Kuuleeko Pohjola? Ruotsissa bisnestä tehdään ihmiset edellä

D&A Business - Uuden työn ääniä. Heissä on allihuppa. Pohjoismaat ovat suomalaisille yrityksille tärkeitä markkinaalueita ja kauppakumpaneita. Monikat soensimäiseksi napurimaihin kun harkitse liiketoimina laajentamista kotimaa ulkopuolelle. Mitä kaikkea yritysten olisi hyvä tietää eri pohjoismaissa toimimisesta? Johdetaan kun viestitäänkö tai rekrytoidaan kun pohjalan eri puolilla eri tavoilla. Miten toimintaan säädellä eri maissa? Entä millaiset joustavan työn käytännötovat missäkin yleisiä? Kuntelit D&A Businessin tuottamaan podcast sarjaa, jossa tutustumme siihen millaisesta pohjoismaissa on tehdä bisneistä. Tässä jaksossa keskitymme rakkaisein lähinaapurimeja perinteikkää sen kilpakumpanimerootsiin. Pysy kuulolla, pohjoilla kutsuu. Kunnalis alan kehittämissä äätötyöt eetti tänä vuonna kyselyyn, ja sen mukaan yli puolet suomalaisesta pitää ruotsuja Suomen tärkeimpänä yhteistyökumpanina. Ja samaan aikaan yli puolet suomalaisestaan yhtä mielestä siitä, että Suomalaiset ovat kategiallisia ruotsalaisille, koska ruotsuinen menestyä elämän eri aloilla. Tutkimustulokset kuvastaa aika hyvin sitä viharakkaus suhdetta, joka meillä napurimaahan me on. Toisaalta tunnetaa aitoa ja arvostavaa kumpanuutta ruotsin kanssa, toisaalta pikkuisen kadehditaan ruotsia sen menestyksestä. Tänään keskustelemme siitä, millaisia yllätyksiä ruotsissa työskentely ja bisneksen tekeminen saattaa tuoda tullessaar. Onko asioita, joihin erityisesti kannattaa varautua? Ja miten asiat sille lopulta käytännössä hoituvat? Minun nimenio sallamari muhonen. Keskustelijoina meillä on etäyhteydellä tukholmasta ruotsissa solitan liiketoimintaan aikanaan käynnistä petronella posti. Sekä bisnesfinlandilla neuvonanteena toimeen vilmarissaan ja tervetuloa petronella. Kiitoksia tosi kiva olla, että tämä lähyvää huomenta. Ja tervetuloa vilmaa. Kiitos paljon mukavaalla mukana. Petronella, säät asun jo 4-12 vuotta ruotsissa. Kerrotko mikä suudt Alonperin veisin ne töihin? Mutta ihan tällä perinteisesti hethantattiin. Soli tällainen firma, joka tekee deittävää warehausin ja be. Tekee toivottavasti dataan yhteydessä ja parissa. Mun tarkoitus oli olla tuukolvassa 6 kuukautta. Se jälkeen perustaa tämä firma Helsinki 3 kuukauden jälkeen. Tuukolmaveimmun sydämmän siis kaupunkin ei mikä mies. Ja tuota vähätinneet mä elähdekään niinkään et mä jääkin tänne. Ja siitä se lähti. Soli tähän on kasvava Alonperin Suomalainen tai alunperin tanperelainen ohjelmistofirma. Vastaa siellä myynnistää markkinoista. Mimusta bisneistä solitatekee nyt siellä ruotsissa. Mä lähtiin tähän niin sanottuus. Soliitan kansainvälistymiseen ja suomerajien ulkopuolelle. Oikeastaan kahdesta maasta yhtään aikaa. Mä olivat miettiin siihen, että ruotsin toimintaa pystyttämään liiketoimintöä ruotsin. Ja sitten meillä oli sama aikaan niin tallinnan toimistoavattiin. Ja tuota ruotsissa me lähdettiin vahvasti data palveluiden ympärillä. Korokentaasta tarjoaman, koska se näytty olevan osa-alue, mitä oli pikkaisen vanhan aikainen. Kielpailuullisesti. Mä lähdettiin sillä kuemalla, mutta nyt teetys teetys. Meitä on jo tällaista 120 ruotsissa. Tämä on viimeisellä nopeasti 27.10. Mä olen tänne kolme vuotta kerjattisella. Se on tehty toitöitä ja nyt meillä on tietysti alkaaan. Alkaa meidänkin palveluvalikoja. Mä näyttää vähän samalta kuin suomessa. Tolaan laajennettu aika paljon. Se oli tosi tiivispakettiä hyvin niissä. Tuossa me jääntää tarjoama, jotta me päästään ekspertina ja kohdennettoste. Kun sen markkinaan sisään? Sun reitti suomesta ruotsiin. Silloin, joskus kymmeniisen vuotta sitten oli opiskelujentakia. Opiskelit lundissa eteläruotsissa. Se jälkeen käynyt köypen haiminassa ja luontoossa. Mutta nyt jälleen ruotsissa. Mikä suutsa palaamaan ja jäämään ruotsiin? Se on ehkä ollut voneen asian summa. Mutta ruotsia on aina tunnut tosi saavattavallaan. Kodilta, että suureen sellaisia eroja ei jos suomeen. Sen on toisaaltaan lähellä ja tietenkin tukeu maailmalla. Mä niin kuin tällä hetkellä asun, onko itenkipohjoismaajen suurin kaupunkiettää. Löytyy siinä mielessä, mielenkiintoisella mahdollisuuksia. Määrkissä on tosi mukaan kaupunkia asua. Vismisfinländin leivissä on ollut nyt 2 vuotta. Siihen lähde tehtävä on tukea ruotsissa, joo toimivia ja sinne suuntaan via suomalaisuurityksiä. Mitä sen on? Onko joku toimijalla erityisesti edustettuna? Nieten yritystä joita neuvotteparissa? Se varmaan riippuu myös vähän, mitä markkin akatsotaan, että ruotsissa. Mielessä on varmasti erikoinen tilanne, koska ruotsia Suomi on, kun esimerkiksi rakenteelta on hyvin samanlaisia. Markkinoita meille tulee aika laaja-askaa, erilaisia yrityksiä, mutta löytyy paljon esimerkiksi teki puolen yrityksiä, etenkin Suomesta suomesta ruotsiaan, että kyse on tämä, löytyy tällä terveystechnologiaa, on jonkin verran kliin tekeenergia. Tosi laajaskaalla sanoisin, että meillä ruotsissa näkyy. Petronella palataan vähän tähän ohjelmistotoimiela, jolla solitatoimiin. Kun helposti hän ajatella, että koodaritti ja ohjelmointio-universaalia olidaisi sitten piilaksossa pitäjän mäillä, ja että nää omarotunsa ihmisiä. Miten näyttää? Onko näitä kansallisia eroja? Kyllä on tietysti kansallisia eroja löytyy toiminta malleista ja niin jäi edellään, että sanotaan, jos on pheitaan koodaamaan, niin se koodit kieli varmaan näyttää samoltollissa, missä taansa, mutta kyllä toiminta, tavaa on erilaiset ja se millä tavalla esimerkiksi tämä projekteihin lähdetään ja kuinka paljon esimerkiksi, niin kaikki tietää ruotsissa diskuteerataan ja muun bersoihan sairaan hyvä juttu, että näin tehdään, koska silloin organisaatio yleensä on valmiin piottava vasta muutoksen Kuin tässä esitellä jälki- ja tein sekintoimmi, mutta sitä tyoilla aika tarkkaan, kun porkannaa ymmärtää, miten kuluttaa ja käytöity, ja se loppukäyttä, että mininkälaainen kokemus hänellä tulee siitä lopputuotteesta, olisi sitte dataa, aplika-atiota, joku ohjelmiston päätkä tai muuta, mutta sen tosi tärkeää ymmärtää ihmisten käyttöityminen eri markkinoilla. Ihmisten käyttöitymisestä eri markkinoilla nimenomaan halutaan tässä podcastissa puhua, ja hyvä kun nostit, ikään kuin kisan pöydälle tuomitämme suomalaiset yleensä aina mietitään, että se diskuteeraus ruotsalaisten tapa toimia, kliisheja, stereotyimpi vai ei, onko tämä diskuteeraamisen kulttuuritottavaitarua? Jos mä olin saa tästä aloittaa, niin mun mielessä on kyllä ihan totta. Ja kyllä se mun suomalaiset kollega tuomas kanssilla on vuonna 2017-tois-koalotetti, ja mä käytiin myyntipalavärässä ja muissa, niin myyntysyklitton ja simeergi-sirveen paljon pitempiä sen takia, koska siihen pitää siihen aikaises vaiheessa pitää sitoottaa aika paljon ihmisiä, jotta se myyntit tulee, tai kautta pystytään tekemään ja päätos pystytään tekemään. Ja se menee mun mielestä läpi ikkynllä kokoruaatsalaisen kulttuurin, ettei joille yhtä ihmisten, joka vaan päättää, voidaan olla niin kuin päätöksen kalleillaan, mutta sitten vahvistetaan tämä päätös eri tasoilla organisaatiot ja ympäriinsä, niin et siihen on ollaan saatuun konsensus ja hyväksyntä. Mitä situ on, maat, Wilmaa, miten tämä diskuteeraamisen kulttuurin näkyy päätöksen teossa muuten, tai vaikka esim. alastroolissa? Niin on sanoisin, että jos näin kuin Petronella kuvaas, että päätöksen teko prosessit on heidän pidenpia, mutta siinä on joista valan se, että välillä diskuteeraus nähdään ehkä vähän negatiivisessä valossa Suomessa, keskustelussa tai että sä otelaisi laitena vaa juttelee, eikä semmoinen aikaisekse, mutta siinä on sitten se järveen hyvä kuoli siinä, että se sitouttaa, tuossa on kaikki mukaan, että sitten kun ollaan tehtyisi päätös, niin kun koko tiimi mukana ja sitten oikeasti mennään eikä enää mietitejä, tuoda siinä vaiheessa, mitä vasta arku menty, ja mikä tahansa se päätös oli, kun on, että se on tietenkin hyvä positiivista, ja se tietenkin kytkeytyy osittain, että se ruotsa laitsee yrityskulttuurin, sekä johtamis-pilosofiaan, jos näin voi sanoa, eli johtajat halua, tämä johtamistu yli on se, että halutaan ottaa kaikki mukana, ja haluan kuunnella sitä tiimiä olla läsnä, ja sen niin kuin tottakaan jo varmaan, niin kuin yksi niin kuin asia sen diskuteeraoskuuttuurin takana myös. Kyllä, tuosta konsinsus-hakuisuudesta puhutaan toisen asellasena, innäko ole tuksen, tai ehkä stereotypienä suomalaisten mielessä verrattuna tähän meidän omaa. Mimmoisissa tilanteissa teotte ole, että jos se tämä ruotsa laistin keskustelevaan pitääpaa, ja ehkä suomalainen suorruus on joutunut törmäyskurssille. Sanotaan näin, että taas yllätyksiä tästä, niin kuin uran varreilta, niin on ollut semmosia kuin ruotsalaisin tosiaan, kun ne osallistuu suurella porukalla palaveriin ja kuuntelee, ja keskusteleja sen palaverin aikana kysövä kysymyksiä yleensä palaverista lähtiessä, niin on ihan sairaan hyvä fiilis. Jessä toivon, että olipas mukavaa, tosi kiivon palaveria niiden, ja tässä oli meidän optimistiset suomalaiset, spellisialistitä myynti, porukat oli nyt tuli kauppakot ensinvälisen palaveriin jälkeenä, ja se pitää muistaa, että ruotsalaisit osaasillä ja kauuniistissa noin eikii, että vaikka on hyvä fiilis palaveriin jälkeen, niin se ei tarkoittaa sitä, että kauppaan gloosat ollenkaan. Toinen on tietysti just tämä viestintä kulttuur esimerkiksi projektinaikana, että meidän asiakkaat arvostaa kovasti sitä, että konsulti tekee tekeä töitä, niin aktiivisesti vien asioita eteenpäin ja proaktiivisesti nostaa kissoja pöydälle, ja niin edelleen, että meillä on sellaisia juttuja tulokkaan, että semmoinen pitkään lisää kulttuurin, että johtamiskulttuurin, että viestintä kulttuurin ja kaiken, että konsulti on lähettänyt pitkään listan kysymyksiä, ja sitten näin meitä kukaivaasta asia meiliin. Sitten sanoi, että ei noita voi kukaan yksi, minä päättää noita asioita, että nyt tässä menee puoluea, että kun ne miettiin, niin ilmeen vattorista, että nämä pitää vähän myydän niin sanotut kysymykset myöskin, ja osata luovia, niin kun keskustella vasta kulttuurissa, että muuta muuta voivat mäni joku polvien, kun meiliin tulee vastaalussa. Entäs Wilma, minkälaisiin tilanteisiin tai ehkä jopa pieniin törmäyksiin, tai yllätyksiin, ootte törmäenne, että ne ovat vattavia yritysten kanssa, jotka koittavat sopeutua, että haluat sikmarkkinaan ja tyyliin toimijat. Petronella on yhvien esilleen, näitä pari tällaista klassista esim. Merkkeellitään, että ruotsalaiset on herveen, niin kun kohteli ajata sellainen sosiaalinen kanssa käyminen on ehkä, niin kun hieman erilaista, että ei mennä suoraan yleensäkään asiaan, että jos on se palaverin, niin sehän on suomalaiset sellainen suurin virhe. Ja mistä tosissaan joutuu törmäesfurssi ja unoheitaan siinä alustanne sellaiset, mukavat kuulumisen vaihtamiset, niin he voivat kestää, kestäkin aika aika pitkään aika. Eli siinä, kun tulee tosissaan sellainen jätävä fiilis trotsalaiset näkökulmasta ja ei välttämättä lähde se tapaaminen hyvin eteenpäin. Ja sitten tietenkin taas toisaalta tärvotsalaiset, niin tuoma hyvää fiiliset, niin kun ollaan kohteli ajata ja niin kuin ei sanota asioita suoraan, niin se kyllin vaiheuttaa, usein väärä odotuksia taasitsuomalaisissa näkökulmasta. Uskoa koko suomalaiset yrityksi, jotka pyrkiin ruotsin markkinalle, kun tuohon vismisfinlandilla neuvotten näin, että heitä olisi se tapa. Meneistä esimerkiksi tämä suomalaiset ja tehokkuus ajattelu periille on, olenkaan vaa pitäisi oppia kantapää kautta. No sanotaan näin, että kyllä ja ei, että kyllä hän sijaan on tietenkin yrityksiä, jotka haluavat itse kokeilla kantapää kautta ja sitä kautta opi, mikä on varmasti ihan hyvää, mutta totta kai se meidän tavoitte, että tällaisiin pieniä, mutta jää nyppys, että oliko mä oon sillä, että on hyvin valmistavuuduttua näihin tavallaan. Ja tällaisiin pieniin kuin turillisiin eroihin. Ja varmasti mä oon niin niitä myös kuuteleekin. Mitä te tuuma? Ja sitten se kuitenkin on pieni, mitä me sen on sen tasapainottelun paikkaan toisaalta sen semmoisen tehokkuuden ja sitten koncentuksen tavoittelui, joka piden tämä myöntisykliä ja piden tämä palaverita. Mitä saa tämmöisen tehokkuuden mukaan tässä koncentuksen ympäristössä, vaikon niin, että ruotsissa tehokkuuden tavoittelu ei se on niin tärkeää, kun meillä suomessa ei. No, mun mielestä se ei ole kuitenkaan kysymys tehokkuudesta, etkuten aikaisemmin sanottu, niin se, että sitoutetaan ihmiset mukaan ja niin kuin keskustellaan paljon, niin se on tietyllä tavalla niin kun ruotsa laissa tehokkuuta juuri sen takia, että sitten kun se päätössä on tehty ja niin kuin ollaan saatu kaikki mukaan, niin sit oikeesti mennään eteenpäin, kun taasit ehkä sanotaan näin tässä eriotyyksessä suomalaistuillis, niin kuin ei välttämättä, että käydestä keskustella on yhtä paljon, että ehkä hankalanpaa saada kaikki tyhan tekiet mukaan ja sitten voi tulla niitä mutkia matkaan, sitten myöhemmin tavallaan tälleisesti siis ässeen intersi-confliktien takiaisimerdiksi, että siinä mielessä niin kuin tavallaan se, missä ruotsa laiset ehkä häviä siinä, niin kun suunnitteluvaiheessa niin sit saa jotain ehkä voittaa sitten siellä myöhemmäs vaiheessa. Hei ihana, että sanot noin, tämä on loistava, kun mä oon aina suonon ussi, että niin kuin muutoksen läpi vie niin niin kuin pituus on ihan yhtä pitkä sekä suomessa et ruotsissa, että ihan yhtä tehokasta. Se mikä mä haluaisin vien sanoo, on se, että ruotsalastuottaa suomalaisia tykkää suomalaiset ainnata tekee sen mitä ne sanoo, että on todella suora selkä sie ja todella taitapia varsinkin niin kuin pihteä osa haluaa. Mä muistaas silloin alkuu kuin mitse muutin niin kuin mulla oli vähän ehkä suoma-lainen tapa viellä tai mä hallin aika suora-muuteen kesä, ihan pelkkää suoma-laisuutta. Niin, että vasaan aika paljon anpeeksi, koska joo, menhunneliitte finskää, kun ne finskää. Siitä heillä oli hervä ja hyvä olen ja semmoinen turvallisuuden olokahessa, että kun ollaan suoria ja sitten vähän tämmöstä tuntum, kun yro-usomalaiset puhukin, niin se kuulostaa hyvin systeemattiseltä ja kompaktilta, niin se luomoiskin semmos turvallisuuden tunnetta, että sitä ei pidä mumeellä häpeillä, että se on ihan vautti korttia, että he ei noin hommahanskassa, ja mä enää kuitenkin juna eteenpäin. Miten nää kulttuurit toimii esimies alaisuhteissa, jossa kuitenkin on tiettyä hierarkkia? En tiedä onko ohjelmista alalla, niin menon maan, mutta joku hierarkkia yleensä on esimiesten alaisten suhteissa. Miten tämä toimii ruotsissa ja minkäläisten johtaja ruotsissa arvostetaan teemme elistä? Mimeellä ruotsalaisuudessa ja tässä johtajuudessa näkyy tämä inhimillenä aspekti, mihin oikeastaan, mä luulen, että se oli sen avaiminkatakin mä jää ruotsiin. Täällä on jollain tavalla pehmeen pylähtökohdeja, ja Hirvän paljon joustoa, niin kuin ihmisen eri elämän vaiheiden mukaan. Ja ihmisellä itseellä on aika paljon päätösvaltaa esimerkiksi jos puhutaan vanhempaivapaista tai kunkapallisa halloittehdä töitä, että kyseensä 100 prosenttia väisäisikyt viisvai 36.000. Entäs wilmaisen nää et muitakin toimea loja, kun ohjelmisto alan, miten esimies alaisuhteet ruotsalaisittain näyttäyty? Kyllä mulleen, kun Petronella kuva eli tuossa kahvivin sellaisen klassisen ruotsalaisen johtajan, että on pehmeä kuun televa, on läsnä myös sanoisin ehkä, että näyttää esimerkkiä yksi mun suuriin tällainen inspiratio, johtavissa pia-yrityskulttuurihin, mutta enkin tulee jaman suomen mutkankautta hoa, mältä eli suomen hennesimauritisin ensimmäinen maajohtajan, joka toivon yrityksen suomen sissisilvaan on kertonut paljon esimerkiksi, kun poiminut tällaisessa ruotsalaisessa johtavistyylistä näitä parhaita paloja oman johtamistyylinsä, mutta hänen on esimerkiksi kertnusti, että kaikki johtotason henkilöt hennesimauritilla menee välillä. Sä hänneellisesti hän sinne kentällettöihin ja on siellä liikkeessa töissä, että kyöden kanssa. Meillä tos on toina tosi hyvä esimerkki, joka on oikeastaan ruotsalaisen yritysjohtamiseen ja menestyksen, kun tämmönen suunan näyttäjä, Ingvar Kamprad, IKEA-sta, joka oli myös aina siellä kuten kentällä kaikkea työntekijöiden kanssa hyvin rakastettu haamo, että semmoinen läsnä olemmin, olisi millä positiolla tahansa ja esim. Siis siellä kentällä pyöräminä liiketoiminassa, jolla ei ole mukana olemmin, on tosi tarkeita. Onks teidän näkemyksen mukaan ruotsissa näissä suhteissa, niin sellaista sukupolvieroa suomessani puhutaan millenialiä, johtamisesta ja siitä, miten työelämä muuttuu. Kaion eri ikäisistä työntekijöstä on erilaisia kulttuureita, miten toimia alaisena, mitä odottaa johtajalta. Näkyyksi teidän mielessä ruotsissa myös näitä kerrostumia, vaikea menee, kun konsensuusakuinen ja kimpassa toimimisen kulttuuren läpi kaikkeen työjässä oleviin sukupolviin. Kyllä tota, että on ollut valoillaan vähän pitävä sanoisen ruotsissa. Tämä ei ole ruotsiaan ollut vähän, että jos saa vahessa otettiin hirveä paljon vastaajust pakolaisia, niin edellä ruotsia on halua pitää ihmisistä huolta ja hirveä huolta kannetaan ihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista. Siitä ihmisestä kokonaisuutema ja semmonen hyvän tahtoisuus ja se annetaan siitä omasta jolla entävalla muillekin. Se semmonen ajatus maailma on pitkään ollut valoilla, että vähän semmoisi hittejä ollaan. Mitä tuumaat, Wilma? Onks tämä ollut helpporasti Suomalaisille johtajalle ottaa eri polientoja tyylikäyttöön, kun ruotsalaisia alaisia ja yhteistyökumppaneita? Kyllä me uskon, että se varmasti aika nopeasti tavallaan siihen pääsee mukaan. Se tietenkin niin puosia, että millä tavat ne ruotsiin tullaan, mutta usein myös valkataan paikallisia henkilöitä, otetaan ehkä joku, joka tunteeruotsin markkina ei vähäsen, niin kyllä pääsee niin kuin tosinopeasti mukaan teemme uskoe, että sen tommikään suuri törväys pursti sinänsä. Pohjoismainen yhteistyö on nyt entistä tiiviimpää ja vaudikkampaa. Sillä telenortarjoaa yhdessä tytär yhtiönsä DNA-an kanssa, Nurdikkonekt-palvelun myös Suomessa. Palvelun avulla yritysten eri maissa sijaitsevat työntekijätpäisivät tietoturvallisesti käsiksi yrityksen omiin verkkopalveluihin. Nurdikkonektiin on saata vilamonipuolisia lisä ja liitennäispalveluita ja vaativammatkin verkkoratkaisut onnistuvat sen avulla. Suomalaiset yritykset saavat yhdeltä luukuuta kaiken tarvitsemansa myös ruotsissa, norjassa ja tanskassa sijaitseviin toimipisteisiin se. Lisä tietoja ja vahtia pohjoismaisiin bisneksiin saat osoitteesta DNA-pistefi kautta yrityksille kautta Nurdikkonekt. Miten tänään kevää nähään? Maailmanriipot oli koronavirus ruotsissa, joka ei johdana yhtä laajoohtustoimien, kun muissa pohjoissa maissa ei tietyä yleiseksi myös ruotsissa. Miemmonen muutos tämä on ollut ruotsalaisille työyhteisöille ja miten valmiita oletiin tälläiseen muutokseen. Aikon opesti, että jalkautuu yrityksiä, mutta me elästeen ennen kuin itse asiassa ja serveysvirannomaiset antomitään suosituksia, niin isot kervat oli ja tehneet päätöksen, että menään täysin etätyöhön. Heillä oli itse asiassa, että näillä yrityksillä on pitämättä, kun karanteenilistat ja silloin heti maaliskuun alusta, mistä maista, jossa olet ollut hihtolomalla tai matkalla, niin pitää olla kaksi viikkoa. Oma toimises karanteenissa, että yritykset pisti aika tiukko ja paljon huomattavasti tiukäpiä ajatuksia heti siinä alkuun. Tosi nopeasti, kun tämä on kuitenkin aika digitalisoitunut maa, niin nopeasti käännettiin käännettiin sitten teetys, että teetys työyhteemme, mitä ei voi etänä tehdä, niin jatettiin heillä sitten tilaa käyttää nautiluksiin kulkuvallinen etä ja muutakin tilaa kaupungille. Entes wilman on yleisesti sellaisen suureen digiloikkaan ei ollut ruotsissa tarvetta tuot suomessa pompahtii eteenpäin, mutta mimoisia muita joustavan työnte on tapoja tai käytäntöjä ruotsissa yleensä on ennestäään käytetty. Ei tietyä on yksällä, mikä on ollut aika laajasti. Laajasti on käytössä, että se ei ole mikä on luosuttu täällä tai ettei, että on pitää yleisesti suuria ongelmia niihin käy. Mutta se on jotain, että ehkä juuri se, että äikin mun kokemuksen perusteella monessa yrityksissä ollaan aika joustavia sille, että myös työntekijään näkökannalta, että jos on esimerkiksi se taan asioita, niin kuin ihan privaattielemässä, niin kuin mitä täytyy hoitaa muuta, että valaisella sellaista, niin kuin se on ollut suureen ja suureen ja suureen ja suureen ja suureen. Ja tavallaan sellaista on tosi paljon joustaja kaikesta voikeasti tälläinen, että mieltä flexibiliteetti on yksi tällaisen ruotsalaisen, kun yrityskulttuuri, niin kuin tällaisia, kun olmakin viemäys. Niin, toivii kuluistaan suomalaisen korvaan kyllä jännältä siis varsinkin johtamisen tässä notaan esimiestyön ja sen työyhteisön tasa-arvon kannalta, että meillä hän helpostaa ajatella, että kun se on sopimuspapärissä, niin se on säännöt on kaikille samaa, että sellaista sellaista yksilokohtaisesti joustoon, niin kuin jotenkin tökkii, kun säännöt eivät ole kaikille samaa. Miten suomalainen esimiestä yritysklaaraa tämän ihmisten odotuksen, ja sitten toisaalta sen oman periaatteen, että pitäisi mennään niin kuin tietyn sapluuna mukaan kaikkien suhteen? Täs meillä on ollut paljon keskusteluja, etteisesti juuri tällainen henkilöstöhallinnan puolella kuin tultiin ruotsin, miten henkilöstöä täällä johtaja, millä tavalla minkälaisia etuja ja juustaa. Sopimus on sopimus, mutta elämä on elämä. Ja sen sopimuksen puitteessa, niin se ei kuitenkaan saa olla niin kiinni vähän hakattu, etteisillä sieltä löytyy, niin kuin mahdollisuutta elämä. Ja mä ainakin uskon siihen, että mitä enemmän sä kuuntele, että sitä työntekijä sitä sitoutuneemaksi hän tulee siihen, koska hän vihtyy työpaikalla. Juus näitä lomaa, joka jutuittu on esimerkiksi ollut sellaisia, että että ruotsa laistuu nyt ottaa lomaa silloin, kun ottaa lomaa ihmisiä tulee ja menee. Ja siihen semmoisia jatkuvaa pienen kaaksempi tämä vaan niin kuin tottuu. Täällä kirjoitotko Vilma? Joo, kyllä, kyllä ehdottomasti ja tässä lehmöse siihen, niin kuin että on tosi kova luottamus myös siihen, että mä oon tiimiinä työntekijöihin. Tämä vallaan annetaan paljon päätysvapauttaja luotetaan, että sitten asiat oikeasti hoituvat ja toimii tästä jousta vuodesta tai jostain, niin kuten vapauksista puolimatta. Ja se pitää viä sanoa, että se mikä oli semmoinen yllätyis myös suomalaisille kollegoille on, että ihan niin kuin kauppuja tehtäessä niin myöskin rekrytoiti ennen syklit on pitkät. Eli ruotsissa yleensä minimi irvitsen, missä aika on kuulumme kuukaa tai että se on menen semmoinen kuutisen kuukaa, että siinä ennen kuin suilla uusi ihminen siinä tota paikan päällä ja aloittaa työ, että siihen pitää myös muistaa niin kuin varata kunnalla aikaa. Että kuukaudessa, että te vielä yhtään, mitä on muuta, kun laitat ilmatukseulasi. Ja rekrytointi on aina haaste firmaalle kuin firmaalle ja kaikki miettiin, mistä löytään ne parhaat oikeanlaiset osaajat ja kuinka ne houkutellaan siinä omaa sakkiin. Toisa Petronella toijo esiin tän rekrytointiprocessin gestoon eroon siihen mihin ehkä Suomessa ollaan tututtu. Vilma, minkälaisiin muihin eroihin rekrytointikäytännöissä ja valmennat vissnis Finlandin asiakkaita, jotka turkivat ruotsin markkinalle? Yksi sellainen asiat tietenkin, mikä pitää oikeasti ottaa huomioon täällä, on se riittäinen sitä tavallaan sitä työpaikkaan myydään. Eli se on tosi tärkeää, että ruotsalaiset jotenkin leittaa sen sellaiseen niin kuin tosi houkuttelevaan pakettiin. Se tavanan se, että se mietittarkkaan, että henkilöässä haet siitä ja oikeasti panostat siihen, että se vaikuttaa hyvältä ja houkuttelevaalta se, että se rekrytään, että minun tämä mainospuoli, mutta myös oikeasti se tavallaan se paketti, odossa tarjoot sille tyhän tekelle. Koko se yritys kulttuuri, että me kaikki tulee sille, koska täälläkin tietenkin on tosi kovakilpaa ja erilaisesti talenteissa, niin sitten siinä tämä työikestä lähtee mukaan sellaisella asenteella, että se täytyy olla voittava konsepti myös rekrytointipuolella. Eli siihen sanois, että panostaisin kyllä tosi paljon. Ilhan, siis mä alle kirjoitan kaiken. Niillä oli kanssa, että mä lähdin ihan kulttuuripohjaisesti markkinoimaan. Se oli itse asiassa, mikä tämä mahtava tapa meillä tehdä töitä ja etä autonomia ja hierokkan puhuta ja millä tavalla menin kuin ajatelaan. Nähdään maailman, niin se oli semmoinen asia, joka hukutteli niitä ensimmäisiä ja sitten jättyisi se, että työn tekiöiden vlogaukset, mitä onneksi meillä oli aika paljon tehty. Enlandiksi, niin antoisemmost tukea turvaa, että se on ollut meillä samana avain tekiä kyllä, että meidän henkilökunta kirjoittaa ja kertoa, mitä ne tekee minkälaista elämä solitalla on. Ja ihan vapaa ehtoisesti, että että he etnä kukaan, niin se itt oli ja kirjoitaa. Eivät tasaarvointiksi, mukaan ruotsi on eivät tasaarvoisin maa ainakin sukupuolten välisten tasaarvoon edistymistä mittaillessa. Ruotsi on myös monikulttuurin ja kansainvälinen maa. Asukkaista on viiden esmahanmuutta ja ainakin, että toinen vanhemmista on syntynyt ruotsin ulkopuolella. Ja tämä monimuotosuus ja tasaarvoisuus varmaan näkyy myös yritysmaailmassa. Mimous ja käytännön havan työteen tehty, että tasaarvustaja diversiteetistä ruotsalaisissa yrityksissä ja ruotsalaisissa työyhteisössä? Vähän on itse tämän tasaarvo puolesta ja puhujeneta. Ruotsi varmaan on tasaarvoisin maa, mutta meillä on hirveästi vielä tehtyvä, et on selkeästi niin kuin näkyy palkkairoja. Ja uran tyssään, mistä esimerkiksi kun lähteä vanhempäivapaalle varsinkin maistajakeskuudessaan jädelee. Ja toivottanut, että paljon on tehtävää, mutta toisaalta kun ruotsissa elälleen, sitä hatkähtää vähän kuin tulevat vaikka suomeen. Et siellä ei näy paljon aikaan erikaisalaisuukseen ja ei yhtään samalla tavalla. Siihen on tosi tottunut, että on parukkaa tulee sieltä sun täältä. Mulleen lästössä auttaa innovaatioissa. Se auttaa ei suun paljon parukkailla erilästäustaa ja kokemustaja ikää ja sukupuolta tai sukupuolettu muutta ja niidenlle. Se saa niin paljon erilaisia näkökulmia ratkaisuihin, et siitä ei mitään muuta puhujatua. No, miten helppoa on ollut ruotsin markkin ole pyrkiville teidän asiakasyurityksille. Business Finlandi vinkkelista katsot, niin orjentoitoa tälläiseen tasaarvoiseen ja diversiiteetin läpi kyllä sitä vismisyn peristöä ja työympäristö. Mä en näkisettä se välttävät tuolla suorikongelmasille, kun tuolla on suomestaan ruotsin, että kaikon Petronella sanoin, että se on tavallaan standardiöjoillaen tavalla. Se on monikulttuurisuus ja se pitkä historia, niin näkyy niin kurvatsilaisysyhteiskunnassa eri tavalla. Siitä ei ystävää hätkähtään jos mennään suomeen, koska siellä tilanne ei tietenkään, niin kun mun mielestä systekään on samallaista puhuvat sista, kun kun suuri eroittaisiin koruotsiin päin tulleissa tai joka vaikuttaisi siihen liiketoimintaan. Se on ehkä sellainen asia vaan, jos ruotsiin perustaa vaikean, kun tämän yrityksen tai laajenee tänne ja palkka henkilöitä, niin se on kyllä sellaan asiassa, mikä pitää sitten oikeasti pitää mielessä. Väikkö täälläkin paljon on tehtävä taarvon tai sitten on monimuotoisuuden tai diversipeet. Kannaltaan niin silti mennäkin, että se on kun sellaen asiassa, josta keskustellaan kokoa, ja se on sellainen semmin myös pitää pyrkiä. Ja monilyirityksillä on sellaisia oikeasti tavoitteita, että he laittaa päästäisiin, että se sellaisia tilanteeseen, että se henkilöstö ja johton vastaa suunnilleen sitä tavallaan demografiaa. Ja mikä niinku ruotsissa on, että se on ehdottamasti asia, joka täytyy ottaa huomioon. Mulla tohon yksi suomioon, mikä on nyt tulo suhtuu tänne asiana, on itemarkkinoilla meidän suurammat yritys asiakkaat. Rube vaatimaan sitä, että on tasaarvoisuus, myös kun me esitellään projektitiii mihin sen pitää reynni, kun heijastaan vähän yhteiskunnan koko on vannoja ja niiden leitä. Sä et voi lähettää pelkää esimerkiksi miehistä koostuvaa tiimeä. Vain siellä pitää. Jaa kesti se vaikuttaa niitä. Ja meillä on ollut niin, että on aika olla vaatimus, että pitää olla sekä, että miehänaisia ja hyvä miksi niinkun. Etteisi tuli ja homma oikean ennään sitten ihmistä. Tymä olennat toimitte tukholmassa, joka on toki kansainvälinen suurkaupunkii ihan globaalissa mittakaavassa, että siinä mielestäni helinkinkinkin on pieni. Mutta entä tukholman seuruu yrityskulttuuri verrattunaan koko ruotsin keskimäärin onks tässä puhutaanko mennyt tukholman kuplaista, vaikin läpä seikö tämän ruotsalaisen toimintakulttuuri ja businessmaailman kauttaalta. No mun mielestä kyllä läpä se ja tietysti on pieniä paikkoja ja paikka kuntia ja niiden, että koko eroja tietysti on ja vähän suuntautumiseroja, että sanotaan näitä melhaan noitaan kolme kruunua, niikään kaikille tuttu asia. Ja näkee jäkki omat, siinä on auttaa tässä ei myyten. Läteltta noin ja sanotaan näin, että nämä kolme kruunua, niit se asiassa tukholman seutu jäkkä vähän yläyspäin, sitten meillä on toilansirran jöttöborja, jengi, ja sitten meillä on mallmyö ja jäkkä vähän niinku itäran, niinku yläyspäin. Näissä on tietysti toimia ala eroja aika paljon, tukholma tietysti paljon palveluita, pankkia vakuutusta, fina puoltaan telkoja, niin edellään ja sitten esimerkiksi jäkkä on niin kuin semmoisen raskaailman teollisuuden ja myöskin niin kuin itäkä. Mä et ehkä vähän niinku tamperä. Entäs Wilma, tein havain toja koko ruotsin taholta vastaavan tapa, kun Petronella? Kyllä siis tota kai niin kuin sellaisia, niin kuin maan sisäisiä eroja, eroja löytyy tota kaijetoilla, sitten jos sä en niin kuin Norlanissa taasitte just jokte vorinta ei alueella taasit siellä skoines, mutta mä sä näysin silti, että näitä ollaan esimerkiksi niin kuin yrityskulttuurijohtamisen, niin kuin onin muotoisuuskysymys, että ne on kyllähän sella siihen kuin lähestuu kuin universea allejaruatsissa, että niin kuin pätee, pätee kyllä kaikkellä. Ne on hivirvoit salaiset, niistä ei voisi ei voi puhua niin kuin tukelemaan kuplana, kuitenkaan. Entäs Wilma, tietysti ruotsin on lähellä meitä Suomalaisia ja molemmat ollaan EU-maita, toisin kuin ei niin kein kaikki muuttu pohjoismaan. Niin onko sä entelyssä jotain sellasta, mikä yllättää Suomalaiset yritykset, vaimenenkö kaikki vähän samaan tapaan niinku meillä kotona? No, mä sanoisin, että kyllä kaikki menee vähän samaan tapa, kun meillä kotona, mutta siihen ei sit niin kuin saa myös käänsokias tiluottaa. Et totottakaan, jos niin kuin lainsäädän tervetessissä Suomessa on hyvin samankauta sitä, sit tosissa on vielä tämä EU-lainsäädän, että siihen ääle, mutta että kun lähteä ruotsin, ne kotekemään vientiä tai niin kuin laajentumaan muuten, niin totta kai se on niin kuin tosi tärkeää, että ensinnäkin tutustuu siihen markkinaan ihan silleen yleisesti. Saadaan niin kuin käsitys siitä, että mitä se on ruotsissa odottaa, et ei voi olla niin kuin tavallaan ajatellaan ajatella. Et ruotsin on tosi samallaan suomi, että mennään sinne vaanne kaikki on samallaista, ja tässä on hyvä ottaa huomia se, että jotain pieniä niin kuin eroja sattaa ole, että se tehtäisi on enemmän sellaisia varsinkin, jos kysymys sääntelyistä on ehkä enemmän sellaisia toimialakohtaisia asioita, joita on hyvä ottaa huomioon. Yhteä vetonemän halua sivillä keskustella hetken siitä, että minun muista Suomalaisena on ollut päättyä tekemään bisnis- ja ruotsissa. Siihen on varmaan liittynyt kaikenlaisia pieniä ylletyksiä ehkä haastavia tilanteita, mutta varmaan myös onnistumisia ja oivan lukseen, koska otte vihtyneet molemmat tahoilla näin kauan. Kertoisitteko kuumatkin, vaikka Petronella ensin, että mitkä piirteet ruotsalaisessa kulttuurissa tai ruotsalaisessa yrityskulttuurissa eniten yllätti? Mulla on tämän tämän tarina, mikä takia mä sitten tämän tämän kääntee, että kävelyllä arvoa ruahtia niin jäin, jos on väheseen niin, että olisi se, että mä olin kävelyllä aurinkoisenä päivänä tuossa rotneenkaattani, siellä vanha-kaupungin päässä ja aurinkopaistoja ihmistoli tosi huolehto mien onnelliseen nauro ja mulle tuli ihan herveä panikki. Mutta tämä seurainkumala, että mä on niin onnellisia, niin onlenkaan tiedät, jos onko hyökkää. Miten sitten tekee, että tämä on ihan kamala, ja siinä samasta ei tapahtu kaikki, jossa on se, kun ne murtoisassa, niin minä hän se ihan pimeä on, mitä mä täällä voin hotaan ja te on valmiudessa. Ja tänne ihan sen periaatteessa, niin kun pitäisi olla, että pystyy vähän enemmän rentoutuma ja se ehkä just tämä, että ruotsessa ei herveä siis sodittuja, ja ei ole sellaista lastia mukana, niin se on sellaista vapautuneen paa, ja jos se ehkä se luottamus löytyy, sieltä helppomia, että se oli mulle tällainen kääntee, en tekee vähä kokemus, joka aiheuttui suuria aha elämykseen. Ja nyt eri tää soilla. - En tässä vilma minkälaisia piirteitä, se olet havaan ruotsalaisessa työkultuurissa tai itsessä, jotka olisi yllättänyt positiivisesti tai negatiivisesti. - Tänkin musta on tosi tämän hyvin omaisesta, mutta se ruotsalaisen toimintatavaan ja mun mielessä on tosi hienoa, että oikeasti on niin kuin tavallaan se tyväntekijänäkin saasen luottamuksen sieltä ja suhun luotetaan, että saa tavallaan ajatuksia kuunnellainen sillä tavalla on hervään hyvämiljomuun mielestä ollut tehdä itä ja edetä uralaa. Siitä mä kyllä itse tykkään ja myös tavallaan se diskuteerasfulttuuri siinä mielessä, että se ei ole pelkästään sitä, että tätä on kaikki mukavaa myös se, että se oikeasti voit saada vaihdella ajatuksia muiden kanssa, niin kuin tehdään yhdessä, että ei ole sellaan yksin tekemistä välttämättä. - Viltä on petronnoita, jos se on kannusti sekä Suomalaisia ammattilaisia, että yrityksiäkin, että kyllä kannattaa tulla ihan rintä rottingiaan ruotsin markkinalle. Mitkä olisi suolaiset, että kolme ei lyhyttä tiivistä viinkkiä, semmoiselle firmaalle, joka mielii nyt napurimaan markkinoille, mitkä olisi näitä ota näistä onkeen kyllä lähti? - Tosissaan tutustus siihen markkinaan ja siihen asiakkaiseen. Ruotsalaiset on lähtökohtoisesti enemmän asiakas- ja markkina-lähdysia, eli mennään se asiakas edelleen, ei kään tuote edelleen. Eli se on tietysti tärkeä huomio, sitten on tutustutus siihen, että kaise on mahtarjous, mikä tuote palvelu, mikä onkaan, niin se sitten tyyn paketoida, sille ruotsalaiselle asiakkaaleissa opi vaksette ei tulla sille samalla välttämättä sille samalla suomalaisella tarjoamalla tämän ruotsiin. Ja sitten kolmanteenä ehkä se, että oikeasti satsataan ja lähdetään sinne, että tehdään se päätössä nyt mennään ja sitten vaikka ruotsionkin tässä lähellä ja sillä tavalla helppo markkina ei niinkun sokaistuta siitä, vaalit oikeasti otetaan sen vakavasti ja lähdetään tänne näin voittaja asenteella. Tällö on ihanan mielenkiintoneja ja vuusiekia ajatuksia herättänyt keskustelu. Kiitos siitä, tosi paljon Petronella posti ja Wilmarissa. Kulujat varmaan haluaan vielä hetkeen jatkaa tämän aiheen parissa, niin meillä on vielä yksi kysymys ennen kulopetetaan. Jos haluaa kuulla lisää siitä, että minkälaista ruotsissa on tehdä bisnestä, niin ketä suosittelisitte kukaan oli sellainen vaikuttaja, joita teidän mielestä kannattaa tältä Suomesta käsin seurata. Milleistä kannattaa ruotasta seuraamaan ruotsalaisista media, esimerkiksi daiken sindustriita, ihan svenska daikkujaa, että näitä lehtiä ja ruoita vähän kattomaan, että mitä täällä tapahtuu, että itse seuraan hyvin paljon erilaisia trendeja, ihan kuluttajaportaissakin ja mihin tämä maailmaakesti on menossa ja mikä on kiinnostavaa. Mielestäsi siieltä saa tosi paljon inspiratioita. Meil kein neuvoisin seurama aika laajalla kaalla, ruotsalaisista mediaa. Ei te esim. ketä suosittelisitte, mitä suosittelisitte, että se, joka haluaa päästä vähän sisälle siitä, että minkälaista ruotsissa on tehdä bisnestä, niin kukaan vaikuttaa ja tahtaa, joita kannattaa seuraata. Mielestäsi toi vinkki, että alkaa seuraamaan ruotsi lehtistyä, niin on tosi hyvä, että senkin poitien takia, että se jäälti löytyy paljon tällä siin, että pääsee tosi helposti sisään siihen ruotsalaisien ajattelutapaanku, niin sanottu, että esimerkiksi nämä monimuotoisuuskysymeksi ja tasaarvokysymeksi, että ne ovat sellaisista, missä ei kukkoa aika keskustella, on näissä lehdissä, mutta oikeastaan sen perusteella, mitä asioita me ollaan tuotu esille, esille tässä keskustelussa, et juuri tämä monimuotoisuus, johtaminen ihmislähtösyys, niin siitä ehkä yksällä nämä nyt klassinen, tai tällainen kuin erittäin tunnetuuru, että alaisi ohtamiseen esimerkki on heljane, baanikoon, joka on siis ruotsin Microsoftin toimitusjohtaja, ja hän niin kuin ota paljon kanta esim. ihnaas joihin, ja voi olla mielenkiintoinen seurata. Kiitos myös te vinkkeistä ja kiitoste sitä inosta vasta keskustelusta, teille kummalleckin petronella ja vilma. Suurkiitakset oli tosi kiva olla mukana. Kiitos paljon. Tällä kertaa keskustelimme siitä, milläistä on bisneksenteko ruotsissa. Podcastsarean seuraavissa jaxoissa paneudu me muihin pohjoismaihin sekä toiseen lähinnä apuriimme viroon, mitä pitääkään huomioida, jos jokin näistä maista on liiketoimintasi kohteena. Kuntele seuraava jaxonitiedät kuuleiko pohjoilla. Podcastin sinulle tarjoaa DNA Business. Uuden työn ääniä DNA Business.