja taun nyt ihan aikoiska tästä tulee nyt salan kari, toalle levylleet, loppuolopuksi ei merkitsen niin paljon, että mä mieti just itäkin. Mieläs mosaama kuuntelee, mä kuuntelee tosi paljon mosaamiel ei oo. Mä en itse asiassa kuuntelee mitään, mikä on top ykkös listoilla. Ja se mä oon sellainen, miksi mä sitten yrittäisin iteollas siellä, kun sä ei oo esälas mosaamikä muoinspiroihin. Jotenko ne? Joku sellainen ulkopuolennen painen väliltulää. Ja se myörii, jonkin tonne mun sisällä. Ja sit mulla on paha olla, koska mä tunnen, että nyt mun sisällä on jotain, mikä ei kuulussina, joka ei oo mun. Ja sit mä herään ja on silleen hetkonen. Mä voin vaa ottaa tän pois. Mä puhdistan itse, ja puhdistan mun kehon niistä muiden odotuksista, muiden ajatuksista. Ja sit on taas hyvä olla, jos mä muistaan tarpeekställä senä ja mä en mieti, mä en halu miettiin niin kuin. Ja se on halu miettiin, niin kuin sitä, koska ihmiset on kiinnostuneet mun tarinasta. Ja emme voi kertoa mun tarinaa, jos mä mietin, miten mä kertoisintantorinan silleen, että sä kuulisit sen. Koska sit se ei enää välttämät oennaa mun tarinaa. Jos mä kerron kenen tarinaa. Ja sit pakkaha jo käsi. Et tota mä en väitä, ettenkö olisi miettiin nyt mä en väitä, et mä olisi joku ihan vaan tuolla, jossa en tyhjössä vaan. Wow, tietyt sä pohemi tai teilia, joka ei vaan niinku ei stressaan, mutta olla siis asioissa. Sitten totta kai, totta kai. Mut just nyt, just tässä et keskomme istutaan ja puhutaan tästä. Niin mun on tosi hyvä fiilis ja mun on sellainen olen et. Mä näin teet muut kaikki ketketet teet, ettei on jokaisella niin upeen juttu, omajuttu, kaikil on omaa ääni, omaa tarina. Ja mä on yksi näistä tarinoista, mutta mun pitää olla vaan mä, emme voi olla kukaan mua. Ja se on ihan ää, ja se on upeeta. Kun sä saat piisikereellään kerrottuusti tarinaan, mikä on sitten se fiilis, kun sä saat piisin valmiiksi. Koit sä et se on helpottu nutta, koit sä ette. No niin mitä seuraavaksi levottomuutta samaan tietää. Homma jatkuu. Vain aika innostu ja että mä on josillainen, kun jos sinä päivänä, kun me aloitetaan tekijö tai piisin, mä on innokasio, että huva on miten tässä nyt syntyy. Ja sit se on iso iso iso iso innokuus, mulla kun mä saan se demon kuunteluon, esit mä oon tasmat kalmasille. Oh my god, kaikita ihmiset käs velettetet, että tiedä myytä huulon tämä muun kuulokkeissa. Ja ehkä nyt se, että nyt on mun omapien isalaisuusta ehkä mun ja tuottajan. Ja sitten se eläätietysti se prosessisiin näitä, että miten se nyt onkaan, että onks se tuntuu se piisi heti valmiilta vai lähdetään sitä vielä niinku hautomaan ja kehittämään ja riippuen tietysti se, että se proessist kuinka pitkä se on ja mitä siihen liittyy. Mutta sit kyse biisi on valmis, niin edelleen se innokuus, kun se on tuli se jännitys myös, että on silleen apua, nyt tämä joka enää tämä mun omapieni salainen innoistuksen kohdea, että mulle se riittäisi jopa niinku tiedkään. Sen takin mä puhuin vaikka se aika semmin siitä, että jos tavallaan ei tulla taloudellista menestistä niin sehän vaikuttaa vaan siihen loppua ja loppua, että ei voi julkaista musiikkia, koska se hän on se kallis asia. Mutta musiikin tekemistä mä tosi ikinä lopettaa, se on mun sijalu. Ja se on mulle jo innokuus, jos mä on tosi, tosi yli innoistunu, niin sitten on meijäsoita niit piin se mun kaverellä. Ja se on jo sillee, mutta se on huono jo mä lukenut, jos tain etsit sin kerkää tulla, jos en innoistus, että nyt tämä oli niin kuin tässä tavallaan tytmä sain sen täytyy myksen tunteen siitä. Sitten koska se on vähän huone, jos pitää siinä alkaa vielä tekeistä julkaisuusuu, niin teillä mä ajan, promo mä on sitä ja mitä kaikkeen siihen liittyykään, niin jos siihen ei ole enää sitä samaa niin kuin täs pinää, niin se voi vähän tuntus sitten raskaumalta. Jepoja, mitä vinkkejä sä antaisit uusille alalle tuleville viisin tekijöille, jotka haluais luoda uraa, vaikka sitten Suomi rapin parissa. Ehkä olis tärkeää, että mihetteet kuka sä oot, ja mitä sä haluat tuoda tähän maan? Ja mikä on suun motivaatiot, totta kai mä on jutettu muiden artisteen kanssa, niin tieten artisteet, jotka on vasilej mä haluaa tähän rahaa. Tätä se on vain. Ja sitten se on se, sit saa alatopiskele, sita, että miten niit hittin biisee tehdään, miten tehdään Suomen top 50 hittejä. Ja miten niit markkinoidaan ja ketä sun pitää tuntea, että sä pääset sinne ja missä levyyhtiöllä on hyvä olla, ja näin edespäin. Et sit tavallaan se fokus voi olla siellä, ja sit taas esimerkiksi muulle, mun on pitänyt mietit, mitä mä haluan tuoda tähän. Et niin kuin tästä tulevaisa levyyssä, niin oli tosi tärkeää, että siihen alussa mä pääsin purkaa just niin kuin sä olet pakkautunut energiaa, mutta sit se on muotoutunut siihen, niin kuin sitten loppupässä onkin sä ajatus siitä, että mitä taas. Ja palaan siihen, että mitä mä haluan tuoda tänne. Ja niin kuin mä sanoin niin. Tää itse sen on sanonut tätä, mutta viime aikoina mä on kuunut tosi paljon reggieta, klassista, jatsiin. Mä on palannut takaisin ne juurille, mistä mä on tullut. Ja se energia ja se vibrations, se taso milleessä musiikki värahtele. Se on ihanaa. Ja just edit James. Mä on vasille. Uuh! Tää on, että sä tängänne sielu on. Tää tuntuu hyvältä. Ja klassinen musiikki, pianu musiikki. Voisille. Uuh! Ja se ei tarvi olla silleen duri biisiä. Ja, ja vaan se sielu jotenkin se jopa sellainen vaikeat asiat, kun ne tuntuu. Ja mä on herkkä ihminen ja mä saa taa oikea itkeä ja tunteen niitä biisejä. Se on niin upeeta. Me on vasille wow. Täs on vähän niin aaltung, jotka tulee. Ja nyt totta kai live musiikki on vielä ihan oman asian. Sitten se on todella massiivinen kokemus. Mut silleet. Et ihan sekiä, että mä on vasilleen. Mulla on tos noin genellekittajaan. Sieltä nyt jotenkin mun korviin tulee tää ajanir aaltungja. Se värahteleen niin vahvasti. Eli mä on yhteydessä mun esi vahvasti ja kaikki on yhteydessä ja kaikki on yhtä. Ja se musikki on välillä. Niin. Se on vaan niin uskomottun hieno asia. Ja se on ollut se, missä mä on ollut nyt. Ja mihin sitä oosmusikki veivät loppuolomuksen vie. Sen pitää tuntuu. Elisuu vinkki. Uusille piiritekyöllä on. Eli te mosaa, joka tuntuu. No mä sanoisin, että mun vinkki on, että mietin, mitä sä haluat tähän maailmaan luoda. Jos sä haluat, jos on motivaatio musiikissa onnetsuus tulee lista ykkönen. Ja sä haluat tehdä rahaa. Niin, sit opiskele sitä, miten se tapahtuu. Jos sä haluat luoda tähän maailmaan tunnetta ja saada ihmiset tuntemaan. Niin, mietin kukaisa oot. Mikään sun tarina? Mitkään niitä vaikeita asioita? Mitkään niitä ihanin asioita? Mitkä sä on suttun temaan? Ja mä on huomanaut ainakin itellä, niin se on ollut tosi paljon sitä, että ohinamä palaan jo hankin. Eli just toi mä palaan siihen, mikä on lapsena. Varsinkin lapsena must tuntuu, että me tiedetään kyllä. Tämä tuntuu hyvältä, tämä ei tuntuu hyvältä. Ja se mä olen tosi niin kuin aitoja ja rakoja sen kanssa. Ja nyt mä olen juuri palannus siihen, niin kuin musaan vaikka mä olen silleen nojepp. Niin, näin, se on tämä reggie vaan on. Ah! Sitten tulee niin hyvä olo. Ja mi ei jo hätää, ei jo huolta. Ja tätä samaa mä haluan kanssa. Minun kuunteeli oelle samaa energiaa, että miten mä voin mun mousiikilla tuodaan sitä rakkautta. Se on mitä mä haluan tuoda tähän maailmalla. Mä olen tuoda lisää rakkautta. Ja se on mun ydin. Eli kaikki, jotka nyt aloittavat mousiikin tekemisen, niin mietin vahnut, mikä on sulle tärkeää tässä maailmassa. Ja me sitä kohti. Kiitos, Jepoja. Kerro vielä mitä teosto merkitsen sinulla? Kuuuh, teosto. Joukko se on saada mulla? Ei koikeesti. Se on totta. Mä pystyn tekemään tätä sen takia, että meistä artistaista pidetään huolta. Ja mä oon tehnyt paljon mousiikkiä myös ulko-maailman ollut jänkeissä ja lontossa ja gaanassa. Ja muualla ei välttämät oihin samanlaisia systeemisille. Ja näin toimivaa systeemisille, että me voidaan saada korvausta siitä työstä mitä mä tehdään. Ja ikävä faktaan se, että mousiikin tekemisistä ei saar suorannaisesti rahaa. Niin kun mä en kukaan ei maksa mulle palkaa siitä, että mä tun studialle. Kukaan ei maksa mulle palkaa mistään siitä työstä mitä mä teen. Kun mä teen tuntikausia suunnittelemvisuja ja suunnittelemiktokkeja ja kirjotan biiseja ja tuoharjoittelen tuottamista. Mietin, että kuka tuottaa ja kukamasteroja ja kuka miksaa ja itse asiassa tällä hetkellä erityisesti, kun mä maksan kaiken itse. Niin mä saa siitä rahaamistään, niin kun paitsi sitten keikoista teosta ja krammeksista. Eli se, että mä saadaan, mä taiteeliot korvaus siitä. Mitä mä tehdään nii se on merkityksellistä meillä kaikille, koska niin kun mä sanoin, kyllähän mä voin tästä mousaa. Mutta sit jos se jää vaan tänne mulle, niin me voidaan jakaa sitä kokemusta, me voidaan jakaa niitä vibrations, me voidaan jakaa sitä rakkautta. Jotenka, kiitos teosta. Kiitos, Jepoja. Tämä on siis teostoon, Sääfsan, Soft Podcast. Minä olen toimittaa pasikostiainen. Kiitos kaikille kuljalle. Kiitos.