Saako Suomi Googlen miljar­deilla talous­kasvua vai sähkö­pulan?

Miksi pesukone viimenen minuuttikeestään vaartiin? Entä milloin Suomen valtiolla on liikaa velkaa? Minä olen Ingeri Harju, ja keski on Kainingoloportkeestin toinen kausi on kuunnalta vissä Helsingin sanomien sovelluksessa sekä missä ikinä potkeestiä kuunteletkaan. Tervetuloa, uppaamaan Kainingoloon. Helsingin sanomat. Kuukle Justääytti Suomeen Jätti-Suomaraha 13 miljardia euroa. Se laajentaa haminnon datakeskusta ja rakentaa kolmeuutta. Suomen historiön suurin investoiti vaudittaa meidän talouskasua. Samalla ennuste sähkonkulutuksesta on hurja. Tässä aletaan tarvita uutta ydivoimaa. Tämä on hoesvissian potkaiset puhetta taloudesta teknologiasta rahasta. Ma on elineet. Tällä studiossa mun kanssa on Alex Maikka. Moikka! Studiossa on myös toimintoksen me energiä ja datakeskusten paras asiantuntija. Annin lastilla. Tervetuloa. Kiitos. Kiivallat täällä. Viikon ilmeinen uutessa on tietysti tämä Kuuklen Jätti-Pauku. Jokaa kytkeytyy samalla globaalien tekoälyn ja datakeskusten puumin, josta meillä on puhuttu aika riittavasti. Mutta täällä. Tähän ylitti suomi-ylitti uutiskynnyksen myös maailmalla. Tästä puhuttiin vähän erikoisesti siihen biisillä suomea kutsuttiin Euroopan teksasiksi. Miten toimivan tämä vertausteiden mielestä on? Varmaan siinä mielessä tänne tulee paljon data-keskuksia. Sitten tämä paljon myös uusiituvien energiä on teksasiinkin. Mutta ehkä muuten tällainen aika lailla avikko öljuvaltio tai öljumaatota. Niin, mutta ku me luin se otsikko. Nyt kyyn, mutta heti tuli pieni semmonen kattee oset. Mitä ne siihen biisiin tai on natta? Mä se mä atta ei on otta. Niin mä olemme parempi. Me ollaan viileä valmiiksi. Täällä se videon kulutu sen jo ehkä samalla ongelma. Me ollaan parempi kuteksestä. Tää töissä mielessä. Ilmaston on viileä maataan. Okei, mutta uutis viikon perusasiat kertkaa tiiviesti. Mitä kuukle on siis tekemästä ja minne? Sen kun tietäs. Sitä koko uutisen uutisen ongelma oli se, että uutisen ongelma oli se, että kuukle kertoo 13 miljoit ja investoidaan Suomeen. No ei hän sittu Suomeen läheskään kaikki. Niin, mutta eikin siis kertonut tarkemmin sitä, että mihin kaikkia on. Ja mä kolmen 12 miljoit kohdistuu. Peerinteisiin tähän tämmöisesti sumasta, niin kuin isosaan niitä palvelimia, jotka ostetaan siis jostain muualta. Ja kuinka varmaan me ollaan siitä, että tästä 13 miljoit Suuri osamme ne, ja chippehee ja jonnekin muualle kusuvamme? No kuulemme tilaisuudessa, jossa toimitteja teisään olla läsnä, niin kuukle vahvisti, että minä se on. Mutta mikä osa? Ja mitä muuta tähän liittyy? Ja niin kuin sanotaan, että kaikki olennaiset tiedot, kuten se, että kuinka monta megavat ja sähköteihoa herakentavat, niin kun tässä tämän kahden vuoden aikana, niin sitä ei kerrottu. Mutta he siis lahjentaa, millä se sijaitsevaa datakeiskusta, esittää rakentaa uudet kajaa niin valaan ja muhuokselle. Tällä. Ja tämä on siis suurin teollinen investointi, johon sitä voisi verran tämä on kolkiluodon kolmasyydin reaktori, joka maks on 11 miljoit. Eli jo mittakaava on ihan huikeat meillä. Ja sitten siis mitä siellä tehtään, niin sieltä datakeiskuksessa pyörii, että jotain kuklen palveluutejaan niiden tekevailugemini. Ja kaikki muutkin palvelut. Tuleeksi kukleesta nyt siis suomen suurin datakeiskusfirmä. Vaisen täytyy olet sit. Ja sitä on vaikea sanoa, koska Microsoft ilahano myös todella iso tankket, tuolla espoossa, espoa kirkkonomi vihdikösen. Toli uudellamalle, joka tapauksessa kolmeisö datakeiskustarakentuu. Mikrosast on kertonut jotain tehdä hollukujat, että sinne tulee kustaa viistoista, mutta Microsoft ei ole kertonut summia. Tämä on tosi sala myyhkä siinä klopalit hyperskailerit. Ei me tiede tästä. Okei, mutta me tiedi tästä kuukulta tulee yksi kerralla 13 miljoit. Ja sitten Microsoft on kertonut teholukuja, että lentit toimittain. Microsoft ei jostain systynyt, niin täytyy nyt valtavaa medi-espekt-akkelija tästä. Ei Microsoft on ollut hyvin hiilijainen tästä. Se vain jos käyisiin katsomassa, vaan käydä pari kertaa espoon työmaan lähellä. Siellä tulee siis vielä minun muassa fortumivallu tavattotaan. Tällaiset kaukollaan pysysteemiin siellä on lämpöpunkuilataalteen lämpöä, ja sitten siellä on viso fingridin sähkö asemään, mutta se on aivan massiivinen työmaa. Mutta me luulen, että kuuklen komastule ei itse asiassa loppua jollopuksi vielä isompia. Tämä kolme tosi millädi on nimittävästä alkua. Tämä on se ensimmäinen vaihe, koska nämä aina rakennetaan paloissa. Tämä on puha. Mitten kauvasta voidaan päätellä myös tonteista. Siis se, mitä me tiedetään, on se tämä kolme tosi millädi, mutta se, miten se jakaatui, niin sitä me tiedetään mitä. Ja kuinka paljon tulee Suomen me tiedetään. Mutta se me tiedetään, että fortumana ekointeksiistö ja Google on astanut valtioilta kussataehehtarja maata, muhoxelta. Kussataehehtarja on siis, mitä hyvite hahmotatte. Ja se on miettiä, että se on siis kaksi ja puolkin. Kaksi ja puolkin kilometriä kertaa, kaksi ja puolkin kilometriä. Jos sellan täys Helsingin keskustan päälle, niin se ja peittäisi koko siis tavallaan täysingin keskustan. Se on aivan valtava alue. Ja sitten yriti hahmotta, että mitä tämä voi tarkoittaa sen suhteen, että mitä ne loppua jollopuksi tulee. Kussataehehtarja on 40 kertaa enemmän, kun mitä Dave Vanilla on maata kovulla. Dave Van rakentaa siis sitä kuuluisaan tiktok-datakeskuista kovolaan, jonka teho tulee olla 150 metavattia. Nelkyt kertaa enemmän. Herraja. Maata. Tietysti eivät tiedetään tai kaksi ne täyttää sen, mutta on varautunut kuitenkin siihen, että on siis vai 1-3 tonnista. Jos ajattelen rakentas vaikka kymmenen kertaa sen tiktok-datakeskuksen, niin se olisi pelkästään muhoxelettu, että viissataa meikavattiin. Eli sama kun oliko ollut kovulla se reaktori. Ja tota, ja tää niin kuin, mä sanoisin, että tästä niin kuin, että se mitä kahdessa vuodessa rakentuu sitä kahdessa vaikea, niin kuin viime kärjestietään. Niin tosiaan tämä hankkeen aikataalo, että mitä kuulemme väittää, ette kevään sattain vuosina 27-28. Sitten niin kuin tämä, eikä tällainen maailmaajärisyttävää valtava lukkuja, ja sitten mukamassa kahdessa vuodessa pitäisi olla valmis. Ja se olen kiinnalaisten rakennus aikataulu. Sitten pyöritään sitten yöitä myöiten tuhannella tyypillä tai ei riide. Niin, jos näin, kun ei oikein laimitelta, että näitä datakeskushommat, niin kuin etenee aika vauhdilla, niin tää on niin kuin. Joo, tää vielä vauhdikkaammin. Mutta kyllä ne siis tosi nopeasti ja ne tekee niitä, että kyllä ne juuri tämä deyvänin kovulla on keskustkini vauhdikkaasti ne tule. Mutta viikin tehdä kahdessa palassa, että eikä pala valmistuu 27-28. Mutta silti se on kolmessa vuodessa sen koko systeemi. Mutta tässä on siis pieni ja hallinnollisia ongelmia, kun tänne teisi olla kaavoja vielä voimassa, että sä selvitit niitä on. Niin, mä sinä harvinaista, millä me pääsin tekemään soittakierakseen suomen kuntatalouteen. Ja tosiaan siellä, kun me soitiin muhokseen vaala ja kaiaa niin läpi, jotka kaikki siellä pohjois suomessa, pohjois pohjammaa tätä olla. Niin, parissa kunnassa oli tosiaan, tavallaan oli kaava hyväksyttä, mutta sitten ei valitukset, menossa hallin toikeudessa vielä. Ja sitten oliko hän se näistä vaala, jossa ei ole vielä valmistakaa vaakaan. Joten on ollut sillä, että noin toivon mukaan kaavais valmis ensikin, ja sitten rakentaminen alkais olettaen, että sitten kaavasta ei valiteta. Vähän kiiret tulee kuuklella. Tule, siis todellisuudessaan on esimerkiksi ja muhoksella. Nonon kautta on metsä, että ne tekee maatyöitä. Ja se otetaan vähän etukkenoa, jossa ei niinkään kaavaa omista, ja kaikki asia, että ihan niinku, mutta oman olla riskilöinen tekee. Mutta mä nyt tietysti siinä oli mesti, jolla ei niinku luontaa perusteella tehty niitä valituksia, että se ei nei. Niin tiedä, että tiagissa mitä on tarkempaa tietoa. Mä kuulin, että niin kuin siellä väitetään oleva valkoselkätikka, en tiedä, voi olla. Niin no harvinainen lintu. Kyllä, ja siihen on tosi kaivu todella vahvasti suoltoa. Mutta muutenhan se ei ole mitenkään luontaa arvolta, miten käyko viin spessoa. Maata, että mä kattelin sitä kartta, niin se on todella tiheesti ojitettua metsää. Eli se on ollut suata aikana, ja valtion on sen ojittanut puolet suomesta. Ja sen nyt siihen metsää. Sitten me ne valtavat noin voimallin, että on ykysellään. Niin, se on ilmeisesti yksyömiksi juuri tällä pohjoospohjamaalla. Nämä keskittyy, koska se on tällainen suomesta ratkaisin piässä. Siihen tein asua rastaan fingridin näkökulmastaan. Kyllä, ja siihen on fingridin kantaverkkojut, ja näkökulmasti ihan teillinen. Siihen kuka ilmeisesti on heidän kanssaan kyselykkinä, että mitkä on syviä paikkoja. Siellä on vieressä on fortumin pyhäkoskevoimalaitos, eli oului joissamen evätäminen isovoimalla. Ja sen takia siellä on nämä vahvat sähköystevät. Ja sitten suomen isoimat tuli voimat tuotantoa alueton. Siinä pohjemaa rannikolla. Eli tavallaan se ajatus, ettei tarviin raijaa tästä sähköy. Sitten läpi suomen kuklen tarpeisiin. Mutta mitä me sitten tästä siis taadaan? Kukleilla oli tämmöinen laskelma. Paljonko tämä kasvattais Suomen Pekoteet. Mutta kekäriksä siitä. Ehemme tiedä, että se on siis kuklein laskelma, jonka taustaa oletuksia. ja lukuja neikero. VM oli jossain spekulueen, että tästä suumasta neljessä osa jäi Suomeen, tai olisi ostoja työvoiman ja tavaroida ostoja Suomesta, jolloin sen PKT vaikutus oli se kuva ja prosentit eikä. Kuklella skelmät oli jo kohden vuoden aikana yhteydessä 7,2 miljardia kulostaa aika suurelta, et jostoja pitäisi paikkaan, niin sitten se olisi suomen produttokan se tuotteessa runsasperoisetkin. Mä en niinku jotenkin ajattelen tästä koko uutisesta, että uskoa kun näkee, että katsotaan sitten, jos sitä on niinku jälkeen kätteenkistä on hirveä vaikea eri sitä, koska eihän ne, että mikä Suomen BKT en kasvustaa, mutta se enät pelkkia datakeskusankkeita on menossa niin paljon, että mikä siitä on sitten niinku kuuklen osuutta. Niin niitä on paljon muutakin, ja sitten toisaalta myöskin se koko datakeskus buumi tuo myöskin sihne koko ekosysteemille, hommaa eli nogi ja vaisella väärtyillä moni muu kasvaa myöskin datakeskusten laitetoimitteena, että se tavallaan koko ala on tuokasvuot. Kyllä, plus siis kaikki rakennusalan suunnittelu, sähköalan suunnittelu, firmat, graanlundittalaiset, jotka siis tekee niinku, ikään kuin tämmöistä korkeellisaarvon niinku ensinnöirityötä, niin niillä ei työtulle lohtumaan muutama vuoteen. Jos nyt pitää valita yksi suomalaisfirma, joka tästä eniten syö hyötyy, niin sehän on forttu, eikö näin? Joo, kyllä. Joo, millä tavoin? Ja ne on forttu millä, että osa tätä julkistusta oli niin kuin ilmatus, että kuugle ostaa puolet loviisan ydinvoimalan sähköstä siis 20-20 vuoden ajaksi. Ja täällä ikään kuin niinku forttu pystyy sitten rahoittamään varmistamaan, että ne voi jatkaa sitä voimalla käyttöikään. Eli ei ole niin kuin liioteltua sanoa, kun se alkaa olla ja se sitten 20 vuoden päästä ydinvoimalla tavallaan aika finaalissa jo. Kyllä. Niin, tavallaan kuuglehän osti sitten puolet meidän ydinvoimalla sitä. Niin, näin voi ajatella joa kyllä. Tääpäin niin, mutta miettimään sitten toisaalta sitä, että forttuun tekee yhteistyötä myös Microsoftin kanssa, mutta mitä ne ei julkistettu sillä puolella. Että kuinka paljon forttuuma myyny itse asiassa muuta mahdollisesti ydinvoimassa sähköön tai muuta sähköisesti. Mikrosoftillekki et onks itse asiassa koko forttuun ydinvoimammyyty amerikkalaisille hyperskailereille, mutta tätä emme tiedä. Taas tästä hyvin tai itse asiassa tehdä tämmöinen ehkä myöhemmin. Muolta varmuus kysymys tänne pali kiikkoe suuntaan. Ja kyllä tämä eri kysymyksiä, että tauksetään nyt vaikka niin kuin ydinvoimalla toimilupäihtojen mukaisesti ja näin poispen. Se vaikea te juttuja. Se myös annin puhuit fortummin toimitus, johtaja Markus Rauravon kanssa puhelimessa. Mitä tämä uutinen tarkoittaa fortumille? Mitä Rauravon kertoisille? Hän on tehnyt laajemmankin yhteistyösoppimukset. Tarkoitus on myös kehittää uutta uusijutuvaa sähköön tuotantoa eli siis tuulin voimalla auton voimaloita. Mitä se konkrettisesti tarkoittaa ei avattu. Sitten myös sähköjärjestämään joustoa, koska se on kaikki tärkein asia oikeastaan, että me saadaan. Se on selvä, että kun sähköihin on jo vähän noussua, niin meillä alkaa varmasti rakentulisää tuulivoimaa paljon, kun tämä kulutus kasvaa. Mutta mitä enemmän meillä on tuulivoimaan sitä enemmän meillä on heilahdellua siellä, että me tarvitaan niin semmoitua säätevoimaa tai joustoa. Tätäkin nyt on voi laakustoja tai se voi olla vaikka teollisuuden kanssa sovittua, jos hintan osa ne supistaa sähköön käyttöön. Tämä vaikka datakeskuskin voi jostaa. Sitten eikä isoin uutinen fortumikannalta, eli se, että kuukle mahdollisesti olisi myös lovisan ehkä tulevan kolmosyksikön sähköön isoosta, jota osaltaan rahoittaa. Eli siis suomeksi on, että suomeen saatettain rakentaa, kun sitten kuukleen rahoilla uusi ydinvoimalla. Kyllä. Tähän siihen mulle mielestä paljon massiivisen pipaukkukun, mikä hyöpöön datakeskus ydinvoimalla ja paljon konkreettisempää. Toisaatio sen sähköä myyty jatukäteen kuukleelle tai tota jollekin muualle amerikallisen hyperskeilärilleen? Mutta sen tavallaan siinä mielessä, jos ollaan huolissaan siitä riittääkö suomeassa sähkönellen uusille datakeskuksille, niin sitten kuukle tulee tähän pelinmyöskin sille vähä niin kuin "prinja on power"-tyympisestikin. Näin ne puhutaan, ja niin loitaminen iskulausen, mutta ne on toistajaksi tai hataria lupauksia akkuista ja ydinvoimalla. Ne ovat siis ne kertoa, että ne oikeasti on tehnyt sopimuksen siitä, että ne rakentaa yhäksen kymmenen neljän meikavattiin akuston. Mutta suhteessa siihen jatakeskuksen, niin sähköyn hyvin pieni. Ja siis ja akuhan tehohaneikero mitä se voi teheräistä yhdessä yhdessä yhdessä meikavattiin, niin kuin sekun niin taittaisi toivottavasti vähän pidemmä aika vaikka neljä tuntiita, ja silloin silloin silloin se on sijoittain merkitystä. Ja sitten her ne kertoo rauttamansa 16-19 meikavattiä tuulivoimaa. No sitten kun katsoa tarkemmin mitä ne oli niin itse asiassa siitä lähes puolehtoja rakennettuja, teisekään mitä lisää yhtään. Ja näitä se on ollut siis vuodesta 25-tään hyöty tuulen. - Tainakin forstumankin. - Niistä ei ole bring your own power, what take my own power. Ja mä en tiedä laskeksi niin kuin sekin on vähän epäselvä, että kaiken elaskisiin sitten sen fortum nyt siis tämän loviisan puolikkaan diilinkin. En osassa sanoa, mutta eihän siinä on mitään järkeä, koska ei se on mitään lisää. - Ne ei. - Et se on ehkä se niin kuin että fortumin tai se ydinvoimalla on toinen yksiköössuilettu aikaisemmin, jos se ei puut läästeen nyt tätä diilin. Mutta kymmenyt uskoi et joku muukioisen sääkään. - Ja mutta hei mummiallessa edelläin tämä mahdollisesti rakentuvai ydinvoimalla. Sä juttu oli trauramunkanssa fortuminkanssa ja mun me ensimmäinen mun mielikkuvissa, et eikäiset tulee aarevalta ja siimenssiiltä tämä uusereaktori. - Niin se fortumahan kerttonut aikaisemmin heidän siis poti yri voimalla rakentavissa sekä suomeen, että ruotsin. Niin on tutkino monia, monia voimalla vaihtoehtoja sitten niin kuin välillä on kolme mahdollista ja yksi. Niistä on juuri tämä aarevan ja siimus. - Rakentama, ulkiluaan on kolmas yksikön kanapäinen voimalla. - Ei, ei. - Siksi me opetamme mitään. - Niin on oppinista virheistä. - Niin. Niin tämä on niin kuin. Siksi ulkilua tähän oli niin kuin ensimmäinen, joka sitten lopulta valmistuu. Tämän tyyppinen reaktori toisenen rakens ranskaan se flammavillin reaktoriin rakentaminen kestivi alkaa. - Vielä kallimpi. - Eli vielä kallimpi. - Olii, mutta sitten niitä on viisiin tehty jo näkki muu. Mä loitin fortumman aika tarkkaan tutkinut tänne, että tosi fortumin uniperyön. Mitä ne osa tutkien, mutta olettaisin, että valaan se on niin kuin tavalla ne lasten taudittoon nähty sinä reaktori. - Saan näiden mikä tulee, jos tulee, mutta tätä on ainakin ollut hyvä uutinen fortumille, koska sen kersikurssion nousu melkein 20 pinnä tässä tällä viikolla. - Niin, se on jännän niin kuin toisaalta fortumahan tässä. Ja pidemmän aikaa, mutta esimerkiksi mun mästä onkin uutisen datakeskusuuteseen yhteydessä todennäteitä, niin kuin sähköriittää oikein hyviä ei ole mitään huolia. Sitten kun katsoa sijoittajien reaktioon, niin kaikki jos laitin kyllä se sähköön hinta tulee nousemaan. Mikä se on ollut pitkään sähkömarkkinut, että se tiedät paremmin kuin 99 % suomalaisista, että miten tämä meidän sähkösysteemiökin toimii. Uskot sä et sähköön hinta tulee nousemaan datakeskustemme. - Niin, suhteessa mihin, koska sähköön on maksanut tänä vuonna pörsi sähkökeskimäärin 45 % tiedämään kuin viime vuonna. Eli sähköön hinta heillä televoides toiseen, ja vaikuttaa ihan hirveästi kaikki mutki datakeskusen suomessa, vaikka niin kuin sää ää. - Just näin. - Siis se, että onko Norjassa satanu? Ja onko täällä tuuli voimaa ja onko täällä kylbataalvi? Mutta ihan varmasti sähköön on liian halpaa suomessaa. Sitä on siis energialla on toistelu ja meidän tuli voimaa rakentamina ja työssä täysin. - Just näin. - Pari viime vuoden aikana. Siihen tuu sitä, että sähköön kertakakkeen niin halpaa, että ei sillä hinnalla kannata rakentaa yhtään mitään uutta. Sähkö olisi siis Suomessa Euroopan halvinta pari vuotta sitten. Nytkin se maksaa siis on maksanut tänä vuonna keskimäärin 70 % tilavasti tunnita, niin sekin on halpaa. - Just näin. - Ja kysymään maailmalla on se. - Ja keskilokkaisina ihmisenä ajattelen, vaikka sähköinhintan nyt tupla on toisin niin kuin ainakin jotain selviä. Siitä tilanteessa. - Saasut kerrostaalassa. Se ei ole sulle niissä kysymys, mutta ona se omakotit asui. Mä mietin se, mikä vähän hatarampi käsitys, mutta teollisuushan on ihan valtava sähköön käydä. Nämä datakeskuksilla selvästikään se ei ole maksaksenisyyteen viisvai kymmenen sähköstä, niin se ei kaada niiden budjettiä. Sitten mietin jotain tämmöistä autokumputaitaa laidella suomen suurinsähköön. Sillä voi muuta alkaa tuntukin budjetissa, kun se sähköinhintan. Ja autokumman kubu on erikoisuus tavallaan paljon sähköön, että teollisuudessa ei ole ydipoimaa. He nois ollut sinä fennavoiman voimalla se iso osakas. Mutta se kato, että metsä teollisuudella on siis nää oltiluoden osuudet, eli he saavat oltiluoden omakustannusinnalästä sähköihin riittävästi. Mutta tämä on siis varmasti monille mulle pienemile firmaille, että tämä on iso kysymys, jos sähköinhintanoosee pysyvästi. Meillä ei ole saksa vantijota, joka kompensa. Ja jos se ero tavalla, että jos sovaitka pieni leipomottaa, mitä hyväänsä, niin sen kipukynnys sähköllä on aivan erilainen kuin mitä se on guugleilla. Mä en tiedä en halua maalataskauhukuvia, mutta onko se mahdollista, että datakeskukset alkavat syriäyttää, jonkin laista muuta toimintaa Suomesta tulevat. Kyä esimerkiksi Vetyhankke, Vetyte oli suudesta näistä firmoista, jotka on valmistelut tällaisia elektrolyysiä sähköistä vetua, ja tekeviä firmoja. Jokaa. Sivisiä maaria sähköön. on kuulunut, että näiden kannattavuus on niin kuin ikuisiksi, jos tuhoittu näitä otetaan keskukseen, mutta sitten voi toisaalta sanoa, että jos vetytyte olisuuden laskelmat perustu siihen neljäisen niissä ähköin hintaan, niin se on mahdollista yhtälöä, ettei me voidaan tehdään vetyä niin halvalla sähköllä, koska sitä tuotaan tuolivamme tuotantoa, jos syntynyt sillä hinnalla. Vaikee sanoa, että jos me nyt kuitenkin on Euroopamme, mitä saika edelleen toista seksaa ennenkin aika edelleen sähkö, niin mitä se olla teollisuudella ongelma. Meillä siis paljon sähköykäyttövällä teollisuudella on alennettu sähköveron, joka jonkin verran kompensa oli sitä, se vietiin nyt pois ratakeskus. - Aivan jälpotus. - Niin, se haluin täysin. - Sillä on tuon olemme mitään merkitystä, mutta se oli hyvin oikein päätös. - Sehän oin mielenkiintoin kuulman tässä, kun vielä silloin kun valtiovarääministeriö päätti korottaa tätä datakeskusten sähkövästä. Jältaan jatakeskus kuolalta kulu ihan hirveä ruikutus, että ei tuhua, että tämä nausussa ollaan teollisuudella suomeen. Sitten kun lopulta kuitenkin päätettiin runnalla, kun verran naus, niin sitten tuleeko tämän suomen historiön suuri, niin västöintiä. Kuyinkin suuri ongelma tämä sähköveron. - Minkään sortin ongelmaa, että siivosuamaa tämä ei ole kovin hintäherkkia tällaisille pienille, että sähköin hinnan ripuille sinne. Sitten tulee mielen suoraan sanottuunne, koska kyllähän näin, jos ajattelet, että me tiedetään varmasti Googleen tonttikauppojen määrä, ja me tiedetään varmasti fingridin, eli meidän kantavärkkoja yhtiön ennuste sähköön kuluutuksen kasvust. Jokka todella perustuu todelliseen tietoinen fingrid sanoi, että sähköön kuluutus tulee kasvumaan 40 %-vuodessa vuodessa. - Aika moinen. - Se on todella suurikasvu ja siitä, että rakentuksen ei ole oikeasti ihan siinä tahdissa, se voi kestää vähän pidempää, mutta on ne sovitut verkko liittymät, jossa sitä Googlekin on mukana Microsoftit kaikki, mutta se tulee toteutumaan. Hyvin eläituu jotain siis tekoja lyromahdusteja, ja sitä vetää liinat kiinniä rahoitusmenee. Mutta jota me ei tietenkät toivota, koska suomitalon huono, mutta voisko näiltä, että kun tätä on tulossa niin valtavasti, ja sitten tosiaan meidän varmaan tulee sitä tuulivoimaa, mutta sitten tulee sitä valtavaa vaihtelua sähköön tuotannossa, niin me tarvitaan paljon sitä säätovoimaan, niin voisko näiltä datakeksuuksiilta alkaa edellyttää, jopa pakollisesti säätovoiman rakentamissa? - Siksi kun tämä koosta ei ole sitä ihan naubraenarmonmasti, niin se ei näin tehdä jo. Meillä on tulossa. Tuolla temissä valmistellaan ja se on tulossa varmaan voimaan ihan ensi vuoden alussa, niin sanotu priorisointilla, eli jos on niin paljon halukkaita tulossa tonne meidän sähköverkkoon, niin fingrit saa oikeuden ruveta laittamaan niitä paremmusjärjestykseen sen mukaan, että miten paljon niistä on hyötyä. - Yhteiskunnalle vai mihin? - Yhteiskunnalle, joo, tai sanotaan miten vähän haittaa, ja siellä tulee ykskriteriolemään tämmöinen säätovoimarakentaminen, eli sanotu berkoysstä välisyys. - Joku virkamien tai fingritin työntekä noikeasti ajatellut tätä sijaa mahtoa. - Joo, ja muistaa kuugleputinen vahvistaa sen, että siis todellakin tämmösen voi laittaa, jos ei sitä halut tehdä ni sitten ehkä tarvitse tulossa. - Mutta elikkuu sitä on kritisoitu paljon, että valon suomesta on tullut tämmöinen siirtomaan bananivalto, että piilaks on tehty hyödyntää ja me annetaan meidän luonnon varata sähköniille tosi halvalla. Ja vaadittuja, että hakeskuksille pitäisi asetat tiukempiä ehtöä. Väköisesti sitä säätovoimasta, niin tätä on jo tulossa ja sitä on niin hiltä vaaditaan asioita. - Ja se on tulossa ja tota sitten on myös pohdinaassa laajempi vervollisuus, että myös ei paitsi tähän priorisointilakiin, niin myös ihan tavallaan verkkoliittymän ehtonan, niin sitä pohditaan, että voisi kollettaminen säätovoimaraketaminen. Ja jos bananivalto kysymyksestä, niin tota sellainen niin kuin tämä on vaikea hahmottaa enää, mikä niin kuin keväällä monet saanaan datakeskus, että ei työllistä. No se ei vaan niin kuin kertaa kaikkea pidä paikkaansa, että ne on työllistä ihan valtavasti rakennus vaiheessa, ja sitä rakennus vaihetta kestää siis pitkään. Sinne tulee siis kaikenlaista, kaiken osamista se on työpaikka, ja sitten jopa valmiinakin työllistä, ja niin kuin verrattuna nyt vaikka mihin tahansa metsä teollisuuden tehtaa sen työllistä aika paljon porukka, koska metsä teollisuus ei työllistä, enää kovin paljon tehtä ton nii automatisoituja. Mutta se, mikä on sitten se vähän se vanalivaltoja aspekti on se, että tuottakse tehdä se lisäävoa, ne käyttää valtavan määrän sähkö, sieltä on ehkä korkeasti kollutettuja, insinööreäkin töissä, mutta se kaikki tuote, niin sehän menee niin kuin piuhoja pitkin tonne, jonkin Amerikkaan, niin siellä se hyödy tulee sitä, että se on verotetaoikastaan, niin sitä ei verotella jenkessäkään. Mutta niin kuin verrattuna sitten tehtäiseen, joka täällä tekee vähkön, nyt teki selluaki, mutta siitä tulee Suomelle vientituloa. Ja siis täällä on myös lisäävoa sitä kautta, että ei saada verottaa sitä Suomessa. Niin, ja kun taas sen konkreettisiä verotuksen varmasti toteutuvia verotuksesta, että Suomalainen ajattelen tätä verojen kautta kiinteistä verotulaa, ja sitten jonkin näkainen sähkövero, mikä niillä on laitkästi. Mutta tämä sitten me ei esimerkiksi toki guuglella, esimerkiksi se on norma tytär yhtiö Suomessa, joka kenties jonainpäivän alkaa tekemään pappereenkin ihan niin kuin. Tätä vauhtuisiin menee kyl tosi pitkään, koska ne saanaa investoinnit ikään. Niin, alko nyt ne alkaa vasta pois sitten jonainpäivänä poistelämään näitä, maassiivisia investointeja ja se, että se on nyt kun sitten onko se tyälukuunen 13 miljardia, minkään ne poistelään, niin siinä kestää hetkiseen. Ja se on just täytyy kun kohetyöllistään, niin sitten niin kuin. Sitten syntyöpalkkaveren meillä on ruvettieille leikittelemään, että pitäisi varmaan perustaa mohokselle hoteli ja ravintolaa, koska tämä kyllä siis ihan paikallistaan odollessa niin kyllähän nämä poikia valtavasti niissä. Joo ja yknopi. Siellä tulee rampaamaan niin kuin kaiken maailman tyyppiä, siis niinkuin seuraavat kymmenen et vuoret. Anekliottinen vaanko mä kysyin sieltä muhoksen kun näin johtajalta, että kun se on kymmenen tuhatta asuvasti muhoksella, niin tämä valtava datakeskus, jos siitä tulee, koska siitä nyt sitten kuussataan hehtä arjavai mitat ikinä tuleikaan, niin se varmaan tuottaisille aika paljon lämpöä kymmenen, että tuhan nälle ihmisessä, että kun näyttää vähän noudaskille, että no juu juu, että on tässä kaiken näköstä tonttia siinä datakeskukseen viereenkin piirretti, ja siellä oli. Mä nihän saanut kiinni, mutta jonkin näkäsin ja semmoisia kalli on monttuja. Kuten kuohon valoo. On maamissa jotain kenties. Mä en nyt tevät saan tarkempaa kuvaa siitä, mutta kuitenkin niin sitten se kuulamaan. Joku on ennenkin leikitäluoajatuksella, että mitä jos sinne vetaisin, niin kuin lämmintä vettä johtaisin datakeskuksella sinne monttuun, ja. Mä hänin kuin semmonen islannin Blue Lagoo. Kyllä, muhassa Suomen Islanti. Joo! Ja, he enää uusi maskkällä kohden keliin. Täs voi siis tai kasvihuoneita siis kasvihuoneissa. Tää oikeesti niin kuin se lämmittäminen. Mä en ni se on iso juttu. Esimerkiksi kainun yrittäjien toimintosyhteä marimöyttöinen kommentoi, että nää datakeskukse toimijat työllistää kajanissa, jos jossa tai eri alannossa ajaa, että siellä on rakennus vaiheessa työpaikkoja, mutta sitten ne on luosita kaupungin ostuvoi maa, ja sen näkyy levittäytyy sen muuallekennet. Mä ajotus toiminta kasvaa. Ramin tuloissa on iltasi liikematkailijoita. Sitten siellä on niinku taksi yrittäjät. Tien, että valaan semmoinen, mikä tulee mielemaan englankin settermiä, mutta se ei vaikutus leviää sinne. Joku vertaista, että siihen kun jänkäisson näitä syntynyt keskellä ei mitään näitä uusia, että tämä oli yliukenttiä. Ja sinne on syntynyt sitten liuskelykenttiä ympärillä. Sitten se on siinä aivan massiivisia ja vähän niinku välia, joka siitä ois haat pysyvii, ja se on siinä parakki kyllä, ja mihin tulee vaa siirryttyä läiset, niin tätä se on jotain vähän samaa, että muutamaks vuodeksi valtavan määrä, joko suomalaistaa ja ulkomaista työvoimaisille ja muuttaa pikkupaikkua. Ja varmasti tulee myös ulkomaista, ettei meillä vaan riitä, siis rakennus alallahan aina niin kuinka paljon tulee ulkomaalta. Esit siis kuulähän perustaa myös jokin tällaisen lobbaus rahaston, jossa rahatetaan kuntalaisille ja tarantassa on jo ja uimalaituraita tällaiset olla viikuttaa. Sokkapaavat tuolla tuujen palaistusta ja tiis mitä. Tätä oikeastaan paikallista yhteiskunta vastuuta vai suosioon ostamista, niin mutta tätä onhan sillä myöskin joon kaiken rakentaminen on sitten, jos laitetaan datakeskus johonkin myökkirantaa niin siihen niinkin kuinka on ehkä ilahtuen, että ei ne paikalliset vaikutukset pelkästään postiivisia ole. Ei, mutta me olemme katsonut tarkemmin, mutta kun tätä mohoksen oman niin siinä hän ei itse asiassa asultustataisissa. Se on hyvin lähellä mohoksen keskustaa, mutta jos siinä ei ole mitään, että se on ihan sitä mettää. Eli jos ajatellaan luontavaikutuksia tai muuta, niin tämä ei ole niin kuin. Sehän muuta jännä eron tässä datakeskus keskustelussa, kun mä ypähän yrittänyt jänkessäkin seurata sitä. Suomessa tähän, niin kuin datakeskuksi, niin lapputku suhtaudet aika teknisenä kysymyksen, että on auzeko se sähköön hinta ja niinku missä kohtaa se tonttia, mutta jos se ei se nyt kenenkään tuhoakkeen henkilökohtaista omaisuutta ja meidän sähköjärjestelmä kestää se, niin sitten suorio-sahimistkustuntua, että okei, antaa niiden tuolla. Kun sitten taas jänkeissä, siellä on semmoisia valtaviin kansan liikkeitä, kun mä asinoitun lainaus merkeissä, jokko yksittäisiin datakeskuksi, tai koko ilmiö vastaaisin. Mietin sitä, että tämä nyt on niin kuin viiden penin ajatus, mä en ole niin kuin asiaa tai vaikea todistaa, että miksi Amerikassa siihen tunnutaan suhtaa tuva niin suuralla tunteella välillä. Sehän varmaan jänkeisi tämmöistä tyypit, kun muuski ja besos, niin kuin araka politi soituneen tyyppejä, niin set tavalla. On Jeff Bezos tulee tuhoamaan koti kyllä, jonkun helvetinkoneen vuoksi, niin se on ehkä eri fiiliskun, että kasvat on kuulla rakentaa keskileskutsia Suomessa jonkun tönään. On ympäristöväikutukset erilaisia annikirjoitit esim. siitä, miten Amazonin datakeskusten takia rakennetaan jänkeissä, jota on jättiläismästä kaasulaitusta, jonka ilmastapäästöt ovat aivan jäätävät. Ja se tuottaa kaiken sähkö omassa kaasuvoimalassa, joka se oli se yksi laitos nyt päin muista tehoja, mutta se datakeskust tuottaa käytännössä samaa verran päästöjä kuin Suomi vuodesta. On sille ehkä perusteetkin vastustaa sitä enemmän yhtysvaloissa kuin siten täällä. Se ehkä markkina vaikutuksetkin on ollut rajumpia monispaikoissa, että kun meidän yli päätään suhtaudutaan rationaalisesti, että pyhän tämä viime vuosien talous tilanne, että ehkä vaikuttaa siihen, että jos tänne nyt ei hirveästi ollut muutakaan tulossa, niin tehty investointe ei kuulunut vaikka pititään. Huomi on vain tästytäkin Suomeviirast, kun monet on ollut bisne-sihmistoa, että oletkin pöyristyneetä, kun kaikki Suomalaiset eivät aivan avoisyyli vastaan on sillä auta keskukseen. Tämä ei ole vain Suomalainen ilmiä, joku vähän pohtieton, kun tämä nyt kaikille paras mahdollinen investointi vaan se on hyvin kaikkialla maailmassa pohditaan, että halutaanko menetään tätä keskukseen. Mennään linketinissä kommentteja, jossa pyhristyttiin meidän ottsikoista, kun me ei vain heikkuu tätä suurta investointi ja Suomen kansentaloidella. Joo, ne on yritäkään kestä. Korkealta poliitiseltäkin tasoita oli ihmetet, että miten tolle tänään ilkeitä. Ja vaikka kuitenkin sanottiin, että työllistää paljon enää, mutta vähän niin kuin kyse enää astettiin tätä. Ministäret ja muut ovat paistatelle tässä kameroyden kohtenä julkassa, että siellä linkkareissa myös yhteiskuvia. Tästä mut saako orpoja muut Suomalaiset politikot nyt tästä jotain niin kuin sulkaa hattuun onks jokin tästä investointi. Nistä nyt heidän ansioitaan tai Suomen hienon teollisuuspolitiikaan ansioita, että on semmiön niin mahtava investointiinkariste. Ja nähdäkin siis valtiovarannisesti riikka puurran niin voimakkaastia, joissa sitä, että sähkövero-alennusta ei annettu datakeskuksille. Ennen nyt varsinisesti on näiden houkutellu, mikä on osatta autonut nyt jälkikäteen erittäin noin keks päätöksikset. Me ei tavallaan ihan siitä riippumatta, mitä politikot ovat tehnyt, niin meillä on ollut hyvä tollo suhteet, meillä on lääniä, meillä on sitä sähköverkkoa, meillä on uusio tuolla sähköntua, siis tuolla pohjoisessa mihinä tulee etänyt ja kyllä kestää sitä sähköstä vähän maksakkin. Kyllä. Eli tämä ei varsinisesti ole niin noin sijoita. Ei ole. Olitaan jotenkin vähän nolo-oloa, että siellä on kaikki niin kuin pääministeri. Okei tämä 13 miljardio valtavasumaan, mutta ihan sitten lopulta suomeen kohdistun, niin kuin edemmät tiedä, että miksi ne pitää mennään matelmaa. No joo. No niin, mä en muista orpoisiärjestänyt sillä valmetautomuuttiven pelastuksen yhteydessä, mitä vastaa maa myödi aspektaa. Kappasi. No mutta kyllä tässä tarvitaan valtioita myöskin niinku kantamasta riskiä rahoittamaan ainekijösen ja haluaisen uuden yhden yhden voimalan. No joo, se on juuri se, että tästä tulee vähän niin kuin semmoinen, että ruotsiaan tukea todella voimakkaasti yhden voimassa siellä on massiivinä, siis mikä todella mielenkiintoinen takinkään, koska kymmenen vuotta sitten ruotsia oli vielä sulkemasa kaikkea yhden voimalla. Siellä on massiivinen tuki paketti, joita fortumkin ehkä hyödyntää. Eli ne paitsi osallistua rahoituksen ja kantaa rahoituksen riskittakaa lainat. Ja sitten vielä on tämä hintatakoon. Tämä fortumt täälläkin tavoittelee, ja niin kuin Marko Sararamo mulle korosti, että tarkoitus on, että nämä asiakkaat eli kuuklentyyppiset asiakkaat sitten niin kuin tavallaan ostamallista ikään kuin tuotantoa etukäteen tuottaista kanssa virtaajia. Sitten sillä voidaan rahoittaa sen niin kuin pääasiassa, mutta siltikin halutaan jonkinlainen takumekanismi. No sitten soikeasti se on niin, että siellä on niin kuin sen tota yhden voimalla niin kuin asiakkaina olisvaikka Microsoft ja kuukleen niin kuin tulevaisuudessa niin. Miksi ihmees valtiaan pitäisi niin kuin tukea sitä, vaan että mistä en tiedä. Se on niin kuin, että yli voimman tukeminen on aikarin kuin jotenkin hankala juttu. Ja toinen huomioon tästä ja takieskusinvestointia seurannesta sähkökeskustelusta, niin useampi ministeri nosti ainakin tällä heti ilmoilla, että jonkin näkystään sähköihin takattua puuhettaisiin tai pohdittaisiin. Joo, sehän ei ole mikään uusi juttu. - No ei, mutta. - Joo, se on ollut valmistelussa siis muista temva ja on se nyt temva. Joku ministeriä, että kuitenkin on siis viime tammikuussa lausunnolle sen eeroituksen makatoista enemmän. Niin sehän tota se liittyy sähkö kriisi, siis se on tämmönen niin kuin EU niitä säädöstyöstä tuleva. Tää on yli markkinoitut, että jotenkin tämän kuuklehomaan yhteydessä. - Tiäksi, miten tämä lultavasti. Tämä on nyt vain josmallisinspindoktorni, miten mä asin rakentaa. Politikot nyt heittää ilmoille tämän, että heimet emme tämän sähköin hintakatumpi, mietämme teistä kansalaiset hyvä huolta ja sähköin hintaitu nousee. Ja sitten samaa kaantulee ehkä leipomaan, kun hintalattian sinne yli voimalle, jollain, kun otetaan vähän sähköystä. Joten poisi annetaan toisellekä delihan hirveästi niillä sähköyhtyölle lisää. - Ja, mutta se ei hintakat toainei oikeesti. Siis jotta se voisi tulla voimaan, siis tämä on ihan tulee EU-sähkömarkkina säädöstyöstä. Niin EU-un pitäisi julistaa, että meillä on energia kriisi. Niin, niin, mutta nyt se on heittöistä ole jo. - Niin, mutta ei ole mikään niinkuin, jos tämän mikään sähköihin hintan nousee, niin sitä ei tää kuin hintää. Ja ehkä mikä on oikea ratkaisu, mutta sitä ei ole enää heilutella semmoista, mutta pikkulikkuu ainun muuta. - Joo, niin se mitä auta, kuukas. Ja mä oon hämmentään aina niin kuin, että tuodaan näitä alla siihen, että mitä tekemistä taasia kanssa. Se on semmoinen, jos tarvettiin valmistelmään silloin, kun meillä oli se, niin kuin massiivinen energia kriisi, 20-20-20-20, joka jostu siis veneen myöhemmin täysodasta ja kaasukriisista. Se on niin kuin sellaisen tilanteilla, että koko Euroopassa on niin kuin tiaksa ja kaikki se kasi. - No niin, ja. Mutta tässä on tää sähkökysymys, oikeastaan siellä tai muita riskejä. Jos tätä keskusti ja tarpeet tämänkset tai. - Nyt eikä me siinä mitä menetetään, että mä nyt jotenkin yksi asia, mikä tässä tuli mieleen, kun meki tuohon paljon toimituksessa pohdittu tätä, että mitä kaikkea toks ei nyt riski, niin kuin vai ei niin tota. Voisi ajata, että kyään se, mitä enemmän amerikkalaiset yhtiöt investoitainen, niin kyään se on myös turvallisuuspolittinen kysymys, että kyään se jollain tavalla, niin kuin lisää tavallaan yhdysvaltai kiinnostusta varmaan suomen esim. puolussusasioihin. - Ilman muuta. Hyvää homman näkiminen. Itse asiassa tulee se kaiainen disoikasi lähellä itäraja, että jotenkin näkisin siinä mieleseen ehkä hyvänä. Se et jos nyt ne jää tyhjaksi ne data-keskukset, niin eipä siinä nyt siis. - Nei meillä jää se. Mä ennen lultavasti viennä chipit silloin pois, ja on näkki muu luulunut. - Ei iso teollisuus, halli iso et sähköliittymät, näin rakennas rahoittaa sähköaisemman rakentamiset sinne voisit sijoittuu, vaikka me tyttuvat on tosiaan ravasta. - Tää on kasvihuoneen. - Ja hyvä. No mutta tässä meljätkuu data-keskuksiin ja tekoälyliittyvä uutisointi, että tässä odotetaan antropikin papereita ja openee jain. Se on persikursheista en tiedä, mutta ainakin sinne persiin on tuloista tuloillaan niin kuin niin massiivisia listautumisia vielä ehkä lähiviikkojenkin aikana, että hei kompaa hirvittää. Ja mikä ei näin tällä hetkellä viittaa siihen, että meko vielä loppuvuonakin tekisi aikamontaa tekoälyi, jaksaa tässä parkkissa. Mutta sanoa olisiko, että tässä seuraavat markkinoita, että koska tämä romahtaa? - Mä oon vaki vastaus, että tähän kysymykseen ja se on, että jos mä oikeesti tietää sinne, niin emme niitä toimittaa ihan mietekisikseen. - Se se on se juustoon. - Hyvä. Ja mä seuraamaan odottamaan kaikenlaisia lisää tekoä luutisia. - Just näin, palaa. Kiitos kun kuuntelit hoasvisi on putkästi ja jos tykkäset muistat tilataminen sieltämissä kuuntelit voidaan. Ja tärkeintä viikkaa kaverille ja ja astomesta. Tilaan myös hoasvisi on uutes kirje, saat siinä kirje-multa tai alakselta liittyen tän viikon podilaiheisiin. Ensin viikkoon.