Ruotsinlaivat / Sweden Ferries

Moikka kaikki suomenkeellinen opiskelijat, hei, tämä on tosiaan viimeinen viikottain ilmestyvä podcast jaks on ja jatkossa tulee sitten aina uusi podcasta ja kahviikon vällein. Taustalla tässä on tosiaan se, että mä pystyy luomaan laadukkampi opiskelut työkaluja teitä varten. Mä onkin luonut jotain, mitä on pyydetty, eli finisuit emeli työkirjat. Nää työkirjat on tosiaan ratkaisu siihen, että saat muutettu passiivisen kuuntelun aktiiviseksi oppimiseksi. Jokainen työkirja sisältään tosiaan täydellisen scriptin keskeiset sanastolistat ja myöskin käytännön harjoituksia, joilla todellakin opit. Nyt onkin paras aika siirtyy aktiivisen oppimiseen ja tukessamalla uutta sisältöön. Käy ihmäessä tutustumassa näihin työkirjapaketteihin osoitteessa finisuit emeli-piste-com. Moikka ja tervetuloa finisuit emeli-podkastin kuudenteen kymmenenteen kuudenteen jaksoon. Mun nimi on tosiaan emeli-korhla ja tänään puhutaan ruotsin laivoista. Finisuit emeli-podkast on suunnattu keski-tason ja edistyneemmän tason Suomen kielen opiskelijoille ja tulempuhumaan tässä podcastissa ainoastaan Suomea. Puhun kuitenkin rauhallisesti, että sinun on helponpiseorotakkeskustelua ja pysyä myöskin mukana kaikessa siinä, mitä sinulle kerron. Puhun tässä podkastissa myös hyvin arkkisesti eli käytännön samanlaista kieltä kuin puhuessa niin vaikkapa kavereiden kanssa. Yeeees, ruotsin laivat. No, nimi ehkä jo kertoa, että tällon varmaan jotain tekemistä ruotsin kanssa. Ja käytännössä hän siis tällä ruotsin laiva tirmillä tarkoitetaan näitä lauttoja, isoja isoja lauttoja laivoja, mitkä menee ruotsin ja takais. Tällä hetkellä ainakin ne suurimmat ja tärkeimmät reitittaa olla Helsingistä tukholmaan, tai sitten Turusta tukholmaan. Ja verotuksellisista syistä niin näin laivat yleensä pysähtyä myös maariin haminassa eli ahvena maalla. Tosi hän siitä lähtien kun suomi ja ruotsion ollut EU-uussa, niin on pitänyt tuo pysähtys tehdä, että voidaan vielä tax-friina, eli verovapaasti sitten myydä myöskin siellä laivalle. Ja jos aatellaan siis näitä laivoja, niin nää on kyl moneles suomalaiselle varsinkin niin, kun sanotaan, että jos on lapsu, elänyt lapsuutta tai nuoruutta 19-19 luvulla, niin hyvin hyvintoiden näkäsesti on muistoja näihin liittyen. Ja käytännössä siis näiden laivojen idea on yleensä siis se, että näin lähtee illalla, esimerkiksi vaikkapa Helsingistä tai Turusta tai sitten ruotsin päästä tietysti tukholmasta. Eli näin lähtee illalla sataamasta ja sitten on niin kun seuraavana aamuna perillä, esimerkiksi jos Suomesta lähdetään, niin sitten on siellä tukholmassa aamulla. Sitten jos ne tukholmasta lähtee, niin sitten ne on Helsingin sä tai Turussa seuraavana aamulla. Eli tästä siis seuraa se, että käytännössä tosi on se yö, niin vietetään sitten siellä laivalla. Ja jos ajatellaan vähän ruotsin laivojen mainetta, niin voitaisi puhussa lisästä ehkä aika syntisestä villistä mainesta, eli varsinkin niin kuin mitä se oli sanotaan 19 luvulla. Se on niin kuin voit kuvitella, että jos yöksi laivalle lähdetään ja siellä on vielä taks free. Sitten vielä puhuin enemmänkin ehkä sellaisesti vihdekeskuksista, että siellä on yö kerhottia. Yö kerhoja ja paljon erilaisiin barja ravintaloita. Se oli aika viljää. Toki myös jos muistelleen omaa lapsuutta, niin varsinkin kesällä, kun näin laivoilla meni niin se saaristo Suomen ja ruotsin välillä, niin siis ihan älyttömän kaunista. Ja silloin kun on kesää ja jos on kiva ilman, siis voitis tuossa laivan ulkokannella auringossa ja katsoa sitä saaristoa, jos on tosi kaunista. Mut joo, tosiaan taks free onlu aina iso juttu. Sitten tosiaan siellä on myös karkkia niin paljon karkkia, vadelma vehneita ja muita. Ja myös paljon niikun pelikunneita. Eli siellä saa kyllä rahaa menemään, jos pelahminen kiinnostaa. Ja ihan muistaa jos silloin ensimmäisiin kertoi, niin siis ne bileet oli aika kofi. Kofiin siellä, että siellä kyllä niinkuin ihan aamunasti baelattiin. Oltiin sitten täysikäsiä tai lähellä. Täysikä sanotaan näin. Eli paljon oli yökerhoja ja erilaisia varja ja silloin tietysti aina sattuu ja tapahtuu. Oikeastaan jos miettiin kun tätä risteilyin muuten, niin tämä on varmasti myös niin kun ollut tuhansille suomaa, niin tämä on ollut aina se ensimmäinen ulkomaan matka. Eli tämä on ollut aina semmoinen helppo varma vaihtoehto ja on tosiaan päässys sinne tukholmaan tutustumaan. Ja varsinkin niin kun jos aattelee vähän historiaa vähän niinku vaikekuu yhäkskyt luku, niin tukholma ja ruotsi oli aina niinkuin semmihin kaikki tällaiset muuatiin ilmiöt, kaikki uudet jutut rantautu paljon nopeemmin. Eli moni niin kun saattaa lähteä juuri sitten esimerkiksi ruotsiin katsoa vaikniut uusimpi vaatteita. Trendikkäimpi vaatteita tai jotain muuta uusi juttuja. Eli oli myös niin kun ruotsin laivat ja on edelleen, niin siis oli siihen käätevii, että tavallaan se tukholma oli tosiaan ihan yhdenyön päässä. Sitten ennen varsinkin niin oli tosi selkeä niin kun jakkuu aina jos ajattelin niinku niitä varustamoja, eli niitä firmoja, laiva firmoja. Eli oli aina punaset laivat ja sitten oli siniset laivat. Ja punaset laivat oli viikin lain ja sitten taas siniset niin oli silja lain. Ja tosiaan niin aikaisemmin niin oli aina tosi selkeä, että oli kaksi varustamoja, mitkä niinku näitä risteilöitä tekkii. Ja ne lähti niinkun satamasta aina hyvin samaan aikaan ja sitten myös ne reitit, mitä ne laivat meni, niin oli hyvin hyvin samaan kaltaisia. Eli hyvä tietysti myös muistaa se, että jos ajatellaan niinku Suomen ja ruotsivälis saaristoon niin siellä on paljon paljon saari pieni saaria. Eli toisin sanoen ne väylät ja ne reitit, missä ne laivat menee niin ne oli kapeita. Eli ei siellä ollut hirveästä vaihtoehtoja jokaan mennä eri reittaja. Eli ne meni aina hyvin hyvin samaan ja reittaja. Ja saattu mennä hyvin niinku peräkanaakin ne laivat varsinkin siellä niinku saaristossa. Katsotaan vähän sitten sitä historiaa, mistä niinkun tämä homma on oikeastaan lähteni. Ja ensimmäisiä oikeastaan niinkun, jos katotaan niinku mikä on tällaisen niinkun tähän laiva liikenteen sen vaikuttanut. Niin tuhat 1954 ruotsin ja Suomen ja myös muiden pohjois mainen välille astu voimaan pohjois mainen passiva paus. Jokaisin tarkoitte sitä, että pysty matkustamaan juuri vaikka Suomen ja ruotsin välillä niin huomattavasti hellpommin. Ja tämä oli niinku ensimmäisiä asioita, jotka lähti vähän niinkun avaamaan, avaamaan niinkun tätä tulevaisuutta tällä risteidille. Toki vaikutti myös se, että sodan jälkeen kun oltiin hoidettu suurin osa meidän niinku sota korvauksista silloiselle neuvostaliitolle. Niin sen jälkeen alko tietysti sitten se yritysten vienti suuntautumaan enemmän länteen niinku länen markkinoille. Siitä seurasluon olisesti se, että tarvittyin myös esimerkiksi rekkoille niinku tapa liikkua Suomen ja ruotsin välillä. Et onhan tosiaan siis Suomesta niin pääsee myös maata pitkin, maateitsee pääsee ruotsiin. Mutta se, että jos tosiaan sitten se, että niinku pohjois Suomen kautta ajetaan niin mitä hän mä nyt heittäsin. Maainäkin varmaan pari tuhatta kilometri tulee niinku ajamista jos Helsingistukholmaan ajaa. Eli kyse niinku huomattavasti kättevämmin, jos ajattelee, että sä niinkun pääset yön ylinien pääset laivalla yli, niin se tietysti vaikutti myös siihen. Muita tekijöitä, mikä tietysti myös vaikutti niin Suomesta hän muutti ruotsin paljon paljon ihmisiä 1960-luvulla. Eli ruotsissa oli silloin huomattavasti parempi työtilanne. Ja mä tiedän niinku omastakin suhulsta, et tota esimerkiksi yksi mun kummitati muutti jo nuorena. Nuorena ruotsiin ja hän on viettänyt niinku koko elämänsä siellä. Ja tästä tosiaan sitten seuras se, että kun tietysti Suomalaisia paljon ruotsin muutti, niin he halus tulla myös siit tapaamaan sitä Suomessa olevaa sukuaan tai perhetään. Ja se myös sitten alko kasvattamaan tätä liikennöintitarvetta tässä maiden välillä. Eli oli siis käytännössä enemmän niinkun tulijoita ja meniivitä Suomen ja ruotsin välillä. Ja tää oli tosiaan niinkun, jos nyt otetaan vielä tuoha 1960-luvulla, niin silloin nimenomaan oli van laivoja, haluttiin päästä vanopeasti paikasta A paikka on B. Ja ei ollut siis niinkun mitään sellaista niinkun viihdekeskuskulttuuria vielä tässä. Kuitenkin sitten tuoha 1970-luvulla, niin voitaisiin sanoa, että sä alko muuttumaan suhtautuminen. Niin laivoista pikkuhiljaa lähdettiin rakentaa enemmän sellaisia viihdekeskuksia. Eli nimenomaan paikkoja missä viihdytään. Yksi asia, mikä tähän vaikutti, oli se, että Suomestuli tänne määräys voimaan, että ulkomaan matkan oli kestettävää vähintään yhden vuoro kauden, ennen kuin matkustajalla oli oikeus tuoda Suomeen verovapaata alkoholia tai tupakkaa. Ja siitä tosiaan seurassa, että sitten piti vähän tätä risteily-systeemii muuttaa. Ja siitä päästiinkin sitten siihen, että alettiin esimerkiksi liikennöimään enemmän Helsingistä tai Turusta tuukholmaan. Ja siitä päästiin sitten tosiaan siihen, että sitten kun sieltä tultiin vielä takaskin, sillä menopaluu systeemillä, niin sitten se matkakesti yli 24 tuntiin. Ja sillä saatiin sitten kierrättyy tosiaan tähän uusi määräys, että saatiin edelleen tuoda, sitten verovapaata alkoholia ja tupakkaa. Sitten pikkuhiljaa laiva talko myös kehittymään, eli ei ollut enää niin kuin tärkeinyttu sen nopea ja edullinen laiva yhteys vaan sinne alko niinku tulee lisää ja lisää. Eli alko niinku olemaan esimerkiksi vaikka kokous osastoja. Sitten esimerkiksi taksfrii, myymällät, ne oli aluuksemmosia pieniä pieniä kioskeja, mutta niistäkin alko tulee enemmän sellaisia kauppoja, että se oli niin kuin ihan sellainen myymällä, jossa oli sitten enemmän sitä valinnan varaa. Myös niinku uimaa altaita, kylpylä osastoja, yökerhoja, barja, ne alkoi lisääntymään, ja myös sellainen hyvin niinku klassinen ruotsilhaiva juttu on se pallo-meri. Elikkä sellainen lasten pallo-meri, missä on sellaisia muovisiin palloja, mihin pääsee niin sanotusti uimaan. Voitas sanoa, että 90-luvulla tapahtu se suurin muutos, jos miettein niinku niit laivoja. Eli esimerkiksi vuonna 193 oli 94 prosenttiin suurempi se laivojen bruttovetosuus, jos vertaa mitä se oli 90. Eli silloin just kävi se, että laivat suureni, vaikka niitä sitten määrällisesti ne väheni, eli niit oli vähemmän. Ja tähän vaikuttimys se, että siihen aikaan niin se oli tosi kannattavaa näille niinku varustamoille uusi niit aluksia. Eli ne varustamot saatta saadaan esimerkiksi enemmän rahaa niistä, kun ne myyinen muutaman vuoden jälkeen, kuin mitä ne oli niistä niinku alunperimmaksanu, jos ne myyinesis ulko maille. Eli siinä oli myös se oli merkittävä tekijä. Sitten jos aatellaan myös sitä niin kuin matkustajien määrää, niin tota 1919-luvulla ni se kasvo kaksinkertaseksi. Eli esimerkiksi 1919-luvulla matkustaja, eli aika aika paljon. Ja tota joo voisi ehkä ystä sanoa, että 19-luvulla, niin jos ajattelee niin kuin tästä ruotsin laivojen vihdekeskushistoria näkökulmasta, niin se oli kyllisen niinku kovin paras aika. Ja että oli tosiaan siis näellisellä siis isoi vihdekeskusia, eli siellä saattaa olla niin kuin jotain isoja artista ja esimerkiksi melko isoja artista ja esiintymässä. Ja oli tosiaan uimaallaisia kyllpylä osastut. Eli ne oli ehkä enemmänkin niinku kilpailioita, jollekin kyllpylä hotelille. Niinä aikoina. Ja jos vielä katotaan vähän niinku vaikka sitä laivojen liikevaistoon, niin esimerkiksi 40% tuli matkallipuista, henkilöautokulietuksista tai muista matkustaja palveluista. Ja toiset 40% tuli taas sitten ravintolajataksfriin myynnistä. Eli se kertoo aika paljon, että se oli siis tosi isossa osassa, se ravintolat toiminta. Siit oikeastaan se loput 20% tuli sitten siitä enemmin perinteisestä rahti liikenteesta. Eli se oli aika pieni sitten, jos se rahdin osuus, jos ajatellaan niin kuin ruotsin laivoja. Eteläinkin niinku nykypäivänä sanoisin, että jonkinlaista ruotsin laiva ilmiötä on. Mutta se, että on se niinku hyvin paljon vähentynyt siitä, mihin tässä silloin 90-luvulla oli. Ja totta kai niin, niin kuin voit kuvitella, mitä on sulle kertoo, niin laivoilla on paljon sattunut kahden näköistä. Ja yksessimerkiksi, mitä niinku edelleen spekuloidaan, niin sielt on kadonnu aika paljon ihmisiä. Ja tota noin karkeasti niin 40 suomalaista on kadonnu ja ne on edelleenkin selvittämättä. Eli sitä ei ole edelleen kuin saatu selvittää, että mitä on tapahtunut. Totta kai niin kuin paljon on spekulaatioita ja esimerkiksi niin aika useasti. Tietyy välja on joku en päättää hypäätä mereen. Ja sitten tietysti, jos se huomataan, että joku hyppää sinne mereen, niin seuraa aika moiset pelastustoimet. Eli ei ole mitään niinku yksinkertasta lähtee jotain pelastaan. Ja tietysti se, että se on äärettävä vaarallista, koska se vesi on todella kylmää. Et sinne niinku hypotermia hyvin nopeasti buskea sitten päälle. Muita ehkä niinku, jos mietitään yleisesti niinku tätä laiva ilmiö, niin tuohd 844 tapahtu MS-estoonian upoiminen. Ja voitaisi puhuruot sinne laivasta, koska se oli mennoista tallinnasta, eli virosta, niin tukholmaan. Ja tota se oli tosi surullinen rakkedia, että siinä kuoli. Kuoli melkein 900 ihmistä, mutta joka tapauksessa, jos oot suomessa, ja suulloin ylimäärästä aikaa kesällä. Niin suosittelen kylsisiin lämpimästi, et käy ihmeessä niinku kokeilemassa. Eli varsinkin niinku kesällä, niinku mä sanoin niin siis se saaristo. On ihan äärettävä kaunista varsinkin just ruotsin ja suomen välillä. Eli jos ei ruotsia esimerkiksi sikäli niin paljon kiinnosta, niin sehän voit myös tehdä vaikkapa niin, että se me et suomesta tukholmaan, ja sitten me et vaikkia tukholmaasta tallinnan, ja sitten taas tuut tallinnasta takas suomeen. Niin siinä sitten saa kaksi maata kierrettyä, suomen lisäksi tai kahdessa maassa viäräeltua suomen lisäksi. Joo, sellasta tosiaan tänään, minkälaisia ajattuksi tähän päivän jakso ruotsin laivoista herätti. Vai herättikö minkään laisia? Tiesitkö tällaisesta ruotsin laiva ilmiöstä tai termistä aikaisemmin? Käyt tosiaan kommentoimassa ja muista plaittaa kannava tilaukseen, jos tämän kaltainen sisältö kiinnostaan niin, saa taisitte huhutta ilmo tusta kun uus jakso ilmestyä. Podkasti on meikäläisen ihan oma projekti, joten jos sulle on ideoita tai ehdotuksia, niin laita viestia, niin jutteellaan. Jos haluttukea toimintaa, niin käy check us Patreon, siellä on tosiaan erilaista lisämateriaalia opiskeluntueiksi saatavilla. Ja jos opiskelua esinänsä kiinnosta, mutta muuten diikkaat mun mainingista, niin voit myös tosiaan esimerkiksi tarjota mulle vaikka kahdiraahan. Eli siihenkin on linkkit olemassa. Joo, tää oli tosiaan Finish with Emelipotkastiin 6-6 jakso, ja minä kiitän tuuttun tapaan, että kuuntelit tämän mun kanssa loppuun asti. Me jatketaan juttuu sitten seuraavalla viikolla ja seuraavalla aiheella, joten siihen asti toivotaan sulle oikein mukavaa viiko jatkoja. Ei muuta ku, moi, moi.