Suomi tekoälyn suurmaaksi? | Timo Ritakallio | Rebound by Lari Hintsanen

[Musiikkia] Rebound -resiljenssi jäljellä. He kaikille munnimio laryhintsaneen ja mä olen Suomen deloitte tointusjohtaja. Meillä deloittella on resilientti ja organisaatiota ja sen tapaa toimijakkuvataan tämän menrispand, recover and thrive. Tällä tarkoitetaan sitä, että organisaat ja DNA-assa sen kulttuurissa ja tavassa toimijat tulisi heijastua kyky ennustaa tulevaa ja luoda tilannekuvaa sekä valmiusreagoiden muutoksen. Löytää tätä kautta polku kukoistuksen. Mä keskityin tämän podcast-sarjan kahdella ensimmäisen kaudella tutustuttamaan itse niin sekä kuulia niin aiheeseen erityisesti haasteisiin vastaamisen näkökulmasta. Ja nyt on aika siirtyä kukoistuksen metsästykseen ajatuksella, kun ihmiset kukoistavat elinkeinoelämän me ja kansakuntamme kukoistaa. Ja aloitetaan tämä kukoistuksen metsästys aiheella, joka on varmasti kaikkien ihmisten mielessä ja huulilla, eli teknologiseen murrokseen ja tekoälyyn liittyvällä keskustelulla. Kolmanen kauden ensimmäisen jakson viaraana on Suomen talouselämän laajaalainen vaikuttaja resilienssiin liittyvistä kysymyksistä väiteskirjansa autoiliopiston tehnyt. Hyvin laajaalaisen organisaatiotasosen tekoälyn käyttöönoton ja hyödyntämisen edelläkäviä ja sitä kautta myös teknologiseen murrokseen liittyvien kysymysten aktiivinen julkinen keskustelija. Operryhmän pääjohtaja Timoritakallio, tervetuloa Timo. -Kiitoksia. Ja äärimmäisen iso kiitos siitä, että löysit aikaatulla keskustelemaan munkansa näistä aiheesta. Aloitetaan varsin perinteisellä kysymykselle kertoisetko meille lyhyesti Timoritakallian tarinaan, kuka on Timoritakallio ja mikä tekitimosta Timon? Itse asiassa aikanaan on syntynyt perheeseen, jossa isä oli pankin johtaja ja ei ole talousasia talko kiinnostamaan hyvin nuorenan kymmen vuotienä kiinnostui osake sijoittamisesta. Sitten sitä tietää opiskeluja jälkeen hakkavuuden finanssialalle ja työskennöllys pitkän uraan finanssialalaa niin pankissa, kun eläkevakuutusyhtiö hilmarisessa toimitusjohtajana myöhemmin ja viimiset pienseitsemmän vuotta operryhmän pääjohtajana pitkä uraa koulutuksetamaan teknikantohtori. Oikeusti eteen maisterien piei ja jos on teknikantohtori puhta pitkysestä tuosta koulutusta ostasta, niin kun tämä nyt on resilienssi ja koskeva podcast saada niin se oli vähän resilienssin ympärillä jo ennen kuin me muut alettiin siitä puhuussa. Vaitaskirja oli aika pitkälle siellä päin teematoiksi niin. Kyllä joo sillä tavalla, että tutkin itse asiassa 25 suurimman pankin Euroopassa heidän business-strategioita ja sitä mikä se liittyy menestystä ja jaksojollamme tarkastelin näitä oli vuodesta 2000-2011 ja se paljasti sen, että täällä sijaa, että kuinka täällä kymmen on ympäristössä, että tästä ei ole mitään. Onko tärkeää itse asiassa on yrityksessä, kun tehdään strategisia muutoksia, että niitä toisaalta pitäisi tehdä jatkuvasti, mutta toisaalta pitäisi välttää iliä niin soja yksittäisiä muutoksia, koska niihin liittyy niin suuri epäonnistumisen riski. Tämä on hyvä muistaa, että sitä kautta resilienssia syntyy kuin kokojaan ollaan heireillä ja siltä puhuta mennään eteenpäin. Myöhemmin sitten aloiljokiston strategia-professoritimoon vuoren kanssa minun kirjoitettu kirja elävä strategia, joka sitten on tosi paljonkin pohdiskellu. Me olemme tästä näkökulmasta sitä, että miten tarkee tonskien arjotyä ja tämän ei jatkuvasti strategia prosessi, sen se, että miten tarkastellaan ympäröivää maailma ja miten kyätään nopean ministeriakoimaan asioihin ja esistä kautta varmistamaan kaikissa olosuhteissa, että pysytään kilpailukykysenee ja toimintakykysen. Seippin elementsevalmenteining fittais olla väitäskirjan, väitäskirjan. - Se oli se nimi joku luuluu, että oliko tarkoitus, jota joku voi jotain fyysisestä kunnustoja sen yllä pitämisestä, mutta siitä siinä ei ollut kysymys. Tämä on varmasti aihe, mihin tällä tavallaan palataan monet kerrattämpäivän keskustelun aikana, koska tässä on kyse, että pitäisi pystyä valmistautumaan tulemaan ja nimenomaan jatkuvalla muutoksella ilman, että joudutaan tekeisiin liianisoja, liianisoja, kerta rysäys muutoksia. Siirrytään kohti päivän varsinaisiä aiheita, ja tavoitteena on sinun omin kauppalehteen muistakse, niin kirjoittaminen sanoin tarkastella vähän sitä, että mitä tekoälyn surmaaksi nouseminen vaatii ja aloitetaan tällaiset helikopterikkuva Suomentilanteesta, missä suhummielistollaan tällä hetkellä tekoälyn hyödyntämisessä Suomessa? Jos tarkastelleen tekoälyn hyödyntämistä, niin näyttäisiin, että yhdysvaltalaiset yritykset on selvästi edellä eurooppalaisia, eikä Suomi, mitenkä näytä erityisen voimokkaasti parempaan suuntaan siellä eurooppalaisesti joukossa, mutta voidaan tietyt tutkimus tosottaa, että me ollaan aktiivisempia tekoäly hyödyntämisessä aralla, mutta sitten jos tarkastelle tarkemmin sitä, niin minusta näyttää siltä, että meillä on kuitenkin ollaan hyvin varhaisessa vaiheessa vielä pohdiskelemassa asioita löydetään nämmäisiä hyödyntämisessä keisejä tapauksia, missä voidaan tekoälyn paikka generativistekoälyä hyödyntää, mutta sitten kuitenkin siinä, että hyvin syntymattisesti johdetta sitä asetat tavoitteita, miten hyödytsää edellä ulos, niin ne ollaan kuitenkin kohtuulliseen vielä lähtökuopissa. Mutta on havainnut kyllä viime kuukausena, ettyhän useammassa yrityksessä varmaan niitä pohditaan tarkemmin. Yleisesti ottaen suomihan voisi tekoälyn suurmaaksi, niin sinänsä syntyä tai kehittyä onnistakisyystä aika helposti ja ne syyt tulee, niin me oman siitä, että kuitenkin digitalisaatioissa me ollaan hyvin pitkällä ja hyvin kilpailkykyisiä ja kun ollaan digitalisaatioissa pitkällä, niin siinä, se usein myös tarkoittaa sitä, että on niin kuin dataa saatavilla ja datahan on se poltoinen, mitä tekoälyhyödyntämisessä tarvitaan laadukasta dataa. Ja se on niin kuin sellainen asia, joka suomalaisessa yhteiskunnassa sinänsä voisi olla tällainen kilpailu edun lähde kuin sitä oikeasti osattaisiin oikealla tavalla osattaisiin hyödyntää. Saman aikaan myös, jos katsotaan ulkoisia puitteita sen lisäksi, että me ollaan digitalisaatioissa pitkällä meillä on digitali välineiden hyödyntäminen tuttua laajasti kansassa, että vaikka finanssisektorilla pankki palveluiden osalta me ollaan ihan maailman luokaa edelläkä vie, miten vaikka mobili pankkeja käytetään ja niin edelleen. Mutta sitten toinen semmoinen tärkeä asia on se, että me ollaan kuitenkin tämmöinen turvallinen ja vaikkaa yhteiskunta. Ja eikä tietenkään varsin tuoren nato ja sen yhdessä olisi sitä, miten käy vähentä nyt tästä näkökulmasta. Ja meillä on sellainen ilman ala, joka data centerien sijoituspaikkana, jotka taas kytkäytyy tekoälyn hyödyntymiseen vaavasti laajojenkin elimallien hyödyntämiseen. Me ollaan paikka, jossa on vielä ympäristö ja toisaalta sitten datakeskuksista syntyvää hukkalampe voidaan hyödyntää ja kun tähän päälle vielä yhdistää sen, että meillä tuotetaan paljon sähköä hyvin kestävällä tavalla. Luontoa vähän kuormittamalla tavalla ja kun näitä palikoita yhdistelle ja vielä huomioon, että meillä on hyvin laadukas sähköön siirron verkkokäytössä, niin tästä voisi sanoa, että meillä on paljon palikoita joiden ympärille voisi rakentaa koko yhteiskunnassa sitä, että meillä voisi syntyä tekoälyn hyödyntämiseen suurmaa niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä yksityisellä sektorilla. Toi oli aivan loistava tietotavalla kuulla tämä suunnäkemyskanss siitä, että meillä on paljon palikoita, meillä on rakennus elementteja, elementteja, mutta sitten samaan aikaan just näin, varmaan kaikki yritys maailmassa olevat, olevat on helppo samaistuu siihen kanssa, että ollaan aika alku vaiheessa otetaan ensimmäisiä askeleita, askeleita tekoälyn hyödyntämisen kokeilussa. Kokeilussa oikeuksiakin löytyy ja mahdolloon haluan tulla niin, koska mä uuskan, että pankkia vakutus olla te ottaa aika etuneenässä ja varmaan liittyy siihen dataan ja yleisessä. digitalisaation edistymiseen aikaisemmin, mutta jos tos oli suomen vahvuuksia ja minkä päällä me voitaisi rakentaa sitä menestystä, että meistä tulisi mahtimaan näätkö mitään heikkauksia tai riskejä tästä lähtötilanteessa. Ilman muuta on moniakin heikkauksia ja haasteita ja jos ajattelen, että missä me voitaisiin saadaan erittäin iso tuottavuusloitkaalueella, jossa meillä on iso ja haasteita, niin on julkinen sektorin. Julkisella sektorilla meillä on hyvin velkantunut julkinen sektorin, jonka tuottavuus ei näytä hyvältä ja siellä tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa laajasti, tai kapa generativistä sektoreilla ei ole pelkästään hyödyntämällä, mutta ongelmalla näyttäytyy se, että julkinen sektorin jokyn viin siiloutunut. Jolloin tavallaan ne siilotestävät semmoisen kokonaisvaltaisen kehittämisen tällä kinsaralla ja tämä on yksi haaste ja tavallaan myös se, että kuka johtaa kokonaisuutenä sitä julkista sektorin. Totta kai meillä on Suomessa hallitus ja eduskunta ja niin edelleen, mutta sitten kuin mennä sinne operatiivisille tasolle, niin Suomen valtio-eroa siinä yrityksistä vai kauperyhmästä ja toperryhmässä on vaan yksi pääjohtaja. Ja viime kärässä kaikki tytäyhtiöt kuitenkin niitä linjataan siellä ylimmällä tasolla, mutta valtiolla ei voisi sanoa, että olisi näinvään, on eri hallinnon aloja ja kyvinkin itsenäisesti tekee oma kehitystyötä ja kuten tässä on kysymys tämmöistä kokonaisvaltaisesta, miksi datan hyödyntämisistä ja sitä kautta niiden tehokkuusyötyjen aikansaamisista, niin se ei onnistu, jossa ei sitä pystytä keskitetymin johtama, että se on yksi semmoinen heikkous tällä saralla, mikä koskee julkista sektorilla, yksityisellä sektorilla yleensä varmasti tässä asiaissa ja yleensä kaikissa asioissa on kysymys siitä, että tarvitaan laadukasta johtamista monessa mielissä. Onko sitä, joka yrityksen riittävästi ei välttämättä ja niin edelleen, että tässä on tämän typpisiä asioita, jotka myös haastaa. Ja tohon, mä ehdottomasti haluan tulla ihan kohta johtamiseen ja miten sitä yksityisellä puolelle pystytään edistämään, mutta ehkä vielä, että edelleen todella helppo olla samaa mieltä noista ajatuksista julkisen sektorin osalta ja siitä, että ei johdetta ylhäältä selkeästi kokonaisuutta ja myöskin se, että dataan hyödyntäminen näiden silojen välillä on ihan mahotonta, joka taas poistaa niitä mahdollisija ja juuskeissa ja sen tehokkuuden saamiseksi. Koska kysy on kummikin sitten lainsäädännöstä, etkin tuntus, että ne pystyttäisi ratkaisut löytämään, mutta ei oikein vielä tahana. Tietysti pitää aina välttää sitä yleistä, mistä tässäkin tapauksessa yleistä, mistä pitää välttää siitä näykökulmasta erityisesti, että meillähän on yksi tällainen julkisella sektorin toimia, joka on selvästi ollut tällainen digitalisaatioon airut ja myös tekoälyn hyödyntämisen airut ja se on tietysti verottaja. Ja sielhän on saatu erinomaisia tuottavuusyötyjä erinomaisia myös asiakaspalvelu kokemuksen kautta hyötyjä. Veron maksajan kannalta prosessioon huomettamasti yksiin kertoisempi kuin 15 vuotta sitten ja kehittyy koko ajan, että se on sellainen. Sitten tässä yhteiskunnassa tietysti näinä vahvuuksina pitää muistaa, että kun me ollaan totuttukäyttää erilaisia digitalisaatioon myötä tulleita uusia välineitä ja palveluita, niin meillä on korkkeaa osaamista ja tavallaan kansalaisina hyödyntämään palveluita ja tosataan käyttää palveluita, jos niitä on digitalisesti saatavilla. Ja tietysti laajasti ottaen sit jos ajatellaan työvoiman tarjonnan näkövikkelistä, niin edelleen voisi sanoa, että meillä on nokia klusterin jäljiltä, niin paljon myös ohjelmistoosaamista, joka on vahvuus kaiken kaikkien koko yhteiskunnan kannalta, niin matkalla kasvaa digitalisaatioon suurumaksi, että meillä on paljon näitä eväite, tässä pelillä löydetään myös niitä haasteita, et enemmän pitäisiin miettiä systeemattisesti, miten näitä kaikkia vahvuuksia voidaan hyödyntämään. Ja sitä kautta saada kansakunta kokoistamaan. Hypätään siinä vähän yksityisen sektorin puolelle ja mennään siihen, miten tekoälyt tulisi huomioida yritysten strategiassa ja suunnitelmissa tai miten tekoälyliittyviä visioita ja strategioita tulisi tänä päivänä. Tänä päivänä laatia. Ehkä mä tähän vielä lisää, että jos tämänluin saattaa noin niin, että organisaatioiden päättein tulisi uskalta asettaa tavoitteet vähän korkeemmalle tältä osin. Ne ovat tätä vähän. Kyllä, joo, tässä on monta tulokulma, että kun ajatellaan minkä tahansa teknologian tai vastaava hyödyntämistä, esim. tietysti on, että mitä miettiä ihan strategiasta lähtien se, että mitä mä täällä tavoitellaan, miten tämä kytkeytyy siihen, miten me haetaan kasvua, miten me haetaan tuottavuuden parantamista ja että hyvin olennaista on sekä se, että haetaan kasvua, että haetaan tuottavuuden parantamasta. Tämä ei generativinen tekoälyykää, ei ole vain ratkaisu jolla kannattaisi pyrkiä parantaan tuottavuutta. Yksittäisen henkilöntää ja organisaatioon tuottavuutta laajemmivaan myös pikkannattaa miettiä, niitä vaihtoehtoja, miten me haetaan kasvua, miten me voidaan löytää uusia alueita, uusia tapoja pariota palveluita ja sen tyyppisiä asioita. Ja sitten samalla pitää ymmärtää, että myös meidän kilpailu kenttä voi tällaisessa tekoälymurroksessa muuttua, niin että tulee uudellaisia kilpailioita tarjoamaan uudellata valla meidän asiakkaita houkuttelivia palveluita, ja että miten me pärjetään suhteessa siihenkisaan ja sen teki tämä hyvin strategien kysymys miettiä, että miten me kytketään tekoälyhyödyntäminen osaksi meidän strategiaan. Mutta sitten tullaan siihen seuraava vaiheeseen, että siellä tosi tärkeää, että onnein toorganisaatioissa mietitään ja innon voidaan sitä. No mitkä on tällaiset hyödyntämiskeinut, juuskeisiin tai vastaavat, että missä me voidaan sitä hyödyntää. Tässä minulla se käsitystä monessa suomalaisessa yrityksestä lähetkellä näitä juuskeisiä ja kyllä haetaan ja löydetään. Mutta sitten seuraava vaihe on, että niitä pitäisi priorisoida, mistä saadaan kaikkea isommat hyödyt ja miten ne hyödyt saadaan konkreettisoitua. Ja sitten kun niitä asetetaan, niin pitäisi asettaa niitä kunni-ahimoisia tavoitteita, että tavoitellaan merkittävää tuotta vuoden paranemista tai merkittävää kasvua niiden avulla. Ja sitten niitä pitäisi systymattisesti mitata niitä aikaan saanut siihen. Tällä alueella ollaan aika laajalkutekijössä mun ymmärryksen mukaan monessa yrityksessä ja vasta haetaan niitä tapoja, miten priorisoitas. Ja siihen priorisointiilytyy myös, miten organisoidaan se toiminta siinä tyyhteisössä. Sillekin on tärkeässä roolissa, koska silloin vaikuttaa merkitys siihen, miten voidaan johtaa sitä toiminta. Eli tullaan strategiasta pitäisi miettiä, miten me johdetaan sitä, miten me priorisoidaan niitä tunnistettuja hankkeita, miten me mitataan niiden toteutumista ja sitten, että tällaisessa kilpajuoksikon näin isostomuurroksesta kyse, niin on tärkeää, että uskalle taasettaa riittävän kunniahimoisia tavoitteita, koska sillä varmistaa mahdollisimman hyvin yrityksen kilpallikyvyyn säilyminen myös tulevaisuudessa. Tähän ennen kuin päästään siihen priorisointiita. Jurkis sitä keskustelua on pakko sanottessamme tuossa viime viikollakohan se oli kuulin yhden meidän ketjuun kuuluvalta alan asiantuntijalta. Ei Suomen rajion sisällä, mutta joka tapauksessa, että moni firma on just siinä tilanteessa, että toivottaisetta löydettää se yksi keino, joka tois sadan yksikön säästöt. Mutta itse asiassa ollaan tilanteessa, missä meillä on pussillinen sataprojektia, josta joka ennen tuo yhden yhden säästöt. Ja ollaan vähän niinku siinä tilanteessa, että miten tästä eteenpäin. Ja niinku sanoit, että pitäisi nähdä itse asiassa kulmantaaksennut, että mikä voidaan skaalata sitten sellaisiksi, mistä on kunnon hyödyttulevaisuudessa ja alkaa priorisoimaan sitten niitä. Ja tässä johtamisessa on muutama tärkeä asia, että johtamisen kuulua ennen myös se, että valmennetään sitä organisaatiota. Joten huolheedetaan, huolheedetaan varhaisessa vaiheessa siitä, että sitä omaa joukko ja tomaa työyhteisöön, omaa organisaation työntekijöitä, kohunutetaan systeemattisesti koko ajan ja mietitään sitä kautta, että osataan käyttää niitä välineitä ja osataan miettiä, niin tämä asioita ja innonvoida mihin teko-elue voidaan hyödyntää. Eli kyllähän monien teko-elue hyödyntävien välineiden on se vaikka mallia mikrosoftin koupailotin hyödyntäminen edellyttää sitä, että hyödyntäjää on laun perusvalmiudet siihen hyödyntymisen ja ymmärretään myös riski, että miten tätä voi käyttää ja miten ei voi käyttää tämmöistä, että KPT-tyyppisiä asioita ja mihin asioihin voi käyttää ja mihin ei. Eli kyllä me suosittelen paljon yrityksessä miettiin vähän tällasta ajo-korttia sertivikaattia, että sä voi hyödyntää niitä niitä sulla on se. Mutta sitten on johtamisen vinkkelitseminen toinen iso asia, jonka itse on havainnut tässä viimisen vuoden aikana hyvin selkeästi, että näitä uusia työvälineitä hyödyntää, vaikka koupailottia hyödyntää, sä voi säästää 5 % ja 15 % ja sun työajasta. Ja se olivat olla kymmenen ihmisiä, jotka kaikki säästää, että näitä uusia työvälineitä käyttään kymmenen prosenttia työajastaan. Kysemyskulueet miten johdetaan se hyöty siitä, mihin se aika käytetään, mikä säästyy tai miten sitä organisaatioita jatkuvasti muokataan. Tämä on vähän se shaping nyt taas kerran, että miten sitä muokataan sitä organisaatioita niin, että me tarvitaankin vaiheen enää nyhdeksen henkilöisen kymmenen henkilön työntekemiseen, joita aikaisemmin tarvittiin, koska uusilla työvälineillä me ollaan niin paljon tehokkaampia. Ja tämä on todella iso ja tärkeä johtamiskysymyys, joka pitäisi olla koko ajan siellä mielessä. On törmännyt myös kysymykseen, miten siitä ihmiset suhtautuu siihen, että miten aktiivisesti halutaan käyttää työvälineitä, joten jos ne voi johtaa, että joidenkin työpaika täviä tässä, tässä kannattaa muista, että pari asiaa toinen asiaa on se, että koko ajan myös tekoälyn myötä syntyy uudenlaisia tehtäviä, että pelkästähän tässä ei työtehtävät itse säävää hänen, mutta rutininomaisia työtehtäviä pystytään hoitaan huomattavasti tehokkaammin. Ja yleisän niitä rutininomaisia työtehtäviä edes haluta niin paljon käyttää. Ei halutaan edes tehdä, että tämä käyttää niin paljon aika aivan varmasti juustan. Ja tohon pakko tarttuut tos meillä on hyvä aika lähiäikoina julkaistuu yksi deloitteen tutkimus, missä kysyttiin asiakkaalta, että mitä he hakee tekoäly-prokkiksi laohjelmillaan. Ja kyllähän se oli tehokkuuden parantamista ja näin, mutta sitten mitä sieltä saatiin oli itse asiassa kehityksen ja ja ja niin kuin softa kehityksen nopeuttamista ja tämän tyyppistä ja toinen oli kasvun aihioita. Ja mä luulen, että juustoimitä, mitä sanoi, että mihin se aika käytetään, että varmasti on organisaatio sellaisia osia, missä se pitää käyttää siihen, että vähennetään sitten ehkä johonkin sisäiseen palveluun tai muuta käytettävää työmäärää, mutta toisaalta on varmasti osioita, missä pystyttä sitten hakee niitä kasvun aihioita aihioita kuin vapautuuma aika. Tämä on juuri sellainen juuri esimerkiksi erilaisessa koulsentterissä ja tämän tyyppisen keskitetyissä asiakaspalvelu yksiköissä voidaan nimenomaan saada sitten tuottavuuden hyödyntämistä tosta toinen hyvin keskenen asia, vaikkapa OP-ryhmentyyppisellä toimiella, jossa IT-kustannukset on kahdenpillikkukahden miljardin kaikista vuosikustannuksesta noin kolmannen 7,5 miljoona Euroo vuodessa niin tällaisessa organisaatiossa myös se, että miten me tuossa kodauksessa esimerkiksi pystytään ja kaikessa kehitystyvessä niin hyödyntämään tekoälyä niin että me parannetaan tuottavuuttamuttu myös laatua. Ja nää on sellaisia asioita tähän myös tähän henkilömäärä kysymykseen niin kannattaa muistaa se, että minkälaissa yhteiskunnassa me eletään Suomessa me eletään yhteiskunnassa, jossa väestö vanhenee kovavaauttia ja työmarkkinoille tulee vähemmän työvoimaankun sieltä poistuu eläköitymisen myötä. Tähän tarkoittaa, että me tarvitaan jo välttämättä uusia välineitä, jotta me pystytään selvyytymään kaikista niistä tehtäväistä, mitä meillä on tässä yhteiskunnassa hoidettavana ja siinä mielessä tekoälyvoi olla meille erittäin tärkeä ratkaisu auttaa selvyytymään niin, että me voidaan tän tyyppistä ja hyvinvointyyhteiskulta ylläpiitä, mikä meillä Suomessa on. Aivan varmasti juuri näin ja voin omastpuolesta kanssa sanoa, että me tietysti me ollaan asiantuntia organisaatiossa, jossa tämä tulee vaikuttaa ihan ihan merkittävelta osin suurinpaan osa, ne leikai kaikkiin työtehtävi, mitä meillä on, mutta kun me mietitään meidän strategista työvoimassa unittelua esimerkiksi Suomessa, niin ei olla rukattu meidän henkilöstä määrin ja alas päin. Me ollaan rukattu kyllä sitä minkä tyyppisiä ihmisiä me tarvitaan ja mitä osaamista me tarvitaan tulevaisuudessa, mutta tällaisessa maailmassa olla. Vähän tuossa kosketeltiin opeta ja me ollaan tääl open open pääkonttorissa nauhattamassa, että sirtää, että tämä on ihan suun kotikentälle niin sanotusti strategian implementointi, niin otetaan pankkia vakutustoimiaala esimerkiksi ja erinomainen esimerkki ylipäänsä tämä toimiala, TKL strategian implementointista liikuttaa aivan kehityksen kärjessä muutama sana eikana, että miksi on näin, miksi tämä toimiala on etu etunenässä ja toisaalta sitten vähän käytännön esimerkkejä, mitä open on saavuttanut tällä saralla, koska teottetaan firmana ihan etu etunenässä menossa eteenpäin. Jos ajatellaan isokkuvaa tässä, niin ei tietysti miksi pankkia vakutusalaa on etu linjassa, jotka voi hyötyä eniten TK-keneratiivisesta, TKL-ystä, Laajoista, Kielimalleista, niiden hyödyntämisestä, siellä on kaiken ajan on se, että meillä on todella paljon dataa. Meillä on hyvin tämmönen dataa vetoinen bisnes, kaiken kaikkia vinaisi bisnes, jolloin meillä on paljon dataa, meillä on paljon laadukasta dataa ja siitä tullaan siihen, että me voidaan saadaan eniten niitä hyötyjä. Toisaalta tämä tarkoittaa myös, että helpostittain tyyppinen toimiala on eniten myös ennen murroksessa sitten, koska siellä voidaan niitä hyötyjä eniten saada. Tältä pohjalta tätä asiaan kannattaa lähestöä ja sen tekeä tämä on hyvin ollennainen osaammeiden strategia ja ollut jo pidemmän aikaa. Meillä oikeastaan semmonen TKL-ymatka on alkanut kahdeksa vuotta sitten, millistä voi sanoa, että siinä me löydetään ihan tämän merkki, että tos' on lähdetty rakentamaan TKL-ynyt sitten tämä keneratiivisen TKL-ymmurros, joka on vain pari vuotta vanha, ne on tuonut sitten sen, että ollaan ihan uudessa vauhdissa tässä TKL-yhyödyntömisessä, että kun ei oppimisen mallen ja on hyödy nettoyopitkään, mutta tämä generatiivinen TKL-yön tuodut tähän tämmöisen ihan uuden ulottuvuuden. Ja meillä aloitettiin esimerkiksi sitten jo koupailotin hyödyntäminen, niin ne kaksi tuottaa 23 kesästä lähtien, ja mä itse on käyttänyt sitä vuoden verran nyt, ja jos mä ajattelen mun arjen työ, niin mä käytän tosi paljon mun arjen työvälineissä ja säästän aikaa, niin siinä kun mä käsittelemme sähkoposteja, ja mä vastaamme sähkoposteihin, mä otaan selvää jostain asiaasta valmistelen jotain asiaa, niin mä hyödynän sitä meidän tällaista yrityksen omaa mallia siihen, koska mä saan käyttöön, TKL-ynaavuulla kaikki ne tiedostat, joihin mulla on käyttö oikeus. Jotka on olemassa. Jotka on olemassa, jolloin tavalla mä löydän asia, että mä pystyn luonnostelen niitä, tai että mä olen laskenut, että mulla helposti tulee päivässä vaikka 150 sähkoposteja, niin kun mä käsittele niitä sähkoposteja, ja mä koko ajan käytän sitä toiminto on vähänkin pidemmästä sähkopostista, että sitten kemulle muutamassa kymmenessä sekunnissa, niin yhteenvedoja se kertoo mulle, että erilyttääksetään jatkotoimenpiteitä vai ei, tai kun mä alla vastaan niihin sähkoposteihin mä laitavaan muutaman, siden sanaan, joka jonka jälkeen mulla on luonnosteltu sähkoposti vastauseni edelleen, kollegat sanoo alkuun, että ne oli vähän muodollisen pienemmin vastaukset, mutta täytyy muistaa, että teko eluoppi, josko koivana siihen sanoin, että se oppi. Tai että jos sulla on paljon liitetiedostoja, ja sun pitäisi katsoa 20 power points in vuoniin, niin on paljon helpon, kun sä saat siitä 80 sekunnissa tiivistelmästä voit, pitäisi jotain katsoa tarkemmin. Tämä kertoo sitä, että mä olen laskinut, joista 150 sähköpostistaisiin merkiksi minun pitää viiteen kymmenen tavalla, että toisellaan reikoidaan, jos mä säästään kaikissa minuutin, se on 50 minuuttia päivässä. Nämä ovat uskomattomien määrjä aikaa, mitä voidaan säästään näillä välineillä. Ja kuulostaa ensin pieniltä, mutta sitten lopulta aika isoilta. Ja tämä on se ajattelu, mitä me yritetään vielä koko organisaateossa läpi. Tämäkin on sellainen teemä, kun mä korostanttaa johtamista, että johdon esimerkillä on iso vaikutus. Ja johdon esimerkillä on iso vaikutus siihen, että miten organisaatio on heräillä muutoksessa. Mutta johdon esimerkillä on myös iso merkity siinä, että hahmotetaan myös esimerkiks riskkejä ja mahdollisuuksia joita liittyy tekoälyhöhödyntämiseen, ja siihen kannattaa paljon panostaa. Tältä pohjalta meidän esimerkiksi viime keväänä rakennettiin, että minusta on olemassa tällainen avatarhahmo AI-timo. AI-timo puhuu kymmeniä, eri kymmeni läiri kielillä asioita ja pystyy korvaamaan minut monessa tilanteessa ja mikä tässä oli viesti organisaatiolla, niin ennen kaikkea viesti oli se, että muutos on nopeaa. Nämä on ihan aidonpia myös tällaiset virtuolisesti muodostetut hahmot ja sekin pystyy vastailemaan. Monellaisiin kysymyksiä ja puhuu muun muassa hindia, viime viikolla meillä oli tällä meidän intialaisten työtekijakolleikoiden, niin kun niaaksi johlittiin divalia, niin AI-timo piti hindiksi vielä alkuun puheenksi siinä, että tämä on kertoo sitä, mutta siinä oli myös toinen, että paitsi muutos on nopeaa riskitton olemassa, jolloin kaikki hahmuttaa, kun me katsotaan tämmöistä AI-timoa, niin kaikki pystyy hahmottamaan, että kuinka aitoja ne on, jolloin osataan suhtautua varauksellisen mielilaisia asioihin ja valtaa tämä erilaisia muun muassa, minä sijallaan paljon kohdistuvia huijausyrikin. Niin me enä sijus sanottu, että kun migi ihan siinä mielessä ytimessä luottu vähän niin kuin täällä pöydän toisellakin puolella, ollaan luottamus bisneksessä, mutta silleen, että teille tietysti asiakkaiden luottamuksen säilyttäminen on kaiken ajan, ja on silloin tuo riski kouluttaminen myöskin henkilöstölle on tärkeää. Se on tosi tärkeää. Tärkeää ja ylipäätänsä se kouluttaminen, ja me ollaan lähdetty siitä, jotta voin näitä uusia välineitä hyödyntää, niin on tärkeää, että on suorittanut pakollisen koulutuksemaan, niin kuin sertifikaatin, että voi toimia siinä. Finanssiala vinkkelistä tässä tekoilla hyödyntämisessä yksellainen asia on, että yhä enemmän siihen suuntaan, että tämmöinen hyperpersonalisointi myös digitalissa kanavissa on mahdollista, jolloin jokaista asiakasta voidaan myös digitalissa kanavissa kohdata sellaisenaan, että tiedetään sitä paljon, ja niitä ratkaisuja voidaan rakentaa näin. Tällaisia me tehdään meillä on kaksi kaistaa tässä kehittämisestä tietyllä tavalla ollut, että me on kehitetty tällainen OP-maaju, joka on henkilökohtainen apuri meidän työntekijöillä. Eli se OP-maaju auttaa vaikka löytämään, laikka erilaisia ratkaisuja siihen, että miten jossain työtehtävässä joku hoidettaista tai mitä tahansa informaatiota tai vastaavaa tarvitaan ja tämän tyyppisiä asioita. Ja sitten me on kesäkuussa lan serattu asiakarajapintaan sellainen kuin OP-aina. Aina nimituloa siitä, että se aina on henkilökohtainen apuri meidän asiakkaille 24-tuntia vuorokaudessa, 7-päivää viikossa ja se toimii meidän OP-moppilissa, jonne meidän asiakkaat kirjautuu 60 miljoonaa kertaa kuukaudessa. Ja siinä ideana on se, että se antaa tällä hetkellä jo monenlaisia herätteitä vinkkejä, mitä on, että se antaa vaikka sinulla herätteen, että olet maksamassa hotelin tiskillä, mutta sinulla onkin luottokorttiin turvarajaa ylittymässä, etkä pystymaksamaan. Ja se auttasut siinä hetkeessä korottamaan raja- tai tekee näin. Tai se huomaan, että se ollaan huomenna menossa tililtä erilaisia laskuja maksuun, mutta näyttäisiin siellä ei ole nyt katettautko huomannut. Mitä pitäisi tehdä? Se voi myös jatkossa vaikka sijoitus vinkkejä antaa, että sinulla on taas kertynyt noin paljon ylimäärästä, kannattaisi tehdä tätä ja tota jani edelleen. Eli se on hyvä esimerkki siitä. Nyt kun se kesäkuussa lanseerattiin, niin noin yli 5 miljoonaa kertaa sitä on jo asiakkaat yödentönyt tähän mennessä. Aivan mielenttämään mielenkiintasta kuulla. Tämän tyyppisiä esimerkkejä toivon kuulevan, koska näin se on, että te otte juurikin sen dataan, datavet ose liiketoimina ja laadukkaan dataan kautta, niin ootte tässä eturin linjassa menossa eteenpäin. Sitten sellainen vielä, mikä tätä varten valmistelin ja valmistelin tekoälyä käyttäen tätä hainni, niin mikä on meidän viimeaikaisiin tutkimuksia kanssa, mutta puhutaan monta kertaa luottamus kuyilusta tekoälyn osalta, osalta ja tuntuu, että tältä osin siitä, että organisaatioon tahto käyttää versus asiakkaiden luottamus. Tuntuu siltä, että otte vie siinäkin mielessä tosi hyvässä tilanteessa, että nyt tutkimukset osoittaa, että esimerkiksi suuri yleisö luottaa enemmän, että he voivat tehdä esimerkiksi uutisista itselleen yhteen vedon tekoälyä käyttämällä. Ja siihen luotetaan suhtyviin, mutta se, että journalisti kirjoittaisi tekoälyä hyödyntämällä, niin siihen ei taas luoteta, mutta se, että tuntuu meidän tutkimus osoittaa, että pankkia vakuutusalalla vaikka tekoälyn luottamusta sinänsä varmaan voidaan lisätä joka paikassa, mutta ei ole tällaisuuttamus kuyilu edes. Asiakkaat sinänsä varmaan liittyy yleiseen luottamuksen, että pankissa jos jotain tehdään, niin se tehdään ajatuksella. Kyltä tosi tärkeää teema on, että me 12 vuonna taiutettiin olla ensimmäinen isompi yrityssuomessa, niin julkistettiin silloin, että käytettiin tekoälyön hyödyntämiseen ettiiset periaatteet. 12 vuonna? - 12 vuonna. Nyt me oon muokattu, että niitä nimi on tekoälyhyödyntämiseen vastuullisuus, vastuullisen tekoälyhyödyntämisen periaatteet. Siinä me ollaan haluttu silloin 12-12 jo lähteä siitä, että pitää avoimesti kertoo missä ja miten me hyödynyt tästä dataa. Miten me hyödyntämisen tekoälyön, koska tämä on tosi ollennaista ja julkistaa sitä, koska luottamus läpinäkyvyys lisää joka alueella luottamusta, ja sen tietenkin transparanttius on ihan A ja O siinä ja ajotaan jatkaa tällä saralla, eli kertoo koko ajan avoimesti, miten ja missä me hyödyntämään. Ja tietysti sääntelystikin tulee koko ajan lisää vaateita. Nyt sellainen aino huoli on, että sitä ja kaikkea hyvää kehitystä, joka on asiakkaidennetu, työntekijöidennetu, koko yhteiskunnannetu, niin he tulevat, jo voimankin tullut Eurooppalainen tekoälyökoskeva sääntely, että tuleeko se liaksi ahdistamaan ja rajamaan näitä näkökulmia. Onko se riittävästi mietitty, niin koko yhteiskunnan edun asiakkaiden edun, kun työntekijöiden edun näkökulmasta, että ja se on minusta aito huolen aihe, ja johtakotään siihen, että me jäädään tässä tekoälyön hyödyntämiskehityksessä, entistä enemmän vaikka yhdysvalttojen taaksi. Ja sitten osaltaan toimialan johtavien firmojen kommentit siitä, kun on saanut lukea suomalaisistakin lehdistä, että miten he näkee että Eurooppalaisen sääntely vaikuttavan, niin sitten kun he kohtavat vähän oltapäitä, sanoi, että noihin Euroopassa laittavat tapahtunut mitä relevanttia tältä osin. Se on aika iso huolen aihe. - Se on iso huolen aihe. Hyvä. Kiitokset strategiasta strategian implementoonista puhutaan vähän saada monta kertaa tuossa jo maininnut ihmiset ja ihmisten kouluttaaminen ja muutaan. Tähän on itse kullakkin tietysti iso iso muutos. Sellaisenkin väittämään tuossa kuulin tai näkemyksen ei välttämään, et me ollaan peria varmasti tällainen generation T, eli Transformati on general generation, joka joutuu käymään läpi niin ison muutoksen, et viiden kymmenen vuoden päästä ihmiset katsoi ja hymyyleet. Aine oli noi ihmiset, jotka joutuu käymään sen käymään sen muutoksen läpi, niin aloitetaan tällaisella monesti on toistettu, että teknologisen Transformati on suurin haasteita ja teknologia vaan ihmiset otkaiset samaa mieltä, jos ajattelee yhteiskuntaan ja tietysti teidän tosi. toimialaa asiakkaiden ja henkilösten ja mun näkökulmasta. Muutos matka on iso. -Kyllä se näin on ja muk mielestä tästä löytyy hyvä esimerkki. Siitä, että miten aikana on kuin 90-luvun puolevallinen jälkeen internet luotiin ja internet tuli markkinoille. Oli kysymys myös uudesta teknologisesta valonko-muksesta, että miten hitaasti sitten alkuun kuitenkin muutokset tapahtuu. Mutta kuinka iso muutos internetin myötä tuli monenlaisten palvelujen tarjoa, missä ei meidän ihmisten arki elämään. Nythän meidän me edes ajattelee, että me käytämme internettia, vaikka me meidän älyppuheli meillä teemme erilaisia asioita, joita me faktisesti käytämme internetin yli. Eli tässä on tapahtunut tällainen muutos. Nyt näyttää, että generativisen tekoälyn luoma-muutos tulee olevan paljon vielä vaikuttavampi, ja tapahtuman paljon nopeammin, ja se ihmisen mukautumuskyky on se keskeinen kohta, että miten nopeasti tässä edetään, että kyllä se on se ja tavallaan sen tekiä. Tässä tuloa on iso merkitys, on kaikenlaisella kommunikoinnella. Johtaminen on vahvasti viestintä, että johtajahviesti niin asiakkaille, että miksi kannattaa olla meidän asiakkaita, kun työntekijöille sitä strategista suuntaan, ja antaa palautetta ja niin edelleen, ja yli päätänsä johtaja viestinnällään muodostaa myös ihan yrityskuvaa julkisuuden kautta. Johtaminen on paljon viestintää, ja tämä viestintään tässäkin tapauksessa kytkeytyy se, että minkälaisilla viesteillä puhutaan tekoellystä ja jäistä muutoksesta ja murroksesta kokonaisuuteen. Se on tosi tärkeä teemo. Ja nyt saa maininnu koulutuksen ja viestinnänainen, kiinnon tässä kirjailu ylös, mutta tämä on semmoinen deloitteen tutkimus, mutta tekoellisesti on paljon tehty selvityksiä. Deloitteen tutkimuksen mukaan 73 % johtajista kokeita osissaan, että organisaatiossa ihmisten kyvytkyksiä tulisi kehittää, jotta ne kohtaa ja vastaa sitä teknologista kehitystä. Muuten tulla on muutos vasta rintaan, ja ihan siihen, että ei ole teknisiä kykyjä eikä myös muuta pehmeimpiä kykyjä ottaa sitä kehitystä vastaaja. Mutta sitten silti 73 % kokeetta näin pitäisi tehdä, ja silti 90 % firmoista ja johtajista kokeetta, heidän organisaatiossa tekee tai saavuttaa tässä jotain merkittämään tässä kouluttamisessa. Mulla on sellainen hypoteisi, kun mä kuuntelemaan tietysti tehnyt taustatyötä, että te kuulutte kyllä tähän 90 % onko se on, se on nyt tämä on koulutuks, aika laajaalasta koulutusta, ja sitten johdon viestintää ja esimerkkejä, mitä muuta tulla on mielestäni millä tässä firmat pääsi se teempäin. Kyllä se, että äirkuuttaa myös, että silloin kun tämä on strateginen asia, niin tämä teema on tosi vahvasti johdonakendalla. Ja silloin sanoi, että meillä ei oikeastaan meidän viikottaista johtukunnan kokousta juhdikaan ole tairettu viimisen vuoden aikana pitää etteikö tämä teema tavalla tai toisella olisi ja a kendalla. Mille on se on a kendalla dataan näkökulmasta, milloin investointien näkökulmasta, milloin henkilöstöön liittyvä vaikka koulutuksen näkökulmasta, milloin uusien tuotteiden palvelujen kehittämisen näkökulmasta, ja tämä kertoo sitä, että jotta yritys voitessa onnistua saavaan hyödyt, onne sitten uttakasvua, onne sitten muuten kilpailukykyä, onne sitten tuottavuudun parantamistunista tarkoittaa, että pitää olla johdonakendalla koko ajan. Koko ajan. Eli tässä otamme viestintää koulutusta ja tosissa sitten laajaalaisesti johdonakendalla erikulmilta. Erikulmilta, erikulmilta, että tämä on sellainen asia, että pitää lähestyä se liikettui, milloin kun näkökulmasta, mutta myös tällaisten tuki-funktyöiden me puhutaan opessa osaamiskeskusten näkökulmasta, mitä tämä tarkoittaa, mitä tämä tarkoittaa vaikka meidän rekrytointi prosesseihin, mitä tämä tarkoittaa vaikka meidän siihen, että miten me ymmärretään, mitä meidän henkilöstössä tapahtuu kaiken aikaa tai ihan samanlailla, miten tätä hyödynnetään riski- ja hallinnan prosesseissa tai miten tätä hyödynnetään sisäisen tarkastuksen prosesseissa. Tässä on niin monta-tulokulmaa, jotka pitää ottaa huomioiden sentekin ja se pitää olla hyvin systeemattisesti johdonakendalla. Mielu me luoda sellasta kulttuuria organisaatioon, että kannattaa olla utelija suudelle aina uusille asioille utelijaisia, yrittä kehittyä siinä ja kokojaan tuodaan niiden näkökulmia esille, sillä uskoisin, että tässä murruksessa perheä parhaiden yleensäkin kaikissa murruksissa, kun on utelija suudelle. Mulla on lukikettäällä viimisen kysymyksen, tai viimisen edellisen kysymyksen kohdalla, niin muistiin panoissa innovatiivisuus, utelijaisuus ja empatiä. Tällaisia hyymänskilstyyppisiä asioita, mutta sellaisia juttuja, mihin mä oon itse törmän aikammonesti nyt, kun puhutaan siitä, että miten tätä muutosta pystyisi edesauttamaan ja sitten taas toisaalta miten pystyisi edesauttamaan sitä, että ihminen periais maailmassa, missä tekoäluo on tullut joka päivä vahvasti mukaan siihen työn tekemiseen. Kyllä se näin on mun näkemys ja nyt kysytty jatkon näkemystä, että kyllä tämän edelleen tulee ole aika ihmiskeskeinen tämä meidän työympäristö, mutta se on vaan kone tehostaa sitä, jolloin tällaiset hyymänskilset nouseen ja varmasti kanssa. Ehdottomasti, että tämä tekee meistä jokaisesta työntekijästä omassa roolissamme entistä viksumaan ja tuotteliamaan, siitä tässä viime kädessä on kysymys, olet sitten koodari, olet sitten asiakaspalvaluutehtävissä tai olet sitten organisaatio-johtotehtävissä, tai jossain muun sofunkti, jossa kaikissa tapahtuu se, että olemme viksumpia ettehokkampia, sen tekiä, kun meillä on näin vahva. Apuri, jonka toteutuu tekoälyn muodessa. Tämä onkin hyvä siltä viimisen kysymyksen, tai itse asiassa pyyntöreflektoida sun omaa johtamista. Tähän taas liittyy se, että mä törmäsin tässä hyvin mielenkiintoiseen statistikkaan toimitusjohtajien ja muidenkin johtokunnan jäsenten hakukriteereistä. Ja on tutkittu parin kymmenen vuoden ajan yksi firmaa, on tutkinut hakukriteereitä ja sen datakertoit johtajien hakukriteissä hyymän ja soosalskil odotukset on kasvanu yli 30 prosentti, kun taas tällaiset tekniset taloudellista ja materialista resurssi ja hallintaa liittyvät vahvuu vahvukseen painotus tipunut liikin 40 prosentti. Eli käytännössä on johtajien haetaan enemmän ihmisjohtajien ja johtajien kyvykyksi liittyen ja muuta. Niin tunnistat, koska tämän trendin nyt miten tänä päivänä ja tietysti nyt reflektoiden mistä ollaan puhuttu. Ja toisaalta, niin mitä sanot suomen suurimman koko naisuuden johtajia, niin minkätyyppisiä sosiaalisia ja inhimillisiä taitoi pidät omana vahvuuteen asia, mitä haluaisit toisaat kehittää. Jos lähteä tosta, että tunnistan, kun tällaisen kehitystrendin, tunnistan ilmo muuta, eli kyllähän tämä ihmisten johtamisten taidot ovat korostuneet. Meillä on tullut nimenomaan myös tähän liittyneen. Viestinälliset taidot tähän liittyy myös kuuntelemisen taito, myös empaattisuuden merkitys on tärkeää, koska ihmiset seuraa sellasta johtajaa, johon on mukava ja helppo samaistua. Ja tämä on se juttu, miksi tällaiset jyhmän ja sosiaan skills, että merkitys on kasvanut. Kun ajattelee sitten omaa työtä ja tekemistä, niin itse pitää tätä tosi tarkkeina, että pystyy kommonikoimaan selkeästi näyttämään sitä suuntaan. Me määritelty operehmässä useita vuosia sitten, että mitä on hyvä johtaminen, ja siinä johtamisessa on neljä keskeistä periaat, että jotka ovat ne tavat, millä mä pyrin johtamaan koko ajan, niin esim. johtajan tehtävä näyttää suuntaan, eli sitä kertoisesta, että onnemmin ollaan menossa tavoitteillaan, se on strategia, se on niitä tavoitteita, mutta toinen keskeinen tekijää on mahdollistaan menestys. Eli johtamisen ja johtamisessa on tietyllä sitä palvelevaa roolia, eli miten minä autan organisaatioon onnistumaan tehtävässä. Ja siihen kannattaa keskittyä, miten niitä puistetaan, niitä esteitä, jotka ovat se onnistumisen tiedä arjen organisaatioissa isossa organisaatioissa. Tämä on sitä arkkipäivää, mitä tässä ratkotaan erilaisia asiaan. joita ja kolmas keskeinen teema on, että kannustaa oppimaan. Ja tässä meidän filosofiana on ollut se, että työntekijelta pitäisi 70 prosenttia ajastaminen siihen keskimäärin, että tekee niitä työtehdävänsä liittyviä tehtäviä. Ja 20 prosenttia pitäisi käyttää koko ajan siihen, että miten kehitetään sitä omaa työtä parannetaan sitä, minkälaisia juttuja voidaan tehdä sillä saadaan, miten kehitetään organisaation toimintaan. Ja 10 prosenttia työajasta pitäisi käyttää sen oman itseensä kehittämiseen. Ja tätä meidän on haluttu tällatavalla johtaa tätä ketteränytoimintatavan organisaatiotopeiryhmässä ja tulokset on ollut monella tavalla tosi hyviä. Ja uskon, että on koikeetapa se viiminen johtajan rooli on sitten varmistaa tulokset, totta kai pitää pitää huolti myös, että ne tulokset syntyy ja jos ei synny, niin tehdä tarvittavia muutoksia, että miten varmistetaan, että jatkossa ne tavoitteet saavutetaan. Näistä neljästä periaatteesta se omakin johtaminen syntyy ja kuvastaa yvinkin vahvasti tapoja, missä ne vahvuukset vahvudet on. Ja kun sitten ajattelee tai mistä haluaa kehittään, niin itsemmäkoin, että koko ajan pitää kerätä palautetta ja sen kautta miettiä, missä on kehitetävää ja se on hyvin ollennainen osa täntyyppistä johtamismallia. Organisaation kuuntelu ja sen perusteella suunnan justairaaminen syntyy. Kyllä kyllä. Ja oman työskentelyn kehittäminen myöskin kyllä. Wow. Timo todella iso kiitos tästä. Tämä on ollut hyvin mielryttävä 50 minuuttinen. Maarvastan paljon täytää ja uskon, että kuulijat myös. Kiitoksia valin. - Kiitos.