Tekoäly-influencerit-podcastissa keskustellaan tekoälyn nopeasta kehittymisestä ja sen vaikutuksista. Timo Savolainen esittelee konseptin "Y3K", joka viittaa muutokseen yksilöissä, yrityksissä ja yhteiskunnassa vuoteen 2030 mennessä. Suomella on hyvät edellytykset tekoälyn hyödyntämiseen, kuten luotettava infrastruktuuri ja osaaminen, mutta kansallinen strategia puuttuu. Tämän seurauksena monet PK-yritykset eivät käytä tekoälyä, ja Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa on laskenut. Podcastissa nostetaan esille visioita kuten "agenttivaltio", jossa tekoälyagentit hoitaisivat julkisia palveluja proaktiivisesti, mikä parantaisi tehokkuutta ja palvelun henkilökohtaisuutta. Savolainen ehdottaa konkreettisia toimia, kuten kansallisen tekoälykeskuksen perustamista ja strategisen suunnitelman laatimista, jotta Suomi pysyisi kilpailukykyisenä tekoälyn aikakaudella.
Tämä on tekoäly-influencerit podcast, tervetuloa. Ma on pörni ja yhdessä mun tekoälykaverini aimon kanssa. Me ollaan lähdetty tutkimaan tekoälyin ihmeelistä maailmaa. Meillä on täällä yksin, sautsi siinä. Kiitos siitä. Lisäksi jaksoessa viralee upeita tekoäli tietejä, sekä käyttöjä, eli näitä tekoäli-influencerita. Kun missi on kasvattaa tietoisuutta tekoälystä ja luoda organisaatioihin kaveripiireihin ja sinne koteihin lisää tekoäli-influencerita. Koska hei, vaan täällä tavalla Suomisara taas liikkeelle. Kun voimana on innostus ja kompassina utelijaisuus, joten tervetuloa mukaan turkimaan, miten tekoälyvuun vapauttaa meitä tekemään merkityksellisen päätyötä. Ja sama asia ajaa tämän jakson tukia, eli fikuru. Monessa PK-yrityksessä tuskaillaan edelleen manuaalisten prosessien kanssa. Oli kyse tuotannosta varastosta tai tilasten hallimasta. Fikuru on tehty ratkaisemaan juuri tänään. Se on kettere ja helposti integruitava järjestelmä, joka käyttöön on toivari jättimäisiä resursseja. Jos siis halloteten teidänkin arcirullaisi fixummin, käytetutustuma sausoitteessa Fikuro-pistefi ja oikeesti pistä muistiin Fikuro-pistefi. Tervetuloa jälleen uuden tekoäly-influencerit podcastin pariin. Muistatko vielä vuosituinen vaihteen sen sähköisen odotuksen ja jännityksen ilmassa, kun maailman valmistautui yh20 ongelmaan. Kyseessä oli siis pelko siitä, että tietokoneiden vuosiluvut kaatavat pankit ja pimentävät kaupungit. Nyt reilup 20 vuotta myöhemmin olemme uuden, mutta täysin edilaisen taitoksen nähdellä. Tämän päivän vieraan, niin Timo Savolainen kutsuutetään nimellä ykolmekoo. Ykolmekoo ei ole tekninen puki, jonka voi korjata. Se on strateginen vallankumouseli tekoäly-tsunami, joka kuten Timo määrittelee, tulee muuttamaan kaiken, yksilöt, yritykset ja yhteiskunnan, ja kaikki tämä tapahtuu ja vuoteen 2030 mennessä. Tätä jaksua varten tutustuin tuoreiseen kansainväliseen visio-papperin nimeltä, ja agent state. Tämä maailmanpankin ja useiden klopaalien digi-johtajien tuottava raportti mallaan kuvan julkishallinnon täydellisestä mulistuksesta. Mutta mitä tämä agentinen valtio sitten on ken tarkoittaa? No se on visio, jossa pyrokratio sulla on pois. Se on maailma, jossa sinä etenään kansalaisena haipalveluita, vaan tekoäly agentit hoitava tasioita puolestasi pro-aktivisesti. Tämä visio on mahtava, sekä agentinen valtio, että ainnativi organisaatio kuulostava tulevaisuudelta, jossa kaikki toimii tehokkaasti jäälykkästi. Mutta mikä on tämän päivän todellisuus suomalaisessa yrityskentässä? Podcastissa viitetaan Suomen yrittäjien ja elisan vuoden 25 alussa julkaistun PK yritysten tekoäly parometrin, jonka tulossa oli se, että jopa 60 prosenttia Suomalaisista PK yrityksistä ei käytä tekoälyä lainkaan. Tästä on toki jo päivitetty raporti olemassa, loka kulta, jossa luku on pienentynyt reilun 49 prosenttii. Mutta kysymys kuuluukin, voiko Suomi kuitenkin lopulta olla tekoälua, aika kaiken voittaja tai voiko käydä niin, että Suomi kautuu kahtia, muutamin ainnativin voittajin ja sitten suureen massaan, joka putuaan kyydistä. Näihin kysymyksiin vastaamaan olen saanut, studion Suomen johtavan aii strategistin 4.A.O. ympärustajan ja tietokirjaalien timosaavolaisen. Timon kirjoittalut kolme kirjaan muutosjohtamisesta, joista uusin on tekoälyllä kilpailueetua opas, johtoryhmille ja hallituksille. Tämä lisäksi keväällä, Timon julkaisi tekoäly 2,30 vaitteiperin ja se itsemän konkreettista ehdotusta, joilla Suomi voi parhaimilla ratkaista nämä yhteiskunnalliset haasteet ja noista tekoälyyn hyödyntämisen käykin maksieuussa. Tervetuloa mukaan. Tervetys, Timon savolainen lämpimästi tervetuloa tekoäly influencer-podkäästi mukaan. Kiitos, passiit. Paiva loistavaa olla mukana täällä tänään. Hei, meillä on ann ollut tämä perinteinen kysymys tässä alussa. Eli tuo milloin sä tutustuu teismästi kertaa tekoälyymiköllismäni, kun ensi kohtaaminen ja milloin sitten oli ehkä semmoinen, että taius, että tämä onkin aika iso juttu ehkä. Joo, tämä on tosi hyvä kysymys. Ja tota mä lähden vähän kauenpaa 25 vuotta sitten. Uis. Mä en tiedä nyt silloin, että tämä liittyy tekoälyyn. Mä olin siis suorittamassa vaikosmias palvelusta ilmavoimissa Ja tota siellä kerättiin kaikilta, halukkailta, varus miehiltä ääni näytte. Ja siis saa jääntää vapaaehtisesti ääni näytteen, että se on aika kiva otos, kun ympäristuomea otetaan ihmisiä, ja sitten saa vapaasti puhua erilaisia murteita. Ja sitten mä unohin koko asian. Ja jos pika kelataa nyt sitten tähän ja hetkeä, niin nyt tämä meillä on niin kuin ai, joka ymmärtää kaikkia kieliä, murteita saa voa kaikenlaista. Niin tämä on ollut semmoinen ensimmäinen kosketus siihen, että mikä on mahdollista ja nyt oikeastaan vasta jälkipäriudun miette, minköhän oikein se tallennus. Meni ja kenellä se annettiin. Niin. Niin. Sillä ei puutustista yhtään se tarkemmin. Kyllä se voin vain johonkin paperin piti laittaa nimi, mutta en muista oliko nokia vai mikä taho oli tätä keräämessä. Okei, laitetaan tonne kuuntelelle kysymys, ja se jat löytyy jotain, joka tietää tästä jotain. Kommentoikaa edotuvasta, mihin nämä ahun jat käytettiin. Toivottavasti jotain hyvää. Kyllä, toivottavasti. Ja siis onhan täällä on niin kuin huikea kehitys siitä harpauksena, mitä on tapahtunut. Ja sitten esimerkiksi niin kuin viimeisimpin näitä, niin kuin oivalluksia, juista fiiliskodaus, vaipkoding, että niin kuin kysytäät osaat kokoorda. No en, mutta sitten se on vähän niin kuin väärin kysymys. On osa, että se on luonnollisella kielellä, joko puhuattaa kirjoittaa, niin kyllä sillä saa verkkasivujaa. Tää on ehkä niin kuin joa. Tää on dyböitä, että itsekin on lentänyt persuksille ehkä tämä koodauspuoli nyt yhtään yhtenämme. Näistä monista juttuista, mitä toteut koko ajan tulee, mutta just tää. Jos se on ajatus, jostain, niin nyt se pystytkin sen tekemään. Et se on ehkä se huikeajuttu. Hei meillä on mielekin tonen aihe tänään, mistä keskustellaan. Saat lansainta, mutta tämmöisen termin kuin "y" kolme "ko". Jokan nyt ei siis tarkoita vuotta kolme tuotta, vaa joka viittaa muutokseen yksilöissä yrityksissä ja yhteiskunnassa vuoteen kaksi tuotta 30 mennessä. Jos miettää sitä yksi kooda, joka itse läki on tietysti tuolle takaravassa, niin se oli vähän semmoinen tekninen ongama. Tää yksi kolme kuulostaa ehkä enemmän sellaista strategiselta vallaan kumaukseltakin ehkäjopa. Jos katsotaan nyt näitä kolmeen yitä, eli yksilöä yritystä yhteiskuntaan, niin mitä sä itse näet, mikä näistä ehkä kokeen radikaleeman tai niin kuin nopeeman muutoksen nyt tässä tekoäli matkalla. Ja, ky se itse asiassa vaikuttaa näihin kaikki. Ja kaikki elältömentä muistatta tätä, mikä oli tämä millenium ja edeltävää y 2K, eli Gear 2000 siitä hän set lyhennet tuli. Ja sehän oli siis muutos, jossa varmistettiin, että sen aikaiset ATK järjestelmät ymmärretävät vuoden kaksi tuotta. Eli siihen asti ei ollut ollut semmoista numerosariin jää käytössä ja pelättiin, että yli voimalla edetään jähtää ja pankeista loppuun rahaat ja piti teikuli. No, käydään sitä menee kropaaliin muutossa siitä, että järjestelmät osa sen jälkeen puhua vuotta kaksi tuhatteja sen jälkeenkin. Mutta tämä yy kolmekoon, niin sitten tulee tästä tosiaan niin kuin sanoa, että sä sanoista yksilöt yritykset ja yhteiskunta, mutta se aika syklivä on siitä, ne ei tosiaan vuosikolme tuhatta vaan kaksi tuotta 30. Ja ihan siis todella todella lyhyt aika. Ja tää on valtaisa murros siinä. Ja jos ottaa näitä eri perspektiiviä, mitä tähän liittyy, niin se jo mitä me ollaan yksilötasolla koetu tässä viimeiseen niin kuin pelin kolme vuoden aikana. Nyt hänen tulee aika lailla taisan kolme vuotta, kun me tehdään tätä avotusta siitä, kun ChatKPT julkastiin ja kuinka paljon se on jo vaikuttanut yksilötasolla, yritykset taas jotenkaan painostaa vahva sitten tähän näkee, että sä ootessaa aidoista niin kuin kilpailua etua ja sitten väisikin tämmöistä vaikka aii natiivit yritykset, mihin voimman palataan myöhemmin, niin ihan syntynyt tällä aikakaudella ja rakentasin koko toimintalokiikkansa teko älynyympäinille, kun taas sitten perinteiset örkanisaat, jotta ovat rakentaletta, mutta tässä ihmistenympäinille. Ja jos tätä ajatusta vielä jatkaa sitten niin kuin yhteiskunnan tasolle, niin siitä ehkä pärähänkäsityksen saa katsella tavalla vaikka ukraina, jossa on valitettavasti sotatilaan ollut jo pitkään, mutta he ovat julkaisten tätä syksynä maailman ensimmäisen agentin, joka toimii julkisella sektorilla, kannattaa ottaa sellään DIA-aiista, ja tähän niin kuin huikea esimerkiksi siitä, että kun resurssit ovat niukat, on pakko innovoida ja muuttaa olemassa olemassa. No toi ole aika huikea lisää juttu, en palo tuosta kaa kuuluu ja nähän se usein onkin, että tämä teko älipysty auttamaan siinä tilanteessa, kun kaikki resurssit alkaa ole niukoilla. Tää julkaisi tosi keväällä teko äly 2030 vaitepeipperin, ja tämä koko 32-vuonna vaitepeippärä sekä tallenne löytyy osoitteesta VVV-piste teko äly 2030-fi, mutta avaisitko tässä vähän meille, että mikä on Suomen ääköinen lähtötilanne, ja sitten mikä tämä visio sinne vuoteen 2030, niin kuin sanoit ei ole pitkään matka sinne kaksi, niin on. - Siinä itsestään vuosilukuua liittyy siis haira-haa. Siinä mielestä kuin me ollaan nyt vuoden 25 lopulla, ja sitten kun laskee matemattisesti, niin tulee mielet 2030, siihen on siis viisi vuotta, mutta tämä laskennaallinen tilasta liden haira-haa, mikä siihen on itse asiassa kolme kokonaista täyttä vuotta, jos näin niin kodautellaan, ja se on aika lyhyt aika jännä. Ja sitten oma taustan, että toiminut pärikyt vuotta työelämässä, mumassa aikoinaan oli koositi-markettia, havaamassa pietärissä, ja se keopoliittinen tilanne oli hyvin erilainen silloin. Ja suurimman osan työööörestamaan tehnyt liikkeen johdon konsulttina, sekä yksityisellä ja julkisella puolella ja mumassa pärillä hyvinvointia alueella. Ja tästä oikeastaan, kun kirjoitin tätä kirjaa teko älyllä kilpaailu, että opaisi ohto rimille ja haallituksille haastattelin, ja näitä edelläkäviöitä, kuten KOP-aiisella siiloa ja accountori, ja mumassa pettärin sarlin ja vuoden 24 alussa, niin se vahvistu se käsitys siitä, että meillä on suomessa aivan huikeat, mahdollisuudet, mutta vaalitettavasti me ollaan lähtetty hyvin, niin kuin verikkaisesti liikkeelle. Sitten vuoden 25 alussa, mä tätä idea vähän kyseliin, että hei, mitä pitäisikö meidän tehdä tällä asialle jokaa, ja miten tietenkin muut näette? Sain sitten itse asiassa kannustustaerveisiä, vaan mä detkin hetemäällä, jos hän kuuntelee tätä tavattiin tammikussa yhteistyilaisuudessa, jossa volemat oltiin lavalla, ja ihan kannusti, että hei timo kirjoitetaan tämmöinen white paper, että sä saat sen nopemmin aikaisiksi, kun sä teet itse, ja yksityis henkilöne tosiaan käytin tähän perikkuukautta aikaa, eli keräsin sitä dataa, että missä me mennään, ja mitkä on mahdollisuudet, ja toinen oman ambattitaito, että julkiselle keskustelulle alttiiksi, ja kyllähän siinä niin kuin paljon syntykin sitten polemikkiä siitä, että no mikä sitä tämmöinen savonlaisen white paper ei onne, että mistä se se oikein kirjoittia. Ja tota aidossissa taelikotussiin oli nimenomaan herättää, että tätä julkista keskustelua ja kysyit siitä, että no mikä se meidän lähtötilainen meillä on aivan loistava, luottamus-infrastruktuurin, meillä on vakaat, niin erikki- ja verkkot meillä on erittäin hyvää osaa, mistä kaiken kaikkiaan. Ja nämä on niin kuin hienoa, meillä on ellisinstitut ja jaa, ja esimerkiksi Tampereilta, jossa saana ostaa pekkaa, että rahansa on niin koko tutkimuskenaa, niin oi tutkimuksen, joka on ihan niin kuin globaalisti vertailu kelpasti, niin meillä on paljon hyviä asioita. Mutta se, missä me en jää nää nyt jälkeen, niin meiltä puuttuu kansallinen suunnitelma, kansallinen teko-elysstrategia. Ja meilti siis itse asiassa yksi maailman ensimmäisiä maita, aikoinaan, joka teki tämmölläisen strategisen suunnitelman, että missä Suomi halua on olla, mutta sitä ei kukaan otta, mutta silloin käyttöön, eikä sitä ole päivitetty huomioimaan ensimmäiköiksi akenttien vaikutukset. Ja tämän takia tästä on olemassa tilastoja, ja esimerkiksi niin kuin aie Finland julkaisen selvityksen alkuvuodesta, että Suomen sijoitus on pudonut kansainvälisessä vertailussa yhden vuoden aikana viisisiä, eli olemme siellä viisi toista, mikä voisi kuulostaa et hei globaalisti, siellä viistoista, että se on huippu juttu. Se on itse asiassa todella niin kuin sääli, koska meillä on paljon enemmän mahdollisuuksia ymmärtää, että kiinnon ja yhdysvallat menee hyvin pitkällä peillä, jos semmoisia miljardin investointeja laitettavissa. Mutta sitten pohjois maaisella tasolla muutpaa enää kaasua. Ja esimerkiksi tanskalla on asettanut tavoitteeksi, että he ovat julkisella sektorilla edellä käviä tekoälynyt hyödyntämisessä. Ja niin kuin mainitsin, niin jopa niin kuukrainaan julkaisut tällaisen agentipaalvelun. Ja sitten toinen esimerkki, jos otetaan vaikka tuosta vironpuolelta, meillä Suomessa julkasti tänä syksynä käännykkä kieltakouluihin, mikä voi olla sitä, että hei, vaauti, maastava juttu perheisänä on sitä, että se on tosi hienoa, että mä rajoitetaan käännykäiden käyttöä. Mutta sitten jos mietitään, mitä virotekin hei, julkasivat ja antomat opettajelle käyttöön tekoälynyt ja tietyille hoppilasuhmille antomat käyttöön tekoälynyt, niin asetus täyden kuin jos näyttelen, että lähtäkohtia, että käännykkieltoverisuus kannustetaan tekoälynkäyttöön, niin on niin kuin tosi iso ja se ero on. Ja se visio, mikä se voisi olla luomi. Tekoälynä alohanjalle vuoteen kaksi tuottaa 30 mennessä. Mä etet meillä on siinä se vaite per kuvaa seitseman konkreettista steppiä, josta ensimmäinen oli, että puolivallirihinsä investoidaan miljärdi tähän pelustetaan kansallinen tekoälykeskus, esimerkiksi puolustusvoima. Toon nyt tämmöisen itse perustodon, mutta kansallisaalta tasolla meiltä tämmöinen puuttuu. Ja tämmöisillä askelmerkeillä yhteistyöllä mentäisi eteenpäin. En itse käy vähän tuossa eläisessä jaksua puhuttiin tästä tekoälystrategia vai yrityksessä strategia ja sitten helposti niissäkin puhuttujuista, että helposti joku tämmöinen strategia, jos tekee vaan tekoälystrategia, mikä esitliitys siihen niin kuin mitä yritykset sitten oikeasti myös tekevät, niin siitä helposti voi tuolla kirja, joka jää sinne kirja ylöen, että strategia on tehty. Mutta missään niin näin muutos, niin oikeastaan sekin nyt sitten käydä jotakin tällä tavalla, että jos tämmöinen suomikin on saanut strategia, joskus tehtyä, mutta se tekeminen jää ei ole nekki vaik. Mistä se näet, miksi on jäädy pölyttymään tämmöinen strategia? Mitään niitä tapahtunut vaikka se noin tehty? Joo, se se näetekin täytyy sanoa, että toi edellinen jaksua on todella hyvä. Eli jos et tosi sitä kuudellu, niin kannattaa ehdottomasti käydä kuun telemassa siinä keskustellaan nimenomaan tästä, että miksi tekoälystrategia. Ja tota on siis itse sitä koulukuntaan, että koska tämä maailman muuttuu nyt niin huikeata vahtia, että ehdottomasti joka ei sellainen yritykselle ja orikanisaatiolla täytyy olla tekoälystrategia. Et esimerkiksi maan ollut ollut keusoten hyvinvointialueelle herveisiä vaan sinne, viime syksynä tehtyäjohtelikman kanssa siellä nimenomaan tämmöinen aii sitä tekijä, jos se katsoittiin neljää ei sookokonaisuut. Mitä se tärikottaa asiakassa ja potilas ajapinnassa? Mitä se tärikottaa sieltä hallinnollista työssä eli huovettaa lausia niin edelleen? Ja kolmas kategoriaa oli sitten tämä sosiaalia terveystata, eli kun se on niin kuin se yhdin, me kaikki tiedetään joten ne päivänä, että jos se tekoälyllainen data-käytössä niin esite kauheasti iloon, muuten kun kivoja kissa videoita saa tehtyä internetissä. Ja sitten myös on se ihan tieto tyyä, mikä on valtavassa muuraksessa. Mutta mikä se syy on, niin kuin monesti se on se haastavin, että ehkä se tässä on tällä hetkellä haastetta, että ensinnäkin ymmärretään se milläisessä maailmassa tullaan elämää vuonna 2030 se haastaa, johtajia meitä kaikkia, jos yhteiskunut on niin kuin päättäjät ymmärretään, mikä on esimerkiksi agentinen valtio. Ja sitten se toinen nyt, että se toimeen pano, että se vaatii systeemaattista, johtamista ja taan kaikista isoin transformatia, mitä me tullaan itse asiassa kokemaan tässä nyt sitten luomen itse näistymisen jälkeen, voisin jopa niin kuin väittää, koska sen läpi leikkaa yksilöt yritykset, ja koko Suomalaisen yhteiskunut. Toi on totta ja hyvä kuin mainitsit, kiitos tuosta agentisista valtioista, mikä kuulostaa ehkä jopa elokuvalta, elokuvaan nimeltä ja ehkä jo kohta, mutta tuossa alussa mainitsinkin tuossa agent state-visio-papäristä, siitä nousi just tämä radikalipivisio agentinen valtio. Paperimaan rasmissa me kuvaan, että julkishallintosiettyysi ihan uudelle tasolla, jossa autonomiset ajakentit hoitaa valtousan dykysestä ihmistyöstä. Mitä tämmöinen agentinen valtio summeellista tarkoittaa, siihen käytännön isi merkissä, vaikka niin mulle tavallille Suomalueille yksilölle, jos katsomme. Joo, tosiaan löytyy agentiks teet verikosivulta ja linkasin myös tonne tekojaily 200-30-fi-sivuille, koska se vie sen ajatuksen vielä pidemmällä, eli mikä kaikki on maadullista, että esimerkiksi yksin näkökulmun, minkä nosti siinä tekojaily, vai peopereissa on täydä taja algoritmisuverin, että miten me vaarmistetaan, en kun me tiedetään, että on näitä, vaikka ydyspaltaen laisia ohjelmistotakin, olisi ja ohjelmistot ja pilvi palvelut toimitteja, niin miten me vaarmistetaan, että meidän data pysyy meille, vaikka sitä käyttäisi tietyt algoritmitte, ja tämä agentiks teet vie visi on vielä pidemmällä. Eli mitä jos me rakennetaan julkiset palvelut siten, että ne toimivat agentiseet ja verikostona, ja hyvä esimerkki tästä on, mikä saattaa kuullosta asikin filta, mutta jos ajatellaan tällainen, että sä ootaisi päätös esimerkiksi, johonkin saa, että vaikka rakennuslupaa, niin terveisiä täältä melta omakotitalo asukkalta, niin hain rakennuslupaa aikoina ja siinä meni useita viikkoja, ja sitten täydettiin asioita uudelleja ja uudelleet, mutta tässä ajatus on, että tällainen päätös voitaisiin tehdä alle minuutissa. Ja miksi tämä on voisi olla maadullista siis teknologiaan olemassa, ja monen viranomais päätöksestä peustuu siihen laimpykäälään, ja tietyihin kirjoitettuihin sääntöihin, että jos talo mahtuu tontille, ja jos talo on päkennusmääräisten mukainen, kyllä rakennuslupavoidaan määrittää. Kaikki ymmärtää tässä on nyt paljon yksinkertaiset, ja esimerkiksi naburi kuuleminen on semmonen, että joka täytyy tässä tehdä ja me itsekin teimme sen, ja se ei ehkä siis sellainen tähän minuuttiin, mutta ajatuksellisesti se, että jos meillä on tällainen se elkeen, niin kuin positiivinen päätös siitä, että kyllä rastea routuu, että kyllä kyllä kyllä kyllä, niin sen sijaan, että sen tekisi ihminen päätöksen, mutta sen olisi tehdä agenti tai agenti farmi. Ja tota teknologian on jo olemassa, että on jo muun mielestäni konkreettinen esimerkiksi siitä, että miten nämä paal- agentiiset paalvelut voisi toimia julkisella sektorilla ja se hyöty, olisi totta kai yksillä tasolla tämä, että minä saisiin päätöksen nopeasti, minun asiakä siteltäisi hyvin henkilökohtaisesti, puhutaipatymys, niin kuin hyperpsonoidusta, täsmällä niin kuin minulle olevasta paalvelusta. Ja sitten valtio tasolla täitsessä tehostaista toiminta-aivannikuhuikeasti. Toi on tos tulee itsellekin esimerkki mielen tuossa tapahtumia järjestellään, ja joututta julkisissa täitsemme ulkossa tilassa, ja sitten tarvitaan sähkö lupa vaikka joonnekin. Ja sitten tarvitaan se, joko vetää sen sähköön siitä sähkö, tolopastataisi siinä sitä, mikä sen turkassa on. Mutta sitä ennen pitää olla se lupa, ja sitten pitää olla se syy. Ja se lupaanomuksen tekoiminne, että keneltä pitää kysy ensin, niin kuin toinen voi sanoa, ja sitten se alkaa menee ristiin, että tarvittaisi täältä, jokut tieto, mutta kuten täivoja antaa, koska tuota pitää sanoo ensin tieto. Kun taas sitten lopputulos on se, että minä haluaan sähkö, tätä tilaisuutta varten tuohon päivään. Ja se joka kertaan saatu, mutta joka kerta siihen niin kuin anomiseen, menee aikaa useita päivää sanoo viikkoja, niin mä näin kylilossa aika paljon paikkoja, missä voitaisiin tehostaa, että jos te on yksittäisiin paikkoja, löytyy aika voneist paikasta, niin sitten asteen niin kuin vuotuinen säästö, mikä sinne tehdään kaikilla lumpassa, niin osa aika suuri. Siksi voi olla jotkut tees vähän lupaa pyytämään, koska se alkaa menee on ihan kalaksi. Ja ehkä joku tekemättä vaan sen takia, koska se koetaan ihan kalaksi. Ja jos se näe on, ja sitten vielä tulee täskaa olla, että niin kuin julkisella sektorille ei yrityksi, että jos meillä on prosessin osa, tai kokonainen prosessi, joka toistuu, ja käytännöitä esimerkkitä vaikka sitä, että niin kuin jokainen sote sektorin miettii, tai on viettinen viimeistä kolme vuotta, että voiko koupa ilottia käyttää, niin kuin tietoturvoja tietosuoja kriteerit, sen sijaan jos meillä on keskuskeittia, joka toteisi tällainen kansallinen tekoälytoimisto, joka toteisi, että kyllä, olemme, että kyllä tai ei, mikä sen nyt se päätö sitten olisi, niin tähän niinku tehostaisi huomattavasti sitä, että me saataisi niinku sitten joka paikkaan, toki täällä on työllistävän vaikutus, että samaa asiaa selvitetään, mutta onko se nyt sitten kuitenkaan, niin kuin se mitä meidän kannattaa tehdä. Ei niin meidän vaan tässä niin kuin kuputaan, tästä agentisesta valtioista ja näistä agentisista työnkuluista ja prosesesta, niin täskaa olla, etu on todella hieno, jolloin sitten voidaan niinku sitä samaa, jos meillä on sopivarkkitehtu, niin hyödyntää sitä samaa prosessia sitten myös muualla, kun siinä yhdessä käyttötarkutuksen. Toon on tottaisuun vähänlitaan kääntämään sitten tosta agentisesta valtioista kohti yritystikin. Saat sanonut, että Suomi voi olla, niin kuin sanoitkin tossa, siis tekoilya käydä voittajakin. Kuitenkin tos alussa, kun katsottiin, niin oli tämmöinen statistiikka, se oli Suomen yrityin ja elisan tuoreen parometrin mukaan, niin 60 prosenttia Suomalaista pko yritykstä ei käydä tekoily lainkaan ja 44 prosenttia sanoa suurimaksi esteksi osaamisen puutteen, niin kuin se yleensä on. Miten tämä yhteydessä pitäisi niinku ratkasta? Voiko sitä se olla semmoinen riski, että Suomi jakaa on tullut bulta kahtia, että on niitä muutamia ainnativiä voittajia, ja sitten taas on suurimassa, joka putoakin auttamattuvasti vaan kyydistä. Kyllä tässä aidoesti ollaan niinku uuden nähdellä ja ihan mesti kukaan tietymmin tämä tulevaisuus vie, mutta on niinku joon nähty, jos puutin, niin kuin kuten tahansa keskusteleja omalla heipiirinsä kanssa, tai verikostoissa tai oika ni saati osa, missä toimii niin kyllähän tämmöinen, niin kuin aii kuilu kasvaa tässä jatkuvasti, eli nii jotka on nyt kolme vuotta käyttää, niin vaikka säät kpT, että ovat se omaksuneet, ja sitten taas on isommassa, joka ei ole koskenut, ja sitten on vielä se hänä huippusielle, jotka sitten otteet eiköskötä minua, ja mä en kun vaan nyt tässä kolme vaihtoehto, että on semmoinen sopulistratekiä, et jokseen sopulina muiden perässä ja koittaa pysyön vaudissa, ja sitten on tämmöinen extrudesistratekiä, eli laitetaan pääpensaaseja, toivota, että asiaminen ei ohi kaikki muistaa sen yhden autokaupia, joka totes, että veikkokauppaa ei kadata lähteä, että autoja voi myydä tota pihalla satessä, ja sitten tämä viimeinen on sitten sitä surfistratekiä, et et kaikkien täytyisi niinku opetella lainella auttaa, alemaa, joka on metaforasi siitä, että nämä teknologiaaalot tulee tässä huikean nopeasti, ja tämä kaikkista suurin ja vaikuttavit on nyt tämä, tekoäylväauto, joka on nyt neljessinä sitä digitaallisen tsunamiaaloista, mutta kyllä tässä aidosti on sen niinku riski, että täytymme olen eri sointi tapahtuu, ja siinä on niinku oikeastaan kaksi syytä, että ensimmäin on tämmöinen omain tohimoo siihen asia, että me kaikki ei olla teknologiasta kiinnostuneita, ja se on ihan ok, ja nyt on hyvä, että me kaikki ei olla sillä tavalla, eli niin jotka olen ollut joku sisäsytyden syy, jotka ovat lähteä tätä tekoäylä aalla, mutta sitten ei jotka eivät ole lähteä, että syystä tai toisista, niin kyllä tässä paljon on tämmöstä psykologi, ja puhutaan psykologista kynnyksestä, että mikä estää minua hyödyntämästä tekoäylä, ja jos katsotaan vaikeata PK-yrityskenttää, niin usein sen niin kuin nää tilastot ja ettäkin tutkimus osottaa, että ei välttämättä osaamista, ne jostaa aikaa, vaan senkin Suomi tiedotetaan, on niin kuin pienydittä jemaa, mutta ehkä niin kuin tässä kohtaa haluaisin rohkaista jokaista, että niin kuin kokeile, koska se kokeileminen on se pairastapa oivalta, että mitä tästä on juuri hyödyä minulle, ja minun roolissa, ja sitten taas jos mennään niin kuin sinne yritystaisolle, niin semmoinen kokeilu on ihan jees, mutta se ei tuota sitä tavoiteutua arvoa, jolloin päästään takaisittaa siihen niin kuin strategiseen johtamiseen, ja tarvitaan niin kuin mainittiin tämmöinen aii strategia tai tai suunnitelma, ja mielellään semmoisella ambiti olla, jossa tavoitellaan kasvua ei pelkästään tehostamista, et se on semmoinen yksi selkeästä tunnistettu, että monet hakee vaan niinku se tehostamista, kun tämä voisi olla vaikka palkoa yrityksilläkin kasvu, mahdollisuus, miten laajentaa markkinaa, millä tahansa kielellä, josta enikin pystyy tekemään verikokaaopan luonnollisella kielellä ilman koodaamista, niin mikä mahdollisuus tämä on suomalaisille yritykselle kasvattaa vienti. No tämä on totta ja oisko nämä nyt sitten just näitä eroan näiden kahden välkä, koska jos nyt siritän näin yrityksiin ja tämä sun perustamas 4 auto, niin kuin tässä puutineesta, tota noin niin aloista, niin se on aina tv-konsultointi yritys ja autatekirjoidityksiä justavaa kentamaan tämmöistä kilpailu etua tekoja ne avulla. Tuolla onno, itsekin on käynyt yrityksissä ja keskustelen eri ihmisten kanssa, niin helposti ajatellaan sitä, että, mutta hei, mehän on laudetut tämä koopailetta tai chatkpdk, että mehän ollaan nyt sitten AI-organisaatio. Joksi tässä nyt just mitä se puhuit tästä sitä mainsetistataan, josta on muusta se olemme näiden ero, että mikä erottaa sitten sen AI-nativinorganisaatio on sitten taas niistä, jotka ehkä käyte tämän tekoja lyä. Vaikka siitäkin on siis hyötyä niin kuin sanoitti, että lähekko kelemä? Joo, me palautaa sitä tähän nimenomaan, saat juuri oikealle jäljille ja tähän ykkoulamme kometaforaan, että jos yksi koulit tämmöinen tekninen päivitys, niin monet ajattelee, että koopailat on tekninen päivitys, otamme uuden työkaluun käyttöä. Checked ja rastiooutuu, ja se on suoritettu ja johto ja henkilöstä voi keskittyy, niin kuin muihin päivän palttaviin ja aiheisiin, kun taas sitten tässä ykkoulamme kossa ja koko tässä tekojalytransformaat, jossa nimenomaan kyse ajatteluttaa vaan muutoksesta. Ja miten se tapahtuu, niin ensimmäin on pitää olla ymmärry siitä, että mihin tämä maailma on menossa. Esimerkiksi niinkun boxin tämä varikkalainen yhtiö box toimitusjohtaja on todennut, että AI-agenttien työ 95 prosenttia siitä on sellaisesta, mitä me ihmiset emme ole koskaan aikaisemmin tehneet. Ja kun tähän pyysähtyy hetkeksi, niin ei ole kyse siitä, että korvaako se olemassa olevaa työtä ja tietotyötä, mitä me tehdään, vaan mitä on se uusi työ, mitä nämä agentit tekevät. Ja tämä on nimenomaan se, että pitää saa eikäksi ymmärrys siitä tulevaisuudesta ja sitten se oivallus, että hei, mitä se tärikottaa minulle yksilönä, meidän yritykselle riippuen, mikä toimiala on. Ja tavallaan siitä sitten se matkaa oikeastaan lähteä, että haluan taas kannustaa ja kohkasta lähteä ajattelemaan isosti tässä kohta. Ei toivaa. Mä itse käytetämistä tota noin sanotaan, kun jollakin sanoin, että kun niitä lähteä kolon kanssa osuunnen fiilistolla, niin kun tietenkin kyydissä ja mä näin sen jäävuoren ja muutein vielä sitä ehkä nää. Paktaan se, että me osutaan siihen myö siihen jäävuoren. Ja sitten meillä on kolme vaihtoehtoa. Yks on se, että me jäädään sinne laivalle ja upotaan sen mukana. Toinen on se, että luikitaan karkku, että mennään siihen elastusveneisiä. Ja kolmas on se, että hyvätään siihen jäävuorelle rakennetaan siitä jotain sikamakeita. Eli mikä itselläkin on se, että se mindset pitää muuttaa vielä, jota ehkä sillä tavalla, että ei mieltä sitä perinteistä, mitä voidaan tehdä. Vaan se, mitä me tehdään, on jotain vielä suurempaa. Mikä voi olla haastavaa kiekä, mutta. Joku on yssänyt, että etsä hieno on puolitekoa, alissa on siinä vaikka me huomataan, että se pystyy tekemään, jotaan muita asioita, mitä me ihmistuskylytä me mimikoidaan sillä tosiaan niitä kaikki, mitä me tehdään, mutta isoin piipi tulee sijata, kun me huomataan, että se voi tehdä jotain muuta, mitä ei. Mutta ehkä sitten päästään tällaiselle oppimisen tai miten toi aivojen nyriäyttäminen sitten pitäisi tehdä yksyn ydiväitteistä, on ollut myös tämä, että tämä ainnativiorganisaatio oppivat nopeemin. Tämä on ehkä helppani, kun vaan sanoa, mutta miten tätä tapahtuu käytännössä, että miten nämä ainnativiit organisaatoppiin nopeemin ja eri tavalla, kun sitten taas perinteinen organisaatio? Joo, tämä on aika olennainen asia, kaiken kaikkien, jos lähdetään vielä siitä niin kuin ainnativiin organisaatio määrityksestä, niin tuossa on pitää synty, että tekoäylyn aikokaudella jotain nyt me elämme, eli eli siinä on niin kuin selkeä tämmönen, niin kuin rajan betosiin perinteisen ja ainnativiin organisaatio, välillä, mutta lisäksi sitten tärkevitaan tämä ensimmäinen mindset, eli miten mitä me tavoitellaan sillä tekoäylyllä, ja se ensimmäinen liittyy tähän on kultu paljon tämmöistä, kun aii ensin aii tämmöistä ajattelup ja mitä se käytännössä taailikottaa, niin me esimerkiksi pyritään siihen, että mä olen suomessalla ollaan tämmöistä rallikansa ja ehkä muistatte rallikuskitoi joskus saanut sillä tavalla ja kuvailu, että kun etä rallia ja mutkaa, niin sit kun tuntuu, että pikkusen peräajoja siellä ojan puolella, niin sit on niinku liittävästi vaan ohtajat vähän pelottaa, että menen on ojan, ja jos ajaa niinku lii ja hiljaa, niin sitä sitä tätä tunneta ennikus synne. Ja me se oveletaan, että tätä ajattus maailmaa sillä tavalla, että me pyritään otta tekoäylystä kaikki tehot irti, eli me ajataan se tekoäyly niin pitkälle siinä meidän omassa toiminnassa 5.5. ihmistä ja johko tekoäylyjä meidän kanssa teoissa, ja esimerkiksi tän viikon maanantajana nyt kun tätä tehdä, että se pidetään iltapäivällä, niin maanantajana me esiteltiin vedän johtorijamassa, uusi johtorijamme jäsen, ja hänellä nyt on työni mennä peraa. Ja tota on sillä alkaan heti oikein itseäkin hymyylyttä entiä kuuluu, koska sen niin kuin äänen verissa sinne kuulioille, mutta meihän monesti käytetään tekoäylyä tällä tavalla työkaluun, esimerkiksi niin kuin litteroidaan ja me tiedä, että basisäkin käytetut vaikka fireflynimistä työkaluan, joka litteroja ja tekee muistiin panat kokouksista. Mutta nyt me kutsuttiin tätä meidän tekoäli aitona kollekana, ja kun maanantaa ammella kokoos, me esittelen täitässä on meidän uusi kollekamme, ja sitten heti työkaveri totti hänet niin kuin lämpimästi vastaan, koska esikin ihmisen hän on siis tekoäly, ja sitten keksi etti hänet tää leempimia, ja sen sien, että hän olisi vaan niin kuin passiivinen kuuntelija, joka tekee muistiin panit hän on sallistuu meidän keskustelun. Hän etäköisyyttiin, mutta tässä oli tämmönen suuri tepatisiin, että minkälaista kähntikoeetit me nyt tehdään, vaikka tehdään kollegaan, niin peralli oikein kannustavaa ja kentävasiin, että miten meidän kannattaisi meidän heillä, on tällainen niin kuin pinkki väin, hän olisi sitä meiltä tai hyvä juttua, että tota ei edottavasti kannattaa edetä. Mutta tämä on vaan niin kuin ero siinä, että niin kuin jos periteinen, vaikka niin saati on lisää olemassa olevaan prosessiin, vaikka myynti prosessiin tekoälyä, joka auttaa, vaikka myyjät, sillä tavalla, että voi luonnollisen läänenllä puhua, ja se tallentuu sitten sinne se herämään, sitten se teksti muotoisesti siihen asiakkaan kortilletta, miten se se herämää on kaikennettu, niin meidän on ajatella, että meidän niin kuotetaan tämmönen tyhjepaperia, ja mieltä on oikein miten se myynti prosessit pitäisi tehdä, niin et se on mahdollisimme olla pitkälle automaatiissa, et olisi mahdollisimme paljon hyödyntöt, tekoälyä, ja sitten kun se ei pystyy, niin sitten ihminen tulee mukaan. Ei van joo, ja se on juuri saa ei voi nyriäyttämistä, että pitää miettiin vaikka ehkä uudella tavalla. Teidän verkosivulla todetaankin, että tulevaisuudessa tämä tieto työlaisten perusosamisen kuuluu, jos tämmöinen ajakentien orkestrointia, vaikka tiimiseekäytän tänään, miten tällainen ajakentien johtaminen tai orkestrointien näyttäisi, vaikka mun työssä, jos ne toisin markkinointi päälle, tai vaikka huorasihan tuntijat, tai muutama sitä vaan niin minkään se olisi työpä. Joo, johjataan mielenkiintoista, me ollaan nyt niin kuin vuoden 25 loppupuolella, kun tätä näin haluaisi tehtään. Ja tota mä julkaisen siis LinkedInissä paljon asioita, oikeastaan niin kuin silleen halua lähevi avoin, koska jos joku ymmärtää ja oivaltaa jotain, niin se on meille vaan niin kuin etoa, eli eli tavallaan haluan jakaa niitä oppia ja kokemuksia. Ja tässä niin kuin tammikuussa, kun mä tein tämmöisen ennakoinnin tällä nuodelle 25, mä nustin tänne, että nämä ajakentit tulee olemaan niin kuin isoin asia, joka vaikuttaa. Ja sen sain siellä määräutuneita, ai mitään ajakenttä ja mikä juttu. Ja nyt niin, jos pikakelataan kymmenen kuukautta tästä eteenpäin, niin mä ollaan siinä pisteessä, että kaikki puhuu tällä hetkellä ajakenteistä. Ja niin myömaan tämä jos ajakentit määritelmää ihan niin kuin lyhyesti, niin se pystyy suorittamaan käyttämään tietokonetta, esimerkiksi kuin ihminen. Eli vaikuttaa openaain, työkalutkäyttöä, ja siellä voi antaa kehotteen. Mä tein itse tämmöisen kesällä heti, kun opena ei julkas omana agenti toiminnallisuuden kesällä, niin mä hetilaitoin sille tämmöisen tehtävän, että hei kirjoitapas LinkedIn postaus. Eli sehän niin kuin pitkä prosessimissa on useita eri vaiheet. Ja mä tiedesin jo, että visaja Mastercard oli kesällä taanteiksi keväällä julkassu-agenteille luottokoritit. Koska sehän on se viimeinen maili, jotta aidosti pystyy sitten niin kuin verikosatekemään ostoksia ja niin edelleen. Ja mä pyysin, että mä en antaa sen tarjikempia ohjeita, kun että kirjoita LinkedIn postaus. Ja sehän sitten näyttää pystyy ruudulta kattomaan sellaista pienestä ikkurasta, kuin se agenti alkaa, käymään internet-tielää. Pieli se ensimmäinen vaiheet se kerää sitä tieto. Se rulla oli siellä ja kerääli tieto. Se ralla vaihe oli, että se pyyti, että kirjaudu LinkedIn. Ja mä on noin siellä monta kättiä tunnukset, ei mennyt heti ykköisellä maaliin pikkusen siinä jouduttiin useita kertoja klikkailemaan ja häntä tuiin siinä ja sitten pääsee teempää. Ja sitten koska me tiedetään, että tällä hetkellä ismiiset, me haluamme se audiovisuaalisia eläimiä ja me ihmiset, että me halutaan linkkarissa, että on joku kuvaa, sitten on se tekstia, sitten se varsin lainen sisältö. Sen siinä on, että mä sinne kertonut hänelle, että ala tekemään näin niin tätä agenti ruppes tekemään kuvaa, jotta se palvelisiin se artikkelimaalys, mä hyvin ihmisiin. Ja nyt sitten se oli mun mielestä kaikista mielinkin tosi esimerkiksi tässä kokeilussa, kun se ei lopasta tekemään sitä kuvaa, niin varmaan tiedätte kuulijat ja pääsi hyvin tämän masterikaadi-lokoon, missä on kaksi semmoista rinkulaa. Ja sitten se teki semmoisen kuvaa, mikä näytti pikkusen masterikaadi-lokoalta, mä en tehnyt mitään, mutta sitten se ruppes itseksi sempohtimaan tämä agenti, että rikkoukohan tämä masterikaadin tekijän oikeuksia. Ja sitten se tekoja lytuli siihen, että agenti siihen lopputulokset kyllä, että tämä rikkoa tekijän oikeuksia menee voi käyttää, että teki itse itselleen uuden promptin ja teki uuden kuvituskuvaan siihen postaukseen. Se jälkeen täytyy otsekoteksi te kaikki muut. Tää löytyy siis minulle linkaripura-fiilista. Sava laitettiin voi se, joku haluaisen käydä katsoa sieltä. Ja siellä on myös taikemmin kuvat tuttaa, mutta tämä vaan hyvää esimerikki. Tähän on aika harmi, että tämä ei välttämättä liittynyt siihen hoarjohtajan tai talousalan ammattilaisen. Tehtävä on, mutta jos se miettiät okei, mitä mä teen päivät pitkät mä näkyttelen eri tietojärjestelmien välillä. Siirran dataa manuaalisesti ehkä siellä jotain integraatioita, tai kysynkolleikalta ja niiden edelleen. Ja tämä agenti ja norgestointi taikouttaa se itse pitkä vastaus. Mutta sitten näihin prosessaihja työhön roolin otetaan mukaan, et koupaailatilla pystyy rakentamaan akette. Ja monenla muulekin näitä pystyy tekemään. Ja sitten se on kysymys siitä, että mitä kun näitä on työssä, meillä jokaisella, vaikka kymmenen agenti ja niiden näitä oikeastroidaan. Eli tämmöinen kappelimestarin metaforaan tässä kohtaa, että siellä on rumpali ja pasistia solisti ja saksofonisti, niin miten tämä pandisoi yhte. Aivan, et se on vähän tiimi palaveri, niin se käytetään. Samata ollaan, kun se on orkestraut sitä tiimiä, niin samalla tavalla sitten näitä akenteekin. No mitäs tämmöinen muutos, sitten siinä on määrty ja haasteita, saat kirjoittanut tosiaan tän oppaan, enimenomaan johtorimille ja hallituksille tuosta noin. Ja tota, kun se tapaat näitä suomalaisia yritysjohtaja, niin mikä on ehkä suuri yksittäinen, eikä semmoinen väärin ymmärrystäviirhe, jonka he tekee, silloin kun lähtee viettimään tämmöstä tekoily, transformaatiuta. Tähän nimenomaan valtavaa transformaatiota. Ja todellisen johtajustesti siitä, että miten se koko olemassa oleva orikanisaatio viédää läpi tästä tekoälystä ja kun tämä vauhti vaan kiittyy tässä, siis semmoinen ehkä pystyy, niin kuin väärätus kolmio laittaa tonne tiedviä, niin että nopeus kasvaa. Eli jos me ollaan nyt, niin kuin moottoritieellä Suomen nopeudet 120, niin kyllä me kohtaan ollaan siellä saksan moottoritieellä, missä jo minkälaisia, niin kuin nopeuskajoituksia, niin tätä teknologian kehitys pohinkiihtyy, jolloin se haaste on nimenomaan johdolla, että okei mihteen minä saan sen orikanisaatio, mukaan minun täytyy ITC-20 ymmärtää, että mitä tässä on mahdollisuuksia ja tosiaan niin kuin sanoi, että otettu käyttökoopailota ihan kiva juttu, mutta ei se vielä muuta mitään. Että tota sillä saadaan ehkä yksilötas on parannuksia, ja sitten kun me mennään sinne prosessita, että se oli puutaan tämmöistä ai-optimoidosta prosessista, että ei agentisistä prosessista, niin sitä alkaa niin kuin syntyys sitä vaikutta vuotta. Ja se on se on niin kuin haaste. Yksi, yksi haaste on tällä hetkellä tämä, joka harapaa haaste siinä, että mistä nämä johtajat löytää aikaa, päivät on kiireisi ja teamspalaveria toisen perään, niitä orikanisaation arjessa olevia haasteita, mitä liittyisi ja operativisen toimintaan ja tavallaan meille etuaikeus kaikille aiinatiiveillä yrityksillä, että me voidaan lähteä siltä puhtaalle pöydältä, ja sitten isoissa erikainen saatiossa, mitä isompi niin siellä on puuttaisissa sadoista tietojärjestelmistä voidaan puhua, ja isottamassa, ja satoja ihmisiä, jos on töissä, niin miten me saadaan kaikille tämä a-aiinatiivia ajattelutapa, ja se on iso haaste, ja tämänkin ja niin me oman, niin kun me eläkin paljon kysytään, että hei voit tekstä tulleen auttaa meidän johtoryhmää, ihan siis henkilökohtaista, ja van on van mentorointia siitä. Tänäänkin oli yksi tänä aamuna siitä, että keskusteltiin späinraaltiin, miten sitä ei ole jotain minun roolissa, ja sillä tavalla just tämä niin kuin oppiminen, mistä tuossa aikaisemminkin oli puhetta, niin se oppiminen nopeus tulee kilpailu eduksi, ja hainatiivit oikein saatiot oppivat nopeaminen, se oppiminen on joka päiväistä, sen siihen, että se olisi tämmöinen oppiminen, joka on joku projekti. Ja se on tietysti tottana syytuissa ja jos kuin kyseessä, kun ei ole tämä IT-projektiin, niin se voi olla myös harhakuvitalma, että ehkä pitää taas toisella tavalla miettien asiat, ja ite on puhunut just tästä aika syöpöistä, että miten niitä listataan niitä organisaat, jos niitä aika syöpät, mihin sun työaikä nyt menee, ja sitten tacklataan niitä, niin se vastaus voi olla tekoa, että ei ole kun muukin, ja sitten saada sitä aikaa, niin kun saada se aikaa, niin sitten sillä tehdä se. Sitten se transformaatio vaikka sieltä, koska aikaa tämä tarvii kuitenkin, ja myös tota noin, niin ymmärristä. Hei tota meidän jaksalkaa tulee kohta päätöksiä, mutta jos me tiivistetään vielä tähän loppuun, jos meitä kuuntelee joku johtaja vaikka P.K. yritystä, joka nyt tunnisti itseensä, että tämä on siinä kuudessa, käymään se prosentissa, että ei ole mitään vielä oikein tehtyä, teko ne saralla ja osamistakaa ei ole niin mitkä voisi olla, vaikka sanotaan kolme ensimmäistä käytännön askelta, mitä voi ottaa heti huomenna kuin on kuuneutta ja jaksoon. Kyllä mä sanoin se ensimmäinen on, että altista itseisivuusille ajattelulle ja uusille ajatuksille. Ja kuntelämässä esimerkiksi tätä tekoa, eli influencerin podcastia tai uutiskirjeita ja postauksia, mitä sieltä tuuleen, niitä on aivan huikeata sisältöä, mikä auttaa toivottavasti synyttää niitä niin kuin oivalluksia, eli altista itseisivuusille ajatuksille on se ensimmäinen. Ja se, että kun siltä tuntuu, että kyllä tässä saattaa olla jutun joota, että voisi olla semmoinen mihin mukana tai se lähtee mukaan, niin voinen askel on se, että älä vaan puhussi, että teko ja lystä vaan otasse siihen omaan arkeesikäyttäön. Se voi olla ihan, mikä tahansa niin kuin tällainen vapaa, ja juttu tai työ- ja juttu jos on työpaikalla ja puhutaan isomistaa alkanisaatiosta hyödynneä niitä. Virmantäärinjoami- ja työkalujäällä otan niitä, mitä verkosta löytyy, siellä on tietosuoja ja tietoturväriskit olemassa, ja tämmöinen varjoaa ei ole vaitohaaste isoilla orkanisaatioilla, jotka valitettava hitaasti menee, koska kuluttaa ja tuotteet, että hyväkset 7KPT on todella hyvää ja monet on käyttänyt sitä niin kuin arjessa. Mutta otan turvallisesti käyttöön, otasse rohkeja askel et hei kokeile, sitä teko ja lyä se voi olla ihan sitä peruspromptaa, ja mistä voit koittaa, mikä on se okay-timoide, mitä se tarkoittaa ja sillä tavalla lähtee kasvattamaan, koska silloin se on se, niin kuin päraskäinoita. Tätä se tarkoittaa tästä ne pasia, timokokoja, niin kuin puhu, että miksi tämä teko ja lyäniin mun listava. Ja sitten se kolmas askel on sitten kuitenkin se, että niin kuin arseita riittävän korkeampitio, tämä voi olla isossa aina, että mitä se ambitio tarkoittaa. Mutta sen sijaan, että aattelet vaan, että jos on nyt aika pieni yritys, että tehostetaan nyt tällä kymmenen prosenttia. Miten jos me haettaisikin tyyliin 200 prosenttista kasvua, tai jotain eli asetetaan se riman niin korkeelle ja nimenomaan se mainsetti siinä, että hei, miten me voidaan tällä laajentaa meidän toimintaa, miten me voidaan palvelamena asia, kaita laadukka, min nopea, minunksi jotain uusia markkinaan vuoi, että mihin me voidaan laajentua. Ja silloin tästä saadaan todella iso vaikutta uus, että ehkä kun se utelijaisuus sitten on, että se on sovelta nyt ja kokeilu itse ja se kolmas on, että otetaan sitten oikeasti iso tavoite, että jos tiedetään, että suomalaiset jos halut mennään vaikka hänhoellään pelaamaan, niin ylhän ilm on se mainset, että tein ne tyydy mihin, niin kuin jääsamme leikaa vaan ne, niin kuin huippupela ja talue, että hei, vaan on vähän nähdissä, ja se on se suun äänhoellio saa PK-yrittäjä. Hei, tuolla on hyänä ajatus, että halua olla tulevaisuudessa TK-äilyn äänhuollessa. Se on se väinsäti. Ja eikö diin, että kun vaikka puhutaan nyt ainnatiivesta ja muistaa, ja se on helppo sanoa, että on helppo lainnativikun yrityssyntyä tässä TK-äilyntä ei tämmössä viimeisen kolue vuoden aikana, mutta myös vanhempikin yritys voi olla, koska se voi niin sanotusti ehkä luoda nakkassa ja syntyä uudelleen. Kyllä tällaisia on ja ne on vaan nähdä ja tuolla esimerkkejä, kun se on ihan keskustelu ja käy erilaiset johtoryhmia organisaat, joten kanssa niin jos me palaa tähän rallifertauksen, niin sehän vaatii sitä, että se autohdaita katolle. Ja jos meillä on ollut organisaat ja mitä joudetaan ylhältä alaspää, ja se on hyvin hyvien järkinen ja silloin ja se työperustuu siihen, että ihmiset tekee töitä. Tällä ei metaforaan sitä heitetään se autokatolle, että se johtoonkin siellä alapuolella ja pyörät sojuttaa taivaaseja ja siellä tiimeomaan se, että otetaan sitten tekoa hyste niin paljon yritykkun mahdollista. Ja toki tämä ei hän aareinativiksi voisi kuin syntyä, ja vaan meidän lapset on syntynyt se tekoa ja lykä edessä, että he ja voittet tämmöisiä ainativea ja mihin he sitten tulevat työllistymään, ja minkälaista koulutusistamme tärjoitaan, vaan mielenkiintoista seurata, mutta jos tahtuu löytyy niin kaikkea mahdollista. Ei se on totta. Hei viimeinen kysymys vielä tähän, joka on perinteinen kysymys, mikä on sunsaminen vinkki, lukuusuositus, palvelu, prompti, ajatusmalli, minkä salustiakaan kuulioille, joka liittyy tän pävä aiheeseen tai sitten nei, mutta millä tästä on tekoa ne? Joo, tämä on hyvä kysymys ja mä ehkä otan ton ristusilasmaan minkin, ja on sitä tässä eteenpäin. Tämä vattiin ristokansa aiefin läntin tilaisuudessa, jo aikaa sitten ja kiitos ristolle myös hän lukit on mun kirjan, ja antoisin suositukset, hen suosittaa kaikille johtoriimmille ja hallituksille. Ja nimenomaan se, mitä hän nyt sitten tässä tätä syksynä yrittäjien tilaisuudessa muuma sanoisti esiin, että koita sitä tekoa ne, koita sitä ihan mihin vaan, että tämä on niin kuin se konkreettinen, että me helposti niin kuin, että voiksi se olla tämä tyyötä, että tämä ei exelin täyttäminen tai sitten, joku niin kuin sellekee, niin koita sitä ihan mihin vaan, ja tosi kävi semmoinen, niin kuin hauskaa tilanne, esimerkiksi mä olin käymästä tos kaupungilla Helsingissä, tuokumman näyteikkuna oli just siellä somistamassa ihmisiä, ja tiedetät kohta ollaan lähestymässä jouluaika, ja ei siellä vielä ollut jouluikkunaa avattokun siinä ohimmentiin. Miten mä olen katsoista tilannetta, ja otin pennykä esille, chat-KBT-aukia, otin siitä ikkunasta kuvaan ja sitten mä näytin sitä niille, somistajelis siinä kadolla, että he kysytä sitä, että tekoailyytät, mitä tämä on joista ostaisin katselijana ja asiakkaan. Miltä tämä ikkunan näyttää sen mielestä? Sitten mä olen ettein kattomaan sitä, mitä se sieltä tuli, ja se sanoa aika hyviä vinkkejä, tärkeää vaasin ne stokkaan tarukoilla, että tekoailyykin voi käittää vahka näin, ja tekee kiittely ja tekee kiva juttu. Ei, hyvä, yvän vinkki. Nimenomaan jotain kaikkea bukaan. Hei kiitos ihan tuhaneesti, Timo. Savualla, että päästin bukaan tähän podcasti, ja vasta tämän ainnativi organisaation merkitystä, silläkin kiirrettäänä fuskein niin hienoa, että löysi taikaan tähän. Kiitos, ja tämä ehkä jossain vielä liko haluat miksi on aikaa, koska hyödyntetään tekoailyö maksimaaliset, että jos se ei mikään muu, motivoi, niin mitä jos kuulostaisi aika kolmen päivän viikonlottu, tai jotain muuta vastaavaa, niin otetaan vaikka siitä semmonen lopput kevennys. Ja hän ei kiitos myös sulle, että sä kuutelit tämän jaxon, ja hei, hoitahan palautetta myös siitä, että olisiko jotain mistä saavoisit, josta on teemasta kuulo vielä lisää. Ja perinteiset tyyliin, vännetaan aimonsuumata tämä jaxo, että mistä me oikein puuttiin kannan tällä kertaa. Moi moi. Tässä jaxossa kuutiin aivan timanttinen keskustelu Timosavolaisen kanssa. Jax on todella havasi silmet sillä, että tekoaily ei ole vain koupailet tai työkalu, vaan se vaatii täydellistä ajattelutavan muutos. Jaxossa puuttiin vakavaa asiaa Suomen kilpaalukyvystä ja nykytilanteesta. Savolainen nosti esiin pysäyttävän ristiriidan. Suomili aikoinaan maailman ensimmäisiä maita, joka loi kansallisen tekoailystrategian, mutta se ei valitettamasti pelüttymään hylyyn ilman oikea jalkautusta. Tämän seurauksena olemme pudonneet kansainvälisissä tilastoissa alaspäin muiden painaisessa kasua. Silti peljä ei ole menetetty. Keskustelussa muissutettiin, että meillä on edelleen valtavat mahdollisuudet kirjakärkeen. Suomista löytyy maailmanluokan infra, vakaat sähkäverkot ja vahva luottamusyhteiskunta. Nyttarvitaan vain se kansallinen ryhtiliikä. Erityisen inspiroivaa ja hauskaa oli kuulla esimerkki Savolaisen oman firman perasta, tekoailystä, jota kohdellaan oikeana kollegana. Se ei vain litteroi, vaan osallistuu keskustelun ja kommentojopa firman brandivärejä. Lisäksi jaksossa visioitiiin agenttista valtiota, jossa byrokraattiset päätökset, kuten rakennusluvat, voisi vat tulla minuutissa tekoailyvagenttien tekemänä. Timon 3 tärkeintä vinkkiä johtajalle. Altista itsesi uudelle. Kuuntele podcaste ja lue uutiskirjeitä ja Anna itsesi yllättyä. Ümmärrys lähtee utelijaisuudesta. Kokeille oikeasti arjessa. Älä vain puhustrategioista, vaan otat tekoailykäyttöön omissa työtehtävissäsi. Oli se sitten stokman niin näytäikkunan analysointi tai sähköpostien sparrailo. Aseta NHL-tason ambitio. Älä tyydy 10 prosentin tehostukseen. Kysy, miten voisimme kasvaa 200 prosenttia tai valloittaa uusia markkinoita tekoailyn avulla. Kiitos aimo! Ja tässä oli jakso tekoailyinfulenserikpodkäästiä. Löydetpodkäästi sitä lisää, linkin dinista, muun muassa seuramalla minua eli pasiörniä. Otamias muun uutiskille seurantaprofilistanin. Kiitos myös tämän jakson tukialle eli fikurolle. Kää lukemasa lisääsivulta, fikurro, pistefi. Niin, ja tämäkin jakson toteuduksessa työdönnettiin tekoailyä, muun muassa kuukle keminiä, sät kp teitä, ilmenläpsiä, sekä sunoa. Seuraa matkertaan, voi!
Podcast Summary
Key Points:
Podcastissa käsitellään tekoälyn nopeaa kehitystä ja sen muutosta yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle vuoteen 2030 mennessä (konsepti "Y3K").
Suomella on hyvät edellytykset tekoälyn hyödyntämiseen, mutta kansallinen strategia puuttuu, ja käyttöönotto on hidasta etenkin PK-yrityksissä.
Esitellään visioita kuten "agenttivaltio", jossa tekoälyagentit hoitaisivat julkisia palveluja automaattisesti, sekä konkreettisia ehdotuksia Suomen kehittämiseksi tekoälymaailmassa.
Summary:
Tekoäly-influencerit-podcastissa keskustellaan tekoälyn nopeasta kehittymisestä ja sen vaikutuksista. Timo Savolainen esittelee konseptin "Y3K", joka viittaa muutokseen yksilöissä, yrityksissä ja yhteiskunnassa vuoteen 2030 mennessä. Suomella on hyvät edellytykset tekoälyn hyödyntämiseen, kuten luotettava infrastruktuuri ja osaaminen, mutta kansallinen strategia puuttuu.
Tämän seurauksena monet PK-yritykset eivät käytä tekoälyä, ja Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa on laskenut. Podcastissa nostetaan esille visioita kuten "agenttivaltio", jossa tekoälyagentit hoitaisivat julkisia palveluja proaktiivisesti, mikä parantaisi tehokkuutta ja palvelun henkilökohtaisuutta. Savolainen ehdottaa konkreettisia toimia, kuten kansallisen tekoälykeskuksen perustamista ja strategisen suunnitelman laatimista, jotta Suomi pysyisi kilpailukykyisenä tekoälyn aikakaudella.
FAQs
Y3K (Yksilöt, Yritykset, Yhteiskunta vuoteen 2030) on strateginen tekoälyvallankumous, joka muuttaa kaikkea, kun taas Y2K oli tekninen ongelma, jossa pelättiin tietokoneiden vuosilukujen aiheuttavan häiriöitä.
Agenttivaltio on visio, jossa tekoälyagentit hoitavat julkisia palveluita proaktiivisesti kansalaisten puolesta. Käytännössä se voisi nopeuttaa esimerkiksi rakennuslupaprosesseja minuutteihin.
Suomen PK-yrityksistä noin 49 % ei käytä tekoälyä lainkaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomen sijoitus on pudonnut, vaikka maassa on hyvät edellytykset tekoälykehitykselle.
Suomella oli yksi maailman ensimmäisistä tekoälystrategioista, mutta sitä ei ole otettu käyttöön eikä päivitetty nopean kehityksen mukana. Tämä johtaa strategian pölyttymiseen ilman konkreettisia toimenpiteitä.
Kun resurssit ovat niukat, kuten Ukrainan sodassa, tekoälyyn turvautuminen pakottaa innovoimaan. Ukraina on julkaissut maailman ensimmäisen julkisen sektorin tekoälyagentin.
Fikuru on ketterä ja helposti integroitava järjestelmä, joka auttaa PK-yrityksiä ratkaisemaan manuaalisia prosesseja tuotannossa, varastoinnissa ja tilinhallinnassa ilman valtavia resursseja.
Chat with AI
Loading...
Pro features
Go deeper with this episode
Unlock creator-grade tools that turn any transcript into show notes and subtitle files.