8. Kuinka yhteistä omistajatahtoa viedään yrityksen päätöksentekoon, Peter Seligson?
0m 0s
Podcastissa keskustellaan vuodnenin ja vuottooksipotkästin tarkoituksesta jakaa oppia ja kehittää juden ja hallitustyöskentelyn osaamista Suomessa. Vieraana on Peter Seelikson, aastramin sukuun kuuluva yritysjohtaja ja markkinointiasiantuntija. Seelikson kertoo oman hallitustyöskentelykokemuksensa ja osallistumisensa eri yritysten hallituksiin. Hän painottaa omistajan ja hallituksen tärkeää roolia yrityksen menestyksessä sekä kulttuurin vaikutusta. Lisäksi keskustellaan hallituksen roolista yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Seelikson korostaa diversiteetin merkitystä hallituksessa ja toteaa privid-ekviti-yhtiöiden tarjoavan oppimismahdollisuuksia päätöksenteosta ja strategisesta ketteryydestä. Hän painottaa troikka-mallin merkitystä päätöksenteossa ja arvostaa keskustelun roolia hallituksen jäsenten osallistamisessa.
Transcription
3469 Words, 24847 Characters
Hei! Tervetuloa kuuntelemaan vuodnenin vuottooksipotkästjä. Verkostoimme toimintaperustuu vahvasti arvoihin me opi, jaa ja uudistu. Niin vuodnenin kuin vuottooksipotkästin tarkoituksena on jakaa oppia sekä kehittää omista juden ja hallitustyöskentelyn osaamista suomessa. Piaraita haastattelmassa meitä on kaksi minä olen lauralaitio ja olen yksi vuotmanin partnerista. Minä taruli indeman ja olen vuotmanin toimintusjohtaja. Tässä podcastissa keskustelemme kokeeneiden yritysjohtajien ja omistajien kanssa, heidän hallitustyöskentelykokemuksista on. Lisäksi pääset syventymään viereiden menäkemyksiin siitä, miten omistajien hallituksen ja johdonmuodostama päätöksentekoketju voi parhaiten tokea yrityksiä kohti menestystä. Tänään vieraanamme on Peter Seelikson. Hän on aastramin sukuun kuulva yritysjohtaja ja yksi suomen tunnetuimista markkin asiantuntijoista. Hän on aastramin ja sitten min aastramingsion hallituksen pitkäaikainen jäsen ja entinen hallituksen puheenjohtaja. Vaikka Seelikson kuuluukin aastramin sukuun, hän on kertaa lennettänyt kaikkea aastramin osakkeensa taattua nisensä lainoja 1990-luvulla. Myöhemmin on kuitenkin ostanut osakkeuttaa kaasin. Peter on Seelikson, etko on perustaja jäsen ja osakas ja toimisen fönniksrahaston salkunhoitajana. Seelikson on myös sijoitusyhtiöön meniäieren ja ekuonlainen, nykyisen nuutnetin perustaja. Koulutuksalta on Peter on liiketaloiden lisenssiat ja valmistunut sveitsiläisestä university osantkallenista. Itseään Peter kuvailleen lukutoukaksi, jolla on koko ajan useampia kirjoja työnalla. Lämpimästi tervetuloa vuotookspotkästiin Peter. Kiitos, Laura. Ehkä Peter liikkeelle näistä sun ensimmäisistä hallitus tehtävistä ja lähdetään kulkeissun hallitus polkuasit eteenpäin. Mikä oli ihan sun ensimmäinen hallitus tehtävä ja miten sä päädyit siihen? Ensimmäinen hallitus tehtävä oli astron-eristet uus. Se on oikeastaan lopputulema tästä perhe-yhtyöiden, gavernens ja koulutusheräämisestä, mikä tapahtuu kaksi luulamissa. Aluten tuoda, kun seuraavaa sukupaloja ja mukaan yhtyön. Se on astramin vierissä löydettiin neljä potentiaalista kandidaatiosta. Kaksi viksuintaja, jolla on myös oikein nimipistettiin päällituksen. Tarkkaleja ja seniksiä, yksi kolmasenkilöpistettiin, johonkin kivaan yhteen, koli astron. Antti, se oli arvon papperit siihen aikaan. Minunut, joka olin sitten pidettiin kaikista hankalimpinä ja pistettiin astron-eristet. Mikä lainen sen ensimmäinen kokemus oli? Se oli hauska sokkii, koska Suomen tulilama. Käätönessän jääkin, kun mä olin tulossa hallituksen, eli mun syytä varmaan, sekin likevaihto kahdessa vuodessa laski 95 % ja se oli pääma valtainen ala. Kaikki ymmärtää, että tulossa oli moussaksi pahimmillaan tyyppiä 150 % likevaihdosta. Ohi, mielenkiintoinen ja opettavainen paikka varmasti. Mitä se jälkeen? Minkälaisia hallitus tehtäviä sullon ollut vuosien varrella ja mitä se oot niistä oppinut? Tosta jo ehkä voisi vetää se johtopäisit, joka minä aiheutaan ongelmat etsii minulla. Aströns färissähän jatkoin nokanlöntötraussinen, joka sekin oli silloin, miten sitä voisi kuvitella kuvailla ongelma yhtiä. Mulla tavalla, koska se immunomaan se ruotsin päästä tullut okanlöntraussinen, siis siihen liitettiin arvon papperin suomesta, joka oli ihan hyvin menestyä firma siihen aikaa. Monin kertaisesti isompi okanlöntraussinen liitettiin siihen, sekin oli valtava työnöra on isvuotta. Seuraava tai siis ensimmäinen kuruppan ulkopuoden hallitus oli itse asiassa vanhainkoti. Sekin oli äärimmäisen opettavainen kokemus. Saatiin tehdä kaikkia. Siinä oli sijoittamista, eli iso tervementi ja tervementoitin kaikki talotsin oli kolmeisoa tai muutomassa asiakasta aloitettiin dementtia osastuja. Kaikki tämmöistä, miten siinä ei vielä kaikkea muulla ollut kaun oppitosipalensietekin. Se oli ensimmäinen pörsyhti oli varmaan finvest, vaikoina on händikään rautin. Kuten ikki, joka samasti muun muassa pöryn ja muut firmat. Ja sen jälkeen pörsyhtöä, että präivät eiköityyhtiö, että jopa perheyhtiö. Laskin joskus niitä oli 30.5 vuoden aikana on noin 50 eri firmaa. Suomessa ruotsi sanoa riassa, saksassa, Luxemborissa. Tuneimme fio. Aika moinen kavalkaa di yrityksiä tehtäviä. Miten saa, että nähnyt, että se hallitus työskentely itse asiassa on muuttunut vai onko saa? Siis on muuttunut valtavasti. Mennään takaisin on nyt kahdeksi luulla, niin hallituksen roolihan on pääsiristi valvoava. Istuttiin hallituksessa se ollaan rakastaa sitä sanotaan. Mitä mitään? Ja valvottiin mitään johtotekin. Vuosen varalle, ja nimenomaan eikä näissä yhtysä, missä minä sain erun ollaan, eli saa ongelma yhtiössä. Siihen suuseen menee hyvin nopeasti siihen, että hallitus joutuu ole aktiivisempi. Siitä on tullut enemmän treeni, että teidän töitä hallituksessa hallituksen on sparraava. Se on strategisesti, jopa ohjaava, eli parhamissa yhtiössä mielestäni. Ja tommin johtaja on saa siitä aihtua tukia. Se ei ole siellä enää valvoaksa, että tekeksään oikeitaan asioita, vaan auttaa sen hänet tekemään itä oikeitaan asioita. Eli siellä ei todellakaan istuta. Ei todellakaan enää. Kyllä se, että teidän kovasti töitä. Kyllä. Mutta sehän näkee kaikkisena näkee myös palkkoissa. Ne hän kuvastaa myös sitä muutos, että sehän ei ole vaan halutusta. Ja sitten on mahneuttavan ajankäyttö, se osaaminen, se lisääarva, mitä hyvä hallitus pystyä antaa yhtiön. Niin sehän on mitattavissa rahassa. Ja että sä voi lähteä siitä, että joku käyttäisi niin kuin pitkijä työpäiviä ja ei saa sitä palkkiuttaa. Se on tehnyt tosi pitkään karjärin, niin menomaan omistajat hallitusjohtoketjussa. Niin se on nähnyt näitä eri rooleja. Puhutaan vähän siitä aloita avakkan, kun määrittely tehtävällä. Ja miten sinä määrittelisit aktiivisejä osaavan omistajan? Se se aina hän toivottavat siitä, että puhutaan esimerkiksi omistusyhtiöistä. Me ei saa olla semmoinen kepitalon sanoa, että me omissetaan yhtiöitä niin kuin me ollaan parasolista. Mutta mun mielestä niinku tähän pätee kaikkilumistajien. Sitten on kannattaa omistaa, jota on vain niinkaan kuin saa hyvää omista. Ja tähän parasolista ja tällä asetille, että tällä firma on. Se että se on hyvää omistajien, niin se tarkoittaa se sitä, että se on joku näkemys siitä, mitä sille firma ja pitäisi tehdä tai mihin suuntaan se on menossa. Et sä pystyt katsomaan päältä, että meneksä siinä oikeeseen suuntaan. Ja se vaan olet niin seivää, että me oon hyvää omistaja. Se on haasteellinen tehtävä. Sitten löytää se, mikä se on se omista ja tahto, mikä on se suun näkemys. Millä tavalla sä viet sitä siellä ketjussa eteenpäin. Minkä lainen kokemus sulla on siitä, kun on näkemys. Miten sen sieltä omista ja suunnalta saat vietyä läpi koko ketjun? Mä luulen, että mä oon sitä myös omalle perheäneet tässä aina toituttanut, että varmaan tässä maassa mulla on parhaempia kokemuksia siitä, miten tiiliskiveen painetaan eteenpäin narulla. Okei. Usän hän se on sitä. Mutta kyllä sen kinkeksi, miten sitä tiiliskiveen saa painettua eteenpäin sillä narulla. Mutta kun suunna on sitten sen arun ja se yritet, että tiiliskiveen työtä eteenpäin jonkunlainen joukkuohan siellä on täytynyt omista ja taholta istua alas ja miettia, että mitkä on näihin piirit. Mitä sitten viedä eteenpäin? Miten sen omista ja tahto sit parhaiten muodostetaan? Sitten jonkun hän sen on pakku muodostaa. Sitten sen voi ryhmässä puida ja sen voi kehittää. Mutta olet se on hirveän tärkeä tymmärtää sen omista ja näy myös jossain vaiheessa, että tiiliskiveen on painempi vettää narulla kumpaina. Niin pää. Eli jossain vaiheessa on joko kiertää sitä tiiliskiveen sinne etuppuolla tai situn pakku kävellä sen yli. Vetää sen sinne etuppuolla. Ja nämä samaa vaihtoeja, että hän on omalla tavallaan tässäkin, että jokossa kävellät sen ongeman yli. Löydet sen ratkaisuun sit se myyt sen, ja saat jokot sen taakse sit vedetään yli 7. Jos saattelet, kun kuitenkin tämä alstömyyn sukutausta ja teitä on osakkaita, sanotaanko pihliin pimeen? Teitä on paljon. No määrittely sitä pihliin pimeen, mutta paljon. Mutta paljon. Asimin vesti nyt pistettiin kasaan niin sinne tuli kaksotaan 23 henkilöomista. Mutta siinä täytyy olla sitten jonkunlainen troikka tai jonkunlainen triun firaatti viemässä asioita eteenpäin ja muodostamassa ja sitten hakemassa sitä yhteistä ymmärrystä siinä tiimissä, että tällä mennään. Kyllä. Se tulla on tässä hallitus työskentyn nihän se hallituksessakin. Eihän hallitus usein, siis toki hallitus yhdessä hän puhjaasioita kehittää. Ja jaloista, mutta joku hän sinne tuone ideat, joku toimi sohtaja, että sitten joku muu. Kertot, kun hän taasin jutun juuri, mistä lähdetään kehittää sitä ratkaisua. Me nihän tämmössäkin tilanteessa on, että joku joutuu heittämään sen ensimmäisen niin kuin ratkaisu vaihtoiron sisään. Me sit puidan asiat. Astrimissaan me on pitkä asun perheessä, siis me on pitkä äärimmäisen pitkä. Kokemus nyt siitä, miten tätä pitäisi tehdä, kun jokaiusluvun aluussa, niin kun me mainitsin, niin se ei kautta ylipäitä se itse tulin hallitus työskentelyön. Meillä nämä structurituvatin kehittämään, miten perheen yhteistä näkemistä saadaan aikaa ja miten ne viedän eteenpän. Ei se helppuole. Täytyy sanoa, mutta ehkä se silti omelattavallaan. Jota emme ollaan tehty oikein, jos me tässä asteen munksiaan pht. osa saatiin yhäksikyt kahdiksan pistä 5% ja sufun nomista estetullemaa mukana. Eli silloin on ollut kyllä saman näkemyksen takana. Näkö muskonu asiaan? Pakko kysyä vielä, että otta on ollut pettä sellaisessa tilanteessa, että omista ja hallitusjohto, joko kaikki ovat täysin eri mieltä tai joku osa tästä ketjusta on eri mielen, mutta se on ollut semmoisesta tilanteessa. Koko ajan. Ei mielipiteitä on oina monta. Sitten kun tulee ikää lisää, niin uvarmaan roppi sekä ymmärtämään, että miten näitä käsitellä ja miten niitä puidan eteenpäin. Ja miten saadaan yhteen ruotun ja viemä asiaa eteenpäin. Muimista me ollaan lastemissa, menossa on hyvän suuntaan. Meillä on paljon hyviä etukseen siitä, miten kokokonsen ja pitää viedä eteenpän. Katsotaan nyt? Ja se on rooli tietoisuutta, että tietää, mitä omista ja tekee hallitus, mitä johto. Ja sitten luovimista siinä välimastossa. Hyllä. Mitä se iten nää, mitä se omista ja on tahtotila sisältää, minkälaisia, minkälaisia taasioista pitäis olla yhteiskynmäärässä? Tullut se, että se on yksi asia. Niistä pitää jotain kuivittää, koska se on riski profiliensillä firma. Mitä omista ja tullut se odottaiseltä firma, mutta se ei voi missään tapauksa olla sain oisia. Tässä tulla on keskustelua, mitä myös persimaamassa käy kuumana, miten yhden arvot, kulttuuri, miten sitä muokataan. Nyt halua skattoin vahvoja yritykseen peräyhtiötän pystiolä ja peräyhtiö konseptina. Hän on äärimmäisen, miten elävä. Surnausamamamman yhtyöstä on peräyhtiötä. Ja ne viedään parhaat viedän äärimmäisen pitkäänteisesti ja yli sukupolvien eteenpäin. Monet persihtiössä on löytyy vahvoja kulttuurilla, mutta nekin on usein joku sinne vienne, ne käännot taivasta tipunusisajas. Tässä on yrityskulttuurilla, vaan joku on tuonnossa yrityskulttuurin sisään yhtiön. Usein hän se on ollut joku tämmöinen vahva, perusteä tai peräyrittäjä jokaisen tuonnon. Ja sitten on siellä löytänyt oman malliassa ja jatkan on elämää. Mutta se yrityskulttuuri äärimmäisen tärkeä osaa sitä, mitä omistaa voi tuoda sisään. Lepitääkin. Mitä ensä näet hallituksen roolin tai omistajallituksen roolin tässä yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä, kun se nähdään, että toimivan johtoja ja siellä toimitusjohtajalla on oman kuruolissa, mutta kun se lähteisiä omistajista, miten sitä voidaan ylläpitä edelleen kehittää. Kaikki lähden oman oman joku peliä monta kätä asennottoja. Jokaisella on oma osansa tässä kehityskarressa. Omistajan usein on se pitkä jänteisin osaat, että toimijohtajat ovat hyvääsnä jaksaa viisvuotta. Se on ollut keski. Keski ikää. Samassa paikassa on hyvä viisvuotta tänä päivänä. Viidesvuodessa hän et kulttuuneet kyllä kehitä mihenkään. Toimisyhtajan panosien yytyskulttuurin usein aika rajoja. Se on tullut kauempaa, jos firmassa on vahva yytyskulttuuri. Hallitus vähän sama asia. Se kään on hirveän pitkä jälleen. Vaihtuu ne favorit. Se on kymmenen vuotta istut osipitkään. Omistajat usein on se jokajatkaan. Ja kyse on jookko, että se on vaan omista hallituksen sekä vien minnekään. Se on pitää olla se tasapainno aina siellä hallituksissa tuoden eri perspektivit eri näkykanat siihen. Teikasta tietynllä tavalla liittymistä tarinaan. Esimerkiksi perheyrityksellähän voi olla kiehtoa hyvin kipittä. Tarina taustalla on pitkäaikaisesta kymmenian vuosia kehtäneestä kehityksestä. Siihen on liittyy sellaisen tarinaan. Jos tulleet talon ulkopuoleita töihin tullet hallituksen, ikään kuin viestikapuilla asena ja neteenpäin. Se on voimavarau ehkä en tiedä, mitä itse tuumaan, että käytetään sitä tarpeeksi. Siis menestyissä yhtiö sehdottomasti. Katso on yhdysvaloiseseen parhaempia yhtiöitä. Niin ihan äärimmäisen vahvojyrityskuuttui. Siellähän hyvin usein myös, jota ei koskaan tuulkoa. On hänen, että kasvatetaan sisältä. Niin. Parhaatyrityskuuttuurit. Ja se on yli sikästä. Mulla tavalla on parhaatyrityskuuttuurit. Hän on sellaisen, missä se johtokasvaa yrityksissä. Se kärioropaset yhdysvaloissa. Siis katsotaan, että kaverinen keski-ikää parhaimmissa Amerikaisyhtöösen on 70-70. Kuubeen on ollut 50 tuotta talossa. Ihan eri storit, mitä kuulla on täällä, että heidän pidä vuoden väline vaihtaa. Meillä sijussaan on, että tämä on aika erilainen tilanne Suomessa, jos miettiä kuuleen. Olisi toimiutusjohtaja vaihtuustilla aina ohjataan. Toki toivottavasti on kandidatte ja kasvammassa, mutta jos me tehdä esimerkiksi hallitustyön arviointeja. Itsekin arvio jomaan toimintaa usein, että seurajasuunnittelu. Mutta toimi on johden seurajasuunnittelu. On kaiken heikoimalla. Me voimassa on maassa maan tavalla. Tämä on Suomen kulttuur. Sie varmaan löytyy syitä, miksi näin tehdään ja miksi tämä on, miten se on. Mä olen samaa mieltä näin Suomessa. Mä en usko, että se on aina opparas vaihtoehto. Sulla on kokemusta tosi pitkään tästä puhuttiin perhe-yhtiöistä. Mutta yhtä lailla lista-yhtiöistä, privid-ekviti-yhtiöistä, niin rapastaan vähän tätä maailmaa. Mitä sieltä privid-ekviti puolelta? Voitas oppia tavoista toimia omista, et hallitus johto ketjussa? Privid-ekviti, tottakai voi oppia paljon. Pitäät silti varoa hirveästä, miten se kottaa. Se voi oppia tiettyä, mutta jos katsoa vähän kärisettäen asiaa. Se on privid-ekviti-yhtiö, sulla on pörsi-yhtiö, sulla on perhe-yhtiö. Näähän toimiin kaikki vähän oman konceptimukaisesti. Jos se sekottat näitä konceptijakovasti siitä usein hirveän hyvän hyvää tule. Privid-ekviti-yhtiä on usein projekti. Se, miten sielt voi oppia, että tehdään viiden vuoden suunnitelma, näin tämä tehdään ajataan selläpi. Ja se on valtava toteuttaminen exekuutio? Punno on toteuttaminen exekuutio. Mutta silloin pitää myös mennä olin. Huonopravite-ekviti-ähä tekee sen, että ei sääsitempää. Se on hirveä määrä konsulttuja. Se on haluat viirisvuodesteinen muutokset. Se on valtavan lauman konsultteja, se maksaa maltaita. Se voi olla pörsi-yhtiö, koska se on kerttali tulossaan menee ihan. Privid-ekvitiä haastataan siitä, että näihin tulokset. Tähän on proforman, proforman, koska se lasketaan ainakin jää sen pois. Se on liikevairu ilman kustannuksen vähän käristön. Näihin se ei ole. Mutta yhdessä on pitää mennä olin. Se on salut sen tehdä. Sitten on pitää ajalliset tehdä. Tähän yritetään usein koppioida pörsi-yhtiöön. Mutta sitten se ei ollut tekee kaikille se kompromise. Noin, ettei kvarttali. Ei me voida tätä tehdä. Sitten on ihan kallista. Ei näkkaverit voi tänne nyt tulla. Kokeen enskvarttalissa, missä ehkä olisi parempi tulossa. Ja sehän vielä, jos se yritetä se koattaa näitä, niin siitä ei todella kanto hyvää. Mutta kyllä, privid-ekvitiä kadehditaan semmoisesta puhutaan strategisesta ketteryydestä, joka ei kuitenkaan äidy hötkyylyksi. Ja, mutta siis se, jos menee asteen munkseön, siis he me haluttiilottaa se privid. Se firma tulee voivan huomattavasti paremmin pörsi nukupuola. Se on ad viisuutta, koska se on niin paljon sellasta, mitä pitäisi tehdä. Ja sitä ei voi tehdä pörssissä. Se pystytte käsitä. Ja sitten voi olla koko ajan puolraskan. Se on pakko tehdä tiettyössä, jos sä olisi. Ja siinä mielessä, nyt mä ollaan privid-ekviti miljoissa "for real". Ja se työ alkaan nyt. Näytse ero tuossa noiden eri yhtiöiden päätöksen teossa, kun johon ketteryteikin mietitään niin, että miten ne päätökset syntyy? Onko persyhtiössä olisi sen se ketju- ja tietyt rooliit, ja puhutaan privid-ekvitiöiden troika mallista, joissa on omista ja nedustajan ja ahtoimutus, jotta ei puheenjohtaja heti siellä. Träkkamalli siitä mä ollaan ollut iso fän. Mä ollaan se, että se kombinoit. Siinä mielessä onhan mussakin ruotsalaisuutta. Vaikka suomen ruotsalaisesta ei laittamme tämän ruotsalaisen, mutta kyllä munkin sukupuussa leyty joku tuota ruotsin malta, koska kyllä tykkään diskuteeraamisesta. Ja se, että puhutaan asioista, niin jännää, että kun kolme ihmistä puhua, niin saattaa leyty jo paratkaisuja, enemmän ratkaisuja, ja se on parempia ratkaisu, kun kun yks puuku. Se monolo on joon omalta vala vähän hankalla, kun et sitä strategi se ratkaisuja. Ja se tuot siihen omistain troikassa, nimenomaan privid-ekvitiä on vahva omistaja. Tua sen pystytään tekepäätöksiä. Halitus on puheenjohtaja, jos hän ei ole siis sama ja toimijohtaja, ja toimijohtaja, niin se onhan se äärimmäisen vahva, niin kun keskustelu kluki. Sitten pitää vain olla hyöön varovainen, sitten taas jos hän tekevät pörsyhtyä, että sä et voi sulkea muut pois, koska koko sitä, että tiimeä tarvitaan. Ja se onhan pitää valita hallitus myös, se mukaan miten se rakennat sen troikalla. Tää on toinna suomessa, että diversitteettiin hallituksessa, hän on äärimmäisen huono. Meillä on hirveän, koska suomessa on vaan kaksi diversitteetin, niin kun tekiä käytännössä, jos minun tuohan taas liotellaan, on mies ja nainen. Mutta mun mielestä se ei ole se iso diversitteetin tuoa, vaan eikä edes ikä. Mun mielestä enemmän henkilösyys, henkilötyyppihän on tuosi, huomattavasti enemmän osaamiset. Ja osaamisia älyllisyys diversitteet. Just näin, se on ehkä mun mielestä se tärkeän tapaa. Ja sitten kun suomessa on tämmöinen troikka, niin se onhan pitää olla hyvin tarkkaisia, että sä edes tuolisaarvoa siihen troikkan työntekemiseen. Kaikki ymmärtää omat rooliassa siinä hallituksessa. Toiminnan hallituksessa, missä on hyvä keskustelua, saada näitä on hyviä ratkaisuja, joka sitten myös voidaan implementointoja, että toimisyjohtaja saa sitä energiaa, ja hän saa tukea siihen toteuttamisen. Mutta me palaisin vielä tähän, että jos on troikka. Ja tota se työstään väntää kääntää tulee hienoa ja ehdotuksia mahdollisukseen. Mitä saa ajattelet, että miten ne hallituksen muut jäsenet? Miten ne niin kun ottaa sen rooliinsa, kohovat ikään kuin sen ydin päätöksen teko ryhmän ulkopuolella? Se on jättää, siis onhan kaiken hallituksessaan on kominteuita. Ja hetse tarkoita sitä, että hei, että me ei keskustella nyt palkitsemisestä, koska on palkitsemis komintea. Päätökset tehdään hallituksessa. Meillä oli Astra Munksia saa, kun jo pistettäkin asua ja munksia yhtä meillä on strategia työryhmä. Ja yka on vähän sama asia, koska minä noin siellä puheenjohtajana, niin kun omistaja, niin kun Hans, jokali puheenjohtajallin mukana, jälksään nähdään ruutoisen omistajana. Tota kaikki koki itsevän vähän ulkopuoleksiksi alussa. Mutta sitten se on niin kuin tämä inclusion on tulee siitä, että se sitä aidosti vietsi, ja se on valmisteleta asioita. En ole saadaan oikea taset pöydellä, koska kun ne istuttaa kahdeksan henkiä, ja alussaimet oli kaksi toista henkiä asioimuksien hallituksessa, pistettinä kaksi yhtiöt yhtään. Et se pystyy kahden toista ihmisen voimin keskustelana, kun keskustaiset, että tässä on tärkeää. Mutta sitten kun sulla on tuotne sitten keskustellaan. Silloin se antaa sitä lisää arvoja, mutta saadaan mukaan, siinä saadaan kontribuomoin ilmanen, ne käyttää siihen sitä kokoaikanteen. Mutta tämä on hyvä tapamilässä kuvaat sitä, mutta se on kiva vertausmiettiä. Usahan nimenomaan puhutaan, että mukaan palkitsemisvaliokunta tai tarkastusvaliokunta tuovaltavasti lisää arvoa juuri tästä systä, mitä se nyt kerrot, että saadaan valmisteltua kunnalla ja syvälliseen keskustelun päästä, ja sitten vasta tulla on hallituksessa. Mä en ole itse asiassa hoxan vajatella noin päin, kun se sitä kerrot, että strategia valiokunta voisi olla vähän troika. Mutta sehän on troika. Mä yritin sanoa, että parhaiten toimii strategia valiokunta troikana. Ja sitten tuodaan asioita, kun silloin saadaan kunnon keskustelun aikaa ja oikeastaan asioista. Ja mun täytyy meitä, että mä oon aina itse ollut sitä mieltä, ja siis puhutaan vielä terkemästä valiokunnasteli, eli tämä on uudetkomiteasta. Mähän on aina arvostanut suuresti, että mä en ole pakkolla mukaan asia. Vähän kaikki näin, kun tämä sanoisin ehkä vähemmän kiihottavat asioita, että hoidetaan siellä. Ja sitten tuodaan ne oikeitaan asiat hallituksen, ja hallitu suure keskittyisit niihin terkeisen asioihin. Mun mielestä suure oli toidotraikkaajatus tietynlannitään valiokunta vertaisi. Mun pakkoallekirjoittaa, että tosi hyvä esimerkkiä se ajattelutapa, koska tässä on varmasti monen yhteen osalta, että vähän myös erilainen toimintatapa päämasiotusyhti, jossa tai muissa, missä mä on kuulumasta avia esimerkkejä, niin siellä on ehkä enemmän ollut käristytä tai ajatus tai toimintamalli, että tietyn isotlinjaukset on kuitenkin tehtycentroikankesken, ja sitten muuhallituksen jäsennetjä vaan sitä hyväksymään, mutta tämmiten sä esityttämallin, niin se varmasti tuo niin kuin oikeasti lisäärvoa, sehän koko hallituksen päätöksentekoon. Tämä on hyvä. Mutta aloitettiin tuossa siitä sun hallituspolusta ja siihen liittyvistä asioista, ja näissä erilaisissa yhteydessä on ollut hallituksissa mukana, niin ennen kuin luetaan ihan lopettelemaan, niin mitä asioita, mitä on sellaisia teemoja tai vinkkejä, mitä sä haluisit välittää eteenpäin hyvästä hallitus työskentelystä, tai omista juudesta? Minä olet se, missä me ollaan oltu johteen, että puhivat tatshtopan, niin se on se, että kannattaa tehdä päätöksiä, kannattaa myös katsoa, että saadaan toteutettu. Se, mikä on aina persyhtössä eteenkin, niin se, se, se me on nähnyt niin monessa persyhtössä, ja myöskin me on keskustelta, kun täytymme se, me on hamalata olla myös aina ollut analitikko, han koko elämäni keskustelut hallituksen jäsenten kanssa, mä käytän edelleenkin tänä päivänä valtavasti aikaan, siihen mä tapaan muiden yhtiöiden hallituksen jäsen, ja tai toimisyyhtä ja keskustelen heidän ongelmista, kun sä aina näät sen samaan, että ratkaisuja löytyy paljon. Ei sellaista ongelma, mihin ei löytää ratkaisua, mutta se ongelman aina se, miten se tehdään, ja se, että uskalletaan tehdässä. Ja kenen vastuulla se on, että uskalletaan tehdässä. Se on niin helppoina työnteyän persyhtössä, etenkin se on niin helppo työntää ja seuraavan kartaan, koska tänä kartaan pitäisi justaana toitulla osa aikaan, ja nyt ei voida, nyt ei voida tähän. Ja pidetään tämä, niin kun tämmöinen sense of urgency siinä, että ajallisi myös ei jätetä niitä asioita sinne. -Juista ikämättä. Koska ne kerttyy sit jossain vaiheessa ne vaan löytää sieltä edestään, siis on pakko tehdä aika paljon radikolimpia asioita. -Ni, josta parempiot ajoissa. Tehdä oikeita päätöksiä ja ehtiä sitä reagoimaan. Kuten me ollaan keskusteltu tästä hallitustyöskentelystä aikaisemmin, ja sääskän toivon hyvä esimerkkin, että kerät muista hallituksista tietoa ja oppia. Mutta mitä sä itseko, että mikä on sun mielestä kaikkeen parasta hallitustyöskentelyssä, minkä sä sanon sit sellaisilla, jotka tälleistä uraataan tehtävä on haaveilleen? -Eikä sä oon sama, mitä en ole itse isovan hyvänpiviellä, mutta eikä sä oon se mitä isovanimista sanotaan, että se on kaikki parhaataisia. Se sä oon ollut leikke-lapsen kanssa. Kaiken hauskampi on, mutta kaikki se kova työn, se vaipan vaihtoja, ja kun noin kasvatus, niin se jää vanhemmille. Sieltä omisuus johtajalla, että saa aidosti parhaat osat siitä, yritys rakentamisesta. Se on ehkä se edelleenkin mullekin, koska jäämät ykkäin viisasteellä kaikista asioista. Sitten välillä, että saa hyökset jäkset tehdä niitä itse. Ja se on kyllä erinomainen lopetuksen piste, että lämmin kiitos vetää erittäin mielenkiintoista keskustelusta. -Kiitos, Laura, kiitos. -Kiitos. Haluatko kuullan lisää hallitustyöskentelystä? Poitmen kehittää omistajien hallituksen ja johdon osaamisten ja yhteistyötä. Verkostoimme kuuluu yli 600 omista ja hallitus ja johtotehtävissä työskentelevää jäsentä. Järjestämme lukuisia eri verkostoitu mistä pachtumia, sekä omista juus ja hallitustyöskentelyvalmentuksia. Lisäksi tuomme tutkimustoimintaan, tuotamme julkaisuja ja kehitämme yrityksen päätöksen tekoa tukevia arviointeja. Kiinnostuitko? Tutustu polmenverkoston toimintaan osoittensa VVV, polmenpistefi ja tulle mukaan.
Podcast Summary
Key Points:
Vuodnenin ja vuottooksipotkästin tarkoituksena on jakaa oppia ja kehittää osaamista Suomessa.
Podcastissa keskustellaan yritysjohtajien ja omistajien hallitustyöskentelykokemuksista.
Peter Seelikson on tunnettu markkinointiasiantuntija ja yritysjohtaja.
Summary:
Podcastissa keskustellaan vuodnenin ja vuottooksipotkästin tarkoituksesta jakaa oppia ja kehittää juden ja hallitustyöskentelyn osaamista Suomessa. Vieraana on Peter Seelikson, aastramin sukuun kuuluva yritysjohtaja ja markkinointiasiantuntija. Seelikson kertoo oman hallitustyöskentelykokemuksensa ja osallistumisensa eri yritysten hallituksiin.
Hän painottaa omistajan ja hallituksen tärkeää roolia yrityksen menestyksessä sekä kulttuurin vaikutusta. Lisäksi keskustellaan hallituksen roolista yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Seelikson korostaa diversiteetin merkitystä hallituksessa ja toteaa privid-ekviti-yhtiöiden tarjoavan oppimismahdollisuuksia päätöksenteosta ja strategisesta ketteryydestä.
Hän painottaa troikka-mallin merkitystä päätöksenteossa ja arvostaa keskustelun roolia hallituksen jäsenten osallistamisessa.
FAQs
Peterin ensimmäinen hallitustehtävä oli astron-eristet uus.
Peterin mukaan ensimmäinen kokemus oli hauska, vaikka Suomen talous oli vaikeuksissa.
Peterin mielestä hyvä omistaja osaa tuoda näkemyksen siitä, mihin suuntaan yrityksen tulisi mennä.
Hallitus ja omistajat voivat olla tärkeässä roolissa yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä, tarjoten näkemyksiä ja tukea suunnan määrittelyssä.
Päätökset syntyvät eri yritystyypeissä eri tavoin, esimerkiksi perheyrityksissä voi olla perinteinen troikka-malli ja private equity -yhtiöissä vahva omistaja voi olla keskeisessä roolissa päätöksenteossa.
Muut hallituksen jäsenet voivat ottaa roolinsa päätöksenteossa osallistumalla keskusteluihin ja valmisteluun, tarjoten arvokkaita näkökulmia ja tukemalla päätöksentekoa.
Chat with AI
Loading...
Pro features
Go deeper with this episode
Unlock creator-grade tools that turn any transcript into show notes and subtitle files.