Regeneranssi 16- Sähkön kantaverkko

Tervetuloa Regeneranssi Podcastin Pariin. Tänään meillä on aiheena kantaverkko ja meillä on tullut tänään keskustelemaan mikko heikkila, yksikön päällikö, yhteiskuntaisuhteet ja viestintää. Kantaverko-yhtiö fingridistä tervetuloamikkua. Kiitos, kiitos. Kiitos, kutsusta. Kiivakun pääst paikalle ja totta kai sitten täällä vakio kasvut mukana minä tukka heikkila, juoheiska ja visasi ekkinä. Nähdä tämämpäs Mikko leikkeelle siitä, jos voit ihan lyhyesti kertoa itseistä ja työstäsi ominsanoin? Täällä kantaverkko-yhtiössä on ollut aika pitkään. Tämä sekä työ miehenä, vaan alkuun ollut mukana enemmän sähkömarkkinoiden kehityksessä ohjosmaisia reservimarkkinoita muun muassa kehittänö, kehittänö, ehkä noin viide vuoden ajan. Sitten mä koronan alun aikoihin, niin aloitin meidän strategisen verkkosuunnittelun vetajana ja se on yksikkö, joka tekee tämmöistä pitkänä ja kavelin. Kantaverkkosuunnittelua hyvin hyvin tämmöistä tietyllä tapaa ylätason strategista tekemistä ulkomaan yhteyksen suunnittelua ja paljon myös kansainvälistä yhteistyötä. Meidän sähkömarkkinoiden mallinnus osaaminen on siinä porukassa. Heillemi kuun alusta, eli kohta jo vuos sitten, niin viry vähän tällä ei insinöri taustoiselle henkilöillä viäralle maalle ja aloitin sitten yhteiskuntosuhteeti viestintä yksikön vetajana. Kantaverkkotoiminta on paljon nyt esillä julkisuudessa ja kiinnostaa painsemereen asiakkaita, niin sitten suurutaan yleisöä ja poliittisiä päättäjää. Sen aiheen parissa nyt sitten kohta vuoden ajan tehnyt töitä. Kantaverkkon kieltämättä näkyy nyt tuolla uutisissa, että jottinkin mielestäistä rakennetaan liikaa ja osa mielestäistä rakennetaan liian vähä. Koita siinä sitten päättää, että mikä on nyt sitten tässä se totuus, mutta se luitetään se tänään tässä. Jos mennään ihan siihen, että kun te teette tota pitkän tätä meidän suunnittelua näin, niin mihin tajan tekeminen painottuu ja oikeastaan, että mitä kaikkea tässä nyt vielä ehtii tämän vuosi kymmenen aikana tapahtuu, eli vuoteen 2030 mennessä. Ja sitten vielä jatko kysymyksen, että mitä kaikkea luvassa sitten 2030-luvulla? Nyt hän kantaverkkon oikeastaan investetaan enemmän kuin koskaan ja rakentamistahti on tosi hurja. Eikä pitkään tuosta 2030-luvullakin, niin investoje ehkä sellainen noin 100 miljoona euroa vuodesta kantaverkkon, joskus alle ja joskus yli. Mutta tänä päivänä, meillä ollaan karkesti viisin kertoisella tahdilla nyt rakentamassa tätä verkkon, eli esimerkiksi tai keskimääräinen investointi tahti on nyt noin 5100 miljoona euroun luokkaa. Ja kyse mitä nyt tehdään, niin niin korostuu aika paljon tämä pohjoisset eläsuuntainen siirto. Eli meillä on tilanneet Suomessa sähkäjärjestelmää muuttunut tosi valtavasti tässä viimeisen viiden kuuden vuoden aikana. Meiltä on suljattu paljon fossiilisiin, poltainen sinne perustuvaa tuotantoa. Ja sitten tilanne on tullut 90-kikavattia tuulivoimaa jonkin verran avringkovoimaa, ja sitten tietysti yks maailman suurin misty yli voimalaitoksista, eli olkilutokolmonen. Ja tällä hetkellä Suomessa sähkäjärjestelmää on todella puhdassa ja puhtaan osuus on huikean korkeemmeillä. Ja sillä ei valtava muutos ja meiltä tietysti tarkoittaa sitä, että kun tämä uus sähkö tuotanto siaat se kovin eri paikassa kuin missä se vanha sähköntuotanto, ja sysiaat se myös eri paikassa, missä sähköyn kulutus eillä perinteisysty on sijaan, niin sieltä länsi rannikolta, pohjois-pohjammalta, ja välipäätään pohjoisemmasta Suomesta, niin sitten rakennellaan näitä neljä sairaan kilovoltin voimajohtaja kohti etelää. Se on niin kuin se pääsuunta, että Suomessa sähkön kulutus alaiko voimakkaistittaa sitten painottanut eteläiseen Suomessa. Tampereen tota etelä puolella niin on suunnilleen puoleen Suomessa sähkön käytöstä tänä päivänä. Se lisäksi rakennetaan tämä ikäku ruunkoverkko, niin sitten tietysti on alueellista tarvetta niin kuin oikeastaan, joka puolella maata ja koitetaan sitä sitten juosta kasaa se, mikä haaste tässä ennen kaikkea on niin se on tämä valtava asiakasankkeiden määrä, ja se epävarmuus, mikä liittyy niihin hankkeisiin, että syritään niin kuin tekeisellasi ratkaisuja, jotka palveleen mahdollisimman montaa toimiaa ja tota sitä kautta sitten mahdollistaan niitä uusia. Ei olisi investointeja tähän maahan ja ylipäätään niin kuin hyvinvointia verotuloja, luavia ja työpäikköäkin luavia ja luavia sitten olisi investointeja. Tuotantapuoli on tosiaan muuttunut povasti tässä viimeisen viiren kuuden vuoden aikana, mutta se mikä Suomessa ei ole kestää noin muuttunut, kirveesti on tämä keskimääräinen sähkön kulutus eli Suomessa sähkön kulutus. On polkennut paikallaan, jos näin voisi sanoa niin oikeastaan samana ja karkestikun mitä tämä meidän talouskasvukin tässä maastaan on polkennut paikallaan. Sieltä niin kuin 2000 vuoden finanssikriihistä alkaen, niin ollaan aika lailla samoissa luvuissa. Tysyitty tottakaisiin onkin verran vuosivaihtelua ja pikkaisen semmoista suhdennan vaihtelua teollisuudessa, mutta karkestikulutus on samalla tasolla. Sieltä kulutuksen sisällä on kyllä tapahtunut jonkin verran muutokseen tapahtuu tällä hetkellä aika laillakin. Eli lehdistavoilukeen, niin teollisuuden on heikko ja teollisuus käyttää melkein voisi sanoa, että historia oli sähkö tällä hetkellä. Mutta missä nähdään tällä hetkellä kasvua on kaukalamme tuotan on sähköystyminen. Se on aika voimakastrendi, mikä nyt nyt näkyy. Ja sitten toki tätä datakeskut buumi. Ensimmäisiä datakeskukseen oletansa saamaan pikkuhiljaa verkkoa ja siinä on aika risotkin kasvunätymät. Ehkä seuraaville vuosille, jos haattele esine 2030-vuotemmennäs. Eli tarvetta rakentamiselle on niin, jos otetaan ihan alkuun sellainen hyvin lyhytknoppi, että kauanko tolla sen iso voima johtun rakentaminen kestää. Siitä hetkeistä, kun tehdään päätöistä tällainen tarvitaan, niin kauanko kestää, että sähkö siinä virtää. Siitä hetkeistä, kun saadaan piat ovat tarveet pitäisi rakentaa sanotaan. Vaikka jostain oulun seurulta tampereelle tällainen iso, iso neljän sardangilovolti voimalin ja niin, niin se on karkestissa, millä 7,5,8 vuotta, mitä siihen menee. Ja tämä on kansainvälisesti ajateultuuna, niin tosi nopee aikataulu. Se ehkä tunnustilta, mutta kuitenkin jos vertaa ollaan monen muu, niin tuomessa näitä on tähän asti pystytty toteuttaa verrattain nopeesaikatauluissa. Ja se 7-8 vuotta se akantuu karkesten niin, että ehkä noin pari talvea menee siihen rakentamiseen, että tiettyjä ja aika paljon niitä maastavöitä pystytään tekevään talvella, kun mä on jäässä. Siitä luvitus vaihe kestää kaikki näissä kanssa minne se parisen vuotta. Tällä hetkellä me ollaan valitettavasti nyt tilanteesta, missä meidän luvitus. Tää lupien käsittelyaajat on kasvanno aika paljon, että vielä jokunen aika sitten lunastusluvat saatiin tyypillisesti ehkä noin puolessa vuodessa, niin tällä hetkellä niissä kestää kestää semmonen parisen vuotta. Nämä uskon tätä on niin kuin ennen kaikkeen resurssi kysymys. Ja sitten siihen totta kai kuuluu sitä esi suunnittelua ja reitti suunnittelua ja niin edelleen, että katsotaan pylyvään paikat ja pyritään siinä suunnitteluvaiheessa myös huomioimaan alueen luontarvoja ja kaikkein muutakin mitä siellä maastossa on ja huomioimaan maanomistaajien toiveita mahdollisuuksien mukaan. Että fikriden johdotan rakennetaan suomalaisten maanomistaajien mailleja ja meillä on mahdollisuus tällaisen lunaistusmenettelyin sen takia, että tämä kantavärkkoppala velee sitten niin kuin laajenpaa tämmöistä yhteiskunnallista intressia. Tosi hyvä tasvaista, esittää niin kuin uninaista hankkeet ja sitten myös liista, mikä on niitä projekteja tulossa ja ja tuoden näkys sitten mitkä hankkeet toteutuu myös kulutupuolla ja sitten myös tuotanto puolaisessa sama kysymysmerkkiä, että mitkä on aika potentiaalinen pitokin siellä ilmiökin niitä sopimuksia tehty vähän pitämällä myös tulevaisuuteen, sitten vittymisen suhteessa ymmärtäinen oikein, mutta teki tästä yhteydessä niin kuin takia ei ymmärtää se, että iso on datakeskus. En teen lasuomassa, niin se voi paremmilla vielä yljettömmöisen iso nelässä kilvolli kaapeli verran sähköön, että mä oikein tuohon ne kalattii suurin pyytä ja voi olla se. Ihan mä se tehova, että tässä aika isoista ponistus te kyse sitten mitä myös yhteiskunnallista tehdään, että sähköisesti mä tahteen vielä hankkeet sen verran, että esimerkiksi on aika asien ytimestä. Täkin on regennerallisesti vedetään, että me autaa sähköistä yhteydessä kuin tai viedä, tai on se heteenpäin, että mahtavat päästä mukaan tänä poikastiin. Onko mä oikein saa, että suurin pyytä ja oppaan niinku tuplataan se eteläohjossuuteen kaupaiset ja suomassa tällä uudella. Mitä se tarkoittaa, että me kaattiin ukea niistä, niin kuinka palo etelä suomassa voi sitä uutta kulutupuus. Sitten suurin pyytä ja se jälkeen olla, että seko siihen avattaa. Me ollaan arvioitu sillä lailla, että kun me nyt seuraavan kymmenen vuodaa, eikä näin investoiraan kantavärkkoon, se viispistä 2 miljardii euroa, niin se mahdollistaa noin ymmenen tuhannan nekavatin tai oikeastaan vähän yliikin kymmenen tuhannan nekavatin liitetyn kulutuksen kasvun. Ja se on totta kai niinku tosi valtava määrä, että suomi mä keskimäärin yli vuoden käyttää tällä hetkellä, niin kuinka tuhannan nekavatin teholla sähköön. Eli käytännön sähköön kulutuksen tuplaamisesta puhutaan. Se on niin kuin siihen harukassa ja ja sitten se, että mihin se kulutus sijoittuu, niin se itse asiassa vaikuttaa aika paljonkin siihen, miten kuinka paljon pystytään liittää. Et tietyllä tapahti, mitä lähemmäs sinne niinku näitä Suomen tuotanto keskittymia, käytännöns pohjoimaa, länserannikko, ydyvoimalaitosten lähistöt, niin mitä lähemmäs näitä tuotanto keskittymia, tai uus kulutus sijoittuu, niin sitä enemmän tähän verkkoon sitten kokonaisuutena pystyy liittämään. Osa niinku teollisesti investoinnista on sen tyyppisi, että pystyy jonkin vermmukautuu siihen, että mistä sitä vapaata sieltukapasiteettiin, mutta totta kai on paljon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttaa investointien sijoittumisen kuin sähköverko liittämiskapasiteetti, että siellä on satamaan saatavuus ja ylipäätä infran saatavuus, työvoimansa, saatavuus, ragaineiden saatavuus, että tällaiset tekijät pommassa, jotka sitten vaikuttaa siihen palettiin. Tarkkokysymys tähän voi perällättä myös vähän jonkin monimukkaista, monimukkaista, että ketkustivoon, mutta sen tuuttaminen, kun tosiaan tiedetään se, että tämä fingriti sollumukohdata sähköperkoissa erityisesti vaan, mutta ehkä hiilivoon mä laitaisuus alueettavaista aika aluutia paikkaista uudelleen. Teurus oli ymmärrettävästi se, että leittyi olemit yhteydet ja vastaavasti, niin miten sanan tässä yhteydessä, mutta mä olen jo vera ollut polemikkiin, että tässäkin meidän priodotoda jotenkin tiettyjä sähköisi kulutusmuuttaa, että toisten varalle edemisikö ei tyytyä, että jos jonkin verran ollut ehkä kärmeissä siitä, tämä datakeskustikin sitten myös othittaa markkina, talouden ehdolle etenee ilmaa ja nopeammin, kun he epää se liikkeelle, ja vastaavasti, että siinä mielessä, mutta jos sekin mä re yhteydessä, kun ne kysymys myös sitten se, että miten sanan täällä onko meillä, että esimerkiksi meidän priodotoda jokintavalle tätä sähköisiin, kun suonaan tekemme markkinadevoa hoitaa sitten se, että sähköisiin sitä sähkistä pystyy maaksemaan, niin niin sanan tässä minusta. Kyllä itse ajattelen niin, että lähtökohtaisesti pitäis on tässä markkina toimia, että se ei noin historya monessakin yhteydessä osoittanut, että se markkina tuonne tehokkaajamassa ratkaisut. Sitten varmaan jotain tapauksia, missä niin kuin sitä priorisointiin voimiettiä, ja silloin se on tavallaan toisaalta siitä näkökulmasta, että kaikille investointeelle se sijainti, maantieteellinen sijainti ei ole yhtä tärkeää, ja tästä nyt esimerkkinä ehkä voisi mainita akut, eli akut ovat tai akkuja niinku se liiketoiminta keissin kannalta, jos ajatellaan sähkömarkkinolta tulevaa ansantaa tai reserveista tulevaa ansantaa, niin sillä sijainilla ei ole merkitystä tai silloin hyvin vähäinen merkitys. Ja jos me pystytään niistä sijainneistä, missä meillä on nukkuutta kantavärkkokapasiteetista, niin ohjaan akkuja toisaalle niihin sijainteihin, missä sitä kapasiteettia on apana, täytännössä siis ohjaamaan akkuja lähemmäs tuotanto keskittymyjä, niin se olisi kokonaisuuden kannalta varmasti järkevää. Ja sitten toisaalta niin se, mikä on myös tietylatapaa haaste, ja on se, että eri erityyppistä investointien tämä valmistelu aika, ja esimerkiksi luvituksen menee laika on kovasti erilainen. Päihkä nyt menee vähän mutuilun puolelle, mutta mä kuvittelisen, että tommonen datakeskus esimerkiksi on huomattavasti nopeampi luvittaa kuin vakkapavetytehdasta tai saati sitten joku terästiehdasta, niin tietylatapaa pitäisi varmistua siitä, että se hankke valmistelu aika ja luvitusaika ei niin kuin muodostusesteksi, hankkeen toteuttamiselle ikäin kuin siten, et aina niin kuin tämä nopeemi valmisteltavat hankkeet ehtisivät ikäin kuin väliin. Ja tässä meillä ollaan niin kuin pyrittykki nyt kehittää sillä lailla, että meillä on tullut tällainen ehdollinen liittymismenettely näille tosi isoille teollisellä hankkeille, että aiempaa aikaisessa vaiheessa tällainen iso sähkön käyttää, pystys varmistuu siitä, että kantaverkossa on heille heille paikka ja tilaa. Tässä on käntäpuolellainen tietysti se, että sitä kantaverkokapasiteettia niin ei myöskin haluta tietylatapaa hillota, eli jos se myytäisessä kapasiteettikovasti etukäteen hankkeille, jotka sitten toteutuu vuosien päästä tai saattaa jopa kokonaan kaatua, niin se oli sitten tällä yhteiskunnalle ja tietysti meidänkin liiketoimenalle aika hankala yhtälle, että sitä vaivalla rakennettua kapasiteettia, joka tietysti paikoissa on nukka, nukku, syödökenniin, sitä ei sikää kuin käyttämättä. Tämän kanssa tässä sitten taiteilla on. Mutta ne yhti on hyvä. Tämä on mielestäni niin kuin kuten sähkö siirtoinen hauska, kun miettiin vähän taakseppani kaksotuluvun aluus, niin silloin kaikki alkan puhumaa, että mikä sähköliitti vesulla, niin kuin sähkösoppimussulla, ja kun kaikki oli niin kuin oppi vasta sillä, niin on eri sopimuksen kaikkia nolkkiin tein samoit siihen mennessä. Nyt sitten tuntuu, että tästä teidäroolista puhutaan ja valtavasti mediassa ja asiantuntijoita, niin kuin jokan nurkan takana muistikin pitäisi tästä sähköä siirretään. Semmoinen kysymys voi saattaa, että mitä mieltä saattaa tässä, niin kuin puhut tuosta kapasiteetin riittävyydestä, niin kuullisi melne niin kuin siitä, niin niin kuin siitä liisaan minkälaisia erilaisia kaikkia keinoja, teillä on hyödyntästä teidän olemassa olevaa kapasiteettia paremiin. Varmustekijasta, että justiin kuulin, että ukrainassa itse asiassa, niin siellä on ollut se heidän kantaverkonsa oli todella, silloin kuin vedää hyökkäisiin todella matalalla käyttöasteilla, mikä on ollut itse asiassa pelastus. Tämän suonan aikaan, koska heillä on saanut tavalla vaikka osaa sitä pimeänen, niin on saanut silti kerttävillä sähkökatkoille toki, mutta silti valoppuisymään päällä valta, kun asio tenki siinä aikana, koska sitä oli niin paljon sitä kapasiteettia käytettävissä, mutta kuullisi tavallaan millainen suun näkemys, miten tämä vertautuu Suomeet, mikä meidän se kapasiteettiin, minkä te pyritte, mitä korkeata kapasiteettiin, mä hän hääte yritettä pitää, että siellä ei olisi tyhjää, ja miten kaikkia keinoja siinä on muutoku rakentaa sitä uutta. Toivottakaa peli. Okaan tämän kohan lähtökohtaisesti pakkenetaan tällä ei silmukoidusti, eli tehdään tällaisia tietyllaisia renkaita, ja keskenen suunnittelun periaate on se, että mikä tahansa johto ei yksittäinen komponeetti, vikaantuu tai menetetään niin se järjestelmä kestää sen. Eli jos nyt vaikka yksi tämmöinen pohjoisetella suuntainen johto, johto vikaantuis, niin sitten se sähköjä kautuu nelä kaikille muille johtoille. Ja se on niin kuin se suunnittelun periaate ja mitä noudetaan meillä ja laajasti sitten muuallakin. Eli semmoista niin kun redundaa siitä hän järjestelmä, on rakennettu ikään kuin luontosesti vuosikymmentä aikana. Sitten se, että miten sitä kantaverkyn käyttöästä, niin sähän, jos on miettiä kantaverkkova, vaikka on kuin ydinvoimalaitoksen lähistöllä, niin ydinvoimalaitoksen lahaa korkeaa korkeaa tätä, niin kuin suttu huipun käyttöä aika melisee pahtaa. Perin täisesti ydinvoimalaitokset on aika lailla täyttä, ympäri vuodenpaat sitten ja tyttikin kesällä on kuin kauden revisiossa. Ja silloin kantaverkko, mikä on lähellä ydinvoimalaitoksen, tuohon hyvin korkealla käytöllä. Ja sitten taas jos ajatellaan ääriäsi merkki, oli sitten semmoinen alueet, jos Suomessa olisi vaikka päätämällä paljon autinkosähkentua tantoa, niin sielähän kantaverkko ei oikeastaan tarvittaisi talvelua. Ja yllä ei, että se vaihtelee tosi paljon se kantaverkkoin käyttöästä riippue siitä, että missä osassa sitä ollaan. Ja yleisesti tietysti uusutoväenärkeä osalta tällainen perinteinen teho miitotuseet, jos aina varaudutaan siihen huippu tehoin. Aika paaudenko sähköntaa ja tulle voimaa osalta, niin johtaa siihen, että se keskimääränen käyttöästä ja aika alhaiseksiin on verkosta. Mutta sitten miten sitä tietysti meillä on niin kuin intresseessä se, että kun rakennetaan johtoja uusiajohtaja tietysti olemassa ollaan vankikantaverkkoosalta, niin että saataisi kantaverkko mahdollisimman korkeelle käyttöästä, koska silloin siihen pystötä liittää enemmän ja se informiita rakennetaan, niin on sitten tehokkaassa käytössä. Ja siinä on niin kuin tiettyä toimenpiteitä, mitä me ollaan nyt tehty, just täitsestä ja tuotan ja kulutuksen lähelle toisian sijoittuminen on yksi sellainen teema. Toinen on sitten tällaiset niin kuin joustavat liitynnak, eli niin tämä ollaan nyt pyritetty edistää tietyissä tilanteissa voitaisiin tällaiset joustavaa liityntää, että jos onkin ruukkaa verkossa, niin sen sähkö saat ja rajoittaa ja siitä sitten joku kompeensaatioa esimerkiksi maksettaistalle tällä liittyenelle, joka niin kuin hyväksyötämmäisen joustava liittyen liitynnak. Siinä meillä on tietty haasteita nyt, että meillä olla oikein löydetty, löydetty tota valvovan viranomaisen kanssa semmoista toimivaa malleja, minkä kanssa voi taas niin kuin edetä tuotantoa. Ja sitten ehkä vielä sen mainit sen, että tota tämä verkon ihan mitottaminen niin kuin perinteihesti on noudatettu tällaisia vähän talvi, ja kesän mitotussaantaja tämmöistä niin kuin taattista mitotusta, mutta nyt viime vuosina ollaan siirtymässä yhä enemmän siihen, että verkkomitotetaan tämmöisen dynaamisen kuormitettavuuden mukaan. Eli kun on esimerkiksi tuulista, niin se tuuli tuuli tota jähdyttää voimajohtoja ja käytännösi tarkoitteet tuulisella saa olla sillä verkkola pystytään siirtää paljon enemmän kuin vaikka vaa kuumana kesäpäivänä kuin ei tuule. Ja nyt kun tämmöstä niin kuin dynaamisuutta, joka vaatii tietysti sitä, että tietojärjestelmät on kunnossa ja hommatoimiin, niin kuin digitaalisesti, niin kuin sitä pystytään ulos mittaan, niin sitten saadaan tietysti verkkostakisite enemmän enemmän irtiä silkokykyä enemmän. Pakka vielä kysyä noista, puhut niistä joustavista liittymistä, niin mielenkiintoinen, ohemmin on kuullut joskus, mutta en otto sen tietysti tapusta, mikä missä ne menee, mutta vielä ei ole siis yhtäkään niinkun käytössä, mutta aika pitkällä niin kuin suunnittelussa ja eskustelussa. Jos se konsetti on tosi mielenkiintoinen, mä nähdään siinä paljon potenttiaalia, mutta siinä on nyt tiettyjä semmoisiin riskejä, ehkä liittyen enemmän siihen yritystalouten ja tähän niin niitä me ei ole oikein löydetty semmoistoimimaa, pöymyömaa, mallia vielä vielä jotain voitaisiin sitten lähteä soveltaa. Mutta on myös aihe, mihin eivulla on säädäntömäitä kovasti kannustaa ja patistaakin, niin pymä osilla lailuattavaa sen, että tämäkin saadaan korjattua. Täällä on tämän tämän markkino-kosto-flexipiliti, mistä ollaan puhuttu niinkun tässä aikaisekin punessa. Kiitos. Tohon totaen liittyen pakko mainita, niin tuolla alankomaissa on sitten vielä aika suurkeetilanne, että on niin kuin sähkö verkan suhte, että siellä se karttaneet tai ihan punaaseltaisen suhteet, mihin voidaan liittää kulutusta tai tuotantoa. Ei käytännössä mihinkään näin nii. Se toimii tietyllä tavalla, tässä sellaisena niin kuin ehkä edellä kävijää ja niinku testilaboratorionan näin, että siellä on niin älyttömänisopaine, niitä tota on joisto ja saa, että siellä on niin kuin tyyliin tilanne, että jos se oli rakennettu kaupungin talonäin, niin sitten se neljä ensimmäistä vuotta näin niin se pööridiiseli generattoreilla, kun ei sähköä. Näin niin tottakai se on varmasti aika pieni, niin kuin käyttökooreen näin, mutta siis jokin luverku-kantaverkkoina niin yhtä lailla sähkö, niitä molempia tarvitaa, että niin kuin saahan sähköistä perille. Tästä tulee ehkä tähän, niin kuin kantaverkkoon, niin kuin se on vuomammattomuuteen, niin kuin yhteiskunus kehitot, se on aikaisemmiä, että siinä mielessä on tossa uus, Euroopo on niin tämmöinen kriipaketti julkastun kääräälleni, niin me tää kriipakitsitaan, niin kuin on vastaava, jossa mä hän itti, että Euroopan unijastaarvitaa on 7 miliöden jaoroin nyt viitastuvuuraan, kun on saakköverkkoihin ja koko Euroopas. Kun puimi lukemia, mietä tulee ja niinku semmisikut, kun kota me ei saakistymisen toki yhteydessä vastaavasti, siinä mielessä tahkiä, niin moilta huomamaan, kun kun kantaverkkoja ja saakköverkkoja, sitten ylipaa. Toista jostavuudesta molejää mielessä, ja kykymystä tässä täsyyteen, edessä kommenttialuksia, mutta jimes, tosiaan ehkä tässä meillä osittaa, niin kun se on haasteet, meillä on ajatella, että se uskulutus voi olla johtavampaa, kun digitte onkoa, että tota ketkuksista, mitä joutuu tosso, viime jaksassa, ei ole vielä julkaistuparmaa, että jaakse on, mutta on tulossa pikkujille ja jaksanii, puhuttiin myös siitä, ei paasta ihan niin hyvin lukemmin välttämättä, että tietyt kätty profilista, mielestä myös bety tuotan, että siitä on tällä hetkellä, se on niin haastava kustana, että näyttää siltä, jota siltä, että viikin isla kautta astella, toivotaan laitoksi, että ei lähdäkään sitä, mitä on puhuttu, että tuulebomia betylaitossa on hyvä yhten pari kovkenneta samaa ekstivaa tai vasta, ettei olla tosi toimii kokoa, että semmoimaa asettaa aika paljon, nyt sitten haastittaa siitä, että se on myös kantaperikolla, että jos me ei pystytäkään sitä kulutus, että sitten säätä mahdollisikseen suhteja, mutta tota. Tää on käydä niin kuin dynomminen, tää on myös tää nyt yhtenä, että siinä mielessä puhutaan, niin kuin isoista paljoista toimistikutte otteja, ja yritetä te pohtia, että mitä kymmenen vuoroista tapahtuu, niin ei mikään yletys, että sinun tapahtaisin sitten muuttuu, kola opittuu vähän uutta, mutta mikä voi kannattaa ja mikä ei. Se verran voi jälkeen kommentoida, että toihennut, jos tietysti se, että neresustmikkalla nähty joustavana, on ollut varmaan niin kuin pitkoin louhintaja, lämpi isot lämpökattirat, ne on neresustmikkalla helposareit joustamaan, ja mukaan myös niin kuin kaikille joustumarkkoinen, mutta se, mitä tiedän kemisti on pohjalta, niin se uran se, että vähän kemian teollisuuden uutisia, niin siellä on myös kyllä ihan tavallaan, tullut pöydellettämään joustoon, niin kuin vinterkeeksi asiaksi siellä, niin kuin kukaan ei suunnittelee enää uusia tehtaita, sillä ollaan, että ne ei yritä ottaista joustoon mukaan, mutta siellä tulla on tosiaan tämä teknista, lauldinen ongelma, että tehdä se on, niin kuin kaikkein kannattujimman silloin, kun se pyöriin 2017, mutta on siinä myös tällaisia prosessia hallintajuttuja, ja tällaisia prosessitsoonitella on alusta asti sitä, että ne on niin kuin ketterajaa, ylösi alas, jolloin se voisi mahdollistaa tämä jouston paremmin, kuin vannassa, että toivottavasti tämä tulee, mutta sen tietää nämä on kymmenen vuoden juttuja ja viidetoista vuoden juttuja nämä ennen kuin alkaa lyydellä läpi, ja siellä on teollisuudessa. Joo, tämä joustokysymys on tosi laaja, ja yksi niitä ihan keskeisimpiikysymysin, minkä parissa, että tässä nyt ollaan tehty tehty, että viime vuodet, että Suomella on niin kuin jos miettiin tätä tuotantopalettiin, niin Suomella on erityist kilpailu ja tuu uusutuväinärkeä tuotannossa, se ennen kaikkein maatuulivoimaan tuotannossa, joka sitten on niin kuin hyvin tiedetään niin luonteltaan säämukaan vaihtelevaa. Se, että meillä ollaan isomaa, täällä on paljon tilarakentaa uusutuväinärkeää, meillä on hyvä tuulioilosuhteet, vaikka meillä ei ole pitenkään Euroopan tai Maanman parhaat, mutta no silti hyvät. Meillä on edelleen mahdollista luvittaa, varsinkorketatullin voimaloita, jotka on siis myös tehokkaita. Kun teki myös maatuulivoimaan hyväksyttävyyskisuomessa, on ihan kohtuullisella tasolla verrattuna monen muuhomaaan. Suomalainen maatuulivoimaan oikeastaan koko Euroopan, yksi edulisimpiitapoja tuottaa sähköä, että kilpailaa pitkälti, eteläisen Euroopan aldinkovoimankaassa ja sen kustannustas on. Suomella ei ole tämmöstä samanlaista kilpailueet tuo oikeastaan, missä muussa sähkö tuotuntomuodossa. Se, että miten me pystytään mahdollisimman hyvin hyödyntää sitä meidän kilpailueetua, niin siinä onkin se tuhannenta ollaan paikka. Aika hyvin varmaan, niin kun tähän asti ollaan pärjetty, sillä nyt näyttää siltä, että 25 vuonna Suomestuleen koko Euroopahalvin sähkö, eli jotain on tehty oikein. Ja nyt sitten jos mietitään, että mistä sitä joustoosaadaan ja mistä toisaalta saadaan, niin kun lisää vakautta siihen tuotantoan, että sehän ei suinkaan järjestelmän järjestelmä tasolla se vaihtelevuus ei ole sama kuin yksittäisen maatuulivoimalaitoksen vaihtelevuus vaan maantieteellinen hajauttaminen on ihan keskeisöisö osassa, että Suomessa olisi tosi tärkeää saada sitä itä Suomen tulivoimarakentaminen alulle ja löydettyin niin kun ratkaisu siihen, miten puolustusvoimien ja sitten tulivoima kehittäjen tarpeet sovitetaan yhteen. Et tällä Suomenkin olisi hieno saada tulivoimaa lisää, mutta se voi olla aika haastava yhteydessä muista hyistä. Sitten meillä on tottakaan järjestelmässä paljon muutakin sähkötyötantoa, kun sitä tuulevoimaa ja sitä tulee ole myös jatkossa. Meillä on niin kuin paljon ydivoimaa järjestelmässä, meillä on vesivoimaa järjestelmässä. Sitten meillä on on CHP-ta ja tottakaan sitä uudenko voimakin näyttelemeillä meillä ei aikaisoroa, ja varsinkin tulevaisuudessa sen osuus tulee edelleen kasvoa. Sitten ihan keskeinen osa on itses nämä fingriti ulkomaan yhteydet että Suomi on tietyllä tapaat tällä Euroopan nurkassa, mutta meillä on aika hyvä tyhteydet ruotsiin ja viroon ja nyt hän me saati just valmiiksi tämä autoro-äin sinne pohjois ruotsiin sitä on ainakin 90-luvulta asti haaveiltu, että semmonen rakennetaan ja nyt se sitten on ollut tässä itses huomenna tulee että se on ollut tasankuukauden käytössä ja hyvin on pelannu ja sillä lailla kun ollaan osa tätä laajempaa markkinaa niin pystytään sitten viämään toisaalta sitä yli jämä sähköin sitten taas tuomaan kun meillä on sähköille tarvetta, että se on keskeinen osa. Sitten tarvitaan varastointia ja varastointihän etenee aika hianosti, ihan perinteinen akku sähkö varastointihä siinä on paljon, paljon niin kun hankkeita liikenteessä ja mekin ollaan tehty vaihan kahdotuhennemme kawa tiedestä akkuja liittymisopimuksia tähän Suomen sähköjärjestelmään niin ne tulee ole keskeinen osa tätä yhteleö ja ja sittää tietyllä ennen puhuttiin sektoriintakraatiosta ja kai siitä etenäkisaapuhuun niin ennen kaikkea sähköniä ja lämmöntuotannon sektoriintakraatiosta vaikka semmoinen isopotenttia oli meillä hän niinku kauka lämmöntuotanto sähköistyy tosi hurjaa vahtiaan nyt Suomessa ja siellä on paljon niin kun lämmöön varastointimahdollisuuksia tavalla niinku tätä ja ostamahdollisuutta ehkä niinku iso on panä yksittäisinä voin mainita tän tota onko se nyt sitten maailman suurin lämpö varasto, mitä tämä vantaalle rakennetaan jo kovaa tahtia niin puhutaan jo ihan tämmönteessä niin kun lämmän kausivarastoinnista et sieltä saadaan joustoon tähän järjestelmään Suomessa teollisuus on niin kun perinteisesti ollut aktiivinen siellä markkinalla ja nähdään ihan sähköperasin tarjouskäyristäkin et meillä on niin kun aika paljon joustoon kotitalaudet on aktiivisia myös joustamaan tällä pörsisi sähkö sopimuksia on tosi paljon ja nyt että hybridisopimuksia mitä on tullut viime vuonna elittäviime vuosina niin niitäkin on aika paljon et sieltäkin niinku sitä joustopotentea aliaa et se tavallaan vaikka jos sähköauto niäs tuukkala että auton latauksen yöllä sen siinä että se laittaa sen piiden jälkeen kun tulee töistä niin niin sehän on jos siis pysyntä joustoon ja tota edistää niinku tätä tätä yhtälöä ja tota mutta että sitten varmaan niinku tähän järjestelmäime ollaan niinku ehkä huolissaan ennen kaikkea siitä siitä sanotaanko kylmän jakson ja ja vähä tuulisen jakson sähköriittävyydestä ja ja markkina on tehokas hoitaan niinku suurimman osan tän sähköjärjestelmän tasapairottamishaasteista että paljon pystyy pystyy niinku löytään sellaisia ratkaisuja mitä varmaan niinku esineri suunnittelupäydällä ei löytäisi vaan vaan että se tulee sieltä sitten yksittäisestä yritysten innovativisuuden kautta mutta sitten jos on mietitään sellaisia ilmiöitä, jotka järjestelmässä toistuu hyvin harvojen mutta on kuitenkin mahdollisia eli aikaan panyt otetaan tämä tammikuu 24 tammikuun ensimmäinen toinen viikkoin ne oli kartohtohtaluvun kylimin jokso eli toistuu kerran 20-10 vuodessa tyyliin niin ei oikein nähtävissä että kukaan voisi rakentaa liiketoimintaa sellaisien keissii, mikä toistuu kerran 20-10 vuodessa tai kerran 10-10 vuodessa mutta sitten tän yhteiskunnan kuitenkin pitää selvitä niistä pilanteista mä en usko että se on hyväksyttävä, että meiltä loppuu sähkö, sähkö vaikka 10 vuoden väläin muutaman päivän ajaksi. Niin, että näihin tilanteisiin sitten kuitenkin olisi syytä suomessa varautua ja fingridoa ainut tämmöstä vähän niinku vakuutustyyppistä mekanismiisiin ja pitätään niinku sen sen eteenpääviämistä tärkein. Käytännössä siis puhutaan puhutaan siitä, että tavalla tai toisella rahoitetul mekanismilla niin niin rakennettaiseisi merkiksi tämmöstä motorivoimalaitus kapasiteettiin säävarmaa kapasiteettiin mekaullis sitten käytettävissä näissä niinku harvinaisesti tilanteissa sellaisena vähän niinku viimeisenä viimeisenä lukkonai, joka sitten takaisita sähkö riittövyyttä. Hyvä. Niin tää on se yksitotaan niin perus kysymys, mistä on monta vuotta niinku puhuttua ja ehkä vähän ollut sellaisen aika kärkkäitäkin mielipiteitä on suhte, että niinku miksei kukaan hoidattaa tätä sit vielä tohon, kun sanoa, että sähkautumistuukka näin niin varmaan kuulioilleen, niin tieremenä yllätyksenä tuotta kyllä me kaikki ollaan sähkautumiehiä tässä. Mutta vielä niinku haluisin frameotot eli tää on tämä dunkelfiltaisumisten niheno sanasille käyttä, niin mä olen käyttäiset termiä ja se on noin keskimäärin viisprosenttia vuoden niinku päivistä, kun se on suhitottakaisen vähän sellaista, että ne voit saattuu la perakanaan epäivät jolloin niinku aletaan syöden niin kuin kaikkea sitä varmaan voimakapasteettiin, mitä meillä on. Mutta nyt niinku minkko sulle haasteeksi kaikki valta, mitä on rahaatostekit tarpeeksi ei tuloputtamista, mutta tarpeeksi. Suunnitteelle meillä semmonen sähköntsieltojärjestelmä nimenomaan, joka kestää tämän kolmen päivän dunkelfiltaalteen vajan jakson. Joka on pyöris, niinku korkealla uusiutoprosentilla sanotaanko näin. Mitä sä tekistet? sanotaanko, että semmonen järjestelmä sinällään on olisi helposuunnitalle, jos ei tarvitse miettiin mitä se maksaa. Ja tota kuitenkin tosi elämässä niin meidän pitää aika paljon sitäkin miettiin. Ja siinä mielessä niinku uskon, että semmonen jos mä nyt lähtisin tästä itse sitä suunnitteelle, niin en varmaan päätys niinkään niinku universaaliin kustannusoptimiin. Ja ja koska siinä on niin monta muuttua ja siinä on just käytännössä kaikki sähkön käyttää tekee umia päätöksi ja omista lähtökohdistoa. Kaikki sähkö tuotte, että tekee umia päätöksi ja omista lähtökohdistoa. Ja sitten vielä sähkö varastointia lämmö varastointia ja kaikki tämä varastointia kapa sitä, että mitä tähän kokonaisuuteen liittyy. Etkö mä itse ajattelen niin, että se markkinapystyyn ja markkinapitäisanta suunnitelma mahdollisimman hyvää ja tehokasjärjestelmä. Mutta ei se markkinakai ihan kaikkiin voipaneja oli juuri tämä tällainen tilanne, mikä hyvin harvoitoistuu niin niihin kuitenkin tarvittaa sitten jotain jotain sellasta ikäikin markkina ulkopuolulta tuotua vakuutushenkistä rakkaisuu. Dunkel-Flauteen eli just tämä pitkä pylmäjä ja tuolatojaksus se on niin kuin se armaset tuunne tuinhaaste. Mutta se ei ole suinkaa ainoa, että viime vuosina meillä ollaan nähty usein sitä, että meillä itseis elokuussa on sähkö aika kortilla. Meillä on CHP kesähuollossa osa ydivoimalaitoksista pois meillä on vähän tuulta järjestelmästä ja meillä on ollut eli aika korkeatakin hintaja jonkin verran tiukkojakin tilanteita. Sitten joustokykyä järjestelmässä on niin kuin kesällä tosi vähän myös. Eli tällainen haaste voi tulla eteen myös muulloinkin kuin talvikaudella. Ja sitten semmoinen ehkä ihan ihan niin kuin vähän uuden tyyppinen haaste, mikä nyt tässä viime vuosina on tunnistettu. Niin liittyy siihen, että että kun usytuvaienergia ja ennen kaikkea tuulevoima osuus on kasvonun, niin isoks niistä järjestelmässä nyt on semmoinen reiluuhäksenkikavattia asennettuu kapasiteettiin kun talvehujuttu kulu tuossa 15-kikavattia siis oltamai. Ja välillä on sitten niin tilanteita, että se tuulevoimme tuotanto on hyvin matalalla. Ja sitten sen ennakoidaan lyhyä saadaan välissä nousevan hyvin korteilla, vaikka panollasta johonkin kuuteen kikavattiin tämmösi esimerkkeä on tuut viime vuosinto. Ja ja nyt jos tämmöinen tuuli rintamamikäsit tuomeen tulee, niin tuleekin ennustettu on myöhemmin, jossa myöhästyin vaikkapa vain puoltuntii. Niin yhtäkin meillä saattaa olla järjestelmässä useiden kikavattien vaihe. Et jostain tämmösi ennusten verheitä, niin markkina aika hyvin korjaa, koska on tietysti riski myös sähkö markkina osapuolelle, niillä ketkaa luvannut myydä sen tuulevoimman sähköperfiä, nyt se tuulisuus ei tukkaan, niin sieltä pystytään ainakin kuin markkina pystyy tästä isono sen hoitaan, mutta myös nää tilanteet voivat olla niin kuin hyvin vaiketa ennustaa ja arvaamattomia ja tämmöinen eteläkuvattu nopeasti käynnistyy hyvä motorvoimalaitus voisi olla aika tehokas ratkaisu myös turvaamaan, että näistikitilanteista sitten tai olisi vakuutus näihin kitilanteisiin muotoilla näin. Ei, olen ehkä se tarkjantava kysymysmäki, milläautaa keskryttelut mukaan tässä punkkerflautomainittujia ja tämmöisi tuli tärkeä asia kautta. Ja on samaa miet siitä, että meillä on markkina hajata hyvin pitkällisen 95 % saarapuudesta sähköja ja saakä edulista mutta sitten on tosiaan juomainen siimivitprotet ja saattalakkylman ja tuule ja sitten kuka jo kehalu hoitaan et tuntia niin tämmöisi tärkeä että mä avattavat tunnistymys tinkridissä, että tällä pitää jotakin tehdä ja mutta ehkä kysymys tähän liittyen mä miettimään pitää se mututuntumala, että tällä kuitenkin sitä vanhaa kappaset, jonka varan ala hiilivuomalaitoksia ja muuten vastaavaaset että oliko tällä sitten kuitenkin järkeväämpi yllä pitää varan voimalaitoksia tälläisiin vanha ja CHP-laitoksia, että johan te ehkä kuitenkin jouttuvahenee saakkatalle yleistyössä ja vastaavaasetiluulta. Onko tämä nyt mahtunut ja täysuit osme ennen järkevään pyöppanottani viissalvoimalaitoksia tai sitten voikattaisiin teotakin pio-pottaan, että vaikka tämä vastaavaisiin miten sä näyttänyt yhten onks eli makkin meikäli näkökulmasta kysymys Tää koko aiheppirihan tosi tiukkaan eivussa näyttöheli Suomi ei voi tehdä oikeastaan ihan sitä ismalleen, niin kun tai ei voida ihan vapaasti itse keksiä, että miten tämä ongelma ratkastaavaan, vaan tässä on ylättäväkin tiukat EU EU niin kuin reunaehtot ja niiden piirissä tavallaan pitää löytää se niin kuin tehokkaan ratkaisuja. Suome ongelmahan ei ole mitekään niin kuin unikki vaan oikeastaan kaikilla mailla, milla on niin kuin paljon uusultuvaa ja sitten suljettut toisaalta sitä suunnista tuotantoa, niin on niin kuin vähän samankalta asteita. CHP on niin kuin tällä hetkellä osiis on, sen merkitys siinä just kylmäntalvi päivän sähköriittövyydessä on on niin kuin keskeinen ja totta ehkä se mitä niin kuin nyt on hyvä pitää silmällä on just se, että lähteekö Suomesta edelleen poistuu poistuu niin kuin CHP kapasiteettiä vähän niin kuin liiankin ongelmaa ja täytyy kaas siihen sit jotenkin valtiovallan puuttua. Mutta nämä ongelmat on sillä lailla ehkä moninaisia ja tota sen tyyppisiin eli varsinkin yhtään tämä viimeksi kuvattu ongelma, missä oli tämä tulirintamma mikä vaatii semmoista niin kuin nopeita säätökykyä. Tää kesän ongelma, että seHP ei ole verkossa ja niiden käyttöön ongelmaa ja se ongelma, että se ongelma kestää semmoinen kaksotustuntii hyvinkin, jos nolla sitä lähdetään niin se ei niinku yksin varmastikkaan ole se ratkaisu. Mutta et voi olla olla osa tätä yhtään löykyllä. Joita, joita on joa pesti paha kysymyksi, kun pitää olla myös uusilpa vuosat puuttua. Meillä on sinne myös myöhä pitäisi jotain sillä vaikka kestää possilistö, että tällaisella haustella hetkellä käytössä, niin sitten ehkä on vähän helmoittujen raksella olamasta. Tivaa tämä. Kyllä, vielä voisin niin, kun se puhuitettavoisolla sitten niin kuin motori, faravoimaa sillä perästä, niin suuruslokkaa, montako kikavattia ajattelisesti monta, niin kuin mitä sipälysyvää olla. Kyllä, mä luulen, että se, se, mistä niin kuin kannattaa keskustella en mä missä mitään parkkaa luku ja osaa enkä voi heittää. Mutta et varmaan puhutaan ehkä siitä noin kikavatilua kastumilla. Meillä on niin kuin ollaan niin kuin oikeassa mitta mitta kaavas. Ja, mä tavallaan mietin, että kun se käsittääkseni kuitenkin tarves sille varakapasteetille niin kuin kasvaa vuosvuodelta, jos me jatketaan nykyistä maininkijä näe, että ja sitten siellä se ongelma tulee ehkä siitä näe, että niin kuin niiden ratkaisujan pitäisi jo teinkin ollaan niin kuin kilpaalutettu, joidenkin niin kuin neutralen ehdoin, että me sahaa varmasti tehokkaan juttu ja sitten kuitenkin se, että mikä on se tehokkairaatkaisu näin niin se vaittelee koko ajan näe, että niin kuin se ihan poissulettu ehkä tätä mietitänkisi siellä tota noin niin työ- ja elinkeinamministeriössä näin, mutta tällähtiisi niin kuin jollain liikkeelle tota nyt vaikka ei ku parisataamme kaattia niin kuin aluksi tosta noin parisataamme kaattia, joka tota mitä tapahtuu ja sitten tota ei ne okein tarvitaan lisäotetaan toinen näin ni tavalla, että kun mä jotenkin tuntuu, että monia ajattelee silleen näitä kaikki pitäisi niinku ratkaisesti silleen yhälä kertaa, että niin halutaan heti etikikavattisitä tehoa näin, mutta että lähtisi onstain liikkeelle näin niin mä luulet se voisi olla ehkä mä mietitään juulkista keskusteluja, mitä niinku politikotkin joutuu sietämään näin niin se voisi senkin puolestalla ehkä vähän niinku rauhtava merkki näin nii tavallaan se on ehkä tässä monia mietityttää tuolla turulla ja toreella näin, että niinku mikä kestää niin onks olla minkko tähän näin niinku tiedätköja mahdollisesti näyttä milla tästä aletaan niinku hillopalutuksia tekemään. En tiedä, mutta tämä ajatus, että sitä ikään kuin vaiheittaisesti tai pala kerrallaan niin hangkittaisin kulostaa ihan järkevältä. Ehkä selvyyden vuoksi voisi vielä todeta siis sen, että toisin kuin ehkä yleisesti luullaan tai joku saattaa luulen niin fingridhän ei niinku vastaa siitä että Suomessa riittää sähkö, että meillä on on toki niin kuin tällainen järjestelmä vastuu tästä sähkö järjestelmästä, mutta se liittyen enemmän siihen, ikään kuin järjestelmän tekniseen toimintaan ja siihen, että ne ne tota resurssit, mitä järjestelmässä on niin ne, ikään kuin yhteisopintoitaan järkevällä tavalla ja se järjestelmän niinku joka hetki hetki toimii toimii niinku fixusti. Mutta se, että onko meillä meillä niinku sähkö just tällaisen kylmän tuulottomontalvi päivän tarpeisiin ja kuinka paljon meillä on kapasiteettiin, ni se ei on niinku fingridhän käsissä vaan vaan siinä on sitten juuri mainittu työ- ja elinkeinoministeriö ja valtuivalta niinku keskeisysroolissa, että heillä on on sitten työkalut sää täställaista lain säädäntö, jolla jolla tällainen kapasiteetti järjestelys sitten saadaan saadaan voima. fingrid tottakait niinku tekee tekee niinku sähkö riittävyysanalyysiä ja perinteisesti ennen joka talveehän me tota myös kerrutaan siitä, että miltä tulevat alvi näyttää ja nyt ehkä sekki vielä selvyyden vuoksi on hyvä sanoa että että nyt hän tämä alkanut talvi niin onko i tekin verrattaa hyvä et meillä on tämä aurora lain sinne pohjoisruot sin valmistunut ja sen merkitys sähkö riittävyydellä Suomessa on on niinku tosi iso sähkö voisi sanoa että ydivoimalaitoksen verran voidaan tuoda tuoda sähkö kun meillä ei ole niinku omista takaa ja tilanne niinku nyt tänä vuonna ja alkan eno talvena ja ehkä ihan tässä niinku lähi tulevaisuudessa on ihan oko mutta että kun katsotaan just tätä tulevaisuuskuvaa mennään sinne 20 lupuloppua kohdejaa 30 lupun taitteeseen niin niin tämä sähkö riittävyydellä näkymä niinku heikkenee ja siinä mielessä kun me tiedätään että näiden ratkaisujen kehittäminen via aikaansa ja sitten ennen kaikkea kun pitäisi rakentakin jotain uutta niin niin sillä kipitä varata varata hyvinkin aikaan niin niin ei tässä sillä lailla kun tekaan aikaan niin kuin hukattavaksi tosi tosi tärkeää tai tosi ja nyt sitte tenee. Pakko vielä kyse näistä niinku joustoista ja nyt hä niinku heleen sähköverkaan ensimmäisenä tuonut tämmöisen niinku oman niisontoreisen markkinansa toimintaan niin onko miten te suhtaudut näihin niinku paikallisverkkoyhtiöiden tota heilleni teilleen heillähän on näin teidän kanssa sopimuksen tieten viin peritte niitä maksueen sitten heiltä mutta tota on minkälaisenä potentiella ensä näyttämään niinku paikallisverkkoyhtiöiden omat resermarkkinat teidän ryhmarkkyön lisäksi. Silloin puhuta ehkä enemmän niinku tästä siirtojen hallinnasta eli eli siitä että löydetään niinku tänne sanotaanko verkon verkon rajoitteisiin sopivaa sopivaa niinku paikallista joustukykyä ja se voi olla tuotanto tai kulutusta ja jos se mä nyt ihan väärin uista niin meillä ollaan helleen kanssa kyllä kimpassa tätä tätä kota joustomarkkinaa kehittämässä ja tota sillä ei ollaan mukaan etkymään luulen että tulevaisuudesta yhä enemmän tämmöstä niinku paikallistakin joustukyvyykyyttä joudutaan niinku varmistamaan ja tää liittyy oikeasta pitkälti myös siihen että mitä se meidän järjestelmä on muuttunut tai hyvä esimerkki jos mennään vähän syvämällä tähän ihan pääkaupukiseutuu niin jos miettiin sitä että missä oltiin muutaman vuos sitten niin tilanne oli se että pääkaupukin suunnilleen tuottisen verran sähköön vuodessa kun mitä kuluttiin ja varsinkin kylmänä talvi päivänä niin kun täällä on ollut paljon CHP yhteistua tontalaitoksiin niin pääkaupukin saattaa noilla jopa yli hylii äämmänen enkin tietyissä tapääkaupukiseutus puhutaan vähän laajemmentä tästä alueesta. No nyt täält on sitten suljettu fossiilisiin voittain esim. perustuvaa sähkötuotantoa mikä tietysti on hyvä asia meidän päästä on Romahtanui ja kivihiilen kieltola kikit tulee sitten 29 voimaa et se on vähän niin kun pakkokisuulkee eli tarkoittaa että sähkö ja pitää tuoda paljon enemmän no sitten jos se on jo niin kun ollut iso muutos tälle niin kun verkkolle mutta sitten samaan aikaan kun on suljettu sitä vaikallista tuotantoa niin lämmöntarviha ei oikeastaan muuttunut suuresti lämmäkpitä edelleen tuottaa ja nyt sitten sähkö on niin kun se hyökalu millä sitä lämpöä sitten tuotetaa eli ne on tullut tosi paljon uutta uutta sähköistä lämmöntuotantoa sähkökatiloita ja ja lämpöpumpu ja niin edelleen jollanka täyhtäly niin kun sitten verkon näkökulmastaan muuttunut aika lailla eli eli nyt pääkaupukin seutoonkin sitten aika voimakkaistikki alijäämänen alueen ja sähkö pitää tuoda sitten sitten muolta Suomesta sieltä ydinvoimalaitoksilta länseron niin kulta pohjammaltä ja välillä tuoda ihan pohjossurvatsista kiastiin ja tämän niin kun kuvaa hyvin sitä valtavaa muutos mitä tässä ihan muutamaan viime vuoden aikana on niin kun tapahtunut ja sitten verkon kannalta tätä vielä pitkä se niinku kiihdyttänyt se, että että tota tai oikeastaan niin kun tämä venäjän hyökkäylsota ukrainassa eli eli tota se, että veneltä ei tuu enää sähkö niin Suomi pärjää hyvin ilmaa sitä venäläistä sähköä mutta se tuli niin kuin verkon kannalta aika hyvää paikkaan tänne eteläisen päin Suomeen ja sitten toisaalta se on myös vaihduttanut tätä murrosta, että puun hintaha on noussua aika paljon osin sen takia, että että veneltä ei myöskään biomassaal sitten enää tuotu ei, joka sitten taas on vähentänyt seehopelaitosten käyttötunteja ja tavallaan niinku vahdittanut tätä sähköistymiskehitystä varsin lyhyessä ajassa ja kun mietitään, että tämä on nyt tapahtunut tässä tässä kevään 2022 jälkeen tämä niin kuin valtavan murros ja se voidaan voidaan rakentaminen oli se 17 vuotta, mitä aikaisemmin puhuttiin niin tämä on niinku tietuloinen haaste sitten meille joo, toiku voittosta strategisesta verkkosuunnittelustakin tosiaan vastaan on näin niin tota meneköistä nämä niinku kehittämis- suunnitelun nämä pitkään tähtäminen suunnitelmat näettää kuulostaa siltä tämän keskustelun perusteella näettä niinku nios pitänyt vetää kokona uusiksi pari vuodenvälleen näin onko se ihan niirradikaalisti kuitenkaan sitten mennyt, että onko isotlinjät meillä edelleen kohillaan vai vai vaihtuuko tosi paljon sitten se, että mihin tarvitaan niitä voimajohtaja muita ratkaisuvia. No, kymme sanois et isotlinjät on niinku aikana kohillaan, että pohjoisesta etelää pitää rakentaa ja tota ja ulkamaan yhteyksessä pitää vahvistaa ja niiden edelleen. Mutta sitten tässä on ollut näitä ilmiöitä, mitä on ollut tosi vaikea tai oikeastaan voisi sanoa mahdollut on ennakoida. Et ensin tietysti oli korona, oli semmoinen iso ilmiö myös sähkö markkinoilla itse vaikutti sitten tämä tota venajan alottomasota ei usattu sitä ennakoida, eikä tai nuotata kovimodemoukaa ja sitten kyllä tämä tekoäly buumininen niin tota ja siitä niinku seurannot sitten tämä datakeskus buumininen ehkä se on myös pääsy jonkin verran ylättää, että et jos mietti, että fingrid on nyt saanut noin 70 kekavatteen, että oli tymiskyselyä ne oli siis tämmöisi hyvin alkuvaiheen alkuvaiheen indikatiivisi kyselyä ja ollaan vielä hyvin kaukana investointepäätöksestä ja vain niinku muuta osa niistä hankkeista silti lopulta etenee toteutukseen niin sitten settämästä kyllä kikavateista on noin puolet on datakeskuksiin niin sitten saa vähän sitä mittakaavaa ja niit oikeastaan nyt lehdistä voi lukeaa oikeastaan viikottaa, kun tulee usea datakeskus hankkeita myös ylki suuteen niin kyllä tämä tahti on nyt tällä hetkellä tosi kova niinku sillä sektorilla joo no nyt koota tiida datakeskukset puheeksi näin nii pun on pakko kysyä riittääköishoummissa sähkö datakeskuksiille jos miettiin sitä, niinkä takia datakeskukset tulee Suomeen niin siinä on niin se on juuri tämä sähköin saatavuusia keskiössä verkon liittämiskapasiteetin saatavuuseseet meillä on puhdasta ja edullista sähköin. Ei tänne tulis datakeskus investoreja, jos näyttää siltä että Suomessa tällainen keskipitkän aikavallinta pitkän aikavallin sähköihin tänä kymäolisi olisi oikein niinku orkea tai et meillä ei olista tekilöpälo kykyä kymmä itse ajattelen niin että nämä toimijat itse ajattelavat niin että että tämä Suomi on jatkossa kihoukut tällaista kohde heille mutta jotta tämä niinku toimii tämä yhtä löön niin niin on tosi tärkeää että meillä on jatkossakin edellytyksiä ja mahdollisuuksia rakentaa sit lisää puhdasta sähkö tuotantoa eli eli tota tyybilisestihan tällainen isoteollinen investointimität datakeskukki on niin varmistaa sisällä sähköin saatavuuttaa esimerkiksi näy pps-opimuksilla ja kun he tulee Suomeen niin he sitten ikään kuin saa liikkeelle taas sit niin tuotantopuoleen investointeja joo menhä on paikea katsos ne viimeinen voidaan pärkästä että missä missä meillä voi olla yhdessä onni että on siinä mikä vaatte datakeskukseen ja vastaavasti ja tuulivoimaa varmistaraa kenettä muihin kertusti lisää mutta mutta tässä palataan takaisin siihen niinku semmoiselle niinku myös mikä meillä tässä puurkaisissa on yksi avanteen maas ja tehokkuin ja niinku järjestämit taas on niinku edullisuuspitää mitä voidaan niinku Suomensa muunut sitä meillä on niinku meillä on ylisin saakka miten me vedetään yllät semmois on tulava tuossa edullisinta me tulee tuotantoa ja se kulutusti lisää niitä on hyvä kysymys ja siinä meillä niinku toon joustomarkkina meikannasti jonkun jonkun tyneen vaikka sitten siihen niille tunneille jotka markkinat etälikillä kiinosta niin niinku tuotan muunut sitä hyvin tarkeita onkin yli mainsi tossa että se ei ole kinkriidin vasia tästä tästä huolettiin liikkaa mutta ne ruktein tästä kolla asendut ja näin jossakin joskin märi kaikki ollaan puhuta asiasta mihin vaatulaa esiveen ja eri vaihtaja ylisin 25-15 vuota taas on sitten hyvin lähella tulavaa tuutessa vissa ollaan ja kun teidän investaatiin päätöksiin 2-3 vuotaan sitten mitä voimassa ettei siinä mielessä tarkeita kysymyksiä niinku nyt on toon että viime aikana siihen tosiaan että niinku eivät niis ettei investoonit sitten ei ole lähtönykkää liikkeellä sama tavalla kuin ajateltiin ja sinä taustallaan monia tekinisiä ja taloudellisia kysymyksi ni mitkä ehkä samaa pielemyisi että arvita suhteeta että mitä se voi rakentua mutta ja monia monia monia kesemisellä ja ollaan hyvä sitä ja viin joo oikeastaan vielä ihan kun mikkopuhut paljon noista niinku rajasiatojyhteyksistä eli niinku maitevälisistä yhteyksistä ja tienetään tolunu tuossa entzo-e toiminnassa mukana ja varmasti seurat tota hyvin paljon nein mun mielestä viime aikana ehkä alus tuossa niinku suuntausta siihen että niinku maatvetään enemmän kotiimpäin että niinku puhutaan siitä että niinku ei enää rakennettais noita maitevälisiä yhteyksia tavalla ajatella vaan sitä omaa etua näyttä emme voja tonne rakentaa siirto yhteyttä kun meillä noin se sähköihin ja niin pois päin näin niin miten näyttä onko tää niinku tosiaan muuttuun tohon suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja onko tää niin iso ongelma tälle niinku EU-tasolla kun mitä se ja EU-tisotikoista voisi kuvitella. -Kiil varmasti on niin että niinku liikehdin tämä tähän suuntaan on tapahtunut tässä oikeastaan ihan sanotaan viimeisen kolme viide vuoden aikana että tämmöinen vähän niinku kansallis mielinen politiikka on aika monessamassa ollut nousussa ja se on niinku sähköirestämän näkökulmasta välillä sitten tarkoittanut sitä että että orajat kiinni tyyppistä tyyppistä ajatteluu ja jonkin verran tottakai Euroopassa niin kuin näitä näitä maide välisi yhteyksiä edelleenkin rakennetaan mutta jotenkin nyt niinku aika monessamassa näkyy sitä sitä että vedetään niinku happeisen sen suhteja. Ite ite kyllä vahvastaja ajattelen ja ajattelen että se on Suomen etu et kun mekin ollaan nyt tosiaan nihän tällä Euroopan nurukassa sekä niinku maantietellisesti että sähköisesti että nää niinku nää rajoisirto yhteydet on meille tosi tärkeitä ja se yhteinen Eurooppola ja sähköisisemarkkina on niinku meille ollut tosi tosiaan tärkeä tärkeä jos miettiin sitä hyötyy minkä Suomi on saanut vaikka pää olemalla osa osa niinku tätä alunperipohjoismaast sähkö-markkinaan niin ja varmasti lasketaan niinku useissa miljardeissa tai kyllä miljardeissa ja ollaan tuotuvua Suomihan toisiin parhaimillaan yli 80 % meillä käytetys sähköistä. Yhteys markkina avulla. Me ollaan pitkässä juoksissa tosi paljon hyödytty tästä markkinasta. Vaikka näitä rajasirtoyhteeksi ja vahvistettaisi edelleen, meillä on kilpailueet, kun puhtaan sähköinen tuotannosta on sellainen, että ei siitä häviä, vaikka oletaisiin vieläkin tiiviin minä kiinni markkinassa. Jos miettiin, että Eurooppani kilpailee yhdysvaltoja ja kiinaa vasten, niin kyllä me yksin ollaan aika pieniä, että meidän pitäisi uhaltaan yhteihin tällä mantereilla. Siinä tämä yhteinen energiä järjestelmä on kyllähän keskiössä, ja sen kilpailukkyyn tietuloilla sellainen. Mä oon kyllä niin samaan meitä tuosta, kun ollaan voi koska se on uusituvan energiä järjestelmän perusta, pitäisi olla se, että se olisi mahdollisimman isoilla rajaehteyksellä projattuksi. Se on se, että vaikka yleensä viedään viroon se tuhat megavattia, langat milteen unasina, mutta se ei ole lakun päivinä niisi saattaa sieltä tuollassa pelastavaa, avrikavoimammeille, että täällä pysyy lamppupäällä. Mä oon se myös, että auttaa investointipäätöksiä niin, että näihin tuulevoimaloihin saada niitä lisää tänne, jos me halutaan mitä paremmat siirtyä, että ne ei laun tältä pois ja kumestua hienoa, että meidän ennen tiedä voi sanoa vertaisportkasti, kun ei ole valtavan kokoinen, mutta reintivainen energi-europpalainen portkasti, että nähän aloitetamisen loppuausprojektin, että he vettäätään sieltokaa pelinton rapagon taakse, koko nämä siinä muun mielestä niinku idea siinä, että antaa muun mielestä niinku mahtava, niinkin kokella suunnitella asiaa. Toi on, mutta koulut tohon tuo viroitte, ettei yhti kuuntut tahtua pohaismainen verkköyhti, ja fingriin on analytaisessa rapotis-antelikamikolot päällemäisen mielessä, mutta joneistinti virostaa niinku ehkä se virta siirtyä myös vähän toinekisuuttaa, tai tulevaisuolko tietonamikko tästä. Ymmärsi oikein mä luin oikein, että se puljaa aika voimaa, lisääntyä tuolla me ettelemän autkaisessa, en väärä sillä niin paljon alikeihtynyt, ja pysä markkeinen hupeetta, että todennäköisesti tuolla vaikutessa myös niinku liikin paljon myös tohonisuuntaista. Sähkö on tuossa? Joo, toki. Alta ja markkeina kehittyy koko ajan, sinne on jo yhtä aurinkin voimaa rakennettua, joka paljon liettuas varkikiotosi paljon, ja virankiotuloja. Ja mun mielestä nyt jo ehkä parina edellisenä kesänä me ollaan nähty sitä, että se valtti on autonko sähkö tuotanto painaa meilläkin sitten niinku hintaa alaspäyltkesaa aikana. Ja jänä kyllä siinä siihen, että sitten perinteisesti viran pyhteys, niin on ollut ollut niinku juuri kylmän talvepäivän semmonen tota lisä tähän Suomejärjestelämää. Eli siellä on pystytty sitten, joskin aika korkeilla hinnalla, mutta kuitenkin niin on pystytty saamaan sähköisillä, kun meillä on niinku tämmöstä niukkuutta talvella, ja virossakin itse asiassa tämmöiset kapasiteet tiedestälytyyuri, juuri parhaillaan siellä etenee ja uskon, että jatkossakin virostaa virostaa niinku THD kyllä niinku löytyy. Fingritillähän on nyt niinku tosiaan tämä auroralainpuli tuli nyt valmiiksi tässä ja tota sitä tehtiin tehtiin pitkään. Ja nyt meillä on niin kuin kolme uutta tämmöstä ulkomaa yhteyttä suunnittalussa ja harkinnassa ja näillä kaikille kolmella on itse asiassa just hiljattain myännötyt tämmöinen Euroopan unionin yhteisen edun hankkeenstatus, mikä tarkoittaa sitä, että EU on katsonut että paitsi, että ne on tärkeitä hankkeita Suomelleja ja ruotsille ja virolle niin ne on niinku kokotan EU- ilmastöön erkiapolitiikan kannalta relevantteja tärkeitä hankkeita. Eli meillä on nyt sinne pohjoisruot siihen suunnitellaan auroralain kakkosta, tällaiset tämmöinen perinteinen vaihtusähköyhteys. Sitten suunnitellaan tuonne eski ruotsiin tuosta rauman seurulta pennoskan polmosta, se tulisi varmaan korvaan sitten että pennoskan ykkösen, mikä on meidän kaikista vanhine tota merikaapeli jalkaa tulee käyttöikässä päähän sitten jos 30 vuoden aikana. Ja sitten meillä on vironsuuttaa tosiaan estinikolmainen on on myös suunnittelu käydellä sitten vironkantavärkköyhtiö elärinnin kanssa. Nämä on tosi pitki hankkeita kaikki eli toteutuminen on aika sintaan siellä 30-luun puolivälin tietämissä. Mutta näitä edistetään ja näillä on nyt tosiaan EU-statussatu, joka niinku nostaa niiden painoarvoja. Mahdollista on myös sen että me pistetään hankkeen EU-tuken näillä näille tota hankkeille. Tällä aurora-alain yhteydellä mikä nyt valmistuu niin sillä hämmö saatiin kaikkinen tässä emmanen 130 miljoonaa EU-tuken, mikä on niinku suomeen hyvin nuukumattava EU-tukisumma. Yksi nopeukisimus aurolla ne piitteen vaan fila tähän otas me voidaan voidaan vuotemminen ja petyveräkkoa ja muunkin vasta. Meillä ei ehkä aika aika arvita tässä, mutta otossa samassa on pohdittu sitä että mikä on se, mikä on se, mikä on semmoinen sähköintä vaikutu mikä on voida olla. Koska siellä on pohruotsissa, hintaa on pitkä hyvin aalaisten ja otaks sitten tehteydellä tällaisiin arvita, onko törömänettimisi vastaviin arvioita. Mitä niinku lähit tulevaisuuteissa voi olla, toki meillä nyt se kulutus sitten kasvaa taas hyvin nopeasti että aika nyt yhden aikaisiksi jää. Mutta onko otko törömänettä tällaisiin arvioihin siitä? No no tota silloin kun sitä on hanketta on yli päätään laskettu sen hyötyjä niin silloin tottakai ollaan arvioitu sitä. Ja se mekanismihan menee tosiaan niin että pohruotsissa siellä SE-yktaryösalueella on perinteisesti edulista sähköä siellä on vesivoimaa ja tuulivoimaa. Ja sitä myöten niin kuin tällä aurora-alainilla on Suomen hintaa laskeva vaikutus ja myös tietyllä tapaa niin kuin hinta vaihtoa jonkin verran vakauttava vaikutus. Ja nyt kun tämä yhteys on ollut käytössä kohta kuukauden niin ollaan myös nähty aika paljon sitä että pohjoisruotsista tuoda on sähköön Suomeen ja sitten sähkö viedään Suomen verkollevi etelään. Ja sitten näillä fennoskaan yhteyksillä viedäänkin sinne tukolman pohjoispuolelle Suomesta sähköä. Eli tietyllä tapaa tapahtuu tämmöstä niin kuin suhtuu läpisiirto. Eli paitsettä se yhteys laskee laskee siis Suomen sähkö hintaan niin tämä ilmiö myös tarkoittaa sitä että se ruotsalainen sähkö tietyllä tapaa kulkee Suomen kautta sinne kesken ruotsiin. Ja laskee sitten siellä ruot, kesken ruotsista sähkö hintaan ja tälläitää tämä kokonaisuus sitten toimiin. Tää ei voi olla korostamatta sitä että se auroraulaa niin merkitys voimitusvarmuudelle on myös hyvin niin kuin keskeinen. Siä perjattessa saa sen kahdeksiensä taamme kalattia lisää tällaista säävarmaa tuotantoa tähän Suomen kiel yhteystä. Ja hyvä, mainittiin että tämä pitäis EU-sa puhaltaa yhteiseen hiileinen ja mainitsit tossa että auroraulaa ainissa on tehty se tavallaan kannattavuus laskelma. Näin niin tota onkin nostaissee että onko EU-sa millaiset niin kuin muuskelet sitten puuttua tähän näitä jos joku siirto yhteys kahdemaan välillä on niin kuin todella kannattava. Koko EU-un kannalta näin mutta se toinen maa ajattelen ainoista on omaa etuaan tai sanotaat se ajattelen yhtään mitään ja se vaan sanoa että ei tuu nyt tätä johtoa. Näin niin onko mitään keinoa niin kuin pakottaista johtoa. Pakottamina on hyvin paikeita sanotaanko niin että ei toinen kantavirkköyhtiö tai komissio ei varmastikkaa voimennä rakentamaan. Sitä johtoa sellaiseen maahan mikä sitä ei niin kuin haluaa. Mutta tottakaan niinku tietyllä sitä insentiiviä voidaan luoda ja nyt itse asiassa kuin mainittiin tämä kriits package mikä on siis komissioon aloita tuli tässä aiemmin tällä viikolla. Siinäkin pyritään nyt ikään kuin tiivistää tätä Euroopalaista verkkohuunnittelua ja korostetaan juuri näiden maiden välisten yhteyksen merkitystä. Mutta ehkä se kaikista keskeisin työkalu mikä meikä sita komissiolla on käytettävissä niin on on tuota tämä rahoitus tällä hankkeelle. Eli on tämmönen Connecting Europe-päsilliti verkkojen Euroopataita aloista Suomen kielinen termi mitä käytetään. Ja nyt on suunnitelmissa että tämä pottimita mitä siihen on varattumainen muistaneet miljardia. Mutta se on tarkoitus niinku viisin kertaistaa tässä rahavalla. Jäksemmin jäksemmin jäksemmin jäksemassa felanopakaus nyt oli viisti kuin juuri tämä potti on se millä pystytään sitten luomaan sitä intentiivien rakentaa näitä haja siirto yhteyksiä. Joo jos se ei ole muuta kysymyksiä mieleen näin niin tota mä luulla että mä laitan pikkujilla olla loppusuoralla. Tuleikon Mikko Sulla vielä mieleen jotain terveisiä mitä olla lähtää jonkin totaani esimerkiksi päättä ilme. Eikä tässä mä luulet että tässä nyt vojat se tyhennetty ja aika lailla että voi olla että tältä erää on parempi olla hiljaa. Joo eiköhemme olla tässä kyllä niinku kerrotto heille näemme ihan perusperiaatten, mistä mä oltiin yllättävänkin tai ei nyt yllättävänkin samaa mieltä näin että niinku markkinaehtoisesti ja sitten kuitenkin se että koita tai eus, niin sitten vetää sitä yhtäkäyttä näin niin. Iso Kiitos Mikko, että tuli tähän meidän podcastiin ja ei muuta kuin toivotetaan nyt kohta viikolloppu alkaa näin niin tota oikein hyvää joulukkuista viikolloppuosin nei. Sen pian nyt kantan verko rakentamiseen ja vaikuttamiseen. Kiitos paljon oli kiva alla mukana. Kiitos, ciao Kiitos.