Tekoälyagenttien toiminta ja päätöksenteon automatisointi (Mikko Alasaarela) | Puheenaihe 616

Tervetuloa Puheenaihe-podcastiin, ja tänään meillä on aiheena tekoälyä, sukelletaan erityisesti nytten viimeaikaisen kehityksen. Meillä on täällä vierailla alan yrittäjä Mikko Alasaaralla. Tervetuloa. Kiitos. Joo, olit tuossa Kazaktannissa hiljana, näin olet postinut sieltä, niin miten tämä liittyy, tekoäly on tämä sun matka? Joo, mä sain tuossa kesäkuussani yhteydenoton kaikissa kanavissa, siis ihan kaikissa. Pingasin mua jokaisessa mailissa, jokaisessa viestikanavassa, jokaisessa somessa, mitä mulla oli, niin kuin mua. Mä ensin ajattelin, että joku spämmää mua aika huolella, en tehnyt mitään, mutta sitten linkkarissa vaan tuli sellainen viesti vielä, että hei, me ollaan yritetty ottaa sun yhteyttä kaikissa kanavissa, että voisitko vastata, että tämä on tärkeät asiat. Ja mä sitten ajattelin, että no vastataan, ja mä ajattelin, että miten mä voin auttaa. En enää ehkä ajattelisi sillä hetkellä, että saa nähdä, mikä tämäkin on, niin kuin tällainen, mutta mä kohtelin sitten, että mitä mä voin auttaa. Sanottiin, että me ollaan tämmöinen kasakstenilainen korporaatio, ja me haluttaisiin tehdä tämmöinen tekoäly-natiivitransformaatio meidän yritykselle, ja me kysyttiin, tai niin kuin niin, ei ne sanonut siinä vaiheessa vielä mitään, ne sanoivat, että me haluttaisiin sinne konsultiksi. Ja mä sanoin, että miten kaikista maailman ihmisistä otitte just muun yhteyttä? Ne sanoivat, että joo, että me tehtiin tässä niin kuin johtoryhmän kanssa, niin chat-GPTn kanssa niin kuin töitä, että me etsittiin niin kuin meidän transformaatiosopivinta konsulttia chat-GPTn kanssa, ja chat-GPT suositteli, että sä oot maailman paras tässä, mitä me tarvitaan. Ja mä sitten olin, että okei, nice. Sitten mä niin kuin ajattelin, että siis kyllähän se, mitä ne tekee, niin oli älyttömän hyvä fiitti siihen, mitä mä oon tehnyt. Ja siis chat-GPT sen tiesi, koska mä olin ehkä antanut omissa verkkosivuissa niin chat-GPTlle tietoa aikaisemmin näistä asioista, eli kyllä siinä oli jotain tehty asian eteen, ja mä olin niin kuin hereillä tässä kehityksessä siitä, että me ollaan siirtymässä seosta niin kuin kohti Geoa, eli tämmöistä niin kuin generatiivien enginen optimizationia. Mutta tuli yllätyksenä, että kasaksenallinen korporaatio löysi mutsen kautta. Jussi Latvala. Niin, tosta päästään jo heti aika semmoiseen mehukkaaseen kysymykseen, mihin todella moni, sanotaan vaikka jonkinnäköisiä asiantuntijapalveluita myyvä ihminen haluaisi olla tossa tilanteessa, että joku tekoälykielimalli suosittelee, ja sitten sen perusteella tulee rahatukku kädessä asiakkaalta pyyntöön, niin kuinka tarkka käsitys sulla itselläsi on, että mihin se perustuu, että nyt vaikka sitten chat-GPT suositteli just sua? Siis kyllähän mä oon pitänyt huolen siitä, että tekoälyllä on tiedossa se, mitä mä tein, ja mä oon pitänyt huolen siitä, että mä oon nimenomaan profiloitunut tähän asiaan. Eli kyllä mä uskon, että sillä oli vaikutusta, mitä mä olin aikaisemmin tehnyt omissa verkkosivujen optimoinnissa ja muissa nimenomaan näitä generatiivisia malleja varten, että en mä usko, että mä muuten olisin näkynyt jossain Kasakstonissa käytännössä. Mutta sen mä huomasin kanssa, että se vakuuttumisen taso, mikä heillä oli siitä, että mä oon paras kandidaatti heille, oli aivan uskomattoman paljon korkeampi kuin mitä se olisi ollut, jos mä olisin löytänyt jonkun top-linkin jostain Googlesta. Ne oli aivan täysin vakuuttuneet, että mä oon paras. Ja tää on mun mielestä tärkeä havainto, että tekoälymoottorien suositukset ihmisistä, jos joku kysyy jotain, että he suosittelee mulle jotain, niin se ihmisen vakuuttumisen taso on huomattavasti korkeampi kuin mitä se on jossain hakukoneessa, jossa on vain listalinkkejä. Joo, siinähän tulee heti ainakin se, että jos käy sitä keskustelua tekoälyn mallin kanssa, niin siinä on se ainakin joku tämmöinen ulkopuolinen validaattori, joka kertoo tietoa nyt vaikka sitten sinusta, eikä niin, että kun ihminen sitten menee vaikka nettisivuille, niin kuitenkin me tiedetään, että se on käytännössä tämän henkilön itsensä omaa mainostamista ja pyrkinyt itse valitsemaan tietysti ne parhaat palat sinne ja tavallaan ihmiset tietää sen taustalla, mutta sitten tää kielimalli on ikään kuin tämä ulkopuolinen validaattori. Niin onko siinä se mahdollisuus, että se kielimalli voisi sieltä isosta datamassasta poimia ketä tahansa ja kaikille niille käykin se perustelut ja sitten se filtteröi sieltä sen jonkun henkilön, jota se suosittelee niin kuin päälle, niin sillähän on aika paljon vaikutusta siihen, että ihmisen vakuuttuu sitten, että okei, että kaikesta tästä datasta, mitä maailmassa oli käytettävissä, se nyt suositteli just tuota kaveria. Miten sä vielä kuvailisit ehkä laajemmin tätä ilmiötä, onko nyt siis menossa jo todella iso murros tässä, jos miettii hakukoneita ja sitten tämmöisiä kielimalleja, nythän Google on myöskin ottanut siis, tai se on vähän muuttunut se hakukoneen toimintaan, että sinne on myös tullut nää tekoälyn, heidän oman tekoälyn tarjoamat tiivistelemät, mutta miten sä vielä yleisesti tätä tilannetta kuvailisit, että missä mennään? No siis se SEO-toimistot on lopettamassa kilvan nyt tällä hetkellä omia duunia, että tosi joka puolella maailmaa mä näen niin kuin uutiset, ne on keskittymässä esimerkiksi vaikka sosiaalisen median mainonta on pelkästään tai muuta, koska nämä nimenomaan tekoälyyhteenvedot siinä Google-tulosten päällä on monille täysin tappanut sen konversion, mitä tuli aikaisemmin, eli SEO-ta ei kohtaan ole olemassa. Uskoks sä, että tämä tulee jotenkin keskittämään sitä, ketkä ihmiset päätyy vaikka niihin tekoälyhakutuloksiin entistä enemmän, että jos vertaisi nyt semmoista edellisen mallin hakukonetta, sitä Google-maailmaa, sitten näihin tekoälytiivistelmeihin, niin käyks tässä niin, että se on entistä kapeampi kärki ja se aivan huippu, joka päätyy sinne tekoälyn suosituksiin verrattuna sitten vanhaan maailmaan? Niin, että on ihan vääjäämätöntä, että informaatio filteröityy ja se nyt jo näkyy myös työmarkkinoilla sillä tavalla, että yhtäkkiä parhaisiin foundation-malliin kehitteille tarjotaan NBA-superstar-tason palkkoja, että nyt olette varmaan monet kuulleet siitä, että Meta on tarjonnut 100-250 miljoonaa vuodessa kovimmille tekoälyn foundation-mallin kehittäjille palkkaa. Sitten mietin, että tämä toisessa päässä tarkoittaa sitä, että ketään ei näitä edes kiinnosta mikään keskivertokaveri ollenkaan, että tässä tekoälymaailmassa kaikki keskittyy ihan mielettömästi ja hyvin nopeilla aikataulilla. Ja samalla tavalla tulokset sitten keskittyy, että jos katsotte nämä kovat kasvut, mitä on tullut vaikka Lovablelle, että on tullut ruotsalaiselle yritykselle yhtäkkiä 100 miljoonaa liikevaihtoa kahdeksassa kuukaudessa, koko maailman nopein nyt tällä hetkellä. Ne ei edes tehnyt mitään hirveän erilaista kuin muut tekivät. Niillä oli monta kilpailua, jotka tekivät samaa, eikä ne ollut mitenkään edes erityisesti parempia. Niillä oli yksi ainoa havainto, minkä ne teki, kun ne olivat GPT-engineerit ja ne brändäisivät Lovableeksi, oli se, että ne keskittyivät pelkästään ei-teknisiin ihmisiin. Koska ne kaikki muut tekivät työkaluja valmiiksi ohjelmisto-insinööriin, niin nämä Lovablee keskittyivät pelkästään ei-insinööriin. Ja se yksi havainto siitä, että nämä tyypit, jotka eivät ole aikaisemmin kohdanneet mitään ja haluavat käyttää jotain tosi yksinkertaista chattipohjasta työkaluja, jossa ei näy mitään kehitystyökaluja edes näköpiirissä, niin olisi ratkaisevaa eriyttäminen heille sillä, että he eivät pysty differoitumaan muista. Ja sillä tavalla kaikki liikevaihto sitten keskittyy heille. Ei ole pulaa yrityksistä, jotka yrittävät tehdä nyt samaa, mutta tämä huomio keskittyy hirveän paljon näille yksittäisille voittajille. Ja sitten kaikki muut jäävät nuolemaan näppejä. Miten sä arvioisit sitten aikasykliä, että myöskin semmoista on kuullut esitettävää. Sitten toisaalta se, mitkä työkalut, mitkä firmat vaikka on siellä johdossa ja ykköspaikalla, niin se saattaa vaihtua hyvinkin nopeasti. Mutta mikä sun arvio on, että käykö tässä luultavammin niin, että tämä nimenomaan kova kilpailu pitää huolen siitä, että ikään kuin vaikka hetkellisesti joku saisi tosi dominoiva aseman, niin sitten se kuitenkin tulee vaihtumaan. Vai onko sitten uhka semmoiselle, että se alkaa sementoimutumaan hyvin vahvasti, että kun joku kerran pääsee kärkeen jossain tietyn sektorin työkalun kehittämisessä vaikka, niin sitten sitä on hyvin vaikea enää syrjäyttää. Niin no nyt on ollut periaatteessa näiden foundation-mallien käytössä tätä jatkuvaa vaihtuvuutta sillä, että kuka on kärjessä milläkin hetkellä. Mutta jos me katsotaan trendejä, otetaan esimerkiksi vaikka yritysten tekoälymallien käyttö, niin vähän aikaa sitten yritysten tekoälymallien käytössä ChatGPten markkinaosuus oli 80 prosenttia, eli OpenAIin rajapintaa käytettiin ylivoimaisesti eniten ja kellään muulle ei ollut mitään merkitystä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Cloud meni ohi ChatGPtestä yrityskäyttöä rajapinnoissa ja Gemini on melkein ottanut sen kiinni. Eli me ollaan hyvin nopeasti menty sillan, että ChatGPten ihan ylivoimainen dominanssi on loppunut ja ne on jopa tipahtunut kakkoseksi yritysten käyttökeissä. Mä en silti usko, että kuluttajamarkkinassa kukaan ohittaa ChatGPteitä missään järkevässä aikataulussa, koska niillä on niin älytön etumatka siinä ihan loppukäyttöjä kuluttajien käyttötapauksissa. Nyt tässä alkaa näkyäkin se, että sinulla syntyy tämmöisiä erikoistuja, eli Antropic on jo aika pitkälle erikoistunut nimenomaan tähän koodauksen mahdollistamiseen ja koska he on erikoistunut siihen, niin he on tehnyt myös parhaat työkalut sitä varten. Mäkin käytän ylivoimaisesti eniten Antropicin Cloudeja tällä hetkellä mun omassa agenttifarmeissa ja muussa, koska se on erityisesti optimoitunut, että se on erityisesti erikoistunut ja erityisesti optimoitunut tuohon tarkoituksiin. Ja sen voin ainakin itse kuluttajan näkökulmasta sanoa ja uskon, että tämä on aika yleispätevää, että siis kuluttajathan ei käytännössä osaa tai keskimäärin kuluttajan kyky ei mitenkään riitä arvioimaan joidenkin eri kielen mallien suorituskykyä tai se, että kuinka tehokas joku malli on verrattuna toiseen, niin se ei oikeastaan näy peruskuluttajalle mitenkään, jolloinka sitten muut tekijät, kuten brändi, löydettävyys, no näillä isoilla, nyt vaikka joku Cloudehan tai Gemini, niin siellä on taustalla isot siis internet-alustat, sosiaaliset mediat ja muut tavalla, minkä kautta sitä voidaan sitten työntää kuluttajille ja saada sitten käyttämään. Ja ehkä tämän tyyppiset tekijät myös sitten on aika ratkaisevia, eikä välttämättä sitten puhdas suorituskyky, mitä ehkä sitten ammattilaiset ja semmoiset, jotka sitten rakentaa työkaluja näiden mallien avulla, niin ehkä arvostaa enemmän. Niin kyllä Googlella on aika mielenkiintoinen paikka tässä, se Geminihan on siis ainakin mulle henkilökohtaisessa käytössä tällä hetkellä paras tekstiä käsittelevä malli. Että niin kuin mä oon vertaillut tosi paljon näitä malleja toistensa kanssa keskenään, koska mä käytän kaikkia ja mulla on maksulliset versiot kaikesta. No joo, otan takaisin, mulla ei ole krokista maksullista versiota, mutta kyllä mä sitäkin aina välillä testaan käyttäen tämmöisiä aggregaattoreita, eli mä käytän niinkuin tätä POE-nimistä malliaggregaattoria, jolla mä voin käyttää kaikkien mallien parhaita malleja niinkuin kredittejä vastaan. Ja mä vertailen niitä tuloksia näiden mallien välillä koko ajan siinä, kun mä yritän tehdä erittäin haastavia tehtäviä, koska mä en halua niinkuin todella vaikeisin intellektuaalisiin kysymyksiin ottaa vastausta vain yhdeltä mallilta, vaan mä haluan nähdä, että miten ne vastaukset vaihtelee eri mallien välillä. Ja mä oon tullut sieltä tulokseen tässä mun jatkuvassa testauksessa, että vaikka esimerkiksi O3 Pro on erittäin erittäin laadukas malli chat-GPT-llä, joka on ollut ränkkeen korkeassa, niin sekään ei välttämättä pärjää Geminille aina näissä jutuissa. Että sitten Geministä on tullut sen tekijän mulle semmoinen työjuhta tämmöiseen älylliseen sparrailuun. Ja se suurin syy, miksi Gemini voittaa sen O3 Proon, vaikka O3 Pro on niin älyttömän laaja ja iso malli, on se, että Geminin tämä konteksti-ikkuna on paljon paljon pidempi kuin siinä O3 Proossa, jolloin mä pystyn käymään huomattavasti pidempiä keskusteluja jossa, niin kuin se konteksti pysyy kasassa. Tarkoittaako se siis sitä ikään kuin muistia? Kyllä. Eli se, että Gemini muistaa sun keskustelun paljon pidempään, niin siitä tulee paljon hyötyä semmoisiin merkittäviin älyllisiin keskusteluihin, mitä käydään. Kyllä. Miten sä sitten, tai vois tehdä ihan vielä semmoisen määritelmän, että jos vertaan, että ottaa kielimallit ja varmaan chat-GPT on just keskiverta kuluttajat tutun. No sitten on tämmöinen käsite ilmeentynyt sitten myöhemmin, kun tekoälyagentit. Mikä näiden yhteys on ja mikä on ero sitten näillä kahdella asioilla? Joo, eli käytännössä nämä chat-työkalut, mitä ihmiset nyt käyttävät, on se yleisin tekoälyn käyttömuoto, joka tässä oli se ensimmäinen, joka popularisoi chat-GPT. Ne oli ensimmäinen tämmöinen niin kuin yleisölle tullut selvästi laajasti käytössä oleva tekoälypalvelu. Se ero agenteihin on se, että agentit on tietysti vaihtelevassa määrin tällaisia itsenäisiä toimintaa, jotka tekee tehtäviä taustalla. Mä olen itse klassifioinut agentit kolmeen eri kategoriaan. Sulla on assistenttiagentteja, sitten sulla on työntekijäagentteja ja sitten sulla on ajattelijagentteja. Ja se assistenttiagentti on vaikka, mitä chat-GPT on nyt lisännyt se Agent Modeen esimerkiksi. Jos sä laitat sen tekemään agentin, niin se käy vaikka hakemassa sulle lentoliput jollekin matkalle tai ehkä saattaa käydä sun kalenterin tekemässä merkinnän tai tekemässä tämmöisiä, mitä sihteeri tekisi käytännössä. Työntekijäagentit on semmoisia, joille annetaan joku tehtäväkokonaisuus ja niitä saattaa olla useita niitä työntekijäagentteja, jotka sitten koordinoi keskenään erilaisilla tämmöisillä kutsutaan topologioiksi. Eli sulla on erilaisia tällaisia agenttiryhmiä, jotka on eri tavalla koordinoituja ja jotka pystyy tekemään kokonaisia tehtäväkokonaisuuksia, jolloin niistä tulee käytännössä työntekijän korvikkeita. Eli sä pystyt vähän niin kuin ottaen tiimin itsellesi käyttöön, joka tekee töitä sun puolesta. Sitten sulla on ajattelijagentteja, jotka yrittää nostaa sun ajattelun ja tekemisen tasoa. Tästä oli esimerkiksi juttua silloin maaliskuussa, kun mä tein Helsingin Sanomissa, oli se haastattelu, jossa Helsingin Sanomat kutsuivat huippuhakkeriksi, heidän itse keksimät termi, mutta siinä käytiin läpi siinä haastattelussa sitä, että miten mä pystyn rakentamaan tämmöisen idea, generaattoritekoälyn, jossa on kaksi eri tekoälyagentteja, jotka sparrailee keskenään. Toisen tehtävä on olla tämmöinen arvo, eli judge ideoille ja toisen tehtävä on keksiä niin hyvä idea, että tämä kriittinen judge hyväksyy sen. Sitten ne keskenään sparrailee niin kauan, että se idea paranee semmoiselle tasolle, että judge päästää sen läpi, jolloin se idea on paras versio itsestään. Judgella on tietyt kriteerit, mitä vastaan se sitä idea mittaa. Tämä taas yrittää oppia, tämä luova agentti, pääsemään läpi näistä kriteereistä, mitä tällä on tällä judgella. Mikä on se syy, että minkä takia sitten tarvitsee useampia eri agentteja eri tehtäviin? Miksi ei ole näin, että yksi agentti hoitais ikään kuin kaiken? Se ei ole tehokasta. Vähän niin kuin ihmisilläkin on järkevää rakentaa ekspertejä, että sulla on tietty ryhmä tiimissä, jossa on ekspertejä eri asioihin. Nythän se on yhteiskunnassakin sillä, että sulla on juristi ja lääkäri ja tilintarkastaja, joka on erikoistunut johonkin asiaan ja hyödyntää sitä asiantuntemusta. Nyt tällä hetkellä tekoälymalleilla on tapahtunut se, että ja tämähän tuli ensimmäisenä sen DeepSeekin R1 myötä, että kaikissa mallissa nykyään on tällainen niin kutsuttu mixture of experts, jossa sen mallin sisällä sulla on monta pientä eksperttimallia, jotka on erikoistuneet jonkun tehtävään ja sitten se päällä koordinoi se tekoäly niiden agenttien välillä ja se koko mallin koko on iso, mutta sillä on monta erikoistunutta osa-aluetta sen sisällä. Vähän samalla tavalla kuin näiden tekoälymallien sisällä tämmöinen eksperttien ryhmä, niin jos sä teet agenteista tämmöisen eksperttien ryhmän, niin se on sulle paljon tehokkaampaa. Sä käytät vähemmän niinkuin tällaista niinkuin, no sä säästät kustannuksissa, koska sun tokenimäärät on pienempiä ja sä voit keskittyä niinku jollakin johonkin tiettyyn asiaan tai sille hyvin spesifejä tehtäviä, mutta se on myöskin tehokasta sen takia, että sä voit ratkaista ongelmia rinnakkain. Eli nyt tämmöiset agenttisvarmit voi tehdä niin, että jokainen agentti tekee yhtäaikaa töitä. Ja tää niinku rinnakkain toteuttaminen nopeuttaa hirveästi sen tehtävän tekemistä, koska kun sä orkestoit sen niin, että jokaisella agenttilla on joku tehtävä. Mulla esimerkiksi mun omat agenttifarmit toimii näin, että ne tekee, saattaa kymmenen agenttia yhtäaikaa tehdä töitä jonkun asian eteen, jossa yksi keskittyy johonkin osa-alueeseen, toinen toiseen ja kolmas kolmanteen. Jussi Latvala-atolenta Voiks tästä hakea jotain vertauskohtaa, että jos miettii näiden tekoälyjen sitä älykkyyttä sitten ihmisälykkyyteen niin, että vastaavalla tavalla, että jos on älykäs ihminen niin sehän ei tarkoita, että hän osais kaiken tai että hänellä olisi kaikki tieto, vaan hyvin vahvasti tarkoittaa itseasiassa sitä, että hän on todella nopea oppimaan. Ja sit mitä älykkäämmäksi mennään niin silloin ihminen sit nopeammin oppii mitä erilaisempia kompleksisia asioita ja omaksuu niitä, niin voiko sit vähän sanoa, että samantapaisesti niin myöskin tekoäly ja nämä agentit niin, että niissä ei tavallaan ole mitään sisäänrakennettua osaamista, vaan ne on vaan tehokkaita kaivamaan sitä tietoa sitten internetistä ja tekemään loogista päättelyä tehokkaammin kuin ihmiset. Jussi Latvala-atolenta Tuossa on hyvä esimerkki, että se esimerkiksi internetistä tiedon hakeminen niin se voi olla yhden agentin tehtävä ja sen agentin tehtävänä on vahva kestä tietoa. Ja se käyttää tällaisia niin kuin esimerkiksi Model Context Protocol eli MCP-palvelinta siihen, että se hakee internetistä tietoa. Ja se keskittyy pelkästään siihen, että se yrittää löytää parhaan tiedon johonkin asiaan liittyen niin kuin luotettavimmista lähteistä. Sitten sulla on toinen agentti, joka vetää yhteen sen tiedon. Ne voi olla samassa agentissa, toinen on vielä niin iso eri asia, että se voi sama agentti myös vetää yhteen ne tiedot, mitä se on kerännyt internetistä. Sitten sulla on toinen agentti, joka vertailee sitä tietoa johonkin haluttuihin tavoitteisiin ja rakentaa siitä oman yhteenvedon. Ja sitten sulla voi olla erilaisia agentteja eri vaiheisiin ja siinä pitää vähän miettiä. Sun täytyy olla aika asiantuntija siinä, että sä osaat sen agenttien, mitä mä sanoisin, että hierarkian tai topologian. Topologia on vähän vaikea termi varmaan yleisellä tasolla, mutta... Jussi Latvala-atolenta Työjako. Jussi Latvala-atolenta Niin. Siis se rakenne, millä ne agentit tekee yhteistyötä voi olla erilaisia. Sulla voi olla vaikka hierarkkinen rakenne, jossa on orkestraattoriagentti, jonka alla on paljon tämmöisiä työntekijäagentteja, jotka kaikki raportoivat sille orkestraattorille ja se orkestraattori jakaa tehtäviä näille agenteille. Sitten sulla voi olla mesh-topologia, jossa ne agentit tavallaan toimii tämmöisenä suhtiitsenäisesti kaikki, mutta ne kommunikoivat keskenään. Eli jokainen tekee jotain omaa juttua, mutta ne pyytävät toisilta agentilta apua johonkin asioihin. Sitten sulla voi olla joku rinkitopologia, jossa joku tietty prosessi pyörii ympäri, jossa joku agentti tekee homman, joka potkaisi seuraavan agentin, joka potkaisi seuraavan, joka potkaisi ja sitten se tulee takaisin alkuun ja sitten se koko ajan kehittyy ja parantaa sitä. Sitten sulla voi olla tämmöinen lohkoketju maailmastakin tuttu, niin kuin directed acyclic graph, eli se on tämmöinen malli, jossa edelliset stepit siinä agentin tekemisessä vaikuttaa siihen, mitä seuraavassa stepissa tapahtuu. Nämä voivat olla hyviä tämmöisissä prosessityyppisissä tehtävissä, jossa automatisoidaan vaikka joku liiketoimintaprosessi tai joku tuotantoprosessi agenteille. Mutta niitä on erilaisia, niitä voi olla vieläkin monia monia. mutta siis pitää ymmärtää se, että ne agenttien toimintamallien rakenteetkin vaikuttavat siihen, että kuinka tehokasta se tekeminen on ja voidaanko esimerkiksi tehdä rinnakkain asioita vai onko kaikki tämmöisiä sarjassa tapahtuvia asioita. Ja sun täytyy miettiä jokaisessa tehtävässä, kun sä rakennat jonkun agenttifarmin jonkun asian ratkaisemiseksi, että mikä olisi paras tapa ratkaista tämä ongelma. Ja tämäkin vaatii omanlaistaan osaamista. Kyllä, todellakin. Että ei toi ole semmoinen, mihin kuka tahansa pystyy. Varmaan moni pystyy tuossa kehittymään ja harjantumaan. Ja siitä tasosta, mistä varmaan suurin osa ihmisistä on tällä hetkellä, niin sitä käyttämätöntä vielä suht helppoa potentiaalia on ihan järkyttävästi. Mutta sitten kuitenkin, mitä pidemmälle mennään, niin sitä sitten myöskin enemmän tulee ihan ihmisten väliset älykkyytyserot ja muut myöskin vastaan. Miten sitten voi tavallaan tietää, jos nyt on semmoinen ihminen, joka ei käytä näitä agentteja, mutta haluaisi alkaa käyttää, niin mitkä on semmoisia ikään kuin kohteita tai osa-alueita, mihin agentit sopii hyvin ja sillälain, että niitä on suht helppoa lähteä tekemään? Aika monille, jotka lähtevät tähän agenttimaailmaan ensimmäistä kertaa, tavallaan se ensimmäinen tapa yrittää ymmärtää sitä agenttien toimintalogiikkaa, niin on käyttää jotain tämmöistä visuaalista agenttimallinnusta, joka on joku vaikka N8n tai Nathan, käytän, riippuu millä tavalla ihmisten kutsuu, mutta tämä Nathan agenttialusta visualisoi se agenttien välisen keskustelu sillä, että se näyttää, että tässä stepissä yksi tapahtuu tämmöinen asia, sitten siitä menee nuoli, vähän niin kuin tulee semmoinen flowchart, tämmöinen graafi, jossa näkyy, että miten se agentin viestintä etenee siinä systeemissä eri stepeissä ja sitten missä kohti käytetään tekoälymalleja ja mihin tarkoitukseen. Siinä voi olla sinne ketjussa, tai se voisi kutsua myös workflowksi, että miten työ etenee, niin siinä saattaa olla ensin jotain steppeistä, kysytään ihmiseltä jotain asiaa ja sitten se prosessoi itsenäisesti sen jälkeen. Tiettyjä asioita, tekee ehkä nettihakua ja saattaa lisätä jotain tietoosia ja sitten palattaa takaisin tulokset. Ja tuo ei ollut semmoinen, ei edelleenkään mikään kuluttajaystävällinen vielä, mutta vähän helpompi kuin se, mitä mennään sillä hyvin teknisellä tasolla näiden kanssa. Tuo on yhdenlainen tapa tehdä agentteja, se ei ole ainoa. Esimerkiksi munlaiselle ekspertille, niin mun ei kannata enää tässä tehdä tuolla agentteja, koska se on paljon paljon hitaampaa kuin se, että mä generoin uusia agentteja mun agenttifarmilla. Eli mä pystyn mun agenttifarmilla generoimaan tuommoisia agenttiflowta paljon paljon nopeammin ja helpommin kuin mitä mulla menisi aikaa tehdä sellainen Nathanilla. Mut jos miettii vielä semmoista, kun musta tuntuu, että monilla ihmisillä on se kokemus, että ei oikein tiedä, että mikä asia kannattaisi antaa nyt agentin tekemäksi, niin onko hyvä lähtökohta esimerkiksi, jos nyt on työssäkäyvä ihminen, niin alkaisi miettiä ihan niitä, että mitä töitä tekee päivittäin ja sitten niistä vaikka ihan kirjoittaa listan, että jos mulla on kymmenen asiaa, mitä mä suunnilleen joka päivä teen ja vaikka kysyy tekoälyltä tämmöiseltä kielimallilta, että mikä näistä olisi semmoinen, millä agentti sopii parhaiten, niin olisiko tämmöinen esimerkiksi hyvä lähtökohta? Niin se, agentteja voi nykyään, niillä voi käyttää ihan mihin vaan. Mun on sillä vaikea heittää mitään yksittäistä esimerkkejä, koska se riippuu varmaan siitä, että mitä töitä se ihminen tekee. Mutta otetaan nyt vaikka pari esimerkkiä, että jos nyt vaikka ajattelet, että mitäs mä voisin vaikka sanota nyt näin, että teidän agenteilla tommoseen normi-toimistotyöntekijän näkökulmasta, niin sä voit ajatella niin, että jos normi-toimistotyöntekijänä sä oot koskaan käyttänyt esimerkiksi sellaista työkalua kuin Zapier tai jotain tällaista mallia, jossa on automatisoitu se, että kun sä laitat jonkun sähköpostin, sit lähtee myös jonnekin vaikka toiminnansjärjestelmään joku tieto tai menee johonkin muualle tieto tai kalenterin tulee joku varaus tai tehtävä. Tällaisia tehtäväkulkuja ja automatisointeja, niitä voi tehdä jo itse asiassa Zapierilläkin tekoälymalleja käyttäen. Eli nämä mallitkin on mennyt siihen, että niihin voi lisätä tekoälylisäyksiä. Voi olla yksi sellainen helppo tapa lähteä vaan automatisoimaan omia tehtäviään pois, että pystyy nostamaan omaa tuottavuuden tasoa. Se ei vielä tule näkymään niin isosti. Tämä on muuten yksi sellainen tärkeä havainto ja mun mielestä nyt on sellainen oleellinen pointti tärkeä nostaa. Mä olen sanonut monille, että jos sä ajattelet tekoälyä työkaluuna, niin sä menetät lähes kaiken potentiaalia, mitä tekoälyssä on. Koska tekoäly työkaluina tarkoittaa sitä, että sä ajattelet, että vaikka käytät chat-kepeitetä jonkun viestin kirjoittamiseen tai jonkun asian yhteenvetämisen ja muuta. Sä voit saavuttaa tämmöisellä työkalukäyttötapauksella ehkä 10-30 prosentin tuottavuuslisän, niin kuin sun nykyisen työ. Se nopeuttaa tiettyjä asioita ja tekee näin. Mutta jos sä ajattelet agentteja kokonaisena tiiminen, joka tekee sulle töitä, niin sä voit moninkertaistaa sun tuottavuuden. Mä rakensin ensimmäisenä itselle agenttikoodausvarmin, jolla mä pystyn tuottamaan itselle agentteja kaikkiin muihin tehtäviin. Nyt mä oon tilanteessa, jossa mä pystyn tekemään useiden kymmenien ihmisten työt yksin. No, en mä sitä työtä edes tee, koska ne työt tekee mun tekoälyagentit. Mutta tää on semmonen ihan toisen tason parannus siihen tekemiseen kuin se, että sä käyttäisit sitä työkaluna. Se, että mun pitäis ylipäätään tehdä jotain itse, niin se hidastaa jo kaikkea, mitä sillä on. Eli mä yritän poistaa itseni kokonaan yhteydestä niin pitkälle kuin mahdollista ja automatisoida kaikki tekoälyyn. Miten tuosta ajatusmallista pääsee siitä työkalumallista eteenpäin? Koska siis toi on tavallaan yksinkertainen, mut sit ei, jos mä nyt käytännössä lähtisin tekemään, niin musta tuntuu, että hyvinkin moni on siinä työkaluajattelumallissa. Ja siitä itse asiassa eteenpäin meneminen, niin se on jonkin näkönen semmonen pilvi tavallaan, että ei oikein tiedä, että mitä siellä on ja miten sinne vois mennä mukaan. Niin, siis se vaatii ensimmäisen steppinä sitä, että alkaa ymmärtää sen, että mitä agentit on. Että se ymmärtää, että agentit voi olla sen lisäksi, että ne on chat-kepetessä se assistanttiagentti, niin ne voi olla myös työntekijöitä ja ajattelijoita. Ja se kun sä pääset siitä ajatusmallista siihen, että sä pysyt agentilla itse asiassa ratkaisemaan kaikkea. Mä käytän ajatteluagentteja siihen, että mä pystyisin toimimaan kaikessa mun tekemisessä 200 IQ plus tasolla. Mä pyrin siihen, että mä koko ajan toimin paljon korkeammalla älykkyyden tasolla, mitä mihin mä itse universaalisesti pystyisin. Ja se on tällä hetkellä täysin mahdollista, koska nämä parhaimmat tekoälymallit, mitä mun maailmassa on, tietää enemmän kuin sä voit tietää. Ihan sama kuka sä oot ja mitä sä tiedät, niin sä et voi tietää yhtä paljon kuin ne tietää. Että sun päähän vaan ei mahdu koko maailman kaikki tieto, niinku tämmösen ison miljardien, triljoonien parametrien mallit pystyy sitä syntetisoimaan. Niin nyt jos sä yhdistät sen sun oman strategisen ajattelun, koko siihen käytössä olevaan tietomassaan, niin sitä voi syntyä jotain paljon isompaa, kuin mitä sä pystyt itse ajattelemaan. Niin se on tosi tärkeetä erityisesti isojen päätösten edessä käyttää sitä tietomassaa hyödyksi tämmöisellä ajattelumallin tasolla. No edelleen mä myönnän sen, että tää on vielä, tässä vaiheessa ollaan vielä pisteessä, jossa tää on enimmäkseen mahdollista tällaisille tekoälyhakkereille ja tämmöisille kavereille, jotka on perehty näihin asioihin syvälle ja tietää, mitä ne on tekemässä. Mutta mä veikkaan, että monet näistä asioista demokratisoituu ajan yli, koska nää kaikki tekoälytyökalujen tekijät pyrkii piilottamaan sen kompleksisuudiselta takaa käyttäjille, että ne pystyis rakentamaan yksinkertaisemmin monimutkaisempia asioita. Ja varmaan yksi siis on tämmönen just ajallinen ulottuvuus, mitä sä siinä Gemininkin kohdalla sanoit, että se muistaa sen kontekstin pidempää. Varmaan aika monella se tekoälyn käyttö on semmoista pistemäistä. Just, että on joku yksi ikään kuin ongelma tulee vastaan tai kysymys ja sitten se kysytään. Mutta ei oikeastaan rakenneta mitään semmoisia systeemejä tai ratkaisuja, mitkä toimis silloin, kun se ei tee käytötekoälyä. Niin. Eli se on vähän niinku, että no tee mulle ens viikon ruokalista ja no sit kysytään ja sit se vaikka tekee. Mutta sen sijaan sen vois vaikka automatisoida niin, että mä haluun joka viikko ruokalistaa, niin lähetä se WhatsApp-viestinä. Niin kyllä. Se voi olla ihan yksinkertainen prosessi, joka voi hoitaa vaan sit sen homman. Ja se voi noudattaa niitä sääntöjä, mitä sä oot sille antanut, mutta olla kuitenkin luovaamalla tavallaan. Niinku niissä rajoissa, mitä sä oot sille antanut. Yksi on ehkä matalan kynnyksen tapa lähteä kokeilemaan sitä älyllistä tekoälyn käyttöä. Niin on rakentaa tämmösiä sparraajia itselleen. Eli promptaat itselleen sparraajia. Se voi tehdä chat-GPT-lläkin, niillä on niinku custom-GPT-llä. Eli sä vaan rakennat sinne promptin, ja tästä päästään semmoisen tärkeäseen termiin, joka on metapromptaus. Eli metapromptaus tarkoittaa sitä, että sä et itse osaa välttämättä tehdä parasta mahdollista promptia jollekin advisorille, että miten se advisori neuvos sua niinku jossakin asiassa joltakin tietyn asiantuntijan kulmalta. Ja tämä on tärkeä havainto. Eli sä haluat niinku sparrausta niinku erilaisilta eksperteiltä, jotka ottaa tietyn asian, tietyn kulman huomioon erityisesti siinä keskustelussa. Ja sitten niitä muutama, niin sä pystyt sit niiden kanssa niinku käytännössä niinku sparraamaan niitä sun ideoita ja ajatuksia ja päätöksiä niinku niistä eri kulmista. Ne voi periaatteessa laittaa samankin chatin juttelemaan sun kanssa, jolloin sulla olisi niinku tavallaan tiimi-advisoreita, jotka juttelee sun kanssa niinku siitä asiasta. Mutta tässä tämä tärkeä pointti sen niinku sen advisorin rakentaminen promptaamalla, niin tarkoittaa sitä, että sä ensin laitat sen tavoitteen, että minkälainen tämä advisorin pitäisi olla, niin kuvaat sen niinku omiin sanoin tekoälymälle. Mä käytän aika paljon gemiiniä tähän. Mä kirjoitan gemiinille, että teet tämmönen prompti tekoälyagenttiin advisorille, joka tehtävänä on olla maailman paras asiantuntija tässä ja tässä ja tässä asiassa. Ottaen näihin ja näihin asioihin kriittistä kantaa ja sitten niinku sparrailla mua tämmöisiltä kulmalta ja tämmöisissä asioissa. Se ei saa koskaan olla psykofanttinen, eli se ei saa koskaan yrittää miellyttää mua, vaan sen täytyy nimenomaan katsoa asioita kriittisesti ja aksiomaattisesti. Ja sitten kun mä oon kertonut sille niinku nää asiat, niin mä sitten painan niinku enteriin, niin sit se gemini tekee mulle semmosen pitkän prompti, jossa se ottaa huomioon kaikkia nää asioita ja tekee semmosen niinku tosi kattavan niinku listan niistä asioista, mitä sen assistentti pitää olla. Sit mä lyön sen gemini tekemään promptiksi. Tätä pystytään metapromptaamaks, eli sä niinku lyöt promptit, promptasit promptin niinku tekoälyltä, joka taas sitten lyödään sille assistentille niinku tavallaan tausta niinku ohjeeksi. Ja nyt se assistentti toimii tosi fiksusti mun kanssa. Ja se pystyy nyt sitten neuvomaan mua siitä asiasta niinku siltä tietolta kulmalta. Ja tästä syntyy paljon hyvää niinku lopputuosta. Mistä voisit tietää, että se tieto, mitä tekoälystä teetään, vaikka nää agentit tuottaa, että se on parasta mahdollista tietoa siitä aiheesta, mistä sä haluut. Tai ne neuvot vaikka, tai mitä tehtäviä se suorittaa siellä taustalla, että se oikeesti tekee ne parhaalla mahdollisella tavalla. No siis käytännössä, jos halutaan varmistaa ja pohjata se tieto niinkuin olemassaleviin faktoihin, mitä on kentällä ja tällä hetkellä käytettyissäleviin faktoihin, niin yleensä aina kannattaa tehdä niin sanottu deep research, eli tämmönen syvä tutkimus. Ja se deep researchin pointtina on niinku etsiä tällä hetkellä relevanten tieto, mitä internetissä on saatavilla jostakin asiasta, ja sit sen perusteella rajoittaa yhteenveto jostakin asiasta. Jos sä vaan kysyt jollain mielipiteinen mallilta, niin se malli on ainakin rajoitettu siihen, että mitä siellä on siihen mennessä treenattu ja mitä on periodistattu siinä niinku mallin treenauksella. Se deep research sit tuo kaikki parhaat lähteet, mitä sä pystyy niinku löytämään internetistä siihen kavereksi, joka niinku parantaa sitä laatuutolta osin. Eli sillä deep researching kautta sä pystyt, pystyt tuota pohjaamaan sen sun ajattelun niinku johonkin faktoihin. Tossakin asiassa mä oon käyttänyt Geminiä eniten, koska mä oon tehnyt deep researchia sekä kaikilla malleilla. Ehkä toiseksi paras deep research lähde, tai paljon mitä, mistä mä teen paljon selvityksiä on perplexity. Tai perplexity näin suomeksi sanottuna. Se on yllättävän hyvä hakukone. Että mä käytän sitä tosi paljon eri asioiden vertaamiseen. Että jos mun tulee tarve vaikka, että mun pitäisi vertaa vaikka kahta eri teknologiaa keskenään. Mikä on pros ja cons niinku kahta eri teknologiasta, mitä voisin käyttää jonkun ongelman ratkaisemiseen. Mä voin kysyä perplexitiltä, että kerro mulle pros ja cons näistä kahta eri teknologiaa ja mun erityisessä tapauksessa kerro mulle, että mitä asioita mun kannattaisi painottaa tässä mun päätöksenteossa. Sieltä tulee älyttömän hyvät suositukset siihen, että mitä mun kannattaa tehdä. Ja monesti on niinku noudattanut niitä ohjeita ja on tullut parempi lopputulos, mitä oisin itse pystynyt saamaan aikaiseksi. Mua kiinnosti selvittää tätä tekoälyyn älykkyyttä. Ja mä mielestäni keksin siihen aika oivan keinoin. Mä oon nyt noin kuukauden tehnyt tätä ja silloin kun tuli sit taas tää Grokin uusin versio Grok 4, niin ostin sen. Ja tää nyt ei varmaan varsinaisesti ole vielä agentti, mutta mä vaan rakensin sen kanssa semmosen tavallaan tai kävin sen taustakeskusteluun ja sitten sovittiin, että joka päivä se antaa mulle niinku tiettyä tietoa. Eli mä rupesin tekee vedonlyöntiä sen avulla. Ja mulla ei ole ollenkaan vedonlyönti niinku taustaa ite tai en ymmärrä tai seuraa urheilua mitenkään aktiivisesti. Mut mä oikeestaan halusinkin, että se on just niin, koska silloin mulla ei oikeestaan oo myöskään mitään hirveitä biaksia valmiina. Ja tein vaan siis semmosen, että joka aamulla niinku Grokilta saan niinku vinkkejä, että mitä tänään kannattaisi pelata vai kannattaaks mitään. Mutta pointtina siis tavoite tietysti kasvattaa sitä rahasummaa. Ja siinä mä näin, että se voisi olla sen takia hyvä, koska siinä aika nopeasti näkee sen, koska se raha on semmonen konkreettinen mitta, minkä sit menee ylös tai alas. Mä talletin 100 euroa ihan semmonen, että ei haittaa, jos se nyt vaikka sulaa pois tai näin. No nyt se on noin kuukauden siinä pyörinnyt ja no ensinnäkin se on muutamia kertoja tehnyt ihan semmosia siis amatöörivirheitä, että se on muutamia kertoja antanut mulle jotain kohteita, mitä ei oo olemassa. No sitten yleensä kun mä siitä huomautan, ja tää on siis se Grokin nyt uusin versio, mistä vaikka Elon Musk sanoi, että tää on pätevämpi kuin kaikki tohtorit kaikilla aloilla. Ja siis on joitain ihmisiä, jotka ammatikseen lyö vetoa, niin käytännössä jos tää ois parempi kuin ne, niin mun pitäis tienata tällä systeemillä ajan myötä. Noin muuten, niin nyt tässä mun saldo on 83 euroa. Eli se on aika lailla itseasiassa noudattanut sitä, mitä keskimääräisesti vedonlyönnissä käy, jos pelaa semmoista aika matalaa riskiä. Että se ei oo ainakaan vielä pystynyt mulle voittaa markkinaa. Ja sitten aloin siinä tietysti miettiä, että onko tämmönen ylipäänsä mahdollista. Tietysti osakesijättäminen on semmoinen, mitä varmasti ammattimaiset tahot siis... Jos ois joku tekoäly, joka pystyis voittaa markkinaa, niin siitä maksattais ihan periaatteessa loputtomiin, koska sehän ois ikunen rahasampo. Jos näin olis, että se pystyis... Käytännössä ihan mikä tahansa osakemarkkinastakin, niin mikä tahansa malli, joka pieksää markkinaa, niin ennen kaikkea diluutoutuu pois, koska sitten kun kaikki rupee käyttää sitä, niin sit se tietoetuhyö häviää. Eli markkinat on yleensä aina tehokkaita ja ne aina löytää sen tasapainonsa sitten sieltä. Se voi hetkellisesti olla jollekin edullinen, mutta se ei kestä kauan, se ei etu ikinä. Ja tossakin mä sanoin siis siinä vedon lyönnin ohjeeksi, että ota pääasiassa suomalaisia kohteita just sillä ajatuksella, koska tuskin välttämättä Suomessa nämä, jotka asettaa näitä kertoimia, välttämättä käyttää näitä ihan uusimpia tekoälymalleja vielä. Että sitten ymmärrän, että jos pyytäisiin tekoälyltä poimia jotkut New Yorkin pörssin osakkeita päivittäin, niin kun siellä on tehokkaampia tekoälyjä ja ammattilaisia ihmisiä vastassa niinku satoja ja tuhansia, niin se ei tavallaan voiskaan toimia. Mutta tuommoista mä kokeilin ja siinä ainakin mun tulos oli, että voi tietysti olla, että se syy oli, että mä oon antanut huonot kysymykset tai huonot ohjeet, mutta ainakin se antoi mulle sitä tietoa, että jos on tämmönen suht maallikkoihminen, kuitenkin nyt jotain ymmärtää ehkä tilastoista ja todennäköisyyksistä, niin ainakaan tota kautta ei saa ilmastorahaa. Että mä vielä jatkan, sit tuun jatkaa sitten kokeiluja, se on sen verran yksinkertaista vaan laittaa joka aamu ne vetsit sisään. Mä olin tavallaan kiinnostunut, että oppiiko se vaikka tässä meidän prosessin aikana, että mä aina välillä oon sit kysynyt, että no miksi tää meni väärin, että eiks me nyt pelattu vähän hassua riskitasoa tässä, kun näin kävi ja näin. Että vähän idealla, että voisko se myös siinä oppiprosessi edetessä ja sit kertoo sille tekoälymallille aina, että miten on mennyt. Mutta toivottavasti mä itellä en kokeile. Ja se ei ainakaan siitä saanut mua vielä vakuuttuneeksi, että tekoälyt olis älykkäämpiä kuin jonkun alan parhaat ihmiset. Niin sanotaan näin, että kyllä siis älyllisessä sparrailussa, jossa fiksusti käytät tekoälyä, niin sä voit tehdä omassa työssäsi toimia koko ajan paljon korkeammalla älykkäämpällä tasolla, missä sä nyt toimit. Ihan sama, kuka sä oot. Mulla on ihan sama, oots valmiiksi jo 200 IQ-tyyppistä, todennäköisesti hyödyt siitä, että käyt tekoälyä sparrailla ja nostat sitä sun tekemisen tasoa. Ja mä oon sitä systemaattisesti tehnyt ja mä koen, että elämä on paljon kiinnostavampaa lähtökohtaisesti sillä, että mä pystyn toimimaan niin paljon funktionalisesti korkeammalla älykkyyden tasolla. Mutta ehkä tuossa sit ainakin toi oli yksi käyttö, vai mitä sä oot mieltä tuosta käyttökohteesta, että voisitko kuvitella, että ei se ton tyyppin, että pyrkisi tekemään tavallaan petolioimaa tai sijoittamisen rahaa, voisiko se ikinä... Voisitko kuvitella, että maailmassa on varmaan tällä hetkellä vähintään tuhansia, mutta todennäköisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka rakentaa tollasia malleja itselleen koko ajan, koska ne yrittää keksiä ja tehdä helppoja voittoja jostakin. Ja jotkut niistä saattaa todennäköisesti onnistuakin, ja se on niin kuin riippuen, että osuu johonkin oikeaseen kultasuoneen oikealla hetkellä tai jotain muuta, mutta mä en usko, että mikään en usko, että se on sustainable tai pitkällä tähtäimellä kestävä. Kaikki kehitys kehittyy ja kaikki mallit, jotka tuottaa hetkellistä kilpailua niin sitten eroseltuu pois. Se, mikä tässä on iso etu tekoälymallien keskinäisessä kilpailussa, niin on se, että aika vaikea pieksää sitä, että jos jollekin on oikeasti tuhat tai kymmenen tuhatta kertaa enemmän rahaa käytettävissä kuin sulla. Että nämä Jenkithan voittavat tätä peliä sillä, että ne vaan pistää aivan poskettomia rahoja kiinni siihen malliin kehittämiseen. Se määrä rahaa, mitä ne tiputtaa siihen foundation-malleihin ja niiden kehittämisen iterointi on aivan älyttömästi korkeampi kuin muualla. Kinlaiset yrittää halvemmalla tehdä jotain kilpailua ja ne on rakentanut parhaita open source-malleja maailmalle, mutta on tuo Jenkkien rahaylivoima aika hullu tällä hetkellä tässä asiassa. Ja toi on Euroopalle siinä mielessä ärsyttävää, että ei meiltä oikeasti löydy ketään. Että ainoa paikallinen mallitekemä, joka on vielä hengissä jollakin tasolla on Mistral. Ja Mistral hyvin suurella todennäköisellä tullaan myymään joko Applelle tai jollekin toiselle. Mä veikkaan, että Apple on todennäköisin koodi, koska Apple on niin pahasti jäljessä tässä tekoälyhommassa ja ne on pikkuhiljaa herännyt siihen, että ei ne voi olla näin paljon jäljessä tässä kehityksessä. Ja sitten kun Mistral menee Applelle, niin sitten meillä ei ole enää mitään. Sitten on vain Jenkit. Miten sä arvoisit, että tämän vaikutus on sitten, tai siis sillä, että kuka omistaa ne tekoälyt, niin mitä kaikkia hyötyjä ja etuja sillä saa? No siis käytännössä nyt jo näkee, että jos katsot markkinakonsolidaatiota ja muut, että parhaat foundation mallit pystyy lopulta aggregoimaan kaikki muutkin palvelut sen ympärille itselleen, koska ne pystyy rajoittamaan muiden pääsyn niiden foundation mallien älyyn. Eli käytännössä, jos rakennat firman, joka on riippuvan jonkun toisen mallin rajapinnan käytöstä, niin se on aina toisen älykkyydelle rakennettu palvelu. Ja tämä on iso riski kaikille, koska mitä tahansa sä ikinä teet, jos se on tarpeeksi kiinnostavaa sille foundation mallin tekijälle, niin se pystyy sen kopioimaan sulta ja ottamaan itselle ja pistää sun hanat kiinni. Eli kyllä tässä saattaa käydä niin, että tämmöisen foundation mallin, eli foundation mallille mä tarkoitan näitä just Cloudee tai ChatGPT tai Grokki tai Gemini, eli ne mallit, joissa se äly on. Ja tämän takia on ihan mielettömän tärkeätä, että meillä olisi kilpailukykyisiä avoimen lähdekodin malleita kaikki voi käyttää. Mutta mistä me saadaan rahat sellaisten mallien kehittämiseen semmoiselle tasolle, joka pystyy kilpailemaan näitä isoja malleja vastaan? Kiinnollisten ratkaisuhan on hyvin kiinnollinen ratkaisu. Distilloidaan olemassa olevista jenkkimalleista parhaat vaan käyttämällä niiden malleja. treenaamaan niiden malleja. Kinlasta on treenannut niiden omat mallit jenkkimalleilla. Silloin on pystynyt vähän niin kuin... Käytän tällaista termiä reverse engineering. Käytännössä tekemällä vain kysymysvastauspareja riittävästi niillä malleilla. Ne pystyvät käyttämään suoraa treenimateriaalia omilla mallilla. Ne pystyvät siirtämään älyn toiselta mallilta itselleen. Sun pitää riittävän isossa volyymissa, vaan pystyt tekemään tätä, että saat sen käyttöön. Kaikki nämä isotkin mallintekijät tekevät distillointia. Distillointi tarkoittaa sitä, että sulla on iso jättimalli, mutta se on kallis pyörittää, koska siinä on niin paljon parametrejä. Teet siitä kevyemmän mallin, joka optimoi tietyt osa-alueet sieltä, että ne pysyvät yhtä hyvin kuin aikaisemmin, mutta tietyt muut osa-alueet, jotka eivät ole niin tärkeitä mallin toimissa, jäävät pois tai pienenen roolissa kokonaisuudessa. Distillointimalli on huomattavasti nopeampi. Hyvä esimerkki chat-GPT on vaikka O4 Mini. Se on distilloitun malli isommasta mallista. Sen tehtävän alue on nopeampi, mutta kuitenkin riittävän hyvä tehtävä, mikä siellä on, ja halvempi tietenkin pyörittää. Tätä distillointia voi tehdä myös open source-malleiksi, ja Kinola tekee aktiivisesti tätä. Ne distilloo jostain olemassa olevasta jättimalleista, mitä Jenkeillä on itselleen älyä. Tuossa voi miettiä, että jos ottaa laajan yhteiskunnallisen näkökulman niin, että ne mallit, jotka ovat kaikkein älykkäämpiä, ehkä jopa ainoa keino, millä niihin pystytään ulkoapäin vaikuttaa tai jotenkin rajoittaa niiden toimintaa, on lainsäädäntö. Tavallaan se, minkä lainsäädäntöpiirin alla ne elävät. Tietysti jossain vaiheessa voi jo esittää perustelun huolen, mitä jos nämä toimivat useilla eri lainsäädäntöpiireillä. Nämä ovat tekoälymallien omistajat. Sitä kautta pystyy tai saavuttaa semmoisen valtaaseman, että käytännössä ne riippuvaisi mistään yhdestä lainsäätäjästä. Jos joku haluaa asettaa niille räätöksiä, ne vetävät kaiken sen taloudellisen voiman pois tai uhkaavat sillä pelkästään. Sitten ne pystyvät jopa olemaan ylempänä kuin lainsäädäntöjä. Tuo on varmaan... Kyllä tässä on iso vallan keskittyminen tapahtumassa. Valmiiksi isot jenkkidataajat, joilla on ollut kaikki datatreenoista varten, ovat älyttömän vahvassa asemassa tässä pelissä. Se, että Meta-onnisto jäämään jälkeen tässä kisassa siitä huolimatta, että heillä oli älyttömän hyvänlaatuinen data some-appeissa, on ollut yllättävää. Se johtui siitä, että Zuckerberg pisti niin paljon paukkuja metaverse-ideaan. Ne olivat distraktoituneita muilla alueilla. Nyt ne yrittävät ostaa itsensä takaisin tähän peliin. Niin isolla rahalla kuin mitä vaan löytyy. Niitä ei näytä kiinnostavaa yhtään, muuta kuin se, että ne näin. Mutta minulla jäi mielikuva tästä koko valtavalla rahalla väkisellä pelin puskemisesta, että oikeasti ne ovat pahiksi. Sitten tulee oikeasti fiilis, että jengi kieltäytyy joku Thinking Machines Labin kaveri, joka kieltäytyi puolentoista miljardin palkkatarjokselta metalta kuuden vuoden yli, 250 miljoonaa vuosia, kuusi vuotta putkeen. Miten joku kieltäytyy tuollaisesta palkkatarjoksesta? Sanoisin, että ei ole minun arvojen mukaan. Sain Thinking Labsin perustajan osakkaan ihan yhtä iso apsaadi. Miten se on mahdollista? Se on mahdollista sillä tavalla, että Thinking Labsin ensimmäinen seed-kierros, tehtiin 13 miljardin valuautella. Se on perustajan osakas ja se kaveri siinä yhtiössä. Pystyt näkemään, että perustajan osakas ja ensimmäinen fundi oli 13 miljardin valuotella. Ehkä tämä on helppo nähdä, ettei tarvitse muuta kuin saada jotain aikaiseksi. Ehkä hänen osakkeidensa arvon on todennäköisesti yhtä korkea, kuin mitä tommetaan p-autti. Myös taloudellisesti kannattaa ehkä pysyä siellä. Mutta tämä on ihan hullua, mihin tämä tilanne on mennyt. Vallankäyttö tulee tietysti liittyen siihen, ketkä pääsevät näiden älykkäimpien tekoälyjen käytön piiriin. Toistaiseksi kai ei ole ollut sinänsä rajoituksia. Mutta dystopisissa kuvissa tätä aloittaisiin jollakin perusteella jakamaan, että kenellä on oikeus käyttää näitä. Kyllähän tuossa kävi jo niin, että OpenAEA alun perin oli ostamassa Windsurfin, joka oli kehitysympäristöohjelmistokehitteli, joka oli kursorin kilpailija, eli tämmöinen, joka auttoi vibe-koodaan ja rakentamaan tekoälyllä koodia. Windsurf oli tavallaan semmoinen haastaja kursorille. OpenAEA osti sen hyvin suurella todennäköisellä sen takia, että ne pystyivät oppimaan kaikki clouden käytössä tulevat hyödyt Windsurfin kautta, koska ne olivat jääneet jälkeen koodauksessa cloudelle. Kaikki käyttävät cloudeja myös Windsurfin sisällä, niin kuin se koodaaminen. No, mitä tekee cloude? Sanoi, että rajapinnat kiinni Windsurfin suuntaan tästä eteenpäin, kun OpenAEA lasi hallusta, koska eivät kiinnosta antaa OpenAEAlle mitään treenimateriaalia. No, sitten ne peruu sen kauan. Se oli lopulta kiinni vain siitä, että se koko idea osta, se Windsurf ihan selvästi oli vain reidaa cloude. Niin kuin, että niillä löytyi keino fiksulla tavalla saa pöllittyä clouden parhaat ideat itselle. Isossa volyymisessa. Nyt voi sanoa, että sitä kilpailua on toistaiseksi paljon. Tai on useita isoja pelaajia, jotka käyttävät sitä rahaa paljon. On tavallaan se, että vaikka yksi malli päättäisi, sanotaan vaikka sulkea jotain ihmisryhmiä pois, että ei pääse nyt tämän käytön piiriin, niin toistaiseksi on vielä kilpailua, että kuitenkin muut mallit on riittävän lähellä. Ei ole käynyt vielä sitä, että yksi malli olisi täysin ylivertainen muihin nähden, jolloin sitten sille tulisi ihan älytön valto. Tavallaan se kilpailu vielä vähän kontrolloi ja pitää siitä tasapainosta huoleen. Mutta se kilpailu käydään semmoisessa mittakaavassa, johon meillä eurooppalaisilla ei edes ole pääsyä. Jos sun ensimmäinen seed-kierros, niin kuin Jenkeissä startupeille, SSE, joka oli se Ilja Sudskeverin perustama startupe, joka yrittää tehdä superinteligenttiä, niin kuin perustetaan foundation-malli, niin niiden ensimmäisen seed-kierroksen valuot oli 30 miljardia dollaria. Sitten lähdettiin liikkeelle, ja siinä oli vasta mies ja dekki. Ja nyt sitten Mira Murati, joka oli OpenAI-toimitusjohtaja aikaisemmin, perusti tän Thinking Machines Labin. Sen ensimmäinen seed-kierros oli 13 miljardia. Siinäkin oli vasta tiimi plus dekki. Että tuolta lähdetään ylöspäin. Jos katsotaan, että Cloudenkin valuote on sadossa miljardeissa jo nytten, ja OpenAI on vielä isompi samassa mittakaavassa, niin en oikein tiedä, miten saadaan Euroopasta kilpailijoita aikaiseksi. Tuo rahamäärä, mitä niillä on käytetty, on ihan käsittämätön. Rahaa ei riitä. Yksityinen pääoma. Meillä ei ole mitään keinoja rakentaa kilpailijoita, koska se vaatisi niin hulluja investointeja, ettei vaan löydy rohkeutta ja kyvykkyyttä tästä ympäristöstä. Huolestuttaako sinua tämä kehitys? Todellakin. Olen erittäin huolissani tästä. Itse asiassa rakennan Agionia, joka on uusi startuppi, jonka perustin Kelan entisen innovaatiojohtaja Janne Pulkkisen kanssa kesäkuun alussa. Agionin tehtävänä on rakentaa tekoälyagenttialustoa, joka antaa digitaalista suvereniteettia kaikille sen käyttäjille. Samalla, kun ne siirtyvät tähän agenttitoimintamallein. Se on governance-alusta, joka hallinnoi sitä, miten agentit saavat toimia yrityksen sisällä ja miten ne noudattaa yrityksen tavoitteita. Samalla agenttialusta on rakennettu sisään se, miten se on riippumaton kaikista toimijoista niin paljon pitkälle kuin mahdollista. Se on riippumaton näistä agenttiframeworkista, se on riippumaton pilvipalvelusta, se on riippumaton identiteettitoimitteista, se on riippumaton datalähteistä, se on riippumaton ihan kaikesta. Samalla, kun sä siirryt sinne agenttimaailmaan, johon kaikki tulee siirtymään, kaikki saa-sovellukset tulee siirtymään agenttimaailmaan, sä samalla vähennät sun riippuvuutta kaikista yksittäisistä toimijoista sen siirtymän yhteydessä. Tämä on resonoinut ihan mielettömän hyvin kaikkien yritysten kanssa ja organisaatiojen kanssa, myös julkisella sektorilla. Koska ihmiset on heräämässä siihen, että tässä on iso riski, että se riippuvuus koostautuu. Se on koostautunut jo esimerkiksi semmoisilla tavoilla, että koska Jenkithan on nyt Trumpin diktatuuri, jossa Trump itse päättää oman mielialunsa mukaan, kenelle on minkäkinlainen tarifi minäkin päivänä esimerkiksi, joka on ihan uskomatonta. Hän voi sanoa, että mä en tykkää nyt sveitsiläisistä, niin 39 prosenttia tarifi sinne. Eihän tällaista historiassa ole tapahtunut Jenkästä yksittäinen kaveri, vaan mieli fiilis pohjalta heittelee tämmöisiä numeroita ja päättää asioita. Tai sitten, että hei, mä en tykännyt mun näistä työttömyysluvuista. Kenkään tilastokaverilla pannaan joku kaveri, joka feikkaa paremmat luvut mulle tänne. Mutta kun tällaiset kaverit on vallassa, varsinkin Jenkeissä, joka on meidän tapauksessa tärkein referenssi, koska me käytetään jenkkiläisiä teknologioita. Kun Trump ei ollut tykännyt sitä Iiselsen tuomarista Hollannissa, joka oli tehnyt asioita, jotka eivät ollut Trumpille edullisia, niin se oli pyytänyt Microsoftia poistamaan tämän kaverin tilit Microsoftista. Ja Microsoft totteli. Eli nyt yhtäkkiä Trump pystyi päättämään, että jollekin eurooppalaisilla ei ole enää päässyt Microsoftiin. Kyllähän tässä meidän täytyy olla varuillaan. Ei me voi enää luottaa siihen, että yksikäisistä jenkkifirmoista oikeasti on turvallinen vaihtoehto, että jos joku Trumpilla tulee joku mielipide tähän asiaan. Onko sinä sitä mieltä, että nämä isot jenkkifirmat olisivat lähteneet liikaa nulleskelemaan Trumpia myöskin? Niitä on pakko. Miksi on pakko? No katso, Apple. Trump sanoi Applelle, että hei, siirtäkää tuotantojenkkeihin. No ei Apple oikeasti voi siirtää tuotantojenkkeen, koska niiden puhelintahintojen pitäisi olla 3500 euroa per kappale, että ne saisi samat katteet, mitä ne nyt saa tuosta Kiinasta tehdystä puolimista. Niin se vaan sanoo, että okei, no sit kärsikää tarifit. Trump on ihan valmis tuhoamaan Applen liiketoimintamallin sitä vastaan, että ne siirrä sitä tuotantojenkkeen. Että ihan selvästi se, että ne pystyvät niiden oman kruunujalkiveen tuhoamaan vaan sillä, että ei toteilu mua. Vaikka Trump ei ymmärrä yhtään sitä, että Applella ei ole mitään liiketoiminnasta järkeä siirtää tuotantojenkkeen. Ei siinä ole mitään järkeä hiventäkään käytännössä niiden näkökulmasta. Mutta nyt se on ultimaattumi. Ja en tiedä, mitä Applelle voi tässä tehdä. Ei niillä ole mitään järkeä sitä siirtää. Noin lupasi Trump, että me voidaan sijoittaa 150 miljardia lisää Jenkeihin. Niin kuin niihin toimintoihin, joissa on järkeä siellä päästä. Esimerkiksi mikropirivalmistuksia, joka on ihan OK tehdä siellä. Niin ei riittänyt. Sanoi, että puolellinen valmistus pitää sitä Jenkeä. Ei se ole mitään järkeä. Mutta tämä on tämä uusi maailma. Kaikki pyörii sen diktaattorin mielipiteiden yllä. Mutta sen voi kyllä Yhdysvalloissa sanoa, että toistaiseksi siellä kuitenkin... merkittävimmät demokraattiset instituutiot ovat kestäneet sen verran hyvin. Vaikka jo ollaan ehkä hurjimmissa arvioissa esitetty, että miten... Vaikka seuraavissa vaaleissa ja millaisia ehkä toimia Trump yrittää sen yhteydessä tehdä... oman valtansa jatkamiseksi tavalla tai toisella. Mutta kuitenkin voi sanoa, että se luultavin vaihtoehto on se, että kansa pääsee... taas ihan samaan tapaan äänestää. Ja silloin, jos kansan enemmistö, enemmistö niistä, jotka äänestää Yhdysvalloissa, niin... ei ole tyytyvää Trumpin politiikkaan, niin sinne tavallaan neljän vuoden päästä... vaihtuu taas joku erilainen. Ja se voi hyvin olla sitten taas toiseen suuntaan... hyvin erilaista politiikkaa mahdollisesti. Se riippuu siitä, että vähän niin kuin Unkarissakin, että kuinka paljon keretään erosioida... sitä demokratian mekanismeja tässä välissä, että me ei vielä tiedetä sitä lopullista. Siellä se on jo ollut pitkällä tähtää, millä tapahtuu tätä erosiointia. Se ei ole ollut pelkästään republikaanien tehtävä, vaan myös demokraatit ovat itse erosioineet... demokratian rakenteita silloin ihan samalla tavalla. Esimerkiksi tällainen termi kuin gerrymandering, että kuinka paljon niitä alueita muotoillaan... sen mukaan, että saadaan omat kaverit läpi sillä systeemissä, niin se on sekä demokraattisesti... että republikaanisessa osavaltaisessa koko ajan tapahtunut, että kaikki tekevät sitä. Mutta minä sanoisin näin, että eurooppalaisesta näkökulmasta... meidän pitää aina katsoa tätä eurooppalaisesta näkökulmasta, niin me ei voida luottaa Jenkeen... samalla tavalla kuin me ollaan aikaisemmin luotettu. Se ei ole se, että eikä ne firmat haluaisi kaikkea parasta eurooppalaisille. Minä en usko, että Applella tai Googlella tai Microsoftilla tai Metalta... minulla ei ole ihan mitään eurooppalaisia vastaan itsellä. Mutta ei niillä ole mitään mahdollisuutta vastustaa, jos joku äkkipikainen diktaattori... sillä päättää jotain asioita, jotka niitä täytyy elää. Koska vastustamisen hinta niille saattaa olla sadoissa miljardeissa, niin se saattaa hyvinkin totella. Kyllähän siis todennäköisesti nyt vaikka näistä kaikista tulleista, mitä Trump on nyt julkaissut, niin... keskiverto Yhdysvaltalainen äänestäjä, niin hinnat tulevat nousemaan... ja tavallaan se osuu sinne kukkaroon. Mutta vielä eri asia on ehkä se, että miten vaikkapa mediataloudellisuudessa se jotenkin freimaantuu... äänestäjille, että kuinka moni... No varmasti MAGA näistä ydinkannattajista, niin se on hyvin... radikaaleja asioita pitäisi tapahtua, että vaihtaa tavallaan sitä kantaa. Mutta sitten näistä vähän keskiverhoimmasta porukasta, niin... kyllä se sitten, kun alkaa lompakasti tuntua, niin... myös Trumpin suosio, niin ei se ole mitenkään kiveen kirjattu, että se pysyy suosioon. Joo, mä sitten uskon, että ne tariffit iskevät MAGA-baseenkin aika lujaasti, että siellä on paljon... keskiläinen työntekijät, jotka on töissä jossain niissä tehtaisiin, jotka tariffien puolesta ottaa hittiä. En ole varma, mutta siis mä luulen, että kyllähän ne oman baseensakin tulee iskuun tuosta tariffihommasta. Joo, saa nähdä. Voisi vielä lopuksi mennä semmoiseen teemaan tässä. Palata vähän Suomeen, että miten, jos miettii nyt Suomen tilannetta, niin meillä on talous... todella heikossa tilanteessa suhteessa, miettii vaikka valtionkin näkökulmaa, niin suhteessa siihen, että... millaiset meidän valtionmenot on, niin käytännössä meidän pitäisi joko saada talouskasvua ihan radikaalisti lisää... tai sitten leikata semmoisia summia valtionhallinnosta ja eri palveluista, mitkä sitten muuttaisi hyvinvointivaltion luonnetta aika paljonkin. Mutta millaisia mahdollisuuksia sä näet nyt tällä tekoälyn kehityksellä, jos ottaa vaikka Suomen julkisen sektorin? Joo, tässä pitää ottaa huomioon molemmat, sekä julkinen että yksityinen sektori. Eli tekoälyhän on, ja erityisesti tämä agentillinen tekoäly, niin on kaikista niiden hopeluoti, mitä voi olla. Niin kuin siihen, että miten me saadaan ratkaista meidän ongelmat. Että meillä on nyt yhteyttä olemassa teknologia, joka voi ratkaista kaikki meidän ongelmat. Se lähtee liikkeelle siitä, että kun me siirrytään se katse siinä tekoälyn käytössä, niin sitä työkalu käytöstä tähän agenttikäyttöön. Ja me siirrytään pois 10-30 prosentin tuottavuuslisää, sitä kolminkertaisen, viisinkertaisen, kymmenkertaisen tuottavuuslisää. Meillä on aika pieni porukka täällä Suomessa. Meidän työvoima ei ole kauhean iso maailman mittakaavassa. Jos me siirrytään merkittävää osaa meidän kansalaisista, jotka on keskimäärin vielä toistaiseksi kohtuullisen hyvin kouluja käännyttä, me siirrytään tekoälyn agenttikäytössä tasolle, jossa ne kolminkertaisen tai viisinkertaisen oman tuottavuutensa, niin se ei voi olla näkymättä talouskasvussa. Se ihan vääjäämättä näkyy talouskasvussa. Koska vaikka suomalaiset yritykset kaikki epäonnistuisivat kollektiivisesti kaikessa liiketoiminnan tekemisessä kaikkialla, niin ulkomaiset firmat perustaisivat toimistoja Suomeen vain sen tekijän, että täällä yhtäkkiä on kolminkertaisesta tuottavuutta osoittavia työntekijöitä. Minun pointtini on se, että tämä on silver bullet. Jos sinä menet kolmeeksi, viiseksi, kymmeneksi tuottavuuslisää per ihminen, niin se ratkaisee meidän kaikki ongelmat jo lähtökohtaisesti ihan pelkästään vain sillä, että se tuottavuus nousi niin paljon. Meillä on hirveän määrä mekanismeja, joilla me pyritään välttämään tuottavuuskasvua. AY-liike on pitänyt huolen siitä, että tuottavuuskasvu ei synny liikaa missään koskaan. Ja se näkyy. Tekoälymallin kanssa monesti sparrallaan, että mitkä asiat hidastavat Suomen tuottavuuskasvua. Tekoäly sanoi joka kerta AY-liikettä, että keksit tuohon nyt joku ratkaisu. Mutta jos me katsotaan tätä isoa kuvaa, että tekoälyllä pystytessä pääsee kolminkertaiseen tuottavuuteen, niin sehän tarkoittaa nyt sitten sitä. Tai sanotaan, että kolminkertainen. Se ei kuulosta liian isolta. Mä itse menen jo tasolla useita kymmeniä kertoja jossain tapauksessa yksittäisessä tilanteessa 150-250-kertaisia tuottavuuksia. Mä tiedän, että se on hyvin monessa tietotyötä tekevissä aloissa täysin mahdollinen skenaario, se kolminkertainen. Voi viisinkertainenkin on mun mielestä ihan realistinen. Sanotaan näin, että jos me pääsisimme kollektiivisesti kolminkertaiseen tuottavuuteen työvoimaa osalta keskimäärin, niin se tarkoittaa bruttokansantuotteessa puolitoista kertastamista, joka nostaisi meidät käytännössä suoraan Norjan kanssa maailman kärkeen. Ja nyt jos me ajatellaan tuollaista tuottavuuslisää, niin sehän tarkoittaa käytännössä myös sitä, että julkisen sektorin työvoiman tuottavuuden kolminkertaistaminen tarkoittaa sitä, että me voidaan tehdä yhdellä kolmasosalla nykyisesti julkisen sektorin työvoimasta samat hommat. Eli me lähestyttäisiin enemmän sellaista realistista tasoa siinä, että mitä julkisen sektorin kannattaa palkata jengi. Ja toi on mun mielestä se meidän järkevä ajatelumme, että ensinnäkin A, yksityisen sektorin tällä valtavalla tuottavuusloikalla nostetaan sen kilpailukyky semmoiselle tasolle, jossa jos ei paikalliset firmat onnistu samaan mitään aikaiseksi, niin ulkomaista firmat tulee hakemaan ne pois kuljeksimästä ja palkkaa tänne ne töihin. Ja sitten julkisella sektorilla nostetaan tuottavuutta niin paljon, että me voidaan tehdä kolmasosalla nykyisten julkisen sektorin työvoimasta samat työt. Niin eikö tuo ole aika lailla se hopea luoti, mistä me puhutaan tässä? Mun mielestä tuo on täysin tehtävissä. Se, että löytyykö meiltä tahtoa ja haluaa ja kykyä tehdä tuo, niin se on toinen kysymys. Niin, tuossa on vähän samaa analogiaa kuin, että jos vaikka kaikki suomalaiset puolittaisi oman alkoholin käytön, niin sitten meidän sotekulut romahtaisi todella paljon. Eli päästään siihen, että kaikista haastavinhan on se, että miten käytännössä saadaan sitten ihmiset ja yritykset ja organisaatiot ottamaan tämä tuottavuusloikkaa. Eli se eksekuutio, voisiko sanoa, tämän muutoksen... Se on se, mitä mä yritän itse omalla työlleni tällä hetkellä tehdä, että mehän, siis tässä niin kuin Jannen kanssa Agianilla lähdettiin ajatuksesta, että me rakennetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion infrastruktuuritekoälyllä. Että me mahdollistetaan sekä niille julkisen että yksityisen sektorin organisaatiolle se 3x tai 5x. Hyvänä esimerkkinä vaikka se, että mä oon tästä ollut tekemässä Sitran kanssa tällaista tekollinatiivia transformaatioita. Ja siinä me ollaan keskusteltu viisinkertaisesti tuottavuusparannuksesta organisaatiossa. Se on asiantuntijaorganisaatioissa mahdollista tehdä paljon isompi kerran kuin jossakin enemmän suorittavaa työtä tekevässä organisaatiossa. Mutta se on mun mielestä oikea taso kunnianhimolle. Niin siis Sitran omalle tuottavuudelle 5x? Joo, kyllä. Ja se on ihan täysin realistinen tavoite, mitä me ollaan asettu tässä projektissa, kun me sitä tehdään. Ja he aikautumisoida kaikki tekoälyllä, mitä ei ihmisenä kannata tehdä. Ja tämä on tämä uusi taso, mistä me keskustellaan eri organisaatioihin. Meillä on useita muitakin organisaatioita, joissa on sama transformaatio käynnissä. Eli mun ajatus on se, että mä pyrin siihen, että julkisen sektorin organisaatiossa tämmöisellä tekoälynatiivilla transformaatioilla me päästäisiin kolminkertaiseen tuottavuusparannukseen ainakin. Mielellään viisinkertaisen. Ja sitä myöten yhtäkkiä me ollaan tilanteessa, jossa näitä meidän taloudellisia ongelmia ei enää ole niin paljon, mitä meillä nyt on. Ja sitten taas yksityisen sektorilla se sama 3x, 5x tuottavuuskorotus nostaa näiden yritysten, jotka tähän tielleen lähtee, markkinaosuuttaa ja kilpailukykyä niin paljon, että me pystytään saamaan talouskasvua aikaiseksi. Että tämä on täsmällinen se syy, miksi tämä tekoälynatiivinen transformaatio on niin tärkeätä ja se pitäisi tehdä nopeasti, koska me ollaan koko ajan menossa semmoista vauhtia eteenpäin tämän tekoälyn kanssa, että me ei hirveän helposti jäädä jälkeen jopa meidän kilpailijamaista tässä asiassa. Ja me ollaan jäätykin väliin sen jälkeen. Mutta tämä on se herätysliike siihen, että hei, että nyt mennään ja painetaan lujempaa, tehdään tämä transformaatio vaan tekemistavalle valmis. Tässä ei ole mitään hirveitä epäselvyyksiä, miten tämä maailma on menossa. Jos mä kysyn vaikka sulta, että niin kuin mä sanon, että on tapahtunut näitä teknologiatransformaatioita hyvin monenlaisia, niin kuin mitä on tapahtunut. On tullut juuri näitä lohkoketjuja, metaversejä ja mobiilivallankomoisuus ja internetvallankomoisuus ja näin. Tämä on harvinaisen selvä tämä tekoälyn vallankomous siinä mielessä, että jos mä sanon jengille, että 2030, niin mikä on todennäköisesti sillä, että tekoälyagentit tekee ison osan töistä, niin ylivoimainen enemmistö sanottaa, että tämä on aika suuri, että kukaan ei epäile sitä, etteikö tuohon mene tuohon hommaan. No sitten se kysymys kuulee, että okei, no meidän kokoisessa maassa, niin kuin Suomessa. niin jos me pannaan jokaiselle ihmiselle viisinkertainen tuottavuustekoälyllä, niin ei se ole keneltä mistään poissa, ei tässä työpaketissa vähene, koska me ollaan globaalissa mittakaavassa kilpailukykyissä, niin meidän työlle löytyy kysyntää muualta. Ei meidän tarvitse sitä tänne Suomeen myydä. Mutta meidän pitää tehdä se tuottavuus loikka ja meidän täytyy ymmärtää, mitä se tehdään. Esimerkiksi tuossa Sitrasta mulle tulee mieleen, ei siis mitään Sitralla työskenteleviä ihmisiä vastaan, mutta mikä on Sitran tuottavuus tai kuinka paljon nettohyvää Sitra vaikka tällä hetkellä ei edes tuottaa Suomelle? Todella paljon itse asiassa, koska tässä ei ole kyse pelkästään siitä, että Sitrat tekee omasta tuottavuudestaan parempaa, vaan siitä, että kun he rahoittavat monien julkisen sektorin tekoäly- ja transformaation rahoituksia, kun he muuttaa sen rahoituksen mekanismia ja menetelmiä siihen, että muissakin organisaatioissa tapahtuu tekoäly- ja transformaation nopeasti ja tehokkaasti. Mietin, jos aikaisemmin julkisen sektorin muutoshanke on sellainen, että kaksi vuotta neppaillaan jotain ja saadaan joku proof of concept aikaiseksi. Nyt jos me kutistetaan se, että ne muutosprojektit on kolmen kuukauden mittaisia, siinä tapahtuu merkittävä loikka. Nyt kun Sitran omalla vaatimustasollaan pakottaa niitä organisaatioita, jotka pyytää Sitralta rahoitusta siihen asiaan, niin se yhtäkkiä toimii katalyyttinen kaikille muille sen muutoksen tekemisessä. Mun mielestä se on tosi tärkeässä roolissa tässä kokonaisuudessa. Okei, mites vaikka isommat vielä organisaatiot, sanotaan Verohallinto, Kela, joku patentti- ja rekisterinhallitus, voisin kuvitella, että olet ehkä keskustellut heidän kanssaan. Joo. Onko ne vastaanottavia siinä tämmöisellä? Se on yllättävän nopeasti parantunut se vastaanottavaisuus, koska nämä faktat alkaa tulla näkyville. Eli joo, siis perinteisessä tilanteessa ei ehkä olisi, mutta tässä on tapahtumassa semmoisia tähtien linjautumisia, että kaikissa näissä organisaatioissa on töissä ihmisiä, jotka on hereillä tästä maailmanmuutoksesta. Jos sä löydät ne ihmiset, jotka on hereillä tästä muutoksesta ja lähetään katsoa sitä asiaa järkevästä peruspohjalta, niin me päästään tilanteeseen, jossa se muutoskyvykkyys nousee ja ymmärrys siitä, että tämä aikataulu ei tarvitse enää olla niin pitkä, kuin ne on ollut aikaisemmin. Sä voit kolmessa kuukaudessa tehdä ison transformaatio. Sun ei tarvitse enää odottaa sitä vuosia. Niin tämä on muuttumassa, ja me nähdään sitä, koska meillä on tosi pitkä lista keskustelua, mitä me käydään eri julkisarjoituksissa. Meillä on jo useita julkisen sektorin toimintaa, jotka ovat olleet meidän asiakkaamme jo nyt, jotka ovat lähteneet hyvin aikaisessa vaiheessa liikkeelle. Mulla tuli itsellä tuossa kesäkuussa vastaan tämä järjettömyys, että miten turhaa haitataan taloudellista toimintaa. Mulla oli siis toiminimi pudonnut kaupparekisteristä pois, ja piti aktivoida se uudestaan, että pääsee laskuttaan. Sitten PRH piti tehdä joku aktivointipyyntö tai vastaava. Siinä meni yli kolme viikkoa, että se tuli käyttöön. Sä teet digitaaliset hakemukset, ja sitten mietit, että miksi tässä kestää kolme viikkoa, kun tämä oli digitaalinen hakemus. Niin, ja nyt siis sen varmaan saisi... Mä oletan, että siellä on varmaan joku ihminen käynyt sen vilkaisemassa, koska siinä kesti niin kauan. Totta kai, mutta tässä ei ole mitään järkeä, että ihminen vilkaisee toisen perusilta. Tämä on just se, mistä mä puhun tässä. Mä puhun, että kaikki nuo rutiinitehtävät on täysin automatisoituissa tekoälyllä. Ei ole mitään estetettä. Tämä on jo itse asiassa tehty kilpailijamaissa. Sä oot virossa firmarekisterin päivässä, ja sä oot Briteissä samalla tavalla. Ja niiden kustannuksetkin myös rekisteröinnissä on merkittävästi halvempia kuin täällä, koska täällä se pitkä aika perustellaan, tai sitä käytetään perusteluksi sille, että sun pitää maksaa sitten 370 euroa, että sä oot firmarekisteri. Joka on mun mielestä myöskin kynnys yrittäjyydelle, jota ihan turhaan rakennetaan. Ja turha jarru. Niin. Että miksi me tehdään tommosia jarruja? Että ei meillä ole mitään tarvetta näin noita ylläpitäjiä. Ja mun mielestä tää transformaatio lähtee just liikkeelle, että me ymmärretään, että lähes kaikki se julkisen sektorin päätöksentekoprosessit, ja tää on muuten tärkeä huomio, nimenomaan päätöksentekoprosessin automaatiossa tulee isoja voitteja julkisella sektorilla. Sit on hirveä määrä päätöksistä, joku vaikka kaavapäätökset, tai Kelan tukipäätökset, tai sitten joku tota niin niin erilaiset rahoituspäätökset, ja erilaiset käsittelyajat kaikissa virastoissa kaiken näköisille asioille. Niin ne kaikki periaatteessa voitais nyt jo niin kun hyvin pitkälle automatisoida. Sanotaan, että 80 prosenttisesti tai 90 prosenttisesti voitais automatisoida, koska ne on kaikki rutiinipäätöksiä. Ja nyt jos puhutaan 80 vai 90 prosenttia automaatiosta, ja sitten eskaluillaan se viimeinen 10 prosentti, jotka on vähän hankalampi keskelle ihmiselle, niin nämä on valtavia säästöjä niin kun organisaatioissa potentiaalisesti. Ja nyt se iso ongelma on vaan siinä, että koska näissä organisaatioissa on valtavasti ihmisiä töissä, tekemässä tämmöistä niin kun rutiinipäätöksentekoa, niin sitten niin kun kukaan ei halua niin kun että ne potkitaan pois, koska yritetään ylläpitää sitä julkisen sektorin suojatuja paikkoja. Niin niin me ollaan niin kun tilanteessa, jossa tämä niin kun homma ei etene. Ja sitten koska nämä suojatuja paikkoja pitää olla olemassa, niin on pakko tehdä ihmisprosessilla kaikki. Meillä on vähän EU-AI-aktista semmosia haasteita siinä, että algoritmisen päätöksenteko on tehty rajoitteita sen AI-aktin myötä. Mutta se voidaan helposti niin kun käsitellä niin, lähdetään liikkeelle siitä, että ihmiselle positiivinen päätös, niin automatisointi, mitä sitä sulle haittaa. Jos sä vaikka teet jonkun tukipäätöksen jollekin henkilölle, joka on sille positiivinen, sille saajalleen, niin mitä sulla on väliä, onko se automatisoitua tai ei. Saajahan voi joko hyväksyä sen päätöksen, joka tuli nyt tässä tapauksessa kolmessa kymmenessä sekunnissa eikä kolmessa viikossa. Niin niin sähän voi sanoa, että mä disputan tän positiivisen päätöksen, mitä se haluaa tai sitten se voi hyväksyä sen. Jos se hyväksyy sen, niin se on homma maalissa. Ja jos se disputtaa, niin se menee kuitenkin ihmiselle. Mutta aika harva tämmöistä rutiininomaista positiivista päätöstä rupeaa disputtaamaan. Voisi olla, että se odotti enemmän tai vähemmän tai jotakin muuta, mutta pointti on se, että niistä voi mennä pieni osa disputeille ihmiselle, mutta sitten sun oikeudet on suojattu sillä disputella ihan täysin. Periaatteessa, jos me hyväksytään sekin fakta, että itse asiassa tekoäly lukee oikeudenmukaisemmin lakia kuin ihmisjuristit, niin tavallaan mä ymmärrän, että me ei olla ehkä siihen vielä valmiita, että siellä ei kukaan ihminen olisi sitä tarkastuskierrosta tekemässä, mutta periaatteessa, jos se olisi niinkin pitkälle, niin lopputulokset olisi käytännössä parempia. Mieti sitä, että mitä jos sun rutiinipäätökset tulee kaikille ihmisille sieltä valtilta tästä eteenpäin minuutissa eikä kolmessa viikossa. Niin mikä se tehokkuuden lisä, mitä yhteiskunta tuosta tulisi? Se on ihan mieletön, mutta ei meillä ole mitään syytä pistää niitä kolmeksi viikossa. Mikä ihmeen järki tuossa koko ajan? Se aivan kaikki hidastaa yhteiskunnan vauhtia ja etenemiskykyä. Ja tuosta nimenomaan tulee vielä se suurempi säästö, että sitten, no Kelan toimintamedat noita satoja miljoonaa vuodessa. Että okei, siitä voidaan säästää 80 prosenttia tai jotain, mutta just toi nopeus, että kaikki tulee heti, niin se... Yhteiskunnan dynamiikka nousee. Joo, se on sitten jo miljardia, mitä siellä voidaan saada. Tämä on just se, ja meillä ei ole mitään estettä tuolle aseelle. Meillä on tekniset mahdollisuudet. Meillä on digitalisoitu kaikki. Suomessa on kaikki data digitalisoitu, mutta meillä ei ole mikään paperiyhteiskunta enää. Ja tämä digitalisaation aste, missä me ollaan nyt menossa, on riittävä siihen, että me voitaisiin tehdä tämän ekologinatiivisen transformaation koko yhteiskunnalle nyt. Ja jos me teemme sitä nyt, niin milloin sä sitten teet sen? Teetkö sä sitten, kun kaikki muut on jo tehnyt sen? Ja oot jäljessä kaikessa, ja oot vastaanottajana joka ikisosassa, ja joka ikisosassa kilpailukyvyssä jäljessä. Vai olisiko parempi tehdä se nyt heti, jolloin menet vähän aikaisemmin kuin muut, jolloin sä saat sitä kilpailuhyötyä siitä, että olit aikaisemmin kuin muut. Koska tämä transformaatio on tällä hetkellä jo varmaa. Siis kaikki, kenen kanssa mä juttelin, niin uskoisivat, että 2030 agentit tekee iso osa meidän töistä. No haluatko sä tehdä se vikana vai ekana? Jep, jep. Eli käytännössä tässä, mikä jää sitten todelliseksi ongelmaksi, on se, että meidän pitää tehdä joku yhteiskuntasopimus, tai joku asia sitten näille kaikille, että jotta me nämä ihmiset voitaisiin irtisanoa näin laajas määrin, kun mä tiedän, että se ei tule tapahtumaan tänä syksynä eikä ensi keväänä, ilman, että tulee joku, onko se nyt yhteiskuntasopimus vai... Siis käytännössä sen on pakko olla joku yhteiskuntasopimus, koska sitten taas ei, myöskin taas jos tehtäisiin vaikka tämmönen, että kaikki valtion virastoista irtisanovat, niin saa jonkun etuuden, mitä muilla ei vaikka ole. Ajateltaisiin joku tämmönen kompensaatiomekanismi, sit taas muut suuttuu, koska kaikille pitää olla. Mietipä silläpäin, että mitä jos ne ensimmäiseksi tehdäis kaikista niitä kolminkertaisen tuottavuuden AI-managereita. Että jos kaikilla on omat agenttifarmit, ne osaa käyttää niitä, ne osaa hyödyntää niitä kolminkertaisen tai viisinkertaisen tuottavuuden saamiseksi. Kuinka huolissa olisit semmoisista valtion työntekijöistä, joilla on kolminkertaisen tai viisinkertaisen tuottavuus työllistymisessä työmarkkinoille? Paljon vähemmän kuin semmoisista, jotka ei ole tehnyt sitä. Että mä itse näen sen niin, että me pitäisi transformoida tätä niin, että tehdään kaikille se kyky. Ja sitten kun se kyky on olemassa, niin niiden haluttavuus globaaleilla työmarkkinoilla on merkittävästi korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Joka myös minun mielestä mahdollistaa myös sen, että Suomessakin voitaisiin saada enemmän vielä sitä palkkojen nousupotentiaalia. Että me voitaisiin oikeasti rikastuttaa meidän yhteiskuntaa sen palkan. Sä voit maksaa enemmän palkkaa ihmiselle, joka on tuottavampi. Ja se syy, miksi meillä on matalat palkat Suomessa on se, että me ei olla tuottavia. Me ollaan mökillä ja me vetää lyhyttä päivää töissä ja me saa tehdä jotain typerää rutiinihommaa, jossa ei ole millään tavalla tuottavaa tai hyödyllistä. Jos me siirrytään siitä niin kuin tekemään asioita, jotka on oikeasti tuottavia, niin me ollaan ihan erilaisessa paikassa. Ja mun mielestä tämä tärkein avainto, mitä mä myöskin koko ajan kommunikoin kaikille, on se, että sä otat agentit käyttöön, ei lisää sun stressiä. Sehän ottaa sulta kaikki stressaavat töitä pois. Että mullakin vaikka mun tuottavuus on moninkymmenkertaistunut tässä lyhyessä ajassa, niin samaan aikaan mun stressitasot eivät ole nousseet yhtään. Koska mä voin aina delegoida kaikki tehtävät, mitä tulee uusiin ja muutoin agenteille. Ja se nostaa tätä mun tekemisen tasoa ihan mielettömästi. Ja mä sanon sitä, että mun mielestä kaikkien kannattaisi mennä tohon, koska jos sä menet tohon, niin tilanne on... Ja se on ihan varmaa, että jos nyt suomalaiset kaikki menee tohon, niin kaikkeilla muualla maailmassa kaikki ei mene tohon samaan yhtä nopeasti, jos me nyt mennään siihen ekan. Se on selvää, että Piilaaksossa ja monissa muissa paikoissa ollaan jo menty tähän, juna ajaa siellä ja mennään lujaa eteenpäin tämän kanssa. Mutta otetaan tämmöinen keskimääräinen kansa vaikka tyypillisestä eurooppalaisesta valtiosta, niin jos me nyt kaikki laitetaan siirtymään, niin kyllä me ollaan ennen muita siellä. Eli sun visiossa julkinen sektori ja siellä nyt tehtävät toimistotyöt, niin julkinen sektori voisi toimia siinä kouluttajina, että nostetaan näiden tuottavuutta ja sitten... Mä veikkaan, että ne ihmiset haluaa mennä yksin sektoreiden töihin sen jälkeen, koska jos sanotaan nyt näin, että me lähdetään julkisen sektorin säästötarpeesta, koska meillä ne on. Meillä on liian iso julkinen sektori meidän talouteen verrattuna, ja se on ihan mitattavissa oleva fakta, että meillä on se julkisen sektorin prosenttiosuus meidän koko kansantulosta on aivan liian iso. No mitä jos me tehdään niistä kaikista julkisen sektorin työntekijöistä kolmeeksi tuottavia, mutta ei makseta niille kolminkertaista palkkaa, mutta yksilösektorilla yhtäkkiä olisi tarvetta tämmöiselle tekijöille. Niinhän siirtyy itse sieltä yksilösektorille tekemään kaksinkertaista palkkaa. Haaste tuossa on, että miten ne kommunikoivat sen oman tuottavuuden nousunsa. No sehän on helposti todistettavissa. Sä voisit käyttää agenttifarmeja, kyllä niille löytyy kysyntä. Eli mun mielestä tämä siirtymä pitää joka tapauksessa tehdä, koska emme ole varaa pitää näin iso julkisen sektorin. Tämä automaatio mahdollistaa sen, että me voidaan samat hyvinvointipalvelut säilyttää paljon pienemmällä ihmisporukalla julkisen sektorilla. Mutta samaan aikaan ne ihmiset ei siirty sieltä kortistoon, vaan ne siirtyy sieltä huomattavasti tuottavammalle yksilösektorille, joka taas on toivottavasti samaan aikaan kilpailukykyinen globaalissa markkinassa. Meidän kilpailukyky globaalissa markkinassa on ollut tosi huono viimeiset 17 vuotta. Emme ole saaneet oikein mitään aikaiseksi. Mun mielestä suomalaisten tuottavuus on ollut vaan niin matala, ettei ole kannattanut rakentaa mitään, koska jos olet yrittänyt rakentaa jotain, niin ei ole koskaan ollut niin hyviä ja tuottavia. Mutta mä itse uskon siihen, että jos meillä oikeasti on kovan luokan agenttiosaajia, tai jotka saavat agenteilla tehdä älyttömän isoja asioita, niin kyllä niille löytyy ottajat. Kyllä ne firmat keksii, jotka pystyvät sen hyödyntämään. Aina löytyy yrittäjiä, tai jos ei Suomesta löydy yhtään, niin löytyy muualta maailmasta, jotka hyödyntäisivät sitä kilpailueta, minkä ne pystyisivät saamaan. Eli käytännössä jos nyt lähtisi miettimään, koska tuo kuulostaa siis totta kai järkevältä, mutta vielä näitä esteitä. Ketkä on ne tahot, joiden pitäisi tajuta tämä? No näissä virastoissa varmaan se ylijohto, ketkä käyttävät päätösvaltaa. Jos poliittisilta puolelta miettii, niin ainakin SDP, joka on seuraus hallituksesta todennäköisesti, kokoomus näistä siis isoista puolueista, koska se tulee väkisinkin jonkinnäköistä poliittistisemaa. Meillä on eduskunnassa yhden käden sormilla mitattava määrä ihmisiä, jotka oikeasti ymmärtävät, mitä tekoälymahdollisuudet on tällä hetkellä kunnolla. Niin, ja se on ongelma. Se on tosi iso ongelma. Meidän pitäisi saada enemmän ehdokkaita eduskuntaankin jo, jotka ymmärtävät, mitä mahdollisuuksia tekoälyllä on, että ne pystyisivät tekemään järkeviä poliittisia päätöksiä liittyen tekoälyn käyttöön. En usko itse poliittisen prosessin vauhtiin. Se on liian hidas. Monipuolinen demokratia, joka on mielestäni yksi parhaita hallinnonmalleja, mitä on olemassa, kaikista ikävin puoli siinä on se, että se häviää diktatuurille siinä, että diktatuurit voivat tehdä hirveän nopeat päätökset kaikista, kun ei tarvitse kysellä kenenkään mielipiteitä. Mutta niiden saama nopeus, niiden heikkoidet, on sitä siinä, että kaikille valehdellaan koko ajan kaikesta. Meillä on enemmän totuus tässä pohjalla. Meidän kannattaisi tehdä niin, että me tehdään ketterä virkamiehistö tai virkahenkilöstö Suomeen, että virkahenkilöstö ymmärtää tämän realiteetin ja toimii sen mukaisesti. Ne valuu sieltä suoraan myös eduskuntaan, koska eduskunta näkee, että he tehdään järkeviä muuveja virkahenkilökentällä. Suomessa tämä virkakoneisto on hyvinkin ammattitaitoinen, mutta ammattitaitoista ei saada irti sitä maksimaalista tuottavuutta, koska meillä on mekanismit, jotka eivät mahdollista sitä. Suomessa ei itse asiassa ole virkakoneisto edes mikään älyttömän suuri henkilömäärältä verrattuna, tai se on mielestäni yksi väärinkäsitys, mikä on. Meillä on iso julkinen sektori, mutta suurin osa on just opettajia, sairaanhoitajia ja tuolla puolella. Tällaisten paperinpyörjättelyjen määrä, niin onko se nyt CIO? Joo, näin väitetään. Kuitenkin esimerkiksi Turun kaupungilla on tällä hetkellä 300 työntekijöiden pääsellinen tehtävä soittaa työttömille neljä kertaa vuodessa, että onko sinä vielä saanut töitä vai et. Sitten saa kuitenkin vuosittain 10 miljoonia sakot siitä, että niille ei työllisty ne kaverit, vaikka niille soitellaan. Miten niille soittelu oikeasti auttaa sen työllistymisen kanssa? Mutta se on olemassa vain tällaisena lakisääteisenä pakottavan asiana, kun se siirrettiin kunnille, se velvoisuus. Tampereella on samassa tehtävässä 700 tyyppiä. Hätyttelemässä työttömiä tavallaan. Työttömässä on niille, että onko sinä vielä töissä vai et. Koska niitä pitäisi ottaa kaikille työttömille koko kaupungissa neljä kertaa vuodesta, että onko sinä löytänyt töitä. Sitten sinulla on vain hirveä organisaatio vaan pyörittämässä pelkästään tuollaista. Onko se sinun mielestä hyödyllistä virkatoimintaa? En minun mielestä. Mutta meillä on ihan valtavasti tämmöisiä taskuja, jotka on mielestäni aivan turhia tällä hetkellä koko maalle. Mutta pointtina on se, että niin kuin jengi sanoo, että jomien pitää vähentää sairaanhoitajia ja opettajia, jos halutaan tästä oikeasti säästää, niin höpölöpö. Meillä on ihan älyttömästi vielä parannettavaa tuossa ihan pelkän virkaorganisaation tehokkuudessakin. Ja mielestäni siellä on helpompi tehdä se kolmeakseen, niin kuin tässä nopeassa aikataulussa. Mutta siis joo, pointtina on vielä tässä se, että meidän on ihan pakko kutistaa meidän julkisen sektorin osuutta meidän kansantaloudesta, koska se on liian iso. Mieluummin tehdään se niin päin, että se... Tuottavuuden nostolla tehdään se muutos. Niin, se yksityinen nousee enemmän. Nimenomaan, mutta tuo on just se rääke. Niin kuin sanoit, tämä on niin lähellä hapeluotiin kuin meillä voi olla. Nyt meillä on mahdollisuus oikeasti täällä Mulviossa kukaan ei häviä. Ne henkilöt, jotka siirtyy kolminkertaisen tuottavuuden myötä yksityisen sektorin paremmin palkattuihin duuneihin, niin toivottavasti näitä tällaisia syntyy tänne, niin ei ole pahoillaan siitä, niin kuin minun mielestä. Ja sitten se samaan aikaan tapahtuu se, että luonnollisen poistuman kautta julkinen sektori kutistuu semmoiselle tasolle, missä se on järkevää pyörittää. Niin mun mielestä me ollaan ihan mielenkiintoisessa paikassa. Miten siitä varmistetaan, että nämä keskeiset instituutiot ei osta paskaa joltain hypokonsulteilta, että siis tulee vaan myymään tekoälyyn, sloganeilla asioita ja sitten oikeasti ei saada tehostusta. Keväällä nyt taisi tulla, mä en siis tiedä tämän projektin sisällöstä tarkemmin, mutta kun tää on vaan niin valtava summa, niin Kela uusia tietojärjestelmiä, oli tää brittiläinen PVC ja oliko se jotain 800 miljoonaa, mutta kuitenkin satoja miljoonia. Italialla, se oli Italian PVC. No mutta kyllä, niin siis pelottaa vaan, että ostetaan tämmöisiä jätti-hankkeita, jotka perustuu johonkin ihan vanhentuneeseen. No tää on vähän sama kapotti, että kaikki tietää, että ei tässä ole mitään järkeä ja tiesi jo ennen kuin se tehti se päätös, mutta jostakin kumman syystä se näyttää olevan helpompaa virkahenkilölle ostaa se 600 miljoonaa joku konsulttiprojekti, kuin tehdä ketterämmin asioita. Virossa tehdään kymmenellä miljoonalla noin samat asiat. Se on vielä vaikea mulla hahmottaa, että mikä ihme pakottaa ne asiat tekemään niin hankalasti ja pitkillä prosesseilla, jos ne ketterämmät on jo olemassa. Meillähän täysin ketterät muutaman kuukauden AI-hypyt kaikille saavutettavissa tänä päivänä ihan milloin vaan. Sen kun vaan hyppäät siihen ja lähdet tekemään. Joku tulee mieleen se taloudellinen pakko, että tehtäisiin virastoille, että nyt vaikka vuosittaiset ostopalvelut, niin nyt ensi vuonna ne on pakko laskea vaikka 25 prattia joka vuosi, miten te saatte käyttää tuommoisia. Joku tämmöinen, että se pakottaa ostamaan semmoista, mikä tuotetaan ketterästi, eikä tuommoista raskasta. Mielestäni tuo Sitran rahoitusmekanismi on hyvä esimerkki siitä, että katalyyteen, jossa muutat rahoitusmekanismin semmoiseksi, että se pakottaa sinne ostamaan fiksusti, koska sä et saa rahoitusta, jos et saa ostaa sitä fiksusti. Niin kuin sillä uudella tavalla. Niin silloin se muuttaa sitä kulttuuria. Jussi Latvala. Mikä siinä takaa sen? Jussi Latvala. No se, että sä et enää rahoita semmoisia samanlaisia hankkeita, mitä on aikaisemmin rahoitettu. Eli kahden vuoden jotain tämmöisiä proof of concept-hankkeita. Vai sanot, että me rahoitetaan tästä lähtien vain sellaisia tekoälynatiivia transformaatiohankkeita, jotka kestää kolme kuukautta, ja jotka saa näin enää paljon asioita aikaiseksi siinä aikana, että ne saa rahoituksen. Mutta kun on kaikkia tänä päivänä mahdollista tehdä, ja kun sä laitat ne ehdoksiin sille rahoituksen saamiselle, niin sä et saa niille muille hankkeille rahoitusta. Niin sit sä joudut hankkimaan sen ketterämmän vaihtoehdon, koska se on ainoa vaihtoehto, millä sä saat rahoituksen. Mielestäni tuo on neroikasta. Mut miten se takaa siis, että ei kävis niin, että ostetaan vaikka kaverin tuottama vaihtoehto, eikä parasta? No pelkästään jo se, että sä pakotat kutistamaan niitä aikaikkunoita siinä projektissa, niin väkiselläkin jo muuttaa asioita. Koska sitten ne semmoiset pitkäaikaiset, että lyö ikiaikaisesti konsultteja sinne vaihtumaan tekemättä mitään, mikä on ollut se perinteinen konsulttifirma ja bisnesmalli, niin se alkaa vähentyä. Eli käytännössä insentiivinen konsulttifirmalla Suomessa on ollut se, että lyöt hepun istumaan ikuisesti johonkin firmaan, ja saat sitten välistetä rahaa niin kauan, kun se on siellä. Mut toivottavasti se projekti kestää mahdollisimman kauan, eli ei ole mitään insentiivisää mitään aikaiseksi liian nopeasti. Eli nyt kun tuo on se insentiivi sulla toisessa päässä, niin sittenhän sä saat sen näköisiä projekteja. Mutta jos sä yhtäkkiä et voi enää ostaa sellaista, että sä et saa siihen rahaa, niin sitten sä silti oot valmis ostamaan. Niin ne, jotka pystyy toimittamaan tommoseen ketterämän malliin, yhtäkkiä tulee markkinoilla. Siinä tulee uusia toimijoita, jotka pystyy tekemään noin. Ja sitten ne onkin jo uudenlaisia toimijoita, jotka on paljon ketterämpiä ja paljon kilpailukykyisiä firmoja lähtökohtaisesti. Että kyllä sä voit katalysoida sitä. Mun pointti on vaan se, että kyllä tätä polkuja löytyy kohti sellaista parempaa mallia. Jussi Latvalaainen Löytyy, löytyy. Mut just se, miten se sitten tulee toteutumaan? Mä oon siitä vaan tosi huolissani. Monenlaisia varmaan kiertopalloja tulee matkan varrella, mutta mä uskon, että kun tulee tämmöisiä isompia onnistumisia joillekin organisaatioille, että ne saa oikeasti automatisoida, että tulee se kolmeaksi näkyville. Niin ne toimii referenssinä muille, että okei, okei, tämähän onnistuukin. Tuleeko sulle mieleen jotain tahoa tai jopa yksittäistä henkilöä, kenelle? Mun kannattaisi tässä ihan podcastissä näistä vähän kysellä ja keskustella, jotta me saatais nyt tähän Suomen julkisen sektorin vauhtia. Niin no, mä ite tykkään tota niinku ton Sitran informaatiohtaja Teemu Linnan ajatuksista tässä asiassa. Sillä on hyvin raikkaat ajatuksia ja se ymmärtää täysin tämän tekoälyn viimeisimmät trendit ja ollut julkisella sektorilla riittävän pitkään. Onks joku semmonen vaikka instituutio, joka nyt ei vielä ymmärrä, mutta ois aika tärkeä saada ymmärtää? Että tavallaan ne, jotka on jo innostunut, niin niitähän ei tarvi ylipuhua enää. Aa niin, että sä ajattelet semmoista julkisen sektorin toimia, joka pitäisi saada innostumaan tästä asiasta. Niin, että kuka nyt jarruttaa tätä? Että ne, jotka on jo tavallaan kenen kanssa sä teet töitä ja muuta, nehän on saatu jo mukaan. Missä on se musta aukko, joka vielä jarruttaa ja on tavallaan tosi saavuttamattomissa jotenkin tästä tekoälyn näkökulmasta. No mulla on niin lyhyt historia itellä tämän julkisen sektorin kanssa, että mä en voi omasta puolestani vielä... Meillä on siis keskustelut aloitettu kymmenien eri organisaatioiden kanssa hyvin lyhyessä ajassa. Niin mun on vielä vaikea tässä vaiheessa sanoa, että kuka niistä on eniten ludditti näiden asioiden suhteen, koska keskusteluun alustava kiinnostus ja innostus löytyy. Mutta varmasti kaikissa organisaatioissa on paljon sisäisiä mekaanismeja, jotka jarruttaa asioiden kehittymistä. Mä voisin tätä vähän selvittää ja palata sulle. Koska sen mä oon huomannut, että kun se on Suomen etu, että on sen verran pieni maa, että tämmöisen aika pienelläkin julkisella keskustelulla pystyy tuupata jotain asioita eteenpäin. Ja mun mielestä on tosi tärkeää, että me tuupataan, koska mä edelleen sanon tätä, että mehän tarvitaan tämä tuottavuuslaikka tässä maassa. Ja jos sitä tuottavuuslaikkaa jostakin löydetään, niin mä sanoisin, että meillä ei ole oikeastaan mitään helpompaa ja selvempää keinoa päästä tuottavuuslaikkaan kuin tämä tekoälyhyödyntäminen. Ja tekoälyhyödyntäminen nimenomaan agentillisen tekoälyhyödyntäminen, eikä mikään tämmöinen chat-kevyt, jota käytetään päivällä. Tämä on tärkeä havaita, koska jos me päästään tuohon moodiin, niin me ollaan yhtäkkiä kuitenkin edelläkävijöitä kansakuntana tässä asiassa. Ja se mahdollisuus on nyt auki. Tämä aikaikkuna ei ole loputtoman pitkä, koska kaikki muutkin havaitsee ja oppii samoja asioita. Että ei tämä ole mikään salatiede tämä asia. Kaikki muut seuraavat aikansa kanssa. Mutta mä uskon, että meillä on tiettyjä mahtavia etuja tässä suomalaisella. Yksi on se, että meillä on ihan älyttömän laadukas digitaalinen infrastruktuuri. Meillä on nopea netti, meillä on kaikki palvelut digitalisoitu. Me ollaan totuttu käyttämään digitaalisia työkaluja ihan kaikkeen. Ja meillä on kansakunnan koko kansan yli on nämä kyvykkyydet olemassa. Eli tästä se digitalisaatio tapahtui meille aikaisemmin kuin vaikka Saksassa. Nyt kun ne tekee vielä loppuhäntiä digital transformationista, niin me ollaan AI-native transformationissa, eli tekoälyn natiivisessa transformaatiossa. Ja mun mielestä tämä on tärkeää. Mä puhun sen takia tekoälyn natiivisesta transformaatiosta. Tässä ei ole kysymys pelkästään teknologisesta loikasta, vaan tässä on kysymys todella merkittävästä toimintatavan muutoksesta. Jos ruvetaan ajattelemaan, mitä meidän organisaation tehtävistä enää ihmiselle kannattaa tehdä. Se ei ole pelkästään ajattelua, mitä teknologiaa me käytetään, vaan se, että mitä ihmisen kannattaa ylipäätään tehdä. Ja aika monissa tapauksissa sulla on paljon tehtäviä organisaatioita, joita ihmisille enää kannata tehdä, koska yksinkertaisesti ei ole mitään järkeä, että se tekee. Puhutaan vaikka tästä PRH-käsittelystä. Ei tuossa ole mitään järkeä, että ihminen tekee tuon työn. Voidaan mennä enemmän sellaiseen tulospohjaisen ajatteluun. Tehdään asioita vain sen takia, että mitä sillä saadaan aikaan, koska nythän on tullut nämä, että vaikka julkinen sektori on työllistä. Pohjimmiltaan argumentoisin, että julkisen sektorin tehtävä on tuottaa ne poliittisesti yhteisesti määritellyt tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti. Ja se, että jos siinä syntyy työtä, niin se pitää olla tavallaan perusteltavissa aina. Eikä niin päin, että se tehtäväksi muodostus, vaikka palkataan tietyn koulutuksensa on näitä ihmisiä maksimaalinen määrä. Kyllä. Ihan samaa mieltä. Hyvä. Kiitos haastattelusta Mikko Alasarolle. Kiitos. Olin Mikko Lyytellä.