Tekoäly ja tulevaisuuden työelämä - Kari Angeria

Tämä on tekoäly-influencerit podcast, tervetuloa. Ma on pörni ja yhdessä mun tekoälykaverini aimon kanssa. Me ollaan lähdetty tutkimaan tekoälyin ihmellistä maailmaa. Meillä on täällä yksin, sautsi siinä, kiitos siitä. Lisäksi jaksoissa viraleen upeita tekoäli tietejä, sekä käyttöjä, eli näitä tekoäly-influencerita. Kun missi on kasvattaa tietoisuutta tekoälystä ja luoda organisaatioihin kaveripiireihin ja sinne koteihin lisää tekoäly-influencerita. Koska hei, vaan täällä tavalla suomisaa rataas liikkeelle. Kun voimana on innostus ja kompassina utelijaisuus, joten tervetuloa mukaan turkimaan, miten tekoälyvuun vapauttaa meitä tekemään merkityksellisen päättyötä. Ja sama asia ajaa tämän jakson tukia, eli fikuro. Monessa PK-yrityksessä tuskaillaan edelleen manuaalisten prosessien kanssa. Oli kyse tuotannosta, varastosta tai tilausten hallimasta. Fikuro on tehty ratkaisemaan juuri tänään. Se on kettere ja helposti integruitava järjestelmä, jonka käyttöön ottoivari jättimäisiä resursseja. Jos siis halua teidänkin arkeurullasi fixummin, häiltä tustuma sosoitteessa fikuro-pistefi, ja noinkesti pistä muistiin fikuro-pistefi. Tervetuloa maailausi mäisen tekoäly-influenceriportkaisen parin. Tänään sukella me syväällä yhteen aikamme pouttavimmista kysymykistä, miten tekoäli muovaa työtämme, uramme ja koko yhteiskuntaamme. Ennen kun pääsmme vautiin päivän vieraamme kanssa, luodaan katsaus siihen murrokseen, jossa suomalainen työelämän juuri nyt on. Vikrosohtin vuoden 2020 neljä "Works Trend" Index-raportin mukaan lähes puolet 40% ja suomalaisesta johteista kokeita, tuotta vuoden opakko parantua. Mutta samaan tutkimuksen mukaan, murskava enemmistö pireti 72% johtajista ja työnteköistä tunteettei aika ja energiä yksinkertaisesti riitä kaikkien tehtävien hoitamiseen. Mutta miten Suomi pärjäädässä klopalissa murroksessa? Saman Microsoftin tutkimuspaljastaan mielenkiintoisen suomen tekoäly-parantoksin, meillä on korkea potentiaali, mutta olemme jäljessä tekoälyn syvälisessä integroinnissa. Esimerkiksi vain 23% ja suomalaisista työntekijästä on käyttänyt tekoäly-akenteä, kun klopalisti luku on 40%. Tästä takamatkasta huolimatta Suomessa on myös onnistumisia, postioptimoilokistiikkaansa tekolylle säästään päästöjä ja nopeuttajan toimituksia, OP-palvelit asiakkaitaan tekoilipujaisella ainatset palveluvaja, oudukuumun kaivoksilla robotit hoitova tehtäviä varallisissa olosuhteissa. Nämä esimerkit ovat kuitenkin vasta pinta-raapaisu suurempaan mulistukseen. Ymmärtääksemmetä muutosta on en kutsun studiolyhden Suomen johtavista tekoäly-strategiista, sekä sinun tekoäly-ohympärustajan karjangerian. Hän on myös syvällinen ajattelija, joka pohtii teknologian vaikutusta ihmisyyteen. Tästä kertoa myös hänen ja ristolinturin juuriulkastokirja, jonka nimi on elämän tarkoitus tekoäly, tarinoita ihmisyyn eräjoilta. Tervetuloa ensimmäisen jakson pariin. Niin, tervetuloa! Tariangeria tähän maailman ensimmäiseen tekoäly-influenceripuotkäästi ja mahtavaa saada subukaa tänne. Kiitos paljon. Suuri kunni ja päästä maailman ensimmäiseen padiin mukaan. Tervetys myös kaikille kuulijalle. En ottamasti. Ei ennen kuin me hyvätään tämän kertaisen aiheeseen syveemminiin, niin muana kiinnostaan se, että mikä ollut se ensimmäinen hetki ehkä sen tekoälyyn kanssa. Eli muistatko millon sä kohtaisit tekoälyyn ensimmäisen kerran ja mikä ehkä oli semmoinen hetki, kun sä taijuu se, että tämä onkin ehkä vaan ikuis on piuttu, kun joku semmoinen hassuttelukikkailo. Siis ihan ehkäa kertaa oli se, kun mä käytin vanhaa open chat-potia, jossa oli taustalla tämmöinen ruulpeistrautalanka mallinen tekoäly. Eli jos joku muistaa sen, niin sieltä annapiti vaihtoehdosta valita ja sit pystyy jatkaan sitä puuta oikeellettain vasemmalleja, sit yli uus vaihtoehtoja, pitiin vähän niinku vastata oikein, että saa jotakin tolkoa siltiä. Se ei ollut semmoinen luottamusta herättöä kokeen musulon pikevinkin päivastoin. Ja tota mä aina ihmettiin, että miksi ne pitää sitä sieltä jos jälkeen sieltä ikinen löytännöstä tietoa. Mutta siis tästä generatiivisesta tekoälystä, se on varmaan se samaa, joka on monella muullaki. Eli kyllä mulle oli ihan 7KPT julkaisuus silloin kolme vuotta sitten, niin se oman pääni räjäytti. Ja mä oikeastaan silloin tiedes, että mitä mä tun tekemään seuraavalla uraalan ja perustin ensimmäisen yrityksen, niin sitten tekoälyrintamalle ja perustin vähän myöhemmin toisen sinun tekoälyneet. Kyllä se oli ja sen jälkeen on tullut muutama mainplow hetki sitten myöhemmin. Nii edelleenkin sijaksa yllättää itsekin jo jossain välissa aina ihmetytään se, että aina kun kuvittelee, että on tekoälystä kaiken tiedytne sitten tulee se hetki, et hetkinen. No niin se pystyy tähänkin. Joo, mulle sitten se toinen hetki oli, joka tuntuu musta, että sitä ei ihan kaikki hoxannut, kun iso hetki kun tuli open-ailta, näyttöota päättely mallit ja oon kolmanen julkastia. Mä ettei semmoista liiketoiminan kehitys harjatusta. Ja sitten mä huomaa sinne, että se vene ihan uudelle tasolle ja pystyttiin luomaan niin kuin semmoisia innovaatioita asiakkaan kanssa, jotka oikeasti on rahoitusta vaille, et niitä pystyy alkaan niinkö ota kansain välistään. Ja sitten lommaa tai juu sinne, että tämä mitä mä itse arvioin, että tapahtuu joskus niinkään viide vuoden päästä, niin se tapahtuu kiönnyt. Eli nyt meillä on malle, jotka järkelee päätteleen ajatteleen ja on oikeastaan keskivertoimista ja viksumpia. Se ei pääse ja siitä ikä päästäänkin hyvin asisiltana tämän päivän epistelaukun puhutaan vähän tästä tulevaisuuden työn tekemisestä. Ennen kuin menään syvämällä siihen, mitä tulevaisuus on aina hyvä katsoa, että missä tilanteessa nyt ollaan vaikka hyvin tossa ehkä avasitki siten, tossa intro saa mainittiin tuosta ja mikäsoftin raportissa, jos se oli ihan mielenkiintoinen pointi sitä, että johtajat Suomessa se oli 49 prosenttia sanoa, että tuottavuuden tulisparantua. Ja sitten kuitenkin samaan aikaan Suomalaisista sekä johtajista, että työntekijöistä, esikö 19 prosenttia sanoa, että eiheloha aikaa tai energiaa kaikille työnteyttäviä hoitamiseen. Ehkä tämä on syöttö lapaan, että tähän keskusteluun, mutta olemme niin miten se näet, että kuten koja yhden on nimenomaan ehkä ratkaisuus tähän kapasiteetipulaan, mutta voikset samanlähkä myös lisötäistä painetta sinne työpaikon, taas uus teknologia tai muuta, missä tilanteessa nyt ollaan? Siinä tuli tosivonte kysymystä. Joo, mä lähden porkaastaan siitä mä kuuntelee edennä uudesta jutusta, loistava uusmediatipsit sinne ja kannattaa kuunnella, niin tämä sen tuottavuus asiantuntijaprofan ja keskustelujustesta tuottavuudesta. Lopu 277 oli vuosi jonka jälkeen Suomessa, ja tuottavuus käydännössä parantunut. Ja tässä oli itellekin vähän silmiä avavaa. Ja sitten sitä kuvaa kierrettämissä firma, että on kiirehja, on paine ja sitten jo itse asiassa aikaa opiskella uutta. Ja sitten on tämmönen teknologia, joka voisi tuoda sitä aikaa ja muullistaan sitä ja tuntuu, että se kapaan sitten ette niinku paukku. Mä näin kyllä i tekisen haasteen, että se vaatii pienen sen musen uskalluksen ja hypyn ja investoinnin ajassa ja rahassa, että pystyy sinne sitten lähtemään. Mutta mahdollisuudet on kyllä siellä ajana vapauttamiisessa, mutta se ei ole niinku sattumaa, että no vähän riippuu tutkimuksesta. 95, 90 pinnaa tekaylle implementaatioista epäonnistuu. Ja se iso syy ono, mitä meki on nähty asia, että osalla on aluksi se ajatus, että se on niinku IT-projekti. Ja että tämä kun laitetaan tepsä lisäin nää, niin tekoälyvirta ja kaikki hoitaa haumat, vaan kun se tekoäly on inhimillinen muutos, jos on ajattelun muutos. Ja sitä katsotaan työtapoja muutos. Ja sitä, että katsotaan tulee se tavallaan se tuottavuuden parantuminen. Et itse asiassa kaikkituon totta, mitä sä sanoit, mutta mä on askan ajatella itse asiassa, että se itse asiassa se suurin haaste on niinku meidän omassa mainsetissa. Siinä niinku omassa mielessä, että miten me pystytään kääntää se meidän mainset ja mielisiin, että mitä tämä niinku uus aika vaatii. Ja siihen, että me päästään poissita kireesta suorittamisesta, sitä pakosta, ahistuksesta, mikä sitten liittyyköisen aika oikein riitä. Ja päästään sitten ottaa se hyppysi ne niinku kehittämisen rintamalle. Me kiinni ollaan kireitty suomessa paljon yrityksiä ja mä on käynyt monissa semmoissa yrityksessä, jotka on isoja yrityksiä tekee hyvä tuloista, mutta ne ei oo ikintä tehneen juurkaan, minkään lästä kehittävistyötä. Nonhox annus sen omaa YouTube, mitä ne tekee, ja ne tekee sitä. Ja sit pitäisikin yhtäkkiä alkaa muuttaa se mainset, että tässä pitäisi tehäkin takia kehitystyötä. Niitä voi olla, että tosi hankalakin itse asiassa. Niin, jos se on niin kuin vaatii sen ajattilun koko on aika uudelle tavallaan pyörittämistä, että vähän niinku pitäisi tulossa ja opeen rautalan kapottia ajasta siihen generatiivisen tekoälyin keskustelemaan 7KPT-en kanssa. Mutta positiivisena ei juttuna tohon vedes noin sen, että se hyppiusitkusen uskaltaa tehdä ja lähtä siihen, niin sehän voi olla tosi nopeita. Ja sit sä yhtäkkiä huomat, että heräjumaan laitte täällä on tämmöinen maailma, joka oikeaisit ovat hyötyä, että kemusta fixumaa ja antaa raketti-mottoriiteille ja pisliksellä. Näin on, että se vaatii semmoisen kipinän niinku oikeisen kohta, että hän on vähän semmoista muuttosta mainsetista, niin se on vähän samaa, jos taas tykkää näiden verata urheiluteremeihin, niin jääkkiäkö sinneistä momentumesta, että jos saat pitkään ollut johdossa 1-2 maali, jolloin on tutettu, että nyt puolustetaan vain, ja tää on se meidän peli ja sit yhtäkkiin, kun se tasa peli tulee ja meidän pitäisi muuttaa sitä peli. Nyt pitäisi kiinni taas hyöketä meidän pitäisi saada, ja se on hirveen vaikeita, ehkä siinä vauhdissa. Tosin hyvin kuvaa semmoisen iso tehdä se muutos. Niinpää, että yhtäkkiä pitää kokonaan pyörittää se, että mitä altiin tekemässä. Tos on tommoinen psykologi, joka karolut vekon kirjoittanut kirja, ja se on tutkinoista urheilja, ja se on kirjoittanut tämmöstä croat mainsetista. Vallaan niinkö itse asiassa ennä ajatelti, että se keenit ja lahjakkuus on se juttu. Nykyään tullut tosi paljon tutkimusta teisi itse asiassa aukkaan niin se juttu. Maan se juttu on se croat mainset, eli ne urheilijattariaan parhaiden, jolloin se kehittämisen mainset. Eli ne kokeen pyrkii jossain parantama, jossa on pienessä jutuussa, ja ne parannukset kumuloituusieltä. Ajattelen, että se on samaa pisneksissä, jossa saa semmosen kasvun ajattelun ja se tarvella välttämättä. Se lompakon paksuuden kasvu, koska on muitakin arvoja. Se voi olla hyvinvoinnin kasvaa ja se voi olla sitä, niin semmoista inspiraatio luovuuden kasvua. Sitten kun semmonen saadaan, semmonen traivi päälle, niin vivutetaan niitä tulooksia tosi paljon. Ja tuottavuuden parantaminen voi tosiaan olla se, että tehostetaan jotain välttämättä. Se on myös hankala, jos kun semmin mitata, jos viivan alle ei mitään jääkään. Elpusti ehkä kato tankin niitä, että jos tuloitaan lisää tuloa, jos me tehneenkin jotain vaan tehokkaammin. Mutta miten. - Niin. Niin sanoin vaan. Toista oikeastaan se, että sähän juuri kuvaisit sen receptin siihen, että millä tavalla se tekoäly voi tuoda 4 yli kireesille johtajille ja työntekijällä sitä hyöntä. Se luokin sitä tyffiä tilaa ja se luokin sitä aikaa ja pystytäänkin ajattelemaan. Yleensä sen ajattelun ja hiljaisuuden ja rauhallisuuden kautta saattaa löytyä sitten uusi. Ja vaite puhunneista aika syöpöistä, että se voi olla helvopin löytää se, että jos meillä on kiire, niin mihin sä aika nyt tällä hetkellä menee. Ja sikku löydetään niitä aika syöpöön siihen voi olla vastauksessa ja sitten tekoälytään sitten voi olla me tehdä ihan tuurhiasioitakin, sikki voi olla joskus silmiä avavaa. Ja sitten kun sitä tulee sitä aikaa, niin ikäivätä sitä sitten vaan sen työn tekemisen. Ja nyt meidän pitää lisää työtä vaan käydä, että meillä on missä aika siitä, että miten voidaan tehostasta lykyistä työtä. Koska sitä vähän se vapauttaa taas lisää aikaa, josta ei meille ihan lisää aikaa siihen kapa sitten etin käsvottamiin. Niin. Se on varmasti nuin ja tavallaan se, että tuossa tuotta vuodesta viikupuhutaan niin se on vähän vanhakantainen ajatus, että se on aina sitä työtuntien lisäämistä. Kun se on semmoinen menne, on valment recepti lisätä sitä niinkään. Ja niin kikyy, mutta sitten kun mietitään, mitä niitä tekoälytua, niin että sä tarjoin mitään työtuntien lisäämistä siihen vaan sitä työtapojen muuttamista uusia prosessia ja fixua automaatiota. Ja sit yhtekkiä sun onkin niinkään enemmän aikaa ja ihmiset voi paremmin. Ja sitä ei muuten kannalta mun mielestä väheiksöt tota hyvinvoinnin lisääntymistä tuossa niinkä tekoälyssä, että pikkus näsivuu polkuna pitää kertokku, jos mikrosohtekitossa ison tutkimuksen loppu kesästejä. Haasatteli kymmen ja tuohan sijaan työntekijä, että mikä on se paras juttu tekoälyssä. Niin se oli muistaaksin nii 70 pinnaa hyvinvoinnin lisääntyminen. Ja sehän on semmoista floutilaa, vaikka työssäkin, että tulet ne parempi fiidesi. Joku joskus hauskasti sanoi sitä, että tekoälymyötä on tullut kiva tulla töihin ja hauskasti sanottu, että onko sitä aina ollut sitä masentavaa tähän. Mutta mitä se näyt? Katsotaan tällaista perspektiviaan ja puhutaan se, että mulla on Suomessa hilvesti jäljessä. Mutta onko olemme niin paljon jäljessä Suomessa, mikä tilanne, jos me verrataan Suomea muuhun? Riippuuken entä kysyy, että toki ei kukkyisyy. Mekin ollaan tämmönen nuori starta firma ja sitten tuonne paljon yrittäjä, jotka tekee ulkomainlaki enemmän töitä. Toki on siis sanottava rehellisesti, että otetaan vaikka dupaa ei esimerkiksi, jos valtio laittanut aain ykköseksiä investoja, niitä on ihan valtavia Suomia. On siinä mielessä ollaan varmaan valtiotasolla perässä tässä. Sitten mä nää niitä, että se on tosi, mulla on aika semmoinen kahtia ja kautunu. Niikö mä sanoin, että meillä on niitä vaikka yrityksiä, jotka eivät oikein tehnyt koskaista kehitystyötä. Sitten meillä on tosi hyviä ketteräjä yrityksiä, jotka otitetaan haltuu ja silloin itse asiassa kolme vuotta sitten. Ja samahan pätee vähän yksilötaisollakin. Toista paljon keskustella ja riippuukeneltä kysyy, että ollaanko perässä vai ei olla. Se ei ole ehkä etes oleellinen kysymys. Etko se oleellinen kysymys on se, että miten me otetaan itse askele eteenpäin. Eikä se, että miten me verrataan itseämme muihin? Ja se on ehkä, koska nähän se on, että tekoily auttaa suon ongelmien. Jos se ei ole ongelmien, ei välttämättä kurjata. Ja joskus se ei ole hyvä olat, jos myöskin sinä ensimmäisen rintamassa. Eikä se on niiden maksassa, niin se on vähän hieno. Olen katso, että se on jenki tutkimussee, että yöskin pitää oli näistä projekteista muistakset. Se on siinä mielessä hyvä. Tämä on muiden teidän itävirhetä ja katotaan, miten muuttekee. Ja se tulla on täysillä. Tässä on mahdollisuus tulla myös kovaohjos. Mennään nyt kuitenkin tähän uusiin rooli. Uusiin sääntö ja mikä tulevaisuus on. Saattaa tosi on puhunus siitä, että työ muuttuu enemmän tehtäviin kuvaamiseksi. Ohjaamista tekoälyllä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaus mietitään tulevaisuuden työpäivä, minkälainen voisi tämmöinen normi työpäivä tulevaisuus? Jos mietitään sitä surman osan tietotujen läisen arkea, niin sehän on se, että tulla on koneelle ja aletaan kirjoittamaan siltäpäin sisältä niitä asioita ulos. Ja sit reakkoidaan sähköposteihin ja ollaan itettavallaan se sisällön tuotteen. Sihän sisällön tuotteen ja siihen asiantuntijatyön arvon perustunut. Se ajattava ollaan se, joka tuottaa sitä arvaa vaikka va kirjoittamalla jotain raportteja. Toki tietotujen, että on monenlaista, mutta samat lainalaisuudet tossa pätee. Ja tämä on niitä yksi jutuista, ja se kehitys on ollut nopeampi, mitä niitä ikään osattiin arvella. Tosiaankurista linturin kaskirjoittitin kirjaa, jossa pohittiin näitä tulevaisuuden kehityskulkuja. Ne oikeastaan ne kehityskulut tietotujen osalta nekin tuli paljon nopeampin todeksi, mitä myös arveet. Eli niinkö akentit tämmöiset yksinkertaiset akentit tuli paljon nopeampi, mitä olisi ikinä uskonut. Eli jos yksi yksinkertaiset on helppoa, tai parastapa ymmärtää asiaita, niin aikaisemmin se tietotujen läpiutisen asian nyt se työnmuuttuu. Siihen on jo niillä muuttunut, jotka käittää yleisiä kielimalle ja vakkatsät kp tätä koupailottia, niin se kesken osaamisaloja on se oman työn kuvaaminen. Siitä päästään myös seuraavaan askeleen, jokan askeleeseen, joka on sitten akenttienä tekoälyjärjestelmien johtaminen ja tuunaaminen, joka on seuraavaa askeleen. Ehkä seuraavaan pidemmelle viedusautomaatiot, mutta jos ei ensimmäinen askel, on itse asiassa tosi iso muutos. Se on se muutos, kun me jälkeen asiakkaiden koulutettavien kanssa juttelee, niin kun sen tajuaa, niin sit pääsee yhtäkkeen pitkälle, että ymmärtää sen, että mitä tässä ollaan tekemässä. Tässä ollaan kuvaamassa sitä, että tilaa on, että sitä omaa työtä, omaa asiantuntemusta osataan tuon viitekehystä kontekstia ja kysyä oikeita kysymyksiä. Ja silloin, han on otettu askele jo tavallaan siitä perussuorittavastatyöstä johtamisen pariin. Ja mä en niinku itenään sen, että sen, se muuttaa tosi paljon sitä, mitä ennen ajateltiin, että on johtaminen, kun tulevaisuudessa, jokainen tietotyönlän jollain tavalla, niitä omia prosessia siinä ja johtaa sitä tekoälyvejä. Ja semmään nää, että se on se iso muutos ja mä en nää sen tässä oikeastaan, on nähdä viimeisen puoleen vuoden, että se tulee paljon nopean, minkä uskallisin arvelakka, että jos ajateltiin joskus, että se riston kanssa, siinä kun kirjoiteltiin ja juteltiin, että se on viide vuoden päästä, silloinko aloiteltiin niin, kun kuppista keikkaa, siinä ei mennykään viittä vuotta, vaan siinä meni puoltoista vuotta. Mitä se näyttää, että kun meistä tulee sitten johtajia, mä johtajan pärättäisiin, sulle tulee vähän alaisia vuodan leikki, josta se simpeliklaitetaan, että se aloita tehkä viikon sillä tavalla, että se on timi palaveri, se on agenttien kanssa, jotka lähteä se tekemään töitä, mutta tos meistä kaikista johtajiksi. Tämä se on vähän niikä puutulla on semmoisen. Tässä tulla on vähän niikä semmoisen, mutta meistä niikä pohimmillaan siihen, että minkä läin ihmiskä sitys meillä on, että näitä hän on pohdittuja. Siinäkin vetää mutkat suoriksi, jos ihmisiä ajattelee siltä tavalla, mitä niitä ajateltiin ennen tehtästyölläisinä, niin ajateltiin, että se suurimmansa ihmisten kapaasiteetti on se, että ne kokoa sitä. Fordia sitä linjastolleja, ja se on niinkö se nitten paikka. Ja semmonen ajattelu, johtajat tietynlaiseen maailmaa. Mä itehän luon ajatella, että valtausalla ihmisistä, kuitenkin on se kyky ja mahdollisuus ja ne pystyy oppimaan sitä omaan työn kuvailua ja sitä tavalla johtamista. Mulla on kyllä semmonen positiivinen ihmiskuvai ja mä uskon tähän mahdollisuuteen. Ja sitten, josta johtamisesta kun puhutaan, niin sehän on yksi maailma suurimmista myyteistä, että se on niinkö joku tämän keneettinen ja synnynään ne ominaisuus, kun se on ihan hyöpöön juttua. Ja semmossa tietynlaista valta elitin ja hiralkia, niinkö yllä pitää väpuhetta. Oikeasti ihan johtaminen ja ihan samallaista, mitä tahansa muukitoja ja sitä voi ihan kukavaan oppia, jos haluaa. Riittää nyyryhteä voi laittaa omaa nekonsuria. Diagentelee voisi tekoilla niin paljon kuin haluuks on tekoja. Se riippua kentisistä. Sekin johtamista joi. Ja sitten se voi refektoitua sen työympäristöitä, jotka voivat olla parempia, että et lähde nostamaan liika. Liika omaa tuntua sillä tavalla, että kurkoilleen oli akentele. Oisko tämä nyt vaan on kirjoittavaa, että jos jos niinku yksi semmonen iniminen taitota, tai tekinen taito, miten näkisin, että mikä tulevaisuuden työntekijä pitäisi omaksu, että pärjää niin. Se on tuo, ja sehän on tavallaan meta-taito. Se ei ole niin kuin taito sillä tavalla, kun on kirjoittaminen. Kirjoittamisen meta-taito on se, että mä osan kertaa passi sulle, että mitä se kirjoittaminen on. Ja vaikkapa juoksemisen meta-taito on se, että mä osan kertaa, että miten juostaan. Tietotuen meta-taito on se, että mä pystyn kuvaamaan, se nomaan työn ja kertomaan, mitä esinä tehdään, mitä ajatusprosesse ja siinä on, minkälaista tietoa ja viitekkehystä se vaatia, vaikka mistä sitä tietoa pitää niinkö löytää. Kyllä mä näin, että se on niin kuin tärkein tulevaisuuden taito. No okei, se toinen tärkein, jos menee ihan konkreettiseen, niin joku kysy, että mitä on makan, että tekemää niin lyhyellä tähtään meillä sähkoa asenteja, voi olla aika kovakurropotikkaiskeja pari voida sisällä läpi, että on näitäkin, mutta siis jos puhutaan tietotyön kontextista, niin se on se, että se on tavallaan se munnen ajattelun taito, meta-taito. Kyllä kyllä. No jos on viettään organisaatioita ja niiden vuuntautumista, myös tämän tulevaisuuden tekoille, se on tietysti yksilön juttu ja myös, mitä jotain vesti muutamaan. Suomestakin löytyy esimerkkein, niin se on otto ei välttävättä olla takamatkalla. Postila oli tätä logistika-aiita, että nähdään, että paketit tulee oikein sen, että ei voida ennakoida, miten nämä paketia-automatit vaikka täytyy OP-lahtoisia. On ollut näitä ennenköisiä chat-potteja ja ootokumulakin on nyt tämä robot, joka liikkuu tuolla kaivoksissa eteenkeen tutkimuksia siellä. Mitä se näet? Siis kun nähän voi olla jotain isoja, tuntuu aina sitä nokein noin isoja juttuja, mutta mikä yhdistää semmoisia yrityksiä tai firmoja, jotka onnistuu siinä tekoille. Onko se joku semmonen, että voidaan heti tunnistaa, että kun nämä palastamukko halla, niin tuolse tulee. Maailuksen nääkin vaan niin kuin semmoinen olti oikein sen aikaan tai. Ei se oikein, ei se tässä ossitä. Mäinot törmän siihen vielä. Toki saltannalla väärässä voi myöntää sen. Mä oksetään sen maksestaan kolme, oikeastaan se varmaan se yks, mutta rehellisyyden nimissä on sanottavaa se, että ensimmäinen asia, joka on tämmöinen välttämätä neihto, on se, että johtoon he reillä siitä ja ymmärtää tämä muutoksen. Koska johtoon ainoa tämmöisessä organisaatioissa, kun meillä on joka voi alkaa tekemään sitä muutosta, silleen, että se on aito muutos ja se tapahtuu koko organisaatios. Se on tavallaan se, että on tapahtunut semmoinen herääminen siihen, että okei, että maailma muuttuu, miten meillä ollaan osaa sitä. Ja se toinen liittyy tohon ensimmäiseen ja se liittyy vähän tohon mainsettiin, mutta on mun mielestä sitä syveempia asia, niin se on kyllä se on yrityskulttuuri liittyvä asia, joka myös yhistää niitä edelläkäviöitä, jotka on onnistunut, että se ei tarkoittaa, että koko yrityksen kulttuurin pitää olla kokeilevaa. Se ensimmäinen eteenpäin katsovaan, että siellä yrityksessä vaikka jos kuin konserotin, vaikka posti, niin siellä on joku sekmentti, joka pystyy tekemään sitä sen tyyppistä ajatteloja työtä ja sitten viimeään sitä itse asiassa sitä koko firmaa siinä eteenpäin. Se on johto, kulttuuri ja sitä kautta on se tulee sitten tuohon mainset puoleen sitten koko oikeastaan joka tasolla. Sä puhut tossa sitä yksilön tähän on yksilöillekin tuotta, mutta lisäävän tekijä ja se muutos poitapaastaan yksilötasolla ja on semmoisia firmaa, jos on semmoisia pistemmäisiä aio saa ja niistä ei välttämättä aina ihan koko kukaan tiedä ja se on hyvä sen ihmisen oman työn kannalta, mutta sitten taas sen yritysen kannalta. Silloin niin kuin moninaisia vaikutuksia ja ne kaikkea ei ole välttämättä etes hyviä, se voi aiheuttaa kateutta ja semmoista epäreellyn tunnetta ja muuta, että miten sitä tekee nää homman näin nopeasti. Et sitten kun yritysen tasolla, jos halutaan niitä hyviä juttuja, niin sitten se vaatii sitä, että saadaan se annakin se tietty sekmentti, joka tekee sitä juttua niin siihen mukaan silleen kokonaisuutena. Mitä sen näkisi sitten, jos tässä nyt kuuntelee joku PK-yritys, koska heti katotaan näitä, yritys on hyvä isoja yrityksiä ja sitten tuntut niillä on resursseja tai muuta vasta. Mitä nyt onkin pienempikin yritys, niin minkä voidaan sinne konkreettinen askele, mitä voisi ottaa jotta, jotta sitten tämmöiset ehkä junkinnikössä tonnistumiset tai tekoäly jutuuttaa muuta vastaavaa tois mahdollisia tulevaisuudessa. Se riippuu sitten lähtetasoista, olin eiden yritteen tilaisuudessa ja yhdelleen tämmöiselle toimintusjohtajalle se oli se, että hän kävi lataamassa pleikaupasta TZK-PT-en ja alkoi offeteen laitte. Mitä sitten mä nyt tarkataan, että toi on niinkö se piste aaa ja sitten se jälkeen, se on itse asiassa niinkö helpumpaa kaikki muu, kun se ajattelua lähteä siitä pikkuhiljaa laajenne. Sitten yleensä kannattaa kyllä kysyä kaverillä tai itse- ja viisaamalta ja saada siihen sitten apua ja lähtä sitä kautta liikkeelle. Ja sitten se ehkä nyt nousee koko jantavallaan enemmän, mihin mekii törmätään, et kun ihmiset on nyt alkanut itse käyttämään tekoälyä suomessakin aika laajasti. Mutta sitä käytetään sellainen harrastuksessa ja vapaa ajalla ja saattaa olla sellaisia yrityksiä, jossa johtokäyttää niissä jutuissa. Mutta sitten ei ymmärretä sitä, että no mitä täällä voitaisi nyt tähän yritysmaailmaa. Ja siinä auttaa se, että ottaa siihenkin apua ja keskusteleja vuorovaikuttaa firman sisällä sitten niistä asioista. Että semmähän olen yhden asian vielä ehkä perutan tohon kysymykseen, että mikä niitä yhdistää niitä firmoja. Semmoiset menestujen firmat, mikä kanssa me on tehty töitä, niin jollain tasolla niissä toimii vuorovaikutus, inhimillinen vuorovaikutus ja kohtaaminen tosi hyvin. Et se tu näyttää olevan myös semmonen työelämän supervoima, joka asittua niinku hyviä juttuja sinne kehityspuolelle ja oikeastaan niin kuin kaikkea. Koska sit voi ja voittaa yhdessä niitä pelkoja vaikka mitä teknologia liittyy uskalletaan tuolla ideoita ja se lähtee niinku ihmiset vetää yhden samaa keyttä ja puhaltaa yhteen hiilleen, kun ne asiat tapahtuu. Ja hyvää idea voi syntyhän mistä vain vain organisaatioita tehty sitä menee niin kuin salli vaikka sen, koska on oman tutta on se tekoäly influencer, mikä tämänkin podcasti idea on, että herätellään sella organisaatioissa niitä oman organisaatioita on tekoly influencer, että joku lamput jätä syntyy yhtäkkiä. Niin sitten eikä se, että vapautetaan sieltä myös niinku tätäkin helposti on nähnyt tai on kokeenut, että sitten se otetaan niinku tuskaksi ne yrityksen johtoon. Meidän pitäisi nyt jotain tehdä niin sitten ottaa siihenkin mitä itäkin sanoit. Ootetaan se koko organisaatio tähän mukaan. Sitten vastaus voi tulla jostaa muuta kun se johtorimmasta. Hyllä. Ja ni me omaa just vuorovaikutuksilla ja kohtaamme sitä tarkoitin kaikkien yritysten henkilöiden kohtaamista ja keskustelua. Että ne jotka tekee niitä liiketoimintapäätöksiä niin vuorovaikuttaa ja kohtaa juuri sen tyypin kanssa, joka onkin tosi nokkelaa ja kettereä tekoälyn kanssa. Niinku varmaan pasiitekki tiedät ja iteot vähä semmoinen tyyppi, että yksi ihminen hän pystyy tänä aikana tuomaan organisaatioille ihan valtavaa arvoa. Jos se ihmisen annetaan tuodassa ja sitä kuunnellaan ja niitä prosessaa ja niinku laajennetaan siihen yritykseen, mitä yksi ihminen voi koneella tekoälyn kanssa kehittää ja keksiä. Se pääsee, se pääsee. Mennään tohon mainitsit tosta kirjasta, joka siinä vaskuutetaan podcast tulee, niin on luutosti myös jo julkastukkin niin päästä sitä lukemaan. Tosia Sunia, Ristoliindurin tuorekkkiiri ja kantaa siis nimeä elämän tarkoitus tekoälyn, tarinoita ihmisyynen rajoilta meniko oikein nyt. Niin oikein. Kirja nimi muuttu vielä ihmisen parin kulla, että aikana. Siitä oli toinen edellisen kanssa samaan niminen kirja. Aivan vähän muuutettu. Jos mietitään, että teko on luolkaasitoita näitä annallus ja tekeluavia hommia ja agentisena alkaa jopa toimimaan kohta jo itse näisesti, mikä on sitten ihmisyyden yhdin. Mitä meillä on jäljellisit? Nyt kysyt, että sitä emme kirjassa pohdimme hyvin pitkästi, mutta tähän noin. Mä tiivisten sen, että mä itse uskon, että tässä on makdollisuudet, joko tosi hyväähan. Tai tosi pahaan. Ja mä en ole ihan varmattä laskeudutaan, kun mä joon näkisin välillä. Et se iso haaste on siinä tavallaan, että on rehellisesti myös sanottava se kehityskulku, että moni työtulee vähentymään tosi paljon ja tietotyötulee vähentymään. Ja se tulee vähentymään niin paljon, että se tulee osin tavalla rapauttaa rahaa talouden pohjaa ja kaikille ihmisille ei ole tulevaisuudessa samallaista työtä kunnyt. Ja se saattaa monia järköttää. Ja mä ymmärrän sen, koska meillä länsi maissa. Tämä on pro-testantinen ihmiskäsitys, että se työosin määritteleeseen ihmisen arvon ja ihmiset määritteleeseen työkautta omaan arvonsa. Mutta se tuleevaisuus on se, että mä en pitää jotenkin oppia niinku yhteiskunnan tasolla tätä ratkomaan. On se kansalaispalkkaa tekoälyverotusta näiden isojen mekaafirmoiden verottamista, miten me se sit niinku toteutetaankin. Se tuloa ja kaupolitiikka, että se on niinku yks juttu siellä. Mutta tavallaan sitten se, että kun mä on jutelu ihmisten kanssa se, joittelinto on kirjan kirjoittavisen kanssa aikanaa, niin on pieni parukka, jollessa työ tuosen elämän syviimmämeri. Se on aika pieni, että itse asiassa 95 prosenttia ihmisistä tämä on mun randemlukemaan, niin ei sitä syviintä elämän merkitystä löydä kuitenkaan siltä työstä. Silloin se, että jos me saadaan toon asioa ja toimeentuloa puoli ratkastoa, niin tähän avaa ihmiskuntena meille ihan uudet mahdollisuus. Me voidaankin toteuttaa niitä asioita, jotka on meille merkityksellisiä, josta me saadaan sitä syviintä merkitystä. Siinä mä enää niinku ison mahdollisuuden, mutta nämä on niinku niin isoja kysymyksiä. Meidän pitäisi rueta niinku jo keskustelemaan näistä asioista nyt yhteiskunnan tasolla ja niinku politiikankin tasolla, että mitä tämä on kestarkot. Niin ku väjäävät, että me ollaan menossa siihen suuntaan, ette ehkä eikä näitä keskustella siitä tai että jäädäisenä taustalla eikä keskustella, joka tärkeintään on tulla pöytää. Vaikko esimerkiksi me näetut sitä mä en tykkää tekoilista ole enkaan, niin tärkeintään on tulla siihen pöytään keskustelemaan, koska meidän tarvitaan molempia osapuolia. Sitten mun on keskustellaan säänöistä tai tulevaisuuden ajatuksista, niin kaikkien ääni pitäisi olla siivaiskulu ettei mentä sinne koteroihin tai vuhin vastaavinta, tätä hoitamaan. Mutta sellainen mahdollisuuksia sisällä. Jo ja Risto on tosiaan, oli 80-luvullatikin ja kalkeran töitä tekoälyn parissa ja niin kuin robotiikassa tosi syvälle ja oikeastaan Ristollon se ajatus, joka itsekin ostanne, että se ei ole itse asiassa kovinkaukanasi tulevaisuus, että meillä on se robotti siellä kotone, joka hoitaa niitä asioita ja sitten meillä on nämä assistendit, jotka kännykään tai muiden laattinen kaattani auttaa meitä kaikissa asioissa. Niin tavallaan ajatus on siinä myös taustalla, että tulevaisuudessa me pystytään yksittäinen ihminen pystyy robotiikan ja tekoälyn avulla tekemään semmoisia juttuja, mitkä jos ennen ollut, miten käy mahdollisia. Ristokäyttää tämmössä termiä, kun kaikki taitoiden, että meistä tavallaan tulee vähän semmoisia, koska siihen lisätään vielä kolme teetuloistus. Me oikeastaan pystytään itse tekemään lokaallisesti melkeinpä vaikka mitään vaan ja sekin avaa semmoisen uudellaisen kiehtovan maailman. Tollaan mielenkiintainen. Pakkotarttuu myös taas olla, että osa kirjaan esi puheessa, koska ennen vielä päässylukemaan itse kirjaa niin puradun niihin, mitä jäljelijä tai on tällä hetkellä vielä esillä. Mitä enkä ydemokkratialettos? Mitä jos konealkaa tulevaisuus tekemään parempia päätöksiä? Koneva, tästä monia aika haluaa jutella tästä mä luulin, että ollaan ja aika lailla siinä pisteessä, että jos on katsoa jotain yhtysvaltinen meidän inkeä nykyysin tai menäjan politiikkaa, et et koneen tekisiä parempia päätöksiä. Mutta se haaste, toki sitten, että vaikka meillä on myös päästä siihen pisteeseen, että meillä on tällainen superälykäs, et teko älyjärjestelmä, et halutaanko me antaa sitten niitä päätöksiä silti kään. Ja mä iten ennolle sillä kannalla, että me haluamme antaa vaan sillä kannalla, että ihmiset kuitenkin niin kuin päättäisivät itse omassa tulevaisuudessaan lajina. Mutta joista demokratiasta, niin suurimmat ukaan niin kuin lyhyellä tähtäymällä, on itse asiassa just liittyy vaikkapaen, että ihan lyhyellä tähtäymällä vaikkapaen nyt someen, et teko äly akenteihin potteihin, joilla pysytään tuottamaan hirvittää, että määrä tisi informaatiota ja nyt jo tehtää vaalivaiuttamista sillä tavalla. Siihen on hankala nähtä, miten siihen niin kuin tisi informaati on päästään oikeasti nu jertaan sitä, kun se nyt on nu jertaa demokratiasta ja se nu jertaa sitä USA-assa ja noissa niin kuin venaajan pienissä napurivaltioissa, kun venaajappistaa parikut miljoonaa sinne asiassa potitsuja suoltaa propagandaa, se on niin kuin lyhyellä tähtäymällä tässä iso ongelma. Sitten pitkällä tähtäymällä se ongelma siinä, että nyt näyttää olemaan se kehitys se, että näistä tekoälyyrityksistä kasvaa ihan valtavia maan mutteja ja se valtata vallaan keräntyy sinne. Ja nyt vaikka paku ne eus yritetään tehdä dikiättien säätelyä, joka on siis hyvä, että vero otetaan ja niilläkin on niin kuin säänöt, niin yhtysvallat paneisiin kampuihin tosi paljon, että EU ei lähtisi niin kuin silleen linjalli. Mitä me pystytään säätelemään, että maailman isompia tekoälyyhtiä, jotka tulee olemaan sataa kertaa arvokkaampia, jotka näin nykyiset somme yhtiät, jossa keskittyy se kaikki valtajaraha sinne, että semmään nämä ufkanan myös demokratia leittää. Eihän siinä, mihin siinä valtioita ja hallituksia sitten enää tarvitaanko yhellä on rahaa ja tekoälyjä robotit. Ja se on totta, että se valtajan ja valtiolla on yrityksellä. Niin se sehän on pitkä trendi, sit on paljon kirjoitettuja, että se on jos iirtynyt se valtana niin kuin paljon näille mekaan yrityksellä. Kyllä kyllä. Ja mitä se näitä, mikä vastuuteessa sit on meillä yksillä, mitä me yksilöt voidaan tällä tehdä tai. No, mä lähestyn tätä hyvin silleen niinkö itse siitä näkökulmasta, että mihin mä voin itse vaikuttaa. Ja mihin tämä kehitys menee. Ja tossa siinä kirjassakin me kirjoitetaan siitä, että vaikka me näitä isoja kehityskulkia pohditaan, silti me riston kanssa kuitenkin ajatellaan niin, että se paras juttu, mitä yksille voi tässä tilanteessa, että hän itse on selläheisten se ja se niinkö omaan hyvinvointissa eteen, niin on itse asiassa se, että opettelee käyttää näitä työkaluja ja opettelee se, mihin se maailman menee. Tulevaisuuden maailman vaatii myös ihan uudella sitä kettereyttä vaikkapaisille työmarkkinoilla. Kun se voit olla tosi nopeasti muutos aina eri ammattiin, ja sitten se on pitää yhtäkkejä lähtetä tekemäänkin jotain ihan uutta. Et esim. vaikkapaan tällaiset kielen kääntäjät, niillä hän loppun puolessa toista vuodessa isolla osalla työt siitä, että sät kp teetulli. Kun se etenee alalta allaalle, niin se vaatii sellaista inhimillistä kettereyttä ja ehkä sellaista. kykyä muun tautua. Niin se on täytyy myötä, itse olla myös ääni-artistia ja huomaan sen, että eivän on tosi piikeä kohtaan tänään tarvitse tehä, koska teko älyne nekin hoitaa kohta. Ja kohta varmaan tämän podcastingin täysin vuoden, että teko älusteloppun saakka ja meidän ei tarvitse käyttää siihen aikaa. Mä en halukka, että sun aikaa enempää tässä täällä on java loistavaa keskustelua. Heitä on loppuun vielä tämmöinen kysymys myös nuorille, koska tuolla on myös nuoria, jotka nyt pohtii sitä, että mihin mun pitäisi nyt satsata kuin kuitenkin sieltä työelämään olen tullut. Oisko sulle joku 5.5. myös heille, että. Mulla on oikeastaan 2.5. ja se liittyy tuohon, mitä mä essa on, että mä vahvasti ajattelen, että se tulevaisuus ei oo joku semmonen paikkeahan saavutaan. Vaan se on paikka, joka on me tehtään ja tää on meidän käsissä ja me haluttiin muassa sen takia kirjoittaa tuo kirja, että me tuodaan sitä tietoa myös päättäillä, että he voidaan tehdä piksuja päätöksiä, koska niillä päätöksillä me ohjataan sitä, minkälaen se tulevaisuuden maailma on. Ja tavallaan sekin, että ei kannata vaipua epätoivoon vaikka me eleetään semmoisessa maailmana ja asse, jossa on paljon kaosta ja epävarmuutta. Oon ihan, jos pitää semmoinen positiivinen mindset siihen, niin se on myös parempio valin mielenterveydellä, että se on tämmöinen fixukikka voida paremmin. Ja tota, koska emme vaan koskaan tietää, miten käy, niin olettakaan me, että käy hyvin näihin koivistakin aikanaan sanoa. Ja tota, ehkä se toinen juttu on sitten tästä tämmöinen niikä hyvin arkinen, mun on maatlapsetton 12 ja 14 ja näistä asioista on kotonakin niin kuin juteltu. Niin kannattaa myös hetkeksi pysäättyä siinä ammatin valinta vaiheessa, että mietti, että minkälainen se ammatti, mikä ehkä kiinnostaisi, niin on tällä hetkellä, mitä siltä tapahtuu tulevaisuudessa ja onko sitä ehkä. Koska tota, en mä etällä hetkellä niikö esimerkiksi oikein tysty suosittelemaan ihmisille, että he lähtisivat vaikka opiskelemaan tulkiksi tai erikieliä, kun me ollaan ihan mulla nyt jos ei näyttäkäytännössä, niin tulkkaus on niin kuin mahdollista ja kaikki pysytään kääntämään ja muuta, että reflektioita vähän miettimis, että mihin se maailman menee ja kyllä sitten löytyy se kiinnostava asia itselle ihan varmasti. Ja tuota tulevaisuus on toivoa täälinen lopetetaan tähän. Se voi olla hyvä. Ei loppuu joku vinkki kuulijalmaan, aina pyydän, että jos on joku sovellus, palvelukirja, portkäs, prompti, mikä vaa joku, ja se saa liittyy tähän teemaan tai sitten ei liitty ollenkaan niin vinkä vinkin anta sitten jollekin. Kiitos pasimahdollisuudessa promoota minun ja riston kirjaa. Ja ehkä tässä vielä en korostaa itseä, mutta korostan ristoa, joka on äärimmäisen viisosi ja fixu ajatteli ja minä itse opin hänen kanssaan kirjoittaa san paljon. Hänen on kirjoittanut paljon eduskunnan tulevaisuusvali ja kunnalle sella on tekoja ja on oikeasti suomen kärkiputuristaja. Kirja on elämän tarkoitus ja tekoja on ytärin näytä ihmisyyden rajalta, ja jos haluatte ajatuksia siitä, että mihin tämä maailman menee ja oppia hahmottaan sitä kaosta, niin vahva suositos siitä. Pasaan puuksinsivuilta voi tilaatakirja. Ja otetaan erittäin kuntelua ja toivottavasti vaikka ristositihonkin jaksuu myös katsomaan hänen kanssaan tonne tulevaisuus. Hei kiitos tuhonneesti vielä, että pääsit mukana on kertomaan näistä asioista ja voi olla, että me pautaan sunkin kanssa vielä näistä asioista keskustelevaa. Mä kiitän myös kuuntelijoita ja vähän loppuun mä annetaan sitten vielä aimonsummat, että mistä me oikeasti tänään puhuttiin. Kiitos vielä suilla voi. Tässä jaksossa oli todella mielenkiintoinen keskustelu tekoälyasiantuntija Kari Angerian kanssa. Hän kertoi jaksossa, että 95 viiva 90 prosenttia tekoälyprojekteista epäonnistuu. Ja syy ei ole teknologia vaan se, että ihmiset ajattelee sen olevan IT-projekti, kun se on oikeasti ajattelun ja mainsetin muutos. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla, miten työ tulee muuttumaan. Sen sijaan, että kirjoitat raporttaja tulevaisuudessa kuvaat tekoälylle mitä haluat ja setekeeseen. Angeria sanoi, että tärkein tulevaisuuden taito on meta-taito, kyky kuvaata omaa työtään ja ajatus prosessejaan. Jakso meni myös syviinvesiin pohtiessa, mitä tapahtuu, kun tekoälyhoitaa yhä enemmän töitä. Angeria uskoa, että se voi itse asiassa vapauttaa meidät tekemään sitä, mikä on todella merkityksellistä. Kun 95 prosenttia ihmisistä ei kuitenkaan löydä sitä syvintä elämän merkitystä työstä. Kolme tärkeintä vinkkiä. Aloita pienestä, lataat chatGPT ja ala opettelemaan. Se on piste A, jonka jälkeen kaikki muu on helppompaa. Mainset muutos. Tekoäly ei ole IT-projekti vaan ajattelun muutos. Vati rohkeutta hypäätä kehittämisen rintamalle. Meta-taito, opikkuvaamaan omaa työtäsi ja ajatus prosessejasi. Kiitos aimo. Ja tässä oli jaksotekkoälyinfluenseripotkästiä. Löydät podcastistä lisää, linken dinistä, muumassa seuramalla minua, eli pasiörniä. Otamias mun uutiskide seurantaprofilistani. Kiitos myös tämän jakson tukialle eli fikurolle. Kää on lukemasa lisää sivulta, fikurun, pistefi. Niin, ja tämäkin jakson toteuduksessa työdönnettiin tekoälyä. Sä kuklekeminiä, sät kepäätä, ilman lapsia, sekä sunoa. Seuraavankerta on, moi.