Vaikuttavuuden tutkiminen: Vieraana Antti Malmivaara

Terve. Minulle mika kaartinen ja tämä on äänhouken porkast vaikuttavuudesta sosiaalit heröden huolossa. Ensimmäisillä tuotatokaudella haastattelme ihmisiä, jotka oikeasti tietevet, mitä vaikuttavuus on. Läärä kanssa me selvittämään, miten vaikuttavuuden maailman kannattaa syventyä ja miten ottaen ensimmäiset konkreettiset askelet. Terve ja tervetuloa mukaan. Keskustelmasa kanssini täällä tänään on lääketieteekirrukijan tohtori, professori, anti-maailmivaara, terveydenny hyvinvoinnin laitokseulta. Terve anti ja tervetuloa. Terve mukava olla täällä ja kiitos kutsusta. Tämä keskustelu käydö, että maailiskulopulla keveta-aurin on jo lämitteessä, mitä kuuluu sinun kevääseisi. Kiitos semmoista koti elämää ja paljon ulkoilua, eli hyvänä puolenä tässä on ollut se mahdollisuus liikkualluonnossa tehdä pitkiä kävely-retkiä lukea paljon. Tämmöisiä tällaisia yviä asioita ja sitten rakassanoppini on saanut kahteen kertaan rokotteen ja sillä lailla ollaan turvallisimmillä vesillä. Kulustaa hyvältä. Kerrohieman taustoista severän tiedämme sinut tunnetaan vaikutuus perusteeseen todella terdyhoollon pioneerinen Suomessa ja toirallisen asiantuntin on tutkinut asia paljon. Torelle hienot päästä haastattelamaan keskustelman kanssa tästä teemassa, mutta kerrohieman taustoista siihen, että mistä yleenkinkin kiinnostuksisi terveyden ja hyvinvoinnin tutkimiseen kumpua. Mikä on se kipinä ollut siellä nuoruudessa, miksi olet asiaan lähteä nyt perähtymään ja syventymään ulkein? Ja jos mä aloittaa nihän, että mä oon 7 valmistunut Helsingin yliopistosta läketteen lisenssiatiksi ja toiminnus sitten terveyskeskuksessa yleissä lääkärinä nelisen vuotta ja tuohon aikaa niin kiinnostuin tukia liikuntälisairauksista, jotka on hyvin tavallisia siellä. Ja tein tämmösen tietenen tutkimuksen, joka tuli lääkärileidessä, joka koski niskapotilaiden hoidon vaikuttavuutta, että jollain lailla mä oon kokeinnon sen hoiteen vaikuttavuuden, niin kuin hyvin keskeiseksi asiaaksi ja sitten tukia liikuntälinkin kiinnostus, johti siihen, että lähdin erikoistumaan fysiatriaan valmistuin fysiatriiksi tuossa kahdeksan kuusia ja seuraavana vuonna väittelin sitten. Perustutkimuksen liittyvästä selkä aiheista ja jonka jälkeen sitten palasin takaisin tähän vaikuttavuus aiheeseen ja on siinä siitä asti pysynyt, että mä olin sitten 27 alkaen, olin tötyösulaitokset työläketieteosaastolla, tukia liikuntälin sairauksista vastava henkilö ja siellä sitten aloitin tämmösen ensimmäisen satunaistetunut. Tukkimuksen on 90 paikkeilla ja niitä asittatulu lukuisia erityisesti konseratiivisen ja ottopedisen tukia liikuntälihin hoidon alueelta ja 95 paikkeilla aloitin kokrien kollaboriissan yhteistyöhollantilaisisten kumpanien kanssa ja käyvässä hoidossa 90 alkaen on ollut käyvahoto toimittajana juuri jäänyt siitä eläkkeelle. Ja sitten olin 2003-16 olin terveydollon arviointiyyksikön finautta ylilääkärinä ja siinä arvioitiin sitten tutkimusten perusteella sitä vaikuttavuutta. Mutta 2019 kun siirryin terveessä sosiaalitaloustieteen yksikköön tehollassa terveydä hyvin vanilaitoksesissa, niin silloin kysymys oli kieltä entä se arjen vaikuttavuus. Ja huomasin, että se oli huomattavasti vähemmän huomioita saa nua alue sekä tutkimuksen lisästi, että tutkimus menetelmällisesti ja me ryydysit luomaan menetelmiä ihan siihen, että miten arjen vaikuttavuutta arvioida loin tämmöisen vertaiskontrolloidun tutkimuksen menetelmän ja sitten arkevaikuttavuuden lääketieteen viitekehyksen. Ja mutta kaiken kaikkiaan niin niin niin tämä tieteen ja tiedon filosofia, että mitä me voimme tietää ja kuinka varmasti ja mitä sitä tiedasta seuraan, niin se on mua aina kiinnostanut. Siinä on myös tällainen asia. Munkanaan nyt tällä hetkellä on sosiaalia terveydähoollon arviointitiimissä jeraalevänä tutkijana, koska olen vastikään jäänyt ylilääkärin tehtävistä eläkkeellä. Mainitsit jo heti tässä sisällä on vaikuttavuus, kun puhutaan sosille terveydönhuollon kontekstissa vaikuttuvuus perusteiset terveydönhuollista. Mitä se vaikuttavuus tässä kontekstissa oikein tarkoittaa? Se on tärkein kysymys tässä asiassa, joka tavallaan tulee vastaan ihan jatkuvasti. Siinä voisi mennä 24-20 vuotta jassa taakseppäin, kun puhditaan vaikuttavuutta, sillon nimittäin Francis Bacon muutti tällaisen aristoteliaan, sen havainnoin vaan perustuvan tutkimuksen idean kokeisiin perustuvaksi. Ennen ajatuksensa oli jää hen juurikin määritteli vaikuttavuuden todeten, että silloin kun vaikuttavuutta arvioidaan, niin se pitäisi tapahtua kokeiden avulla. Kokeiden avulla on mahdollisuus poissulkea muut tekijät, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen esimerkiksi ihmisen tilaan tai mihin hyväänsä. Ja näin eristä se ihmisen toiminnan aiheuttama muutos muista asiaan vaikuttavista tekijäistä. Ja arvioidaan, että Francis Bacon ja ajatus on itse asiassa merkittävästi vaikuttanut siihen tilaan, missä tällä hetkellä olemme näihin teknisiin laitteisiin, mitä meillä on käytössä. Me läakettiin kehitykseen, eli koko tämä tieteellis tekninen kehitys on osaltaan nojanus siihen, että etemme voi vaan havainnoida vaan meidän täytyy tehdä kokeita. Et se määritelmä, jo tulee sieltä vuodeltanoin tuhat kuusisattaa. Ja nyt ihan viime simpia määrittelyjä, ja selkeitä siellä siellä mielestäni on olisakari miettisen määritelmä. 12 ilmestyneessä kirjassaan miettinen on jo aika nuorna miehenä amerikkaan siirittyä Helsingin yliopistosta, valinstannut lääkäriksi. Niin sitten valittu Bostonissa havarin jobistoja epidemiologiaa, viostatistiikan professoriiksi ja sitten minin siirtymä killiin ja sieltä sitten eläkkeelle. Tän on nyt emeritusprofessori, mutta tässä kirjassaan määrittelee ensinä vaikutuksen ja toiseksi vaikuttavuuden. Nyt vaikutus tarkoittaa sitä, mitä me havainnoiden nähdään tässä elämässä, että joten se merkiksi potilassaan jonkun hoidon, niin katsotaan, että kuinka paljon sitten ihan tulee paremmaksi. Ja tämä vaikutus ei tarkoita sitä, että mitä potilaalle tapahtuu, niin se johtui siitä, minkälaista hoitoa hän on saanut vaan siihen vaikuttaa kaikki muutkin tekijät. Ja hippokratees 2014 vuotta sitten niin tiedosti sen, että luonto on paras parantaja ja se pitää edelleen paikkansa. Ja tällaisessa tilanteessa niin niin suuri osa sitä parantumisesta tulee luonnon kautta. Ja nyt se vaikuttavuuden niinku idean ydin on siinä, että mikä millä tavalla me voimme itse omalla väliin tuloilla, me interventiöllä niinku tuoda lisää sitä vaikuttavuutta siihen, siihen mitä tapahtuu. Ja ennen kaikkea, että miten määriteellä se vaikuttavuuden suuruus ja miettinen toteaa tästä ensimmäinitusta vaikutuksesta, että sen suuruttaa mahdotonta määrittää, se on annowable englanninkielissä hyvä sana annowable. Jotta saadaan tietoa siitä vaikuttavuudesta, niin silloin meitä täytyy olla sellainen ajateltu asetelma, se ei välttämättää koessä voi olla havaa noivakia ajateltu asetelun sit täytyy olla ajateltu asetelma, jossa verataan vaikutuksia aassa, vaikutuksia beessä. Ja sitten tilasto menen telmiä käyttää, niin voidaan tuottaa sitten sitä enemmän tai vähemmän epävarmaa vaikuttavuustietoa. Eli vaikuttavuus on ihmisen tuomaan, sosiaali- ja terveydenhuollon hyötyjä potilaalle tai asiakka. Ja nimenomaan, että on uutettu pois sitten muut asiat, kun se ihmisen tuoma, se millä me haluamme auttaa, niin siitä ilmiöstä. Nyt viime aikana tätä termin käyttöön noussuu esille eri asia yhteyksissä, mutta samaa ikainen kuin kuulosta, että niinku aiheahan on ollut olemassa. Mitä tässä on sitten tapahtunut niinku viimeisten vuosien aikana, että niissä sosiaali- ja terveydenhuollossa on ryhdytty käyttämään tätä termiä entistä aktiivisemmin? Se on erittäin hyvää kysymys ja onneksi näin on, että näin on tapahtumus. Siinä on varmasti hyvin paljon syytä, joista yksi on englanninkielessä käytetty jo kolmisen kymmentä vuotta sitten esiin tullu englanninkielissä läketettelissä kirjallisuudessa. Niin se on ottu kostkonteinement, eli että terveydenhuollon kasvavat kustannukset, niin on luonnu tarvetta tai vaadetta sille, että täytyy selvittää, että mitkä näistä panostuksista sitten todella tuottaa sitä hyvää ja arvoa potilaalit. Näyttä tämä on yksi niitä suurimpia syitä, mutta jos ajatellaan sitä ihan siltä kannalta, mistä juuri äsken keskustelimme, niin koko sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteahan on tuottaa arvoa, tuottaa hyvää vaikuttavuutta ja mahdollisimman turvallisella tavalla potilaille ja asiakkaille. Eli siinä mielessä niin jos sitä ajattelee niin päin, että olisiko se pitänyt tulla, jo huomattovasti ja aikaisemminin vastaus tällaisena aktiivisenä toimintana, niin vastaus on kyllä ilman muuta, että olisi pitänyt sitä ihan jo ränsis bacon, eli jos tämä 20 vuotta sitten peräsi, eli olisi pitänyt tulla jo aikaisemmin. Ja sitten jos ajattelee siltä koko terveydenhuollon ja sosiaali-huollon järjestelmien kannalta, niin näiden järjestelmien tavoiteahan on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa väestölle potilaille ja sosiaali-huollon asiakkaille. Ja kun meidän voimavarata on aina rajalliset, niin silloin täytyy esniäkin miettiä sitä, että mihin meidän kannattaa näitä suunnata meidän rajallisia voimavarojamme. Ja kun me sitten olemme suunnanneet nämä rajalliset voimavaramme näkemysymme mukaan paremmin kuin aikaisemmin, niin millä tavalla saamme sen toimina niin laadukkaaksi, että se tuottaa sitten todellakin sitä turvallista hyvä hoitoa tai hoipaa. Ja seur muur grei on tästä kirjoittanut kirjassaan evidence based health care oikein selkeistä ja hienostiin ja hänellä on slowgan, joka kattaa nämä molemmat tavoitteet eli doing writing's right, joka on tämmöinen yleissanonta, jota esiintyy muuallakin, että tehtää me oikeita asioita oikein. Ja itse asiassa nyt mä tuliin tässä kuvanneksi, mistä kustannusvaikuttavuudestaan kysymys mainitsematta euroja tai muita raa yksikköjä. Kustannusvaikuttavuudessa on kysymys vain tästä asiaista. Eli käytössä olevat resurssit käytetään niin hyvin, että voimme tuottaa kussakin potilasryhmässä ja aina väestötalotasolle saakka mahdollisimman paljon arvoa potilaille tai asiakkaille. Huomioiden myöskin yhdenvertaisuus näkökohdat. Terveästä laustieteessaan aina kysymys siitä myöskin siitä yhdenvertaisuudesta. Eli käytössä se tarkoittaa sitä, että jos on olemassa ja kun on olemassa vaikuttavia palveluita niin niitä yhdenvertaisesti tuotettaisiin sitten kaikille kansalaisille. Ja itse asiassa terveästä laustieteessaan puhuta tämmöistä trade-offista, että joko saattaa enemmän yhdenvertaisuutta tehokkuutta. Se on vaikea kysymys ehkä lyhyesti vaan siitä sanon, että mielestäni se on täysin konteksi riippuvainen siitä ei voida tehdä mitä yleistä edestä teoriaa. Seoriaa tämä on oman näkemykse niin vaan ja isokuva on se, että tokikin se, että ne vaikuttavat palvelut voidaan kaikille tarjota niin niin tuottaa kokonaisuuden kannalta suuremman kustannus vaikuttavuuden järjestelmä tasolla kun jos ne jää jollakin kansan osalle tuottavat. Tästä nousee väistämättä niinku mielessä kysymys, että kun Suomalainen sosiaan terveydenhuoto on kuitenkin maailman huippu tasoa. Emmekömin sitten kuitenkaan olla toimille, että mä näkökulmaan mukaisesti ja miksi emme. Mikä se tavallaan, että se tulokulva on muutos, miten se konkreettisesti näyttäytyy, se palallyttäen järjestämisessä ja tuottamisesta lähettä. Tämä erittäin hyvää kysymys ja mun mielestä se suora vastaas on, että parmasti on siihen kokoajan pyritti. Eli onhan se nyt intuutiivisestikin selvää meille kaikille, että haluamme tehdä oikeita asioita ja haluamme tehdä oikein. Eli kyllä tämä tavoitettaessa kokoajan on ollut, mutta sitten on kuitenkin osoittautunut, että esimerkiksi hoito käytännössä on valtavan suuria eroja. Siinä, että miten noin datetaan esimerkiksi käypahuita suosituksia, niin siinä on valtavan suuria eroja. Hyvää tarkoitus on ihan varmasti kautta linjan olemassa, mutta että käytännön toteutuminen sitten ei ole ollut optimaalista. Ja kuinka se voisi olla kaan, kun me tiedämme hyvin vähän siitä, mitä terveydenhuollossa tapahtuu, ja ehkä vielä vähemmän siitä, mitä sosiaalihuollossa tapahtuu. Ja silloin me tuleemme tähän vaikuttavuuden arviointia, mitään, missä kysymykseen ytimeen. Eli tietyllä tavallaan, miten asioita seurataan, ja mitä taan tällä hetkellä enemmän siitä näkökulmasta, miten asioita tuotetaan tai tehdään. Ono sitten terveydenhuollon erityyppisiä toimenpiteitä tätä tutkimuksia. En nyt tässä vaikuttavuus näkökulmassa pyritän tarkastella enojen siitä potilaankotta asiakkaan näkökulmasta. Hän en arkeansa liittyvää, että hyvinvointiin liittyviä muutoksia. Ja kyllä juuri näin. Tees näkimä tässä toteisimme yhdessä, niin meillä on erittäin tasokas. Sosiaalia terveydenhuolto meillä on valtava hyvää osaaminen. Jos lyhyesti puhuntasta arki vaikuttavuuden läakettiede viitekehyksestä tässä, niin kaiken perustaa hyvää osaaminen. Ja sen ohella me tarvitaan myös näyttöön perustuvaa tietoa, siis sellaista yleisesti kansainvälisesti tuotettua yleistettäväksi arvioituotietoa. Mutta kolmanneksi me tarvitsemme myöskin tietoa, että mitä siellä terveydenhuollossa ja sosiaaliuollossa todella tapahtuu dokumentaa tietoa. Ja siinä me ollaan kyllä ihan lapsen kengissä valitettavasti joitakin poikkeyksiä lukuunottamatta vielä. Ja sitten neljastaso tässä arki vaikuttavuuden viitekehyksessä siinä läakettiedessä näkään ei välttämättä tarvitse käyttää, koska se näyttää soveltuva ja itseasiassa on ajatellut, että se soveltuu myös sosiaaliuoltoon. Niin on sitten se vertais kehittäminen, että silloin kun yhtenäinen konseesukseen perustuvat dokumentaaatioon, silloin samankaltaisia asiakasryhmiä, potilasryhmiä, hoitavat pohivat peilata, hoito tapojaan ja hoito tuloksia ja jatkuvasti niin kuin pyrkiä kehittämään oppimaan toisiltaan. Ja nyt pulmana on se, että ehkä esimerkki olis tässä paikallaan. Me ollaan tehty tutkimus, jossa ollaan arvioitu espoon ja Helsingin Alzheimer potilaiden saamaan hoitoa ja sitten kuelleisuutta ja laitoshoitoa joutumista. Neljän vuoden seurantatutkimus, joka perustuu ehkä ihan maailmalluokan parhaisiin aineistoihin, jotka ovat hallinnollisen rekisterin aineistoa. Jos me todettiin, että on eroja siinä, että mennäänkö kotiin tuomaan palveluita, vai tuleeko asiakkaan ja omaisen tuolla sitten terveiskeskukseen tai he muuten hakemaan niitä palvelut. Siinä on näiden kaupunkien välillä surja eroja. Ja todettiin myös, että kuoleisuudessa on eroa ja että laitoshoitoa joutumisessa on merkittäviä eroja. Mutta kun meiltä puhuttu tieto siitä, mikä on taudin vaikeus asti? Niin me emme pystyneet päättelemään siitä, että ovatko nämä meidän rekisteröydyt espoossa ja Helsingissä rekisteröydyt Alzheimer potilaat samassa taudin vaiheessa. Emekä me voinet päätellä, että onko diagnostiikka kenties jommassa kuommassa paikassa varhansa sen paa, mikä oli suotavaa? Emekä voin, että kun tiesimme vaan palvelujen käytöstä, mutta emme niiden sisällöstä puhumatta kaan, että ne oli suhteutettu siihen taudin vaikeus asti, koska käypahoito suosituksen mukaan toimenpiteet, jotka voivat olla hyvinkin specifejä tai sitten hoivalliittyviä. Niin ne on tietysti sen mukaisia, missä taudin vaiheessa mennään. Tämä tieto meiltä puhuttu kokonaan, samoin sitten potilaiden ja omaisten kokemus siitä, että miten heitä hoidetaan, millä lailla heitä huomioidaan ja niiden späin. Tällä datan perusteella, mikä meillä oli käytettävissä, niin mielestävämmin saatiin hyvä artikkelimuutta, mutta pohdinta oli varsin pitkä. Siitä, että minkälaisia rajoitteita meillä on jaettame, toden totta tarvittaisiin valtakuntaan tällästä muistipotilaiden rekisteri, jossa voitaisiin nämä ongelmat sitten välttää. Tällä lailla jatkuvasti tuottaa parempaa hoitoa potilaille. Me pystyttiin kuitenkin tässä tutkimuksessa huomioiden palvelujen käyttö, muistikorinaattoriin ja omaishoidon tuenosalta, niin tekemään sellaiset kustannus hyöty lastkelmat huomioiden kirjallisuudessa näiden toimenpiteiden vaikuttavuus, että satsaaminen näihin kahteen kumpaankin omaisen tukeen ja muistikorinaattori toimintaa, niin tuottais moninkertaisen hyödyn varsin pieniinkustannuksiin, mitä ne aiheuttaa. Eli tässä aluisi myös sanoin sen, että mehän joudunut me toimimaan tässä ja nyt, eli meidän täytyy hyödyntää sitä dataa, mikä meillä nyt on eikä vai jäädä odottelemaan. Sitä täydellistä odottelemaan sitä, että tulee sitä täydellistä dataa, mitä sitä patsi koskaan tulee, vaan meidän täytyy päätökset ja tehdä, mutta pyrkiä dokumentoimaan niin hyvin kuin mahdollista ja mitä vaikuttavuuteen tulee, niin se olennainen vaikuttavuus on kyllä se kokemuksellinen vaikuttavuus. Toki sitten pärjääminen kotona esimerkiksi, se on hyvin merkittävä asia, mutta että siinä meidän olisi hyvä päästä eteenpä. Milleistä dokumentaatioita saa tai kehityä, mikä onko se kirjausohjeita, onko se uusia tietojärjestelmiä, onko se tapoja tutkia potilaasta tai asiakaa sitä, miten se tarkoittaa? On laajakysymys ja tärkeää kysymys, eli jos lähdetään ihan liikkeelle näistä laaturekistereistä, joista on terveyden hyvinvoinnin laituksella neljättä vuotta, kehitettypilotti, hankeokesti kolmen vuotta ja hanke edelleen jatkuu, mä voisi nottaisi merkiksi selkärekisteri, jossa mä on vastuuhenkilö, terveyden ja hyvinvoinnin laituksella ja tässä selkärekisterissä, niin on saatu jo 5 vuotta sitten selkä kirurgieis on tällä hetkellä selkä kirurgia keskittynyt, niin konsensus siitä, että millä lailla pitäisi diagnosimääritellä toimenpiteet määritellä ja potilaan kokemus siitä taudin vaikeusasta tästä määritellä. Myöskin potilaan kokemus saamasta kohtelusta ja hoidosta määritellä. Valtakunnallinen konsensus on olemassa tällä hetkellä 23 prosenttia, selkä kirurgisesta potilaista tulee mukaan tähän rekisteriin, meillä on tosin iso haaste vielä sen kanssa, että saadaan kattava dokumentaatio kaikista näistä potilaista, mutta meillä on jo sellainen tällaisella kattavuusvarauksella tieto, että näyttää siltä, että selkä kirurgiset potilaat saavat hyvää ja turvallista ja vaikuttavaa hoitoa joka puolella Suomi. Eli erittäin hyvää uutinen toisaalta, sitten hoito käytännössä on selviä eroja, et esimerkiksi kuinka paljon käytetään kallimpia, niin sanottuja instrumentaatioita tässä selkä kirurgiaassa, miten laskimoveritulppien ehkäisylääkitys hoidetaan erittäin suuria eroja. Meillä on valtava hyvä mahdollisuus hieoa pidemmälle ja pidemmälle jatkuvasti tätä parempaa, selkä kirurgisten potilaiden hoitoa. Eli tässä lähdin tällaisessa kontekstissa olevasta asiasta liikkeelle ja mun näkemis on se, että vaikuttavuutta ei voida arvioida muuta kuin kontekstissa. Ei voida puhua, että sote-uudistus lisäisi nyt vaikuttavuutta 20-40 prosenttia ja turvallisuutta 12 prosenttia. Eikä siinä on mitään mieltä, se ensimmäinen kysymisoit ajatteko kenellä. Eli tämä onkin se pirullisen vaikea ongelma, mikä tässä on, että meillä täytyy olla joku konteksti. Ja se selkeen konteksti on joku kohden ryhmäse voi olla sitten laajempikin esimerkiksi hauraat vanhukset, joilla on lihas katoa ja joilla on kaatumista ipumusta. Ja näin, joka ei ole niin selkeästi diagnostinen kuin esimerkiksi selkakirukijankohdalla, jossa on selkeä diagnosit. Eli jossain kontekstissa täytyy kuitenkin olla erityisesti kuin muistetaan tämä vaikuttavuuden määriteelmä. Eli kun teemme tällä autamme tätä potilasryhmään tällä tavalla, niin kuinka paljon nämä potilaat asiakkaat sitten saavat siitä hyötyä. Ja tässä tulla onkin sitten kysymykseen siitä, että entä sitten miten johtamisjärjestelmiä yleensä sosiaalia terveydenhuoltojärjestelmiä, TKO-äälyyä, digitalisaatiota, jotka on semmoisia mega trendejä jälkimmäiset niin miten niiden esimerkiksi pitääkö niiden vaikuttavuutta arvioida ja toinen kysymys, että miten sitä arvioida. Ja mä luulen, että me ollaan nyt tällä hetkellä kysymyksessä numero yksi ja siihen vastaus on mun mielestä hyvin selkeä. Totta kai digitalisaati on vaikuttavuutta sinä mielessä, että mitä arvoa se tuottaa potilaalletta ja asiakkaalle pitää mitata, sillä jos kerran ollaan sosiaalia terveydenhuollon kontekstissa. Myöskin, jos ajatellaan esimerkiksi public private partnership asioita ja millallailla voidaan niin kuin edistää sitten Suomen kilpailukykyä sosiaalia terveydenhuollon innovaatioiden alueella, niin kyllähän se esimäinen asia siinä on sen rinnalla toki, että sitten se liiketoiminta on vaikuttavaa. Mutta kyllähän se, että se todellakin patsi, että se on vaikuttavaa liiketoimintaan, niin se tuottaa sitä mitä sen pitäisi tuottaa, niin kyllä se tätä on tärkeää ja välttämätöntä minun mielestä mitata. Ja huomioiden erityisesti sen, että meillä on huomattavasti osaamista eri tahoilla tästä vaikuttavuudesta ja kustannus vaikuttavuudesta, niin kyllä näin pienen kansankumikä me ollaan niin kyllä pitäisi se. Osaaminen käyttää myöskin sitten tämän kaltasissa, johon nyt menin tämmöiseen Suomen kilpailukyvyyn lisäämisaasioihin. Eli aloitettiin, että selväkin rykistä toimenpiteistä ja päädyttiin sitten kaiklobalisaattion, että kaikki kaikessa tällä välillä mielestäni silloin, kun puhutaan sosiaalia terveydenhuollosta, niin vaikuttavuus pitäisi mitata. Kenen siitä, mitä missä tulisi tehdä? Kenen tehtävä se on sinun mielestäsi. Se on kans eri hyvä kysymys, jos ajatellaan sitä arvon tuottamista, niin sosiaalia terveydenhuollon arvon tuottaa ne henkilöt, jotka ovat vuorovaikutuksessa potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Se vuorovaikutus voi olla keskustelua, se voi olla lääkehoitoa, se voi olla kiirurgista hoitoa. Se on vuorovaikutteista toimintaa ja se isokuva on nähdäksi niin se, että sieltä se kaikki arvon tuottamista. Eli arvon tuottajat ovat ne, jotka ovat siinä autta ja positiossa näihin asiakkaisi ja potilaisiin. Mitkä on sitten organisaattioiden eri hierarchia tasoja ja siellä toimivien ihmisten merkitystässä arvon tuottavisessa? Tai terveyden politiikan tekijöiden tehtävä tässä arvon tuottamisessa ja minun mielessä tehtävä on mahdollista ja tasoja. Eli siellä voidaan luoda sellaisia organisaattioita, jotka mahdollistaan näiden sanoisko nyt ihan varsinaisten arvon tuottajien etulin, jossa olevien mahdollisuudet tehdä tuottaa sitä arvoa. Käytänyt tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jos tehdään tietoteeknisiä isoja uudistuksia, niin niiden pitää uudistusten tukea arvon tuottajien työtä. Tässä on sellainen mielenkiintoinen ilmiö, joka on tavattomaan ymmärrettävä ja joka esimerkiksi läketieteessä on kautta aikojen esiintynyt, jos tulee joku hienomenetelmä. Siitä innoistutaan ja oletetaan, että se tuottaa sitä arvoa, nyt ollaan päästy, niin kuin tässä aikaisemmin todettiin pidemmälle siinä, että sitä arvoa todella ruetaan mittaamaan. Mutta edelleen kiinne ihmisen ihminen innoistuu ja se innoistuu sanoiksi vaikuttavuuden tausta voimia, ihminen innoistuu ja haluaa tätä uutta välinettä tuoda käyttöä ja toistuvasti osoittaa tuunut, että ne uudet välineet eivät kuitenkaan sitten ole juuri. Tämä on ollut hyvin vaatimatonta se arvon tuotto, mikä niillä on ollut. Ja sama koskee sitten digitaalisaatioita, TQL-yä esimerkiksi. Näitä muita, että me on luonnollista, että me innoistutaan näistä asioista ja meillä on niin kuin sellainen lähtökohtainen ole etus, että ne tuottaa myös sitä arvoa, mutta näin ei välttämättä ole. Ja sen vuoksi niin niin painsi, että sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä sen vaikuttavuuden arviointi, niin myös kaikessa muussa toiminnassa, jonka lähtökohta on se, että sosiaali- ja terveydenhuolto toimiparemmin kuin aikaisemmin. Eli ei niinkun kiinnitytä siihen välineeseen ja mitä tässä sitä välineen arvoa, välineen niin kuin hienona toiminta- ja bana vaan sinä mistä aloitettiin siitä vaikuttavuuden määritelmästä. Kuinka paljon on hyvä, että mä nyt sitten tuottaa depressiopotilaalle tai selkakirukiselle potilaalle tai aivoin infarkti-potilaalle ja niiden späin tai hauralle vanhukselle. Tällä lailla niin kuin sanoin, että tässä nämä varsinaiset arvon tuottajat ja sitten nämä erilaisesti organisaattioiden eri asemissa olevat enkilöt, niin myöskin sitten kaikki ne, jotka ovat tekemisissä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa vaikka ihan muilta alueelta ja pyrkivät tuomaan sitä omaa hyvää lisäänsä. Esimerkiksi digitalisaattioita, niin yhtä lailla heidän olisi tärkeää ymmärrettävästi niin vaikeampaa, koska he tulee vähän ulkopuolelta, mutta yhtä lailla heidän olisi tärkeää ja he olisi valtava mahdollisuus tässä. Tuodassa vaikuttavuus näkökulma, koska Suomihan on vaikuttavuustutkimuksessa niin emme nyt tiedät onko suurvalta kekkosen lainauksen sitä ja rakse ni tässä tilanteessa, mutta että on merkittävä osaa ja ihan maailmanlaajuisesti. Me oon myöskin semmoinen varmasti semmoinen kilpaalueetu myöskin sitten sitten yrityksille tätä vaikuttavuusosaamista myöskin tuodaan mukaan tän kaltasessa ihan kaupallisessa kiinno toiminnassa. Toki mienikin tosi nostit esitellä me vaikuttavuusututkimuksessa suurvalta ketäne toimijat Suomessa ovat kettävät tähän teemaan perähtyneet ja syventyneet, missä se osaaminen on jos sitä haluaa itse lähtiä kehittämään tavoittelemaan miettiä niihin tahoihin kannattaa ottaa yhteyttä. Suurvalta on tietysti aina vähän tällainen ehkä vaarallinen sana valinta, mutta jos siitä yritän pitää vielä kiinniin niin aikoinaan kuin olin hyviaktisesti selkatutkimuksen mukana niin siinä oli ihan dokumentaat jota siitä, että Suomi oli asukaslukuu verrattuna ihan siellä kärjessä. Ja näin on varmasti monen lääket-äriläketieteen alankohdalla, eli meillä on ihan huippu osaamista ja tämmöistä kliinistä tutkimusta hyvin laajalla rintamalla. Ja sitten meillä on tutkimuslaitoksia, muun mielessä terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yksi sellainen toimija, joka on asettanut tämä vaikuttavuuden suorastaan omaksi visiokseen. Niinkin kunnianhimmosestikun, että terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee olemaan maailman vaikuttavin alantutkimuslaitos. Eli meillä on hyvin laajalla, skaalalla meillä on toimijoita, meillä on itä-Suomen yliopistossa, on vaikuttavuuden talo ja meillä on sitten vastikään perustettu vaikuttavuuden. Perustettu vaikuttavuus seurameilla on vaikuttavuuden keskus, on työnalla. Ja itse asiassa, jos tästä vähän lajennan, niin tämä olisikin semmonen ihan olennainen asia, että me päästää sitä yhteistyötä näiden eri toimijoiden kanssa, joita on sitten lukuisia, esimerkiksi sinun edustamasi yritys on hyvin paljon toimijoita tällä alalla. Ja se iso kysymys onkin, että miten me kansallisesti päästää sitten hyvää yhteistyöhön. Ja pitäiskö siinä sitten laajentaa sitä THL-asioita sitten vielä kansallisemalle tasolle, visiota ja missiota, että tämä asia ei ole pelkästään Suomeen rajattua asia. Tällä on kyllä valtavaiso kysyntä ja tarve pympäri maailmaa, niin kun tuossa aikaisemmin kostkonteinment, kustannusten niin kuin hillitsemisestä aikaisemmin meillä oli puheen. Millaisia esimerkkellä Suomessa tai ulkomailla nähenyt vaikuttavuus perusteisestä näkökulmassa sen hyödyntämisestä, miten se on näyttäytynyt konkreitisoitunut? Sä tällaan Suomessa, niin meillä on vuodesta 1994 ollut THL-konzorttio, joka on siis 26 vuotta vanhaa ja 27 sementä, että tänä vuonna ja siihen kuuluu. Mertäkseen niinku takoonkin kaikki THL-yksiköt Suomessa, siellä on luoto yhtenäiset konsensukseen perustuvat. Minkälaista tietoa potilaista, kerätään, minkälaista tietoa, niin sitä moninaista voidaan toimenpiteistä, millailla, mitä taan hoidon tuloksia, myöskin elämälaadun kannaltaan, mitä taan. Tämä on minusta loistava esimerkki siitä, että kuinka on sitten päästyy aitoon vertaiskehittämiseen yhtenäestämään hyvin käytäntöihin toimintoja. Eri THL-potilasryhmien kohdalla ja nyt ihan tämä viimeinen saavutus on myös valtavan suuri meillä on tässä koronan epidemian aikana, niin varmasti maailman eturrivinihan kärkipään THL-hoito yksiköt käytettävissä, joissa pystytään tämä vertaiskehittämiseen ja tuodon datan perustella arvioimaan, että ketkä henkilöt saavat enemmän hyötyä, kun haittaa THL-hoidosta, toisin sanoen pyriin pystytään niinkun realisilla perustella arvioimaan näinkin vaikeata asiaa, että millon THL-hoitoon auttaa ihmistä enemmän kuin siitä on haittaa, ja sitten kun on valittunäitä ihmisiä, jotka THL-hoidosta enemmän hyötyä, niin että heitä voidaan todella hyvin hoittaa, ja tasa laatuisesti eri puolilla Suomea. Mitä se toteutuu tämä murgrain slogan, että oikeita asioita oikein, ja vielä päin yhden vertaisesti, niin läpi koko valtakunnan. Eli tähän on tavallaan se tavoite, johon ylipäätäänkin pitäis päästä toinen esimerkki voisi olla teko niveellä kirurgia, jossa on vuonna 2010 perustettu rekisteriä, jossa ehkä erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana on hyvin tiivis. Yhteistyö luotus sitten terveydenhyvonin laitoksen ja sitten teko niveellä kirurgia, tekevien ortapeedien, ortapeediyityksen enkilöiden välillä. Ja siinä on samankalta ne menee, eli tämmöisellä jatkuvalla tiedon kerruulla potilaista teko niveellä malleista, teko niveellä ekauksen liittyvistä asioista, potilaiden toipumiseen liittyvistä asioista, niin ollaan päästy tilanteeseen, jossa voidaan jatkuvasti hoittuja kehittäjä ja teko niveellä ten kohdalla erityisen suuri merkitys on sillä, että kun markkinolle tulee uusia, hyä hienompiä ja hienompiä, ehkä vähän lainausberkeessa, hienompiä ja hienompiä, tätä on teknologisesti varmasti hienompiä. Et onko ne sitten sen potilaan kannalta hyviä, eli takavuosina oli tilanne, jossa maailmalla asennettiin hyvin paljon metallivastaan metalli teko niveellä, jotka osoittautu sitten erittäin huonoiksi, että niistä on kolmasosaan jouduttu voistamaan, eli voidaan myös ennakoevasti sitä, että ei tule uutta teknologiaa, jossa haitat ovat huomattamaan suuria verrattuna hyödytän on myös teko niveellä kirkiassa, ja voissa on verrattoman isoja, mutta että suhteessa sitten vaikka päihän niihin alkuvaiheen teko niveelliin, jotka on osattavat hyväiksi. Ja vielä ehkä kolmanteena järjestelmä tässä on esimerkkinä, niin laaden kaupungin sairaalassa aloitettiin ja perustettiin 26 moniammatillinen, intesiivinen kuntoutus, longka-murtuma-potilaille ja tähän kuntoutukseen pääsvan lahtelaiset, keskussairaalan ottopedian osastolta leikkaoksia, mutta muut päiat hämmelläiset joutu sitten koti-kuntiisemmissä ei ollut tällaista, ja tässä onko perfectankkeessa, me oli mahdollisuus sitten katsoa, että miten lahtelaiset oli aineistoa ennen tätä organisaatio-muutosta ja se jälkeen, ja miten lahtelaiset pääriä suhteessa sitten muihin päin ja tämmelläisiä siinä oli kyllä selkeä ero, että lahtelaiset toipu paremmin ja pärjäs pidempään kotona ja useammin kotona, ja luonnollisesti myös kustannukset oli vähän esempiä, niin sanottu dominoivan vaihtoehto, että potilassaan hyötyä, omaiset saa hyötyä, ja että se järjestelmäkin saa vielä kustannusten säästössä hyötyä, eli kyllä se hyvin selkeä evidensi on näistä olemassa, että jää laaturekisterien kohdalla on yleisesti arvioitu lähturekisteri järjestelmien kohdalla, että se kustannusyöty suude on keskimäärin liitturipuul-laturekisterissa australiaassa, ehkä parhaiten teelliset tutkimukset, että se on nelin kertainen takasisaatu, raha, mikä laaturekisteriihin sijoitetaan ehkä neljä viivakahden tos't vuoden vakasi maksuajalla, eli erittäin merkittävä työt. THL tekee paljon merkittävä työtinoisen laaturekisteriiden kehittämisen suhteen. Mikä konkriitisoimme elen vielä, että mitä laaturekisterityöllä tavoitellaan, ja sitten toivota missä vaiheessa siinä olla teille, että keremenossa. Vaturekisterityöllä tavoitellaan alati korkeampaa, arvoa, tuottavaa, terveydenhuoltoa, tai sosiaalihuoltoa, potillaille, asiakkaille, huomioiden myöskin ne panostukset, joita toimintaa sisällitetään. Eli sillä tavoiteetaan sitä ydin asiaa, joka on sosiaali ja terveydenhuollon ideaja, ja ajatus kokoajan parempaan suuntaan, ja palauten mekanismilla, joka antaa tiedon siitä, että missä menemme tänään ja missä menemme huomenna, ja mitä meidän pitäisi tehdä, että me perjataan vielä päästä eteen erityistieteenpäin yli huomenna. Tämä on se perjate, että olin näitä segelkä rekisterin esiimerkkiä, kaksi muuta. Meillä on kymmenkunta laaturekisteriä, nyt ollut pilottivaiheessa tai tullut mukaan pilottivaiheen jälkeen, ja nyt parhalla ollaan tilanteessa, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan asetusta, joka tämän vuoden puolella tulee toivon mukaan sitten aiku vuoden puolella lausunnoille, ja siinä asetuksessa sitten määriteltaisiin ne rekisterit, jotka tulee tehoallan alaisiksi vastuun rekisteriksi, ja joissa se yhteistyö sitten niin kuin mainitussa tässä teko-ni-verkisterissa, niin on sitten erinomaisen hyvä arvontuottajien käytännän toimijoiden ja sitten tehoallan välillä. Tämä on se tämän hetkinen vaihe ja sitten eteneminen tästä eteenpäin, niin siitä on tehty jotakin hahmotelmiä, että mun ymmärtääkseen ei mitään konkreettisempaa tässä vaiheessa, jos nimenomaan laaturekisteristä puhutaan. Miten tähän suhteutunnan ymmärtänyt on kuitenkin olemassa erityyppisiä muita rekisteriita, tehoallan rekisterit ei ole niitä ainoita tällä hetkellä käytössä olevia? Mitä nämä muuta rekisterit ovat, mikä niiden yritetymis mahdollisuus tällä hetkellä on? Tehoallassa on ollut nyt jo muutama vuoden ajantäämainen niin sanottu kuvaa hankekustannus vaikuttavuus hanken, jossa on eri maakuntien toimintaa arvioitu käytännössä olevia rekisterien perusteella. Sitä toimintaa on samalla kuin se on aloitettu, se on ollut vuorovaikutteista dialogista toimintaa, ja sitä on kehitetty siltä pohjalta, että näiden voimassa olevien käytössä olevien rekisterien kautta, niin tuotetaan kullaki maankunnalle tietoa, että miten heillä menee. Ja käydään sitten semmoista tiivistä vuorovaikutusta ja keskustelua ehden kanssaan, kullaki maankunnalle on sitten vastuu henkilöjä ja tämän keskustelun kautta, yödyntää sitten toisaalta sitä tutkimusmenetelmällistä asiantuntumistomikä tehoallalla on, ja toisaalta sitä käytännön asiantuntumistomikä kentällä on niin luodaan sitten näkemyksiä siitä, että miten tästä tulisi eteenpäin mennä. Ja niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin näin mielestäni juuri on tärkeää toimia, eli eli me käytämme sitä dataa, mikä meillä tällä hetkellä on, ja samalla kuin me käytämme sitä dataa, niin mietimme, että milloin minkälaista lisätietoa me tarvitsemme, ja pyritään sitä dokumentaatiota sitten pitkälläkin tähtää emällä kehittämään. Ne kokemukset tästä kuvahankkeesta on ollut erittäin hyvää, eli kentän toimia on ollut hyvin tyytyväisiä siihen tota yhteistyöhön ja munimertaaksi, niin se on kansainvälisestikin aika lailla ainutlaatuista, ja siinä on mielestäni erityiseen hyvää, se että se tapahtuu toimijoiden käytännön sen arvon tuottajien, ja sitten tällaisen tutkimuslaitoksen yhteistyön. Toinen vaihtoehto esimerkiksi on tuottaa paksuraportti kerran vuodessa tai kerran kolmessa vuodessa, ja sitten lähettää se kuntiin, ja näin on menetelty esimerkiksi Hollanissa, joka on ihan tämmöisen epidemialokijan pioneerimaita yhdessä englanninkansa, ja jos siellä Hollanissa joiden raportit on ollut aivan erinomaisia, on todettu, että hyvän en aikaa, että eihän nämä johda mihinkään muutoksen, että näiden on puhetaan kyllä jossain määrin, mutta eivät joiden muutoksen, ja siellä on niin drastiseen päätöksen päätytty, että lopetetaan kokonaan tällaisten raporttiin tuottaa. Ja tämä tietyllä lailla kertoo sitä siitä niin kuin vuorovaikutuksen merkityksestä tarpeista, joka ehkä koskee koko tätä vaikuttavuus kenttää, ja jos tämä me keskusteltiin myöskin ajatellen sitten eri toimialoilla toimivien ihmisten kanssa, jos esimerkiksi tekee tehdään niin kuin jotain tietoa arkitehtureita, valtakuntaan, niin siinä on hirveän tärkeää, että sitten on niin kun onkin niin, niin on sitten käytännön toimijat siinä mukana, ja sen näkökulma on aina se mielestäni sen ihmisen näkökulma, jonka hyväksi sitä työtä tehdään, jonka hyväksi kokooksissa istutaan. Ja se ihminen on potilas asiakas, siellä. Täällä on muutama kysymys tullut. Meillä on ollut mahdollisuus tässä muilta keskustelijoilta, saakkysymyksiä ja Paulus torkkilä hetti, sulut tällainen tyyppisin kysymyksen tämän tutkimiseen liittyen, miten vaikuttavuutta kannattaa tutkija, ja tässä niin on sitten se, että niin on mitkä ovat niitä perusvirheita ja ongelmia, kun lähdetään siihen vaikuttavuuden tutkimustyöhön. Ja Pauluksellan aina erinomaisia kysymyksiä, että kiitos tästäkin hänelle. Ja näitä ajattelisin, että meillä on hyvin paljon puhuttu niistä lähtökohdista. Me ollaan puhuttu yhteistyön tarpeista, ehkä voisi käyttää sanan lingua Frankasis vaikuttavuus, tutkimuksen vaikuttavuuden edistämisen lingua Frankasis yhteenen kieli. Ne olisi ehkä niitä ihan lähtökorttia. Ja sitten vähän hassuja nyt, että jos mä vastaan, että kun hän kysyät, mitä kysymyksiä, niin mä vastaan sitten niitä juuri niitä kysymyksiä pitäisi hakea. Eli pitäisi niin kun hakea sellaisia kysymyksiä lähtökorttaisesti, että mihin nyt aina kippitään vastaussaan. Siis ei sellaisia kysymyksiä joihin vastauson. Ja että on naistunou, vaan semmoisia joten on täytyy saada vasta. Ja nyt sitten pitäisi miettiä, että no, vihinkä kysymyksiin sitten sen digitalisaattion, niin mitä kysymyksiä silloin pitäisi ratkasta digitalisaattio aalla versus digitalisaattiolla beillä ja ne liittyy silloin kyllä päädytään jälleen siihen, että mitä hyvää se tuottaa. Eli päädytään jälleen siihen meidän paljon keskustelemaan me kysymykseen, mutta ne on toki sitten kontekstista riippuen specifejä. Ja niiden ei välttämättä tartte minusta suoraan vastata siihen kysymykseen, että ne voi olla myöskin välillisiä kysymyksiä. Et jos ajatellaan vaikuttavuuden arviointimenenteellinen, niin on todella tämä satunnaistettu kontorolloitu koe. Tämä vene kokeellinen tutkimus ja sitten on havainnoiva tutkimus, jos jokaa vertaiskontorolloitu tutkimus, jolla voidaan jälkimmäisellä vastata esimerkiksi hoito ketjujen vaikuttavuuteen, kuntaan sitten satunnaistettulla tutkimuksen laisymyysläkkien tai leikkauksen vaikuttavuuteen. Eli näillä on omat tärkeää kysymykseen, ja sitten tulee kysymyksi siitä, kun millä tavalla siirtyä siitä hyvin specifisen ryhmän kohdalla aika selkeästi hahmotettavasta vaikuttavuuden mittauksesta sitten siihen, että saadaan tietoa näistä järjestelmätason muutoksien vaikuttavuudesta. Me oon tässä luonnuttamisen järjestelmä-impakti-tutkimuksen system-impaktirisöits on kirjoittanut siitä artikkelin, ja siinä idea on, että se asetelmä on sen kalta, että siinä järjestelmä a-versus-järjestelmä a-digitalisatio a-versu-digitalisatio b, mutta se täytyy arvioida sitten tällaisissa selkeissä asiakaspotilaisyryhmä konteksteissä. Se on se, kuinka pitkälle mä oon tässä pääsyvät, niin kuin kuulle, niin jälleen tulee siihen, että se pitää arvioida ihmisen tasolla, koska ihmisten vuoksi tätä tohua tehdä. Mutta se iso asia on pahoilla niin, että joudun palauttamaan sen sillä lailla paulukselle ja pauluseen varmasti kyllä pahastu tästä, mutta että en lähtökohtalaseet, mitkä on ne tärkeimmät kysymäksi. Terveisiä vaa paulukselle. Jatketaan tuosta seuraavaan kysymys, että yli piriä muustoselta kysymys sitten, miten paikuttavuutta voi mitata paljon palveluita käyttävien kohdalla, ja mille tutkimusmenetilimillä sitä maailma on lähesytty. Ja sekin on ihan tavattoman hyvää kysymys. Siinäkin ja säätellä on ihan tutkimusmenetelmällisesti, niin mä näen, että ne tutkimukset arvokkaat tutkimukset, mitkä on tehty, niin ne on ollut poikkeleikkaus tutkimuksia mun ymmärtääksi. Jokat tarkoittaa sitä, että kukaan tahansa meistä tässä uonessa istuvista voi olla suuri palvelujen käyttävien, koska jos mä laitan maskin naamalle, niin me silmala sit voi huurtua ja mä kävelle raitiovaan unaa, johdun teo osastolle ja kuulun niin sanottuun palvelujen suurkäyttä ja joku. Eli silloin kun tehdään tämmöinen poikkeleeikkaus tutkimus, niin niin siinä ei pystytä niin kuin seuraamaan väestöryhmittäin ja silloin voi tulla esimerkiksi semmoinen käsitys, että ne on näitä vähän osaisia ihmisiä tai miten minkälainen käsitys nyt tulee, että tämä on ihan lähtökohtaisesti minusta pitäisellä pitkittäisellä tutkimuksia. Se on niin kuin ensimmäinen lähtökohtoinen on sitten se, että näen ja myöskin tässä kun anumuria kumpani on tätä terskeskusten vaikuttavuutta. Selvittänyt siihen on kyllä hyvin sopinussen viitekeys, jossa pyritään arvioimaan ensinnäkin osaamista terveeskeskys, jos tulee moni ongelmaisia, moni sairaita, otilaitat, miten me pystymme heitä auttamaan, onko meillä riittävästi henkilöstöön, joka pystyy heitä auttamaan, ja miten me hyödynnämme sitä tietoa, jota on käytettävissä kävästä hoidosta, ja sitten tullaan tällä dokumentaatiotasolle, otilaiden kokemusterveiden tilastaan siinä voi olla varmasti yleisterveten liittyvää elämänlaatu mittaria ja sitten yllättävän hyvältä näyttää, että tämä potilaan kokemus siitä, että miten hän tähän kohdellaan, ja tulisi koheena uudestaan. Me ollaan nimittäin tässä selkakirukia hankkeessa sitä käytetty, ja nähty se hyvin arvokkaaksi, kun me ollaan verrattu sitten niihin mittareihin, jotka mittaa esimerkiksi todellista parantumista. Ja sitten kun saadaan luotua järjestelmää, jossa voidaan sitä vertailua tehdä eri toimijoiden välillä, niin sitten voidaan askeleelta syventää sitä ymmärrystä, että mistä nämä tällaisten monissairaiden tai ongelmaisten potilaan kodellaan kysymys, ja miten heitä voitaisi paremmin auttaa. He lena liiravetään Helsingin yliopistolla tällaista tutkimusta potilaista, joilla on erilaisia vaikeasti määriteläviä sairauksia. Sä symys oire yhtymään voi olla sähkö allergia ja tällasta, jotka ei tahdo kokea, että he saavat apua terveydenhuollosta, ja nyt on satsaus ja tehtyjä aloitettu systeemattisesti näiden potilaiden seurantahdettietys tiedän suostumuksellaan. Ja siinä aika laaja batteristo mittareita on, jotta päästäisi paremmin ymmärtämään, että mistä kaikesta näiden henkilöiden kodellaan kysymys hyvin heterokeeninen, jokko potilaita ja minkälaisia toimenpiteitä me eli annamme ja miten voidaan sitä hetä paremmin auttaa. Eli se on pitkä tied, mutta semmoinen tiedä, joka kannattaa tietysti suunnitelma, et miten tossa edetä. Tämän on erittäin mien ikäisessä keskustelua. Tässä on paljon viikkejä nekökulmia, millä lähtiä liikkeellä, mutta miten vielä kiteytetet? Jos tämän keskustelua on innoittamana muuten, joku haluaa lähtiä nyt perehtymään vaikuttavuusperusteiseen mittaamiseen, kehittämiseen tutkimiseen. Mistä kannattaa ottaa ne ensimmäiset askeleita? Mulla on tässä vähän käyty läpi näitä laajaa osaajien kirjoa, mitä meillä Suomessa on ja sitten tätä ihan uutta toimintaa, joka on aloitettu vaikuttavuusseura oli tässä mainittuna. Kyllä hyvin helposti on mahdollisuus omalta alaltaan sitten löytää yhteyksiä enkilöihin, jotka vaikuttavuuden kanssa on työssään tekemisissä ja terveyden hyvinvoinnin laitos on toki yksi hyvin laaja-alainen vaikuttavuuden edistämiseen pyrkivä laitos. Se on niin kuin yksi tuolla tärkeä toimija ja totesin, että se tavoitteolle maailman vaikuttavin alantutkimuslaitos on se visio terveyden hyvinvoinnin laitokselle. Ja nyt jos ajattelee laajemmin tätä vaikuttavuuden edistämistä niin opamaan ajan amerikan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja. Sen, että voin siis kontrol, johtaja kahdeksi avuutta siellä Thomas Frieden, hän on julkassuparikin artikkelija sitä, että miten hän näkee, että miten sitä terveyttä ja hyvinvointia voidaan mahdollisimman hyvin edistää. Ja siinä hän on luonnusit pyramidi, jossa sokkelina on eri arvo suuden ja köyhyyden vähentäminen. Ja taustalla on se, että on rusaasti tietoa, että ne on tekijöitä, jotka aiheuttavat sekä terveysongelmia, että sosiaalisia ongelmia ja vähentää hyvinvointia ja tervet. No sitten seuraavalla tasolla on tällaiset kontekstia muuttavat toimenpiteet yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi, että laissaa edellä kielletään ravintolatupakointiin. Kontekstio muuttunut ja uskon, että toimii joka ravintolassa Suomessa. Eli konteksti muuttaminen on toisenna ja näille molemmille on tyypillistä se, että ne ei edellitä. Itse ravintolla on meniöiltä päätöstä, että minäpä nyt tänään tällä kertaa tubakoikkaa ravintolossa, vaan se on ihmisen käyttäytyminen. On poissuljettu siitä ja me kaikki tiedetään, kuinka vaikeaa omaa käyttäytymistä, mutta on varsinkin pysyvästi niin se on tässä se ajatus. Seuraava tasolla on rokotukset, jotka on pelastanut satoja miljoona ja ihmisenkin historianaikana. Sienä tulee jo ihmisen käyttäytyminen mukaan, mutta se on kuitenkin se seuraavaksi impactiltaan vaikuttavintasa ja ajankohtaneet. Se jälkeen tulee oikeastaan lääketiedin, joka on vuorovaikuttaista toimintaa aina. Jos itse asiassa vuorovaikutus, jos sinänsä keskustelu tiedon saaminen, miten voin auttaa itseä, miten voidaan tukea henkilöä. Se on jo sitä vaikuttavaa toimintaa ja siinä on tärkeää, että se vuorovaikutus toimii ja siinä tulee henkilö, niin kuomaan osuus esiin. Siinä sitä käyttäytymisen muutosta tarvitaan ja sitten yramidi huipulla viimeisenä, mutta ei vähimpänä. On sitten terveyden edistäminen kaikin yksilökohdistuviin keinoin, jossa joka on erittäin tärkeää on vaikuttavaa toimintaa. Mutta että pulmana on vähän se, että kun toivottaisiin, että niistä huonoista tottumuksista päästäs pysyvästi eroana, niin se onkin sitten jo vaikeampi toteuttaa. Eli tämä kuvaa sitä laaja alasuutta, jos me ajatellaan, niin kuinka vaikka kuvaalta kunnan tasolla, että milla lailla me sitä alussa puhuttua yksilökohdistuvaa hyvää. Saadaan lisättyä, eli se on niin kuin yksitaso. Ja mä oon ihan ajateellu sitten ehkä tässä Jeffri Saksin onnellisuus, Uudestaan jälleen onnellisuus raportista innostuneena, että olimme yli voimaisesti onnellisimpiä. Tanskalaiset tulee kyllä aika lähellä siellä perässä, mutta selvärako. Niin onko nyt tämä meidän valtio, jotenkin tai yhteiskunta sitten sellainen, että kun kerran näin onnellisia ja hyvinvoitivia ollaan ja terveitakin noin yleisesti, niin se on semmonen arvo, jota kannattaa niin kuin edistää väestö luottaa ja väestö pyrkii niin kuin ajattelemaan laajemmin ja näin pois päin. Että sitä voisi jopa ihan tälläkin tasolle nostaa, jos vähän sieltä pudottaa alaspäin sitten organisaattioiden tasolle, niin miten se sosiaalija terveydenhuollon niin kuin integraatio ja nämä erilaiset kulttuuritettä, miten saadaan siinä se vuoropuhelu ja että se integraatio nimenomaan sekin niin näkyy siinä parantuneena terveytön ja hyvinvointina. Että jälleen eihän se integraatio olessa tavoitevaan se millihin integraatioilla pyritään ja vielä sitten tässä oli hesarissa emeritta psykologian professoriin kirjoitus viikko pari sitten, jossa hänen niin kuin toi esiin sen, että mitenkä sitten kuntien tämä koulupsykologia kouluterveidenhuolto, että jos se menee sitten näille maakunnille, niin millaisuilla siellä itse järjestelmä tasolle toimitaan siellä kouluissa ja saadaan hyviä muutoksia aikaa, eli tässä integraatioita lisäävässä sote toiminnassa niin miten se saadaan sitten integroituva kuntien toimintaan, miten saadaan sitten sitten turvallisuus asiat, jotka liittyy tietyen rakentamisiin ja poliisin toimintaan ja muihin, että miten nämä kaikki saadaan tätä integroituva yhteen, niin sinänsi tämä on sitten tehtävä ja tähdelistä, tehtävä. Teiky niin, että ajatellaan Suomi on rankattanut jälleen maailman onnellisimaksi valtioksista kansalaiset ovat maailman onnellisintä kansaa. Niinkö tähän erittäin hienosti linkittyisikin sitten saa ajatturumys, että myös maailman vaikuttavinta sosille terrynyt huotoa tehdään Suomessa. Kyllä minun mielestä oikein hyviin ja ajatelle sitä etosta, mikä varmaan tähän tuoreiseen tutkimustulokseen on johtanut niin hyvät mahdollisuudet tähän on olemassa. Tämä on ihan mietettymän mielenkiintoista avartavaa keskustelua, mutta onko jotain mitä nyt itse haluaisit nostaa tässä? Ja haluaisin kiittää, että tämä on ollut ihan tavattoma mukavaa ja minun mielestä niin ne olennaiset asiat, jotka tähän aloitusteemaan on nyt liittyneen, niin musta ne on tullut erittäin hyvin käsiteltyä. Tämä on ollut mun mielestä ne olennaisimmat kysymykset, joita otte esittänyt ja ollaan kuitenkin säilytettöse isokuvaa ja eiköhän tämä puusto on aika hyvin käyty läpi. Olemme tänne keskustellet siitä, että mitä vaikuttuuus perustein sosiaali- ja terinhuoto tarkoittaa, mikä sen taustaa on? Meillä me käyneet lävitsekkä sitten ennen perusmääräitä sitä tutkimusperustaa. Ja keskustelmassa kanssa niin täällä tänään on ollut läakettiin teki rukian tohtori, professori Anttimaalmi vaara terveydien hyvinvoinnin laitokselta. Kiitoksia Antti. Kiitos. Kiitos teille, hyvät kuunte liat. Minä olen Mikakaartinen, että tämä on NHK-podkast paikuttavuudesta sosiaali- ja terödenhuollossa. Terve.