Kierrätkö vahingossa veroja? Tätä verottaja tarkkailee ft. Ilkka Lahti - Sijoituskästi

Intro Tuloverokisarvoinen, että sun pitää mennä halvimmalla kulkuneuvolla työpaikalle. Sä tarvitset työssäsi autoa. Se ei ole peruste mennä, sillä autolla sinne työpaikalle vaan sä laitat sinne. Puhuja 2 Autolle töihin ja kävellen hakee sä. Puhuja 1 Laitat auton reppuun menet bussin lahtinen työpaikalle niin sitten sä lähdet sillä autolla joka sä sitten repusta sitten sä lähdit sille työmatkalle ei mene lainsäädäntö mitenkään. Mene rationaalisesti. Puhuja 3 Ilkka Lahti on Suomen johtavia veroasiantuntijoita. Lahti on työskennell. Varainministeriössä, eduskunnassa sekä verohallinnossa hän ei vain tunne suomalaista verolainsäädäntöä. Läpikotaisin hän on ollut mukana tekemässä sitä. Puhuja 1 Vanhemmat lainaa lapselle rahaa ja ajatus on se, että lapsi maksaa sitä lainaa takaisin vaikka 10 vuoden kuluttua ja sitten lapselle tulee maksukyvyttömyyttä ja se ei maksakaan sitä takaisin missä tilanteessa verottaja tulkitsee paskan lieskattää? Mikä on lainao? Täähän on lahja verottaja määrää sen lahjaksi ja määrää lahjan veron ja nyt sitten se sama asi. Myös rikosprosessissa veropetoksena. Puhuja 3 Miten veropetoksista jäädään kiinni ja miten verohallinto valvoo ehkä sinunkin toimintaansa Lahti paljastaa. Verohallinnon käyttämät taktiikat ja kertoo mitkä asiat saa oikeasti ostaa firman piikkiin ja mitkä ei vastaa meidän rakkaille kuuntelijoille ja teemana mulle miten me säästetään veroissa. Puhuja 1 No ensinnäkin. Puhuja 3 Tervetuloa suomen sijoittajakansa jälleen kerran uuden sijoituskästi jakson paremmin. Meikä on edelleen kevinwandersen. Puhuja 2 Tervetuloa minunkin puolesta vieressä höpisee teemu liila. Puhuja 3 Ihan alkuun me halutaan kiittää teitä sydämemme pohjasta siitä, että siitä, että te olette siis kuunnellut sijoituskeästi ja se on mahdollistanut meille mahdottomalta tuntuvan unelman. Jos te olette saanut lisäarvoa tästä sisällöstä, niin tuplasekatkaa. Oletteko muistaneet tilata sijoitusviestin kanavan spotifys ja youtubesta missä oottekaan se auttaa meitä enemmän kun te voitte edes kuvitella. Puhuja 2 Iso kiitos just sulle ja nyt me mennään itse jakson pariin. Miten veropetoksista jää kiinni ja mitä verotarkastus on? Miten veropetoksista voi jäädä käytännössä kiinni, ilkka? Puhuja 1 No heitpä aika kivan kysymyksen tähän näin alkuun mä. Puhuja 3 Ajattelin mä ajattelin, että mennään niinku posin kautta. Okei tähän jaksoon. Puhuja 1 Klassisin tietysti on mun mielestä se, että yritykseen tulee verotarkastus. Se on mun mielestä niinku se ihan semmoinen niinku perus perus keissi sitten tota se mitä mä oon vanhassa työssä huomannut niin verohallinto pitää sun elämää veroilmoitusta sun käyttäytymistä jotenkin epäloogisena. Ei ole uskottava. Se on mun mielestä yksi semmoinen hyvä perus nyrkkisääntö. Ei ole uskottavaa, että yrittäjä on 10 vuotta yrittäjänä jaksaa yrittää ja hän ei tule mitään taloudellista hyötyä siitä yrittämisestä. Sillä on hyvin vahva epäily siitä, että sieltä otetaan jonain muuna kuin avoimena osinkona tai palkkana se hyöty. Puhuja 2 Siis mitä ihmettä tarkoittaa käytännössä siis verontarkastus? Minkä sä mainitsit mitä silloin tapahtuu? Puhuja 1 Vitsi tää on kauheita kysymyksiä teillä tämä alku meillä pitää olla lämmittelykysymys. Puhuja 3 Ei ole enää lämmittelykysymyksiä. Puhuja 2 Se on peruttu. Ihan vaan että sulla on nyt tukalammat. Puhuja 1 Ollaan OK lähtökohtaisestihan meillä verotuksessa jokainen ilmoittaa niin henkilö kuin yritys itse omat verotettavat tulot ja verotus perustuu siihen sun omaan ilmoitukseen, mutta on tietysti luonnollista niin että kaikki ei tee niinku pitäisi. Niin verohallinto valvoo. Veroilmoitusten perusteella. Meitä ja yrityksiä. Sitten siellä alkaa jossain kohtaa tulla siis semmoinen tietty joku epäloogisuus ja verottaja haluaa varmistua siitä, että onko tää asia totta ja silloin se voi niinku aloittaa verotarkastuksen se ilmoittaa yritykselle tai yrittäjälle tai luonnolliselle henkilölle, että nyttenhän verotarkastus sitten on tietysti semmoisia tilanteita, että on fiskaalisesti merkittäviä yrityksiä, että siellä ei ole mitään epäilyttävää, mutta lähdetään katsomaan, että kaikki on niinku pitää. Puhuja 3 Niinku joku hemmetin iso yritys. Puhuja 1 Kyllä joo jos ja tää on musta hirveän tärkeätä jos miettii aidosti ja oikeasti niinku meidän yrityskenttää että verohallinto ei perusteetta ja aihetta ja ihan randomilla heittäisi verontarkastuksia yrityksiin jos ei ole mitään tarvetta, koska se on kuitenkin hallinnollisesti ihan helkatin raskas operaatio, vaikka sulla ei ole mitään salattavaa niin se on kuitenkin. Täytyy niinku antaa kaikki verottajan pyytämät tiedot. Niin se on hallinnollisesti kuitenkin aika iso prosessi. Puhuja 3 Eli jos nyt sijoitus me nyt sanotaan täällä jotain tyhmää niinku että kaverin puolesta kyselen että miten veropetoksia jäisi kiinni ja sitten verokarhu kuuntelee ja sitten ne on silleen fuck me tehdään nyt sijoituskestin verotarkastus niin tuleeko tuolta jollakin semmoisella niinku puomilla tuosta oven läpi joku tyyppi ja tulee toimistoon niinku paikan päälle ja miten se käytännössä tarkoittaisi meille? Puhuja 1 Se riippuu pikkaisen tilanteesta. Eli jos me mennään tekemään johonkin tämmöiseen niinku isoon yritykseen verotarkastus, niin kyllä se käytännössä tarkoittaa sitä, että verovelvolliselle ilmoitetaan. Vaan, että me tullaan aloittamaan verotarkastus ja me tarvitaan nää ja nää tiedot pidetään niinku alkukeskustelu kerrotaan että mitkä verolajit, mitkä verovuodet ja miten tää prosessi etenee. Se on hirveän hyvässä yhteistyössä ja ei ole mitään semmoista niinku hirveät hässäkkää, koska se perustuu kuitenkin esimerkiksi yrityksen niinku dokumentointuun kirjanpitoon ja ja ne on olemassa ja ja verottaja tulkitsee sitten ne mitä yritys on tehnyt että onko se tehnyt ne verolainsäädännön mukaan oikein ja onko se ilmoittanut? Sitten oikein ja että siinä ei ole mitään tulkintaepäselvyyttä, niin silloin se on enempikin. Siitä otetaan nyt vaikka esimerkiksi yritys on vähentänyt vieraan pääoman korkoja. Meillä on korko tai korkovähennyksissä rajoitusoikeus, niin se tulkinta voidaan sitten niinku selvittää, että onko se sitten on esimerkiksi vaikka yritysten kansainvälisessä tilanteessa siirtohinnoitteluvirhe, niin siellä on siis siis tosi isot velvoitteet dokumentoida nää asiat huolella, niin sitten verohallinto menee ja pyytää ne dokumentoinnit. Katsoa että onko se niinku miten se yrittää itse sen mieltä tai yritys on itse mieltänyt, mutta sitten on nää niinku pahat ja räikeät tilanteet epäillään niinku niinku vaikka esimerkiksi tuota pimeätä työvoimaa niin silloin mennään ihan paikalle ja voima voidaan mennä pahimmassa tapauksessa poliisin kanssa tai sitten sinne tulee työsuojeluviranomaisia, että sitten tehdään niinku tämmöinen yhteisratsia niin sanotusti että sitten mennään ennalta ilmoittamatta vaikka johonkin ravintolaan rakennustyömaalle ja silloin joudutaan selvittämään että ketkä siellä oikeasti ja to. Sillä hetkellä työskenteli ja yritetään saada siis pimeä työvoima kiinni eli ihan monella eri skaalalla pyritään valvoa. Puhuja 2 Jos se on nyt vaikka joku yrittäjä on laittanut muutaman edustuskulun. Palaverikuluiksi tai sitten se on maksanut itselleen vaikka väärän korkuista kilometrikorvausta. Niin onko tällaiset pienet jutut asioita, mistä verottaja sitten on silleen, että nyt sulta löytyi 3 tällaista juttua. Nyt sulle tulee veronkorotus seuraaville vuosille vai onko se silleen, että hei pääsääntöisesti hommat oli hoidossa? Korjaan jatkossa nää jotta ei tule veronkorotuksia eli tavallaan kuinka radikaali se on näissä pienissä mitkä varmaan stressaa tosi monia varsinkin pieniä yrittäjiä. Puhuja 1 Tota suoraan kysymykseen se että se voi olla pikkasen tapauskohtaista ja ikävä sanoa näin, että se saattaa olla vähän. Siis myös verotarkastajastakin kiinni, vaikka se ei toki saisi olla. Mutta kyllä nykypäivänä verohallinnon asenne on enempi se, että jos on niinku pienistä asioista vähän tietämättömyyttä, inhimillisyyttä, niin verottaja ohjaa ja sanoo, että tää tulee tehdä näin ja ei puututa tällä kertaa, mutta silloin se on niinku aika pientä. Mut kyllä se on niinku toisaalta viranomaisella on niin kun velvollisuus puuttua ja ja velvollisuus oikasta ja määrätä se vero oikea määrä. Minkä suuruisesta summasta verottaja ei yleensä puutu? Oikeudenmukaisena. Puhuja 3 Onko jotain tiettyä summaa eettistä? Alitat sen niin sitten verottajan silleen että no ei haittaa tai ei valvo tai tai vastaavaa ja sitten siitä ylittyy niin sitten se alkaa niinku punaiset valot vilkkumaan jossain järjestelmissä. Puhuja 1 Eli onko jotain semmoista niinku rajaa minkä? Ylittävästi vasta puututaan, niin ei ole. Esimerkiksi meillä on säädetty pykälä missä sanotaan niinku esimerkiksi vaikka että enintään 1000 € luovutukset on verovapaita. Ne säädetään laissa hallinnollisen yksinkertaisuuden vuoksi, että jos sä myyt 500 osakkeita, ne on verotuksen ulkopuolella hallinnollisen yksinkertaisuuden vuoksi. Mut sitten jos sä myyt 1500 voitto on 100 €, se pitää ilman muuta ilmoittaa. Jos et sä sitä ilmoittanut. Joudut verotarkastukseen niin se on nyt vähän niin ja näin, että puuttuuko se verottaja ja avaa sen sun vanhan vuoden 2 vuotta sitten määrää veronkorotuksen ja tekee kaikki proseduurit. Se on heinä ja hiina ja vielä enempi voisi sanoa näin että kävin toi teemun kysymys siitä, että jos on esimerkiksi kirjannut vaikka yrityksen edustuskulun markkinointikulusta ja se voi olla vähän niinku niin ja näin, ettei se ole edes selvä virhe, niin silloin verottaja voi siis sanoa että no OK, mä olisin ehkä tästä eri mieltä. Tää on minun mielestä edustuskulu jatkossa. Olkaa tässä asiassa tarkempia ja älkää kirjatko tällaisia kuluja. Edustus markkinointikuluiksi, että nää on edustuskuluja ja jos on pienistä summista kyse niin voisi olla pelkkä niinku ohjaus sä. Miten verottaja seuraa ihmisiä? Sanoit ilkka tuossa ihan jakson alussa että. Kun mä kysyin, että miten voi jäädä näistä ropetoksista kiinni, että jos sä tiedetään tosi epäloogista että sä oot vaikka 10 vuotta yrittäjänä ja se näyttää että sä et saa sitten et sä et saa vaikka sun elämästä mitään hyötyä taloudellisesti ja sitten verottaa silleen että tossa ei ole mitään järkeä ja sitten ne alkaa tutkia asiaa. Mutta miten se verottaja tietää että siitä ei ollut mun elämän hyötyä siis. Seuraavaksi ne mua jotenkin tekeekö ne jotain hirvetin salapoliisityötä ja stalkkaa mua vai mistä ne tietää mun elämästä? Puhuja 1 Asioiden stalkkaan sua. Puhuja 3 Miten ne stalkkaa? Puhuja 1 Tota no ei ne sellaista talkkaa sillä tavalla, mutta verottajallahan on äärettömän laajat tiedonsaantioikeudet. Se meidän täytyy niinku muistaa, että se on siis todella kattava tietomäärä mitä verohallinto pystyy meistä keräämään ja otetaan esimerkki meillä on ihan siis niin kun. Lainsäädännössä todettu selvittämätön omaisuuden lisäys. Verohallinto periaatteessa kerää rekistereistä tietoa mitä omaisuutta sulla on sitten alkaa tulla semmoinen niinku että anteeksi miten kevin sulla voi olla niinku näin kallis asunto. Miten sulla voi olla tämmöinen sijoitussalkku sitten löytyy ulkomailta tämmöistä omaisuutta kun ulkomainen tietojenvaihto koko aika kehittyy ja kehittyy ja sä et ole ilmoittanut itsesi niinku suurin piirtein mitään tuloja vuosittain. Että millä sä oot tämän omaisuuden kerryttänyt jolloinka alkaa epäilys siitä että oletko sä siis tehnyt pimeetä pimeitä töitä vai onko esimerkiksi? Verovapaita lahjoja niin tää on ihan kyllä tämmöinen klassikko esimerkki se, että kun omaisuutta kertyy, mutta ei ole mitään selitystä millä sä olet sen rahoittanut ja täähän on yksi tähän oli yksi syy kun meillä poistettiin varallisuusvero niin silti luonnollisille henkilöille jätettiin velvollisuus ilmoittaa varat ja verohallinto. Periaatteessa ylläpitää tietoa meidän varallisuudesta, niin tää on just syy minkä takia näin säädettiin. Oli se, että verottaja pystyy valvomaan. Varallisuudessa tapahtuneita muutoksia. Joo ja jos siinä ei ole loogisuutta niin herkästi tulee. Ja tää on nyt esimerkki siitä, että se tyypillisesti voisi lähteä siitä, että verohallinto ensin lähettää ihan vaan kyselykirjeen, että pyydetään selvitys millä sä oot rahoittanut tän varallisuuden, että sulla ei niinku tule sillä tavalla verotarkastusta ensimmäiseksi vaan se lähetetään niinku selvittämään toimitettavassa verotuksessa siinä kun se sun kyseisen vuoden verotustoimitetaan, niin jostain syystä sun verotus. Nousi esille ja sä niin sanotusti poimiuduit sieltä massasta. Valvottavaksi ja sitten tulee kysely millä saat tän rahoittanut. Puhuja 3 Jos verottajalla on mikä termi. Se oli tosi laajat tiedonsaantioikeudet vai eli ne ne näkee paljon asioita tässä yhteiskunnassa niin onko sulla esimerkkejä että mihin kaikkiin asioihin ne pääsee käsiksi niinku vaikka mun henkilökohtaisiin tietoihin? Puhuja 1 Liittyen no ehkä semmoinen kaikista tyypillisin klassisin on pankkitili, eli verohallinto pystyy tekemään pankkitiliin tiedustelun. Vanhassa työssä oli tämmöinen klassinen esimerkki. Tuli ihmetys siitä, että millä tää opiskelija elää. Se ei ilmoita niinku mitään tuloja. Jo opintotulo ei ole. Työtuloja ei ole mitään sosiaalietuuksia ja verottaja rupesi ihmettelemään, että mistä se saa niinku elämiseen rahansa ja verottaja teki tämmöisen niinku tilitiedustelun. Sitten tulee pankeista tiedot että mistä tili, mistä hänen tilille tulee rahaa ja sitten tuli yhteys että tuolta tililtä tulee rahaa. Sitten tehtiin siihen tiliin tilitiedustelu sitten löydettiin että OK tää onkin isän yrityksen omistama tili ja sitä kautta verottaja pääsi jäljille, että täällähän on isän yr. Pimeätä myyntiä ihan valtava määrä ja sitten se vyyhti purkautui sitä kautta ja isä oli sitten törkeästä veropetoksesta syytteessä ja ihan vaan siitä, ettei ollut selvyys siitä, että millä poika itseänsä. Puhuja 3 Niinku elättää. No kun on salapoliisi shittiin. Puhuja 2 Mutta toi on jännä että toi jäi tota kautta kiinni. Eikö se miten tavallaan ton tyyppistä toimintaa pystyisi harjoittaa jos sun pitää kuitenkin ilmoittaa tai sun pitää tehdä kirjanpitoa ja muuta niin miten yrityksen tililtä on voitu ylipäätänsä tehdä ti. Kertovaa random tilille ikään kuin jotenkin salaa. Puhuja 1 No nyt taas on siis sen, että nyt nää ei ole mitään todellakaan. Nää on vaan varoittavia esimerkkejä, mutta siinä oli siis niin kuin isä tehnyt tietoisesti että OK, nämä asiakkaat me viedään kirjanpitoon ja noi asiakkaat viedään kirjanpidon ulkopuolella niihin tileihin, jotka eivät yrityksen kirjanpidossa. Se pyöritti niinku periaatteessa niinku 2. Niinku kirjanpitoa tai 2 ja pankkitilejä ja oli 2 asiakaskuntaa ne jotka meni kirjanpitoon ja ne mitkä meni kirjanpidon ulkopuolelle. Täähän on niinku aika klassinen tilanne siinä mielessä kun niin sanottua ohimyyntiä, että tietyt asiakkaat viedään kirjanpidon kautta ja tietyt asiakkaat on kirjanpidon ulkopuolella ja niillä on sitten eri pankkitili, kun periaatteessa me ei edes niinku sanota että toi tili on yrityksen tili. Virallisissa tilinpäätösasiakirjoissa ja verottajalle ei puhuta mitään siitä tilistä. Puhuja 3 Ja ennen kuin nyt joku innostuu että miettii että tää on hyvän kuuloinen strategia, niin tää on siis ihan helvetin laitonta. Puhuja 1 Tää on todella laitontakin ja tää on todella varoittava esimerkki siitä ja ja kuvaamme siitä esimerkkinä että se on hyvä näin että meillä on niin kun tehokas valvonta ja meillä on siis osuva valvonta, koska se valvonnan pitää olla just sellaista että ne aidot. Ja rehelliset yrittäjät eivät joutuisi tarpeettoman hallinnollisen. Hirveän taakan niinku alle että se joutuu antaa verottajalle ihan kauheasti tietoa ja sitten nimenomaan saadaan haaviin ne jotka on toiminut epärehellisesti. Se on ihan sama homma kun me mennään tuolla niinku tullissa niin että sieltä periaatteessa löydetään ne oikeat tyypit ja saadaan niinku valvottua niinku maahantuonti. Millaiset rangaistukset veropetoksista saa? Kuinka radikaalein rangaistukset ja sanktiot sitten on tän tyyppisissä niinku tilanteissa? Missä toi? Oliko toi nyt veropetos on viety todella pitkälle. Puhuja 1 Niin meillä on olemassa siis törkeä veropetos. Sitten on perusveropetos ja sitten on lievä veropetus ja nää on siis rikoslaissa säädettyjä. Tekoja ja niistä tuomitaan siis yleisessä tuomioistuimessa käräjäoikeudessa. Ja sehän on merkittävää. Mun mielestä ero se on julkinen prosessi. Mutta sitten jos verohallinto pienemmissä keisseissä katsoo, että OK sulta on jäänyt ilmoittamatta. Nyt joku ulkomaan tulo, mutta tää ei nyt ei oo niin paha. Siinä on vaikka tyyliin joku 5 t tulo jäänyt ilmoittamasta ja yksi semmoinen minusta klassikko esimerkiksi kryptovaluutoista on jäänyt joitain vuosia ilmoittamatta. Ne on pieniä summia. Sulla on oikeus vähentää niinku menetykset ja se lopullinen verotettava tulo jää joihinkin tonneihin niin silloin ei verohallinto ikään kuin tee rikosilmoitusta ja se ei mene rikosprosessissa käräjäoikeuteen vaan silloin verohallinto määrää siitä veronkorotuksen ja se on prosenttoinen määrä siitä salatusta tulosta klassikkotyyppi tilanne se on 2%, mutta se voi olla siis jopa kymmenenkin prosenttia, mutta sitten taas käräjäoikeudessa. Arvioidaan sitä, että teon moitittavuutta laajasti siihen vaikuttaa toki se salatun tulon määrä, mutta siihen vaikuttaa se miten se on tehty. Kuinka moitittavaa? Onko sulla mitään selitystä siihen, että miksi sä et ollut ilmoittanut ja ja nyt meidän pitää erottaa tosi tärkeä erottaa mun mielestä se, että verottaja tulkitsee verolainsäädäntöä ja verottaja pyrkii verottamaan. Oikeanmukaisesti oikean veron määrän. Ja se tulkitsee silloin sitä verolakia ja mikä on se paljon tästä pitää suomeen maksaa veroa. Ja sitten käräjäoikeudessa siellä arvioidaan mahdollista rikosta ja onko rikos tapahtunut ja rikos edellyttää veropetoksissakin tahallisuutta, niin se on helkatin hankala mennä sanomaan jollekin, että sä teit ton tahallasi tai sitten niin että sulla on oikeasti vilpitön mieli ja sä et oikeasti ymmärtänyt ja sun ei pitänytkään ymmärtää. Meillä on mun mielestä 2 semmoista suht tuoretta keissiin. Ulkomailla olevista tämmöisistä niinku sijoitusyrityksistä. Toinen verovelvollinen oli saanut tämmöisen yrityksen perintön. Ja sen olisi ehkä pitänyt käräjäoikeuden mielestä sen olisi pitänyt ymmärtää, että tää on Suomessa verotettavaa ja ilmoitettavaa tuloa. Se ei ollut ilmoittanut sitä. Tää on hyvä esimerkki siitä, että käräjäoikeus tuomitsi mut korkein oikeus katsoi että ei ollut rikos, mutta verottajahan toki verotti sen, niin nää pitää niinku erottaa että verottaja verottaa ja rikosprosessissa. Arvioidaan sitä rikoksen täyttymistä ja sielläkin. Voi olla erioikeusasteet eri mieltä ja sitten oli taas toinen. Ei peritty tilanne vaan oli niin kun yhdysvalloissa tämmöinen niinku sijoitusomaisuus mitä ei ollut siis ilmoitettu suomeen ja siellä oli muistaakseen noin 17 18 t. Vältetty vero niin tuomittiin veropetoksesta. Siinä ei ollut törkeä veropetos. Syyttäjä vaati törkeätä mut ei tuomittu, mutta siinäkin se pitää olla kokonaisuutena arvioiden törkeä, että toi summa vaikuttaa vähän siltä, että se voisi olla törkeä veropetos eli mä sanoisin nyrkkisääntönä että noin 15 viiva 20 t vältetty veron määrä niin menee jo perushaarukassa törkeäksi, mutta se pitää olla myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Ja siihen tietysti vaikuttaa se, että jos sulla on ihan selkeä ohimyönti, sulla on oikeasti niinku pimeä tili. Minkä sä oot salanut ihan pomminvarmasti että pystyn niinku millään verukkeella sanoo että mä en tiennyt että että sokea reettakin tajuaa että toi herttasoiko on Suomessa verotettavaa tuloa, mutta jos sulla on joku erillinen sijoitusinstrumentti tai joku erillinen niin kun ulkomainen yhtiö jonka siis suomessa niinku tai siis se nyt on selvää, että me ollaan suomessa yleisesti verovelvollis. Verovelvollisia maailmanlaajuisesta tulosta, että meillä täytyy muistaa, että jos me saadaan siis yhdysvalloista, sveitsistä mistä tahansa, siis ulkomaantulo, ne pitää ilmoittaa suomeen. Jos me ollaan suomessa yleisesti verovelvollisia. Mutta sitten jos voi olla epäselvää sitä, että tuliko sinne verotettavaa tuloa, koska siellä voi olla siellä, siis sen yrityksen tai instrumen sijoituksen välissä niinku voittoa, tappiota ja nettotulo on nolla. Niin mitä siitä siis pitää ilmoittaa, niin näissä voi olla paljon epäselvyyksiä. Ja joku voi ajatella niinku tyyliin, että vain sitten kun mä otan sieltä jotain niinku ulos niin siinä vaiheessa vasta verotettaisiin niin nää voi olla joskus tulkinnallisia niin silloin se veropetos ei ole niinku semmoinen niinku selkeä juttu että se tahallisuus täyttyy, mutta verottaja verottaa ja sitten. Puhuja 3 Joku sano vaan. Puhuja 1 Joo ja sitten täytyy muistaa. Verottajallahan on pääsääntöisesti, sillä on 3 vuotta takautuvasti oikeus mennä meidän verotuksiin. Eli ei saa ajatella niin, että jos tuli verotuspäätös että no huh en jäänyt kiinni tai että OK se epäselvä. Silloin kun mä mietin että saanko mä tälleen vai onko tää nyt tolleen vai että onko se edustuskulua vai markkinointikulua vai oliko tää sijoitus verollista vai vapaata? Sitten tulee syyskuussa verotuspäätös niin sä et saa ajatella niinku että no OK nyt tää on asia selvä kun verottaja voi 3 vuotta takautuvasti. Poikaista meidän verotuksia, jos siellä on virhe. Niin ja sitten vielä niissä tilanteissa, joissa on tapahtunut rikos, niin verottajalla on niin pitkälle se oikaisuaika. Kuinka pitkälle voi syyttäjä syyttää rikoksesta ja se riippuu siitä kuinka törkeästä tekomuodosta on kyse. Onko perusmuotoinen veropetus vai törkeä veropetos? Ihan hiton monimutkaisia, mutta kyllä mä sanoisin semmoisena niinku klassisena perusyrittäjän ja sijoittajan taikka yrityksenkin semmoisena niinku hyvänä ohjenuorana on se. Lähde aina ajattelemaan omaa ja yrityksesi verotusta. Sitä, että huomenna verottaja voi tulla ja tehdä verotarkastuksen. Ei ole mitään hätää. Se on hemmetin hyvä ohjenuora ja silloin pystyy nukkumaan kyllä yössä hyvin tai ohjaa asiakasta hyvin, että verottaja saa tulla ihan minä päivänä tahansa. Pannu on kuumana ja pullat ostetaan kaupasta ja ja verota ei. Ei ole niinku tarve pelätä verotarkastajaa, mutta kyllä mä niinku ymmärrän sen, että joskus sijoittaja tai yrittäjä. Yritys miettii, että kummin päin tää nyt menee, että mä haluan toimia niinku oikein. Mutta sitten tulee semmoinen tunne, että ei hitto soiko että täähän menee ihan helkatisti aikaa ja energiaa kun mä joka rapsahduksen mietin että mä teen niinku by the book että että että pitääkö tämä nyt yksittäinen kuitti 15 € kirjata markkinointikuluksi vai edustuskuuluksi? Mehän tullaan hulluksi jos me niinku jokainen niinku rapsahdus mietitään ylianalyyttisesti niin kyllähän siellä niinku rapatessa roiskuu. Meiningillä tapahtuu että saatetaan kirjanpitoon kirjata jotain tai esimerkkinä tää on ihan klassista. Annetaan työntekijälle joku hyöty. Etu, josta olisi pitänyt pidättää ennakonpidätykset tai käsitellä sen verotuksessa veronalaisena, mutta ei se mennyt ihan niinku mallikkaasti. No otetaan ihan klassinen esimerkki. Meillä on ihan moni ihan hiton monimutkainen juttu esimerkiksi henkilökunta eduissa. Minkälaisia etuja voi tarjota on liikuntaseteleitä on kuntosalia tai esimerkiksi hierontaetu, niin siitäkin on niinku olemassa semmoinen keskustelulautakunnan ratkaisu, että miten hiton monimut. Kaisesti se hieronta piti niinku järjestää työpaikalla. Tai tarjota työntekijöille, jotta se pysyy verovapaalla puolella. Niin jos nyt yrittäjä tästä kerran erehtyy ja tekee sen jotenkin vähän silleen niinku käytännönläheisesti niin mä en pidä sitä ollenkaan niinku paheksuttavana vaikka sitten verottaja sanoisi että hei näin ei voi toimia. Teidän pitää toimia näin näin ja näin se lukee siellä verohallinnon ohjeissa ja keskustelulautakunnan päätöksestä tulee tämmöisiä ja esimerkkinä just siitäkin. Jos mä nyt oikein muistan, niin siinäkin kysyttiin 300 kuudenkympin hierontaedun vero. Vapaudesta niin se sallittiin ja sitten verohallinto on laittanut siihen suurin piirteistä semmoista 3 400 €. Niin jos nyt joku on vuoden aikana antanut jollekin niinku niska-hartia ja ja päänsärystä kärsivälle niinku 500 € hierontaa niin voi apua, mutta muodollisestihan se voisi mennä verolle niin ei jokaisesta pidä tehdä niinku ihan niinku oikeasti. Myöskään siis semmoista niinku paniikkiratkaisua että että että että yrittäjän pitää kuitenkin niinku pystyy yrittää. Että että että vaikka niinku ajatellaan niinku että OK tee oikein mutta ei ei niinku kaikkeen kannata nyt niinku käyttää tuhottomasti aikaa. Sanotaan nyt sitä vettä kun meni. Puhuja 3 Vaahtoamiseksi se siis tää saa. Tää on paikka vaahtoamiselle. Esimerkkejä siitä, miten veropetoksista on jääty kiinni Sä mainitsit tuossa, että on paljon konkreettisia keissejä mistä käy ilmi että miten ollaan nyt sitten jääty kiinni näistä veropetoksiin liittyvistä asioista? Niin Haluatko sä avata? Puhuja 1 No onneksi se liittyy sinne vanhaan työhön enempi elikkä silloin kun oli verotuksen oikeuslautakunnan puheenjohtaja tai verohallinnossa, ei nykyiseen työhön. Niin yks semmoinen mitä ehkä ei tule yrittäjät ajatelleeksi kansainvälisissä tilanteissa tullaan suomeen yrittämään ja ajatellaan, että ei olla täällä pysyvästi, että ollaan täällä mukamas vain lyhyt aika, jolloinka suomeen ei muodostuisi verovelvollisuutta puhutaan niinku esimerkiksi yrityksen kiinteistä toimipaikasta. Esimerkiksi virolainen yritys tulee suomeen ja lähtee pois. Mutta se ei lähtenytkään pois niin verohallinto esimerkiksi katsoo, että miten yrityksen tai omistajan pankkikorttia on käytetty. Ja kas kummaa, miten nää pankkikorttiostokset on täällä uudenmaan alueella jatkuvasti, niin ei sulla ole mitään selitystä siitä, että miten sä oot voinut olla virossa ja miten sun oleskelu suomessa ei ole ollut riittävän pitkään, etteikö SUOMI saisi verottaa. Puhuja 2 Eli voiko verottaja vaan niinku kysyy pankilta vaikka ottaa yhteyttä nordeaan että hei. Voit sitä yrityksen, kaikki tiedot lähettää meille ja sitten se niinku on. Puhuja 1 Käytännössä proseduuri on tietysti aika tarkkaan säännelty, mut kyllä pankilla on velvollisuus verohallinnon pyynnöstä toimittaa sinne tilitiedot ja se mikä on just se että tilitiedot on oma, mutta sitten esimerkiksi luottokortin käyttö ja mihin kaikkiin sitä on käytetty ostoina ja tää on yksi toinen mikä on mun mielestä mihin mä oon törmännyt. Että jos on esimerkiksi yrityksellä levin mökki, purjevene tai muuta semmoista omaisuutta. Mitä? Herkästi se yrittäjä saattaa vilpillisesti käyttää ja väittää, että en ole käyttänyt. No mutta anteeksi miten nää sun pankkikorttiostokset kyllä täällä niinku on samalla seudulla tähän aikaan, että vaikka teletunnistetietoja ei verottaja saa käyttää niin se hyödyntää pankkikorttiostotietoja. Puhuja 3 OK eli jos sijoituskästillä olisi levillä joku mökki ja sitten se olisi. Niinku mukavaa jotain niinku firman juttuja varten siellä, mut sitten sattumalta aina talvisesonkina niin siitä vierestä niinku. Tota löytyy kaikenlaisia teemun viinaostoksia afterskiiltä ja ja tota tää ei kuulosta laskettelulippuostoostoksia sun muita niin verottaja pystyy jos epäilee niin sä pystyy tsekkaa niin ottaa yksi yksi että toi on toi firman mökki. Teemun ei pitäisi käyttää sitä henkilökohtaisesti, mutta aina talvisin sen vieressä nostoksia niin kyllä se käyttää sitä henk. Puhuja 1 Koht ei se siis tiennyt tätä, kun teillä on siis se levin sijoitusmäki ja teemu ainakin mulle hirveästi väittänyt, että se on pelkästään sijoituskäytössä. Te vuokraatte sitä, mutta tosiasiassa teemu majailee siellä parhaat viikot ja kaikki teidän firman pankkikorttiostot teemun käyttäminä on siltä alueelta. Puhuja 3 Mä en edes tiennyt, että meillä on tämmöinen sijoitusasunto. Puhuja 1 Se on just tätä kun te ette niinku oikein niinku. Puhuja 2 Et sä tiennyt siitä toisesta. Puhuja 1 Mutta sitten se on taas temo jo tätä vastaavasti, koska kevin. Puhuja 2 Käyttäjät ja muutamat yhteistyöt toiselle nimenomaan ja ei olla. Pitääkö tässä nyt sanoa, että me ei olla todellakaan? Puhuja 1 Tää on ihan hirveä. Tää just näin. Älä rupea nyt tässä kohtaa perään. Koska sitten taas vastaavasti kevin ei ole kertonut, että teillä on se firman purjevene. Joo mä oon yrittänyt lukemassa käytetään tällaisessa niin kuin firman vuokraus. Se on mukamas ollut siis niinku vuokraus käytössä ja sitten purjeveneen navi-tietojen perusteella se purjevene on ollut juhannuksena hangossa. Puhuja 3 Voiko tuollaisiakin vaivaajia? Puhuja 1 Miten ihmeessä kevinin kortilla on tehty hangosta samaan aikaan aika paljon ruokaostoksia ja viinaostoksia. Niin kyllä siinä aika yksi yksi tullaan siihen tilanteeseen, että ei tämä ollut vuokrattuna ulkopuoliselle. Vaan yrittäjä on itse sitä käyttänyt kun yhdistetään sun pankkikortti ja veneen sijaintitiedot. Puhuja 2 Eli olisi pitänyt vaan käyttää firman pankkikorttia. Puhuja 1 Mutta yritetään kellon käyttöoikeus siihen korttiin. Joo ja nämähän on ihan hiton kurjia tilanteita. Näitäkin on ollut siis verotuksessa, että firmalla on ollut pankkikortit ja siitä yrittäjä sanoo että ne ei ole ollut mulla. Mä oon antanut sen sille työnjohtajalle ja sen työnjohtajan tehtävänä oli nostaa pimeää palkkoja. Ja maksaa sillä työntekijöille ja mä en ole saanut mitään hyötyä. Ne on mennyt siis työntekijöille. Mä tunnustan sen, että meillä maksettiin pimeitä palkkoja ja otetaan siitä itselleni siis vastuu. Mut miten selvitetään, että jos siellä ei sitten löydykään työntekijöitä niin paljon tai sitä määrää että mitä sieltä firmasta on lähtenyt rahaa, niin kenelle se taloudellinen hyöty on mennyt? Niin se on hyvin herkästi sille omistajalle ja peiteltynä osinkona. Ja jos summat on riittävän suuret, niin sitten se on taas käräjäoikeudessa. Eli tää on esimerkki siitä, että ikinä saa antaa pankkikorttia kellekään vaikka kuinka luottaisi, koska sä voit olla itse sitten selitysvastuussa siitä, että mihin nää rahat on mennyt ja jos et sä pysty selvittämään aidosti luotettavasti niin kyllä ne sun kontille menee. Tehokas katuminen verotuksessa Kun mä ilkka tehtiin preppii tähän jaksoon varten, niin me meille iski silmään. Juttu mikä on pyörinyt pyöri tuossa vuodenvaihteessa paljon otsikoissa ja tuli tästä miten selitit äsken mieleen? Nimittäin jari matti latvalan verokeissi ja täältä on Google a yhteenveto, mutta jarmatti latvalaa syytetään törkeästä veropetoksesta liittyen hänen asumisjärjestelyihinsä ja verotukseen vuosina 2015 viiva 2018. Vaikka hän on maksanut verottajalle takaisin 4 ja puoli miljoonaa euroa verovelkaa. Niin osaatko kommentoida, että mikä tässä meni päin? Helvetti mikä keistä on? Tiedätkö tästä jotain? Puhuja 1 Osaa mut en halua. Koska en missään tapauksessa halua ottaa nyt kenenkään verotukseen niinku kantaa. Mut mä voin yleisesti tässä kohtaa niinku todeta, koska äärettömän tärkeää sekin hahmottaa. Meillähän oli muistaakseen 2016 hallituksella tavoitteena tehdä semmoinen laki, että jos sä itse avoimesti tunnustat tehneesi väärin. Ja tuot ulkomailta suomeen salattuja tuloja niin tehokas katuminen, että se menisi niinku vero. Hallinnon sanktiona ei tulisi julkista juttua, mut se ei mennyt eduskunnassa läpi. Elikkä sä et voi tehokkaasti katua verotuksessa etteikö siitä tulisi rikosvastuuta. Tää on hiton mielenkiintoinen kysymys siitä, että pitäisikö lainsäädännössä säätää sillä tavalla, että jos sä itse tuot ulkomain ulkomaan tulot suomeen verotettavaksi ja kadut tekojasi, sä oot tehnyt oikeasti väärin ja sä haluat nyt ne tunnustaa, mutta sä et haluaisi rikosvastuuta. Niin miten siihen pitää niinku suhtautua niin kun verojen kertymän näkökulmasta, miten siihen pitää suhtautua oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, että saako rikkaat rahalla maksaa itsensä vapaaksi vankilasta, niin tää ei ollut lainsäätäjän mielestä OK että ei voitu tehdä tämmöistä tehokasta katumista, vaikka silloinen hallitus tätä suunnitteli ja halusi tälleen tehdä ja täähän johti jopa pahimmassa tapauksessa siihen ennen kuin se laki meni eduskunnassa läpi. Se ei mennyt läpi. Niin jotkut lähti jo tunnustamaan tekojaan ja toi ne tulot suomeen ja ilmoitti verohallinnolle ja joutuikin sitten niistä samoista rikossyytteeseen. Eli nyt se, että jos verottaja verottaaja maksaa veronsa, niin se ei sitä vielä takaa. Ettetkö sä sitten siitä samasta teosta joudu rikosvastuuseen sinua ei saa 2 kertaa tuomita, ei saa määrätä veronkorotusta ja sitten saada vielä sakkoa tai vankeutta. Mutta sen takia onkin tää tilanne. Niin ja tästä on erillinen laki. Milloin aikoinaan pikkupoikana on joutunut sitä kirjoittelemaankin, eli erotetaan verohallinto ei määrää veronkorotusta vaan se ilmoittaa että me ei tutkita tässä ollenkaan tämmöistä sanktiojuttua, vaan me annetaan tää poliisille tutkittavaksi. Me vaan verotetaan sun ja näin ollen sä saatat joutua maksaa kyllä verosi oikeaoppisesti ja sen lisäksi sä joudut siitä vielä rikosvastuuseen, mutta nyt täytyy vielä erottaa. Mä haluan korostaa. Varsinkin tuohon kevinin juttuun. Nyt pitää erottaa missä tilanteessa verottajamaksuun panee ne verot ja niistä veroista voidaan ensin riidellä. Ja sitten riidellään ja ratkaistaan se verovelvollisuus sen jälkeen ja täysin erillisprosessissa arvioidaan syyllistyksen rikokseen ja voi olla tilanne, että ei veroteta. Eikä tietystikään siis syyllisty rikokseen, koska se ei ollut esimerkiksi vaikka suomessa liikaa. Se henkilö ja SUOMI ei saanut verottaa tai se, että se ei ollut edes verotettavaa tuloa, ei veroteta eikä silloin tietystikään voi syyllistyä veropetokseen. Tai sitten voi olla se tilanne, että OK se oli verotettavaa. Pitää verottaa, mutta ei täyttynyt rikoksentunnusmerkistö. Ja nyt tässä äskeisessäkin keississä, mihin kevin viittasi, niin mun käsityksen mukaan meillä on paljon tilanteita, missä sitä rikosprosessia ei ole vielä ratkaistu. Nyt meidän pitää aina muistaa ja tää on sen nyt tässä kohtaa mä peräänkuulutan melkeinpä toimittajia, että meillä hyvin herkästi luodaan semmoinen mielikuva, että nyt henkilö on jo syyllistynyt siihen rikokseen ja ja jopa vähän tekisi mieli kysyä sitä, että kannattaako hirveästi uutisoida siinä vaiheessa kun se rikostutkinta on. Kesken ja pitäisikö vasta siinä vaiheessa sitten uutisoida kun se on lainvoimaisella elikkä lopullisella tuomioistuimen päätöksellä tuomittu. Puhuja 3 No eikö? Eiköhän se mediamotiivi siinä niinku liiketoi. Puhuja 1 Mutta joku kohtuus siinäkin. Mieti itse omaa asemaa se, että sä oot vähän niinku liian herkästi epäiltynä, niin kyllä siitä hirveän herkästi jää se lopullinen mielikuva että jaa siinä on jotain vilunkia. Oli kyllä joo joo kevyin. Aivan varmasti siinä oli vilunkia. Puhuja 3 Kävi niin kevinin. Se ei kyllä vuosi siellä mut mut siis eli eli siis huonoin mahdollinen tilanne mitä ihmiselle voi sitten käydä tossa on se, että ensinnäkin sun pitää maksaa ne verot mitkä vaikka tossa jari matti latvalan keississä oli, kun ainakin googlen mukaan 4 ja puoli milsiä ja sitten sen jälkeen ihan tavallaan että sä oot vähän niinku jo ottanut sen paskan maksamalla tosi paljon veroja, mut sitten sen jälkeen vielä täysin erillisenä asiana niin sitten. Esimerkki: lapsille 100 000 € “laina” Sua voidaan syyttää rikoksesta ja jopa tuomita siihen mikä toi vielä auki toi keissi, että se vähän niinku. 2 kertaa joudut vastaamaan siitä jutusta ja sitten se menee niinku tupla tai helvettiä. Puhuja 1 Mä otan yksi esimerkin, joka oli musta kanssa semmoinen niinku kurja tilanne ja nää on kanssa ihan siis mun mielestä suht ikävä kyllä yleisiä tai tyypillisiä tai näin vanhemmat lainaa lapselle rahaa ja se on aito laina ja ajatus on se, että lapsi maksaa sitä lainaa takaisin vaikka 10 vuoden kuluttua se annetaan asunnon hankintaan vaikka 20 vuoden kuluttua. Ja sitten lapselle tulee maksukyvyttömyyttä ja se ei maksakaan sitä takaisin missä tilanteessa verottaja tulkitsee paskan lieskattää mikä on lainao? Täähän on lahja ja vanhemmat on antanut lapselle 100 000 väittää sitä lainaksi on tehty muodolliset lainapaperit lyhennyssuunnitelmat, mutta lapsella ei ollut kykyä takaisin maksaa. Niin ikävä kyllä näitä keissejä on joutunut katsomaan missä verottaja tulkitsi. Asunnon hankkimiseksi annetun ison rahasumman lainaksi anteeksi lainan sijaan lahjaksi ja lapsi ei ollut antanut lahjaveroilmoitusta. Verottaja määrää sen lahjaksi ja määrää lahjaveron. Ja nyt sitten se sama asia on myös rikosprosessissa veropetoksena. Oho niin tää on ihan hiton kurjaa, koska mietitään sitä että oliko siinä hetkessä kun se raha siirtyi vanhemmilta lapsille niin oliko sillä lapsella aito tarkoitus? Hyvä usko että hän maksaa sen takaisin, koska vanhemmat esimerkiksi tarvitsee sitten niinku joka kuukausi 1000 € ja sitten ne pystyy sillä niinku rahoittamaan omaa elämäänsä. Niin sitä sitten selvitellään niinku jälkikäteen, että mitä kukakin tarkoitti ja siitä on vielä se tilanne, koska siellä saattaa tulla niinku maksukyvyssä muutoksia. Niin mikä oli silloin lainan nostohetkellä se tarkoitus niin mistä hitosta tonkin voit tietää niinku absoluuttisena totuutena. Puhuja 3 Nyt se nää on kyllä vaikeita juttuja. Puhuja 1 Joo ja siinäkin just että siinä periaatteessa niinku tuossa on niinku hyvä esimerkki siitä, että kuinka mun mielestä dokumentointi ja kaikki se että miten aidosti se on tehty, niin pitää pystyä niinku näyttää toten ja näissä tilanteissa mä sanoisin. Esimerkinomaisesti, mutta on jälkiviisautta. Että nää kannattaisi kysyä ennakkoratkaisuna, että jos annetaan laina tällaisella ehdolla tällaisella takaisinmaksusuunnitelmalla, niin tulkitaanko se lahjaksi? Puhuja 2 Mites tällainen toimisi että tekee siitä dokumentit tekee jonkun lainapaperin ja sitten vielä jos tekee jotain sisältöä vaikka sosiaaliseen mediaan niin kertoo sielläkin sitten että me tehtiin että mun lapsi on just ostamassa ensiasuntoa että tuettiin tätä toimintaa, annettiin hänelle lainoja. Sovittiin takaisinmaksusta ja jotain muuta ja tällainen informatiivinen setti ja sitten niinku vetoaa siihen ja sitten että se on oikeastikin laina. Mutta pystyykö tällaisella niinku turvaamaan sitä selustaa vai onko verottei sitten silleen että se sekin voi. Se voi vaan sanoa että nää kaikki oli tekastui video oli tekaistu sopimus oli tekaistui ja. Puhuja 1 No se on kokonaisharkintaa. Siis verotuksessa on nimenomaan sitten se, että arvioidaan asiaa kokonaisuutena. Miten uskottavasti sä pystyt siis sen niin kun totuuden näyttää toten. Ja lähtökohta on aina se, että sen pitää vastata sitä totuutta ja oikeata tilannetta. Ja ja no esimerkkinä minkä verohallinto niinku toteaa ohjeessaan että se on lahja vaikka se olisi annettu lainakirjalla ja velkakirjalla on se, että tää maksetaan takaisin kuolinhetkellä. Sitä ei vaan niinku hyväksytä periaatteessa voi antaa niinku ikuisen lainan lapselle ja sitten se maksetaan vasta niinku perintötilanteesta takaisin. Se menee lahjan verotuksen piiriin. OK mut se, että jos ei sitä pitkään aikaan lyhennä. Tosiasiassa siellä ei ole ollut mitään vakuutta velkoja, ei edes peri ei tehokkaasti muistuttele sitä niin kyllähän se vähän viittaa se käyttäytyminen enempi siihen, että tää oli lahja. Se oli tarkoitettu unohtaa. Puhuja 3 Mutta kuka vanhempi haluaisi alkaa perimään lapselta sitä lainaa? Tai että että se tuntuisi normaalilta käyttäytymiseltä, että sä huomaat että sun lapsi. Vaikka, että se ei vaikka. Pärjääkään yhteiskunnassa, sillä ei ole fyrkkaa maksaa niin, että vanhempana tulee semmoinen isonta ja äidin semmoinen vaisto on silleen, että no että me annetaan sulle chance korjasi sun elämään ja sitten kun sulla on hyvä tilanne niin sitten tulet alkaa maksaa sitä takaisin, että en mä ainakaan mun mun lapset lähtisi jonkun niinku perjan kanssa perimään sitä ja sitten jos verottaja käyttää sitä todistajana mua vastaan niin sekin tuntuu vähän silleen ikävältä. Puhuja 1 No menemättä tohonkaan keissiin liian tarkasti, mutta siinäkin oli oikeasti tilanne niin että isä oli nostanut käräjäoikeutensa kanteen. Sen velan perimiseksi ja ei käräjäoikeushan usein näissä tilanteissa suosittaa sen asian sopimista. Isä ja lapsi oli sopinut sen asian, niin se oli minusta tosi vierasta mulle niin verotuksen oikaisulautakunta ei antanut sille sellaista merkitystä, koska se ei ollut käräjäoikeuden tuomio vaan käräjäoikeus vahvisti sovinnon. Ja siitäkään huolimatta, että isä oli sitä käräjäoikeuden kautta lähtenyt perimään. Niin verotuksen oikeuslautakunta ja helsingin hallinto-oikeus totesi, että on lahja. Puhuja 3 Mitä ihmettä miten muuta tuosta voi muka tehdä? Tai toisaalta kyllähän sä voit sen käräjän oikeasti tilanteenkin vähän silleen yhteistuumin vähän niinku lavastaa ja sitten mukavaa. Puhuja 1 Sopia ja jos joudutaan miettimään, että mikä siinä on se totuus, mutta siinä joudutaan miettimään, että oliko sillä lapsella lainannostohetkellä takaisinmaksu tarkoitus. Miten sä pystyt sen tarkoituksen selvittää? No sillä, että oliko sillä mahdollisuutta esimerkiksi tulojensa nä. Vasta sitä maksaa. Sehän on hyvä niinku mun mielestä mittapuu siihen, että jos sanot niin valtavan lainan ja lapsi on niinku oikeasti työtön ja ei sillä ole ammattia se ei oikeasti siis se on. Se on absurdi tilanne että se voi ikinä siis rehellisesti väittää että mä pystyisin maksaa tän 500 000 asuntolainan näillä tuloilla ja ja tota se on se se osoittaa musta niinku vahvasti sitä keinotekoisuutta, mutta se että jos annetaan 100 000 ja sulla on niin kun. Kymmenien tuhansien vuositulot ja sulle jää selkeästi rahaa. Millä sä pystyt lyhentämään? Sä oot lyhentänyt sitä sitten on joitain kausia, että oot vähän lyhentämättä, mutta kokonaisharkinnalla. Mutta tää antaa nyt esimerkki siitä missä voi tulla se, että miten verottaja tulkitsee. Ja se mennään niinku omilla säännöillä ja sitten miten rikosprosessi tulkitaan. Mut ihan tosi kurjia tilanteita siinä mielessä, että tästä samasta asiasta saat olla niinku 2 kertaan vastaamassa. Puhuja 2 Kaupallinen yhteistyö porsche porssemakan 4 408 heppaa täyssähköinen neliveto kevi me ollaan kuukausi ajettu heitä sun top 3 uudesta autosta. Puhuja 3 Ykkönen on ehdottomasti ilman alusta. Koriin pystyy nostaa ja laskea helposti, joten kun se parkkeeraat keskustan jonnekin lumipenkjen päälle tai haluat vaikka laskea autoon että muhku pysty hyppää kyytiin niin ihan törkeän kätevä. Forser ratti mä en tiedä mitä ne tekee tälle, mutta tää on vaan niin kiva käyttää. Tossa on kätevästi drimed. Vaihdoin tosta vaan rapisaa sportti plussa päälle ja menoksi vikana sisusta veikanahkaverhoilu ihan törkeän hyvät penkit bosen äänentoistoon. Taka löytyy vielä sisäänrakennettu subbari forsse on törkeän hyvä korkoetu nyt nopean toimituksen makaneihin ja erä nelivoja takaveron hinnalla. Meillä on linkki kuvauksissa missä voi mennä speksaa oman makanin kiitos forsse. Puhuja 2 Ja nyt takaisinjakson pariin. Juuri näin. Voiko yrittäjä luotettavasti hyödyntää tekoälyä veroasioissa? Voiko yrittäjä ilkka luotettavasti hyödyntää tekoälyä näissä veroasioissa? Puhuja 1 Kyllä mä joutuisin sanomaan näin että ei voi. Mun mun oma vastaus että ei voi luotettavasti, mutta voi hyödyntää. Se on hemmetin hyvä työkalu ja mä sanoisin kyllä nyt tämmöisenä pienenä kotiläksynä kaikille, yrittäjille tai kaikille muillekin, että ottakaa nyt hyvää päivää tekoälykäyttöön, mutta käyttäkää sitä kriittisesti ja käyttäkää sitä sillä tavalla ennen kaikkea mun ainakin. Mähän olen siis a mä en ole mikään tekoäly-ekspertti, mutta mä olen itse kuitenkin sitä ruvennut hyödyntämään. Aivan sattumanvaraisesti ja todennut sen hyväksi työkaluksi, mutta sen kanssa täytyy olla varovainen niin. Puhuja 3 Onko tähän olemassa jotain nyrkkisääntöä? Että. Yleisesti ottaen minkä tyylisiä kysymyksiä on fiksua lähteä tivaamaan siltä tekoälyltä ja sitten minkä tyylisiä ei. Puhuja 1 No mä ensinnäkin erottaisin niin kuin sitä, että miten mä yritän sen tekoälyn ohjata oikeisiin lähteisiin. Mä esimerkiksi saatan kysyä, että onko verohallinto ohjeessa sanonut tai miten verohallinto ohjeessaan? Mahdollistaa sallii tai näin, eli mä vien vien sitä enempi sinne niinku verohallinnon ohjeeseen. Mut jos mä kysyn ihan yleisesti, että saako verotuksessa menetellä näin tai onko? Kannattavaa maksaa palkkaa vai osinkoa meiningillä, niin mä huomaan, että ei juma cavit missä sivustolla sä olet käynyt ja sitten oikeasti rupeaa vähän niinku myötähäpeää alkoi kun sä klikkaat sen auki sen sivuston niin mitä siis niin kun valheita virheitä ja ja niin kun lukee siellä sitten on että että tää on yksi että ohjaan tekoälyn siihen oikeaan lähteeseen. Ja kyllä mä tässä kohtaa mä luotan verohallintoon tosi paljon entisenä työnantajana, vaikka olen hänen kanssaan vähän varauksellinenkin joskus. Mutta se, että verohallinnon ohjeet on hirveän hyvä tietolähde siinä, jos me halutaan tietää mitä verohallinto tästä asiasta ajattelee, me voidaan sitten haastaa sitä, mutta se on ainakin hyvä lähtökohta, että miten verohallinto tulee tähän asiaan suhtautua. Puhutaan sitten mistä tahansakaan, niin kun verovapauden edellytyksistä tai tai jostain niinku säännöksen tulkinnasta. Puhuja 3 Siis mä haluan siis yleisimmät kysymykset, mitä teemu ja minä kysytään tekoälyltä liittyen verotukseen sellaiseen mä. Puhuja 1 En halua kuullakaan mitään. Puhuja 3 No ei ehkä mä en sano niitä sitten semmoisia vähän niinku semmoisia. Tiedätkö sä arkimaisia ostoksia ja niinku vaikka että voiko sitä lounaan laittaa tai voiko nää vaatteet laittaa tai. Puhuja 2 Vaatteista emme todellakaan kysy disclaimerina, koska niitä ei saa laittaa tai se ajaa ohjaa vielä jonnekin. Puhuja 3 Kaivoon verottajan ansaan tai tai voiko niinku nää tiedät sä niinku puhelimen tai. Tai jonkun kaiuttimen toimistolle tai mitä onkaan. Niin laittaa niin miten? Tää tekoäly yleisesti ottaen osaa vastata tällaisiin niinku arkisiin kysymyksiin. Ja onko sillä jotain niinku vaikkei se esimerkkejä meillä? Puhuja 1 Joo mut sä et kelin tiennytkään että tässä on niin kun susiverokanhu karhun vaatteissa että mä oon oikeasti semmoinen verotarkastaja kätyrijöitä ja tulee niinku katsoo että miten sijoituskästi se on hommat hoidettu erinomaisesti. Kyllä nimenomaan mä tiedän sen koska mä oon joutunut jotain vähän niinku jo katsomaan mutta. Miten kysyä? Mä oon huomannut oikeasti työssäni. Se on varmaan vähän sama homma kun lääkärille mennessä niin sä googlaat kaikki mahdolliset taudit ja sairaudet. Sitten sä kerrot lääkärille. Mä katsoin jo googlesta mitä mä niinku sairastan tai mikä mulla on vikana niin huomaa kun joskus asiakas soittaa että mä keskustelin tekoälyn kanssa ja se vastaa näin. Se on ihan hyvä, että periaatteessa vähän tekee niinku omaa kotiläksyä ja keskustelee tekoälyn kanssa, mutta. Jos sä kysyt esimerkiksi, että voinko vähentää yrityksen kuluna? Puvun tai saanko maksaa yrityksen luottokortilla lounaan, niin näihin se osaa suht hyvin jo vastata mun mielestä. Että tota otetaan esimerkki nyt vaikka toi tota lounas niin se vastaa mun mielestä aika hyvin siihen että lounasetu verotetaan näin, mutta sitten huomasin yksi esimerkiksi hassun jutun, että se vastasi jostain syystä että alle 4 alle 11 € niin kun edusta ei synny verotettavaa tuloa. Ja aivan tai seinille todellakin muodostuu OK joo siis tässä kohtaa mä epäilen, että tekoälyllä oli haaste. Hahmottaa se kun verohallinnon luontoisetupäätöksellä asetetaan minimi ja maksimiarvo sille edulle, jotta se menee lounasettuna niin se tekoäly niinku hirttäytyi siihen lounasetuajatteluun. Se ei miettinyt siis laajasti sitä, että jos sä tarjoat tai otat yrityksen kortilla niin kun ravintolaillallisen. 150 €. Sitä se ei käsitellyt ollenkaan, vaan se se se niinku keskittyi pelkästään siihen niinku lounasettuajatteluun ja jos niinku yrittäjä haluaisi miettiä sitä, että voisinko mä oikeasti. Firman kortilla maksaa itselleni lounaan. Teillähän sitä nyt ei koskaan tapahdu. Mä tiedän sen, mutta jos jollain naapurilla tapahtuisi sitä, niin silloin on pakko erottaa ja miettiä sitä, että mitä varten tää lounastarjottiin, että onko se markkinointitilaisuus? Onko se edustustilaisuus? Vai onko se puhdas elantomeno yrittäjälle ja tätä jos sä menet kysymään tekoälyltä niin se ei välttämättä hanskaa enää. Miten yrittäjän kannattaa toimia lounaiden ja ruokien kanssa verotuksessa? Miten nyt kun meillä on näihin tilanne jotka että sä oot siinä eikä tekoäly niin. Jes mä nyt kysyn että miten sitten nää miten lounaiden kanssa pitää toimia tän ruoan kanssa niin. Miten pitää toimia? Puhuja 1 Joo ja siis mä oon tänkin katsonut ja kysynyt tekoälyltä sitä, että miten erotan markkinoinnin ja edustamisen niin se vähän sekoilee. Tää on. Tää on hyvä esimerkki siitä, että se vie meidät oikeeseen lähteeseen. Se vie verohallinnon ohjeeseen missä käsitellään edustamista ja mitä siis voi vähentää vaan puolesta. Kun markkinoinnin saa vähentää sataprosenttisesti eli nyt taas äärettömän tärkeä muistaa markkinointikulu. Me vähennetään täysmääräisesti, ei mitään ongelmaa. Edustuskulut saa vähentää vaan 50% ja omat menot eli elantomenot et saa vähentää ollenkaan. Ja mikä on markkinointia ja mikaa edustamista niin semmoinen vahva, ehkä perus perus perussääntö on se, että markkinointi tapahtuu laajaa joukkoon. Siis messut tuotteiden ilmaisjakelut ennalta rajatun piirin kohdemarkkinointi. Se on siis klassikko esimerkki, mutta sitten taas jos sä kutsut 10 avainasiakasta tilaisuuteen, jossa sä keskitset sen niitä viet ne ravintolaan syömään, se on edustamista. Ja sitten jos sä menet syömään itse ilman asiakkaita, se on pomminvarmasti sun oma elantomeno. Mutta sitten tullaan näihin, joka onkin hankalaa. Meillä on ollut nää niin sanotut kohdemarkkinoinnit. Niissä on semmoista niinku rajanveto ja oikeuskäytäntöä. Muodostunut esimerkkinä lääkäreille lääkeyhtiöt se on suljettu tilaisuus. Se ei ole siis kadulla tapahtuvaa markkinointia, vaan se on suljettu tilaisuus, koska niitä lääkkeitä ei voi markkinoida kuin lääkäreille. Meillä on oikeustapaus missä oppikirjoja markkinoitiin opettajille. Niin tässä koholinjasi, että tavanomainen kahvi ja buffee ruokailu on markkinointi ja sataprosenttisesti vähennettävää. Mutta sitten sen jälkeen jos on illallistilaisuus ja cocktail-tilaisuus tai niinku oli tämmöiset kauppiaspäivät, niin siellä kauppiaspäivälläkin suljettu tilaisuus kahvi ja buffet-lounas oli markkinointia, mutta seuraavana aamuna kun siellä yövyttiin ja oli siis sauna ja aamupala. Ne meni edustamiseksi, niin tekoäly ei pystynyt näitä ikään kuin prosessoimaan. Eli tavanomainen kahvi ja buffee niin ne voi pistää markkinoinniksi. Mutta sitten kun mennään illallis ja cocktailtilaisuuteen tai yöpymiskustannukset kohdemarkkinoinnissa, niin se pitäisi pistää edustusmenoksi ja vaan puolet vähentää ja sitten mennään taas siihen kun sä rupeat edistämään sun myyntiä. Tai yrität pitää yllä sitä sun asiakassuhdetta ja se on siis kohdennettu rajattuun, niin mä käsittelisin sitä itse. Edustamisena ja jos sä viet siis niinku jotkut tämmöiset niin kuin hyvät asiakkaat ravintolaan syömään niin edustamisen. Mutta sitten jos on firman sisäinen neuvonpito niin se on täysimääräinen kulu, koska se on siis sisäistä palaavaeraamista. Se esimerkiksi jonkun viranomaisen kanssa käyt neuvonpitoa tai sä yrität sopia jotain asiaa tai siellä on verohallinnon ohjeessa. Esimerkkinä asiantuntijoiden kanssa käydyt tämmöiset niinku sisäiset firman neuvottelut. Ja jos ne käytäisi vaikka niinku ravintolassa niin ne olisi sisäisinä firman tarjoamina niin täysin vähennyskelpoisia ja sitten verohallinto ottaa ohjeessaan kantaa, että jos työntekijä osallistuu tämmöiseen tilaisuuteen ja saa siellä lounaan kun jokuhan voisi miettiä sitä, että pitääkö sitten sille työntekijälle kun tarjotaan kerta se lounas niin pitääkö se käsitellä lounasetuna niin siellä verohallinto ohjaa? Että tällaisesta tilaisuudesta mihin se työntekijä osallistuu työnsä takia? Ja se sitten syö siellä asiakkaiden kanssa. Sille ei muodostu verotettavaa etua, mut jos se firma tarjoaa sille ilman niitä asiakkaita, niin sitten mä taas tarjoan. Sitten taas muodostuu etu eli ihan saakelin monimutkainen ja tätä ei tekoäly kyllä pysty prosessoimaan. Puhuja 3 Terve. Toivottavasti kun kyllä mä sanon niin. Puhuja 1 Myöskin, että tässä ei ihan oikeasti mulle tulee itselläkin jo haasteita, että mä hahmotan ja kaikkia omassakin firmassa kaikki menee niinku oikein. Mutta tässä kohtaa aina mä sanoin yrittäjälle, että kertaa oma kulu syöt yksin. Et vähennä jos on aito markkinointi laaja joukko tai niin sanottu kohdemarkkinointi tavanomainen voit vähentää kaiken ja sitten kun menet ravintolaan syömään niin oot tarkkana, että aika harva ravintolalasku on sitä niin kuin sisäistä neuvonpitoa, että sen voisi vähentää sataprosenttisesti. Se on semmoinen hyvä nyrkkisääntö ravintolalaskuissa olla niinku 2 kertaa varmistua että onhan tää nyt oikeasti niinku kokonaan vähennyskelpoista. Kenen vastuulla verotus on, ja voiko tilitoimistoon luottaa? Miten yrittäjä tavallaan puhuttiinkin tuossa aiemmissa niistä, että yrittäjähän ei voi 8 tuntia päivässä just keskittyä siihen että miettii että kumpaan kulukategoriaan tää menee ja ja näppäillä ja selvittää niin. Puhuja 1 Talli teemun selitys sille kun sillä on mennyt muutamat vihko. Puhuja 2 Kenen vastuun se on täysin. Puhuja 1 Teemu sulle vastaan sä oot. Puhuja 2 Kertonut nää jo mulle nää asiat täällä off kamera nyt älä hiekota mitään. Täällä. Niinku kenen tavallaan että että mitä yrittäjän pitäisi nyt ajatella niinku selvittää nää ihan todella perusteellisesti vai voiko luottaa esimerkiksi kirjanpitäjiin suomessa, että kirjanpitäjät tavallaan ymmärtää nää ja puuttuu siihen? Jos kirjanpito on ulkoistettu ja? Onko heillä kenties jotain sitten niinku velvollisuuksia pitää tästä huolta. Puhuja 1 Tota. En rupea arvioimaan nyt kirjanpitäjien tietotaitoa. Mutta se kokemus mikä mulla on, niin meillä on aika erilaista osaamista. Ikävä kyllä kirjanpitäjä niinku kaikessa niin verokonsulteilla, lääkäreillä ja ja juristeilla niin erilaista tietoa, että se on niin kun. Se on pikkasen vaarallista luottaa pelkästään tilitoimistoon, jos on hyvä tilitoimisto. Sieltä saa hirvittävän hyvää tukea, mutta viime kädessä se vastuu on yrittäjällä. Se on oikeasti siinä jos sä annat yrityksen veroilmoituksen ja sä oot siellä laittanut väärin. Tai sä oot itse omassa henkilökohtaisessa verotuksessa menettely väärin niin sä oot itse viime kädessä yrittäjänä tai yrityksen hallituksen jäsenenä vastuussa, mutta sitten pitää muistaa jos se tilitoimisto tietää että tää on oikeasti väärin niin sitten täytyy muistaa, että tilitoimistolle saattaa muodostua myös vastuu ja pahimmassa tapauksessa myös veroneuvojalle voi kohdistua vastuu ja sen takia esimerkiksi mä oon tosi tarkkana siitä, että mä en ikinä sano asiakkaalle että joo että sä voit. Käsitellä näin ja sä et tule jäämään tästä kiinni, koska siinä hyvin herkästi syyllistyt tai oot epäiltynä veropetoksen avunannosta ja sama homma tilitoimistoissa niin siellä tilitoimiston mä ajattelen sen aina sillä tavalla, että tilitoimisto on semmoinen niinku hyvä isoveli tai hyvä äiti ja isä, että ne hyvässä hengessä ja yrittäjän puolesta etukäteen vähän valvoo ja nostattaa. Hei että oletteko te miettinyt, että tässä verottaja saattaa kysyä tätä ja. Mutta ja sehän on paras tilitoimisto semmoinen joka pystyy ehtii ja osaa. Se pystyminen on siitä kun se ei välttämättä tiedä. Se on se ongelma, että tilitoimistolle ei ole kaikkea sitä tietoa mitä on yrittäjällä sitten välttämättä se ei ehdi ja sitten vielä on se, että se ei välttämättä osaa, mutta se olisi ihan sikahyvä. Jos olisi niin hyvää luotettava suhde siihen tilitoimistoon, että sieltä tulisi aina vinkkinä se, että hei, että oletteko te kiinnittäneet huomiota, että verottaja ei tiettävästi tätä sallisi tai tää edellyttää sitä tätä ja tuota onko nää edellytykset olemassa? Mutta sun vastaus kysymykseen joissain hyvissä niinku tilitoimistosuhteissa tää toimii mut sitä ei voi. Siihen ei saa luottaa. Sä oot itse vastuussa, että sä et voi sen takia esimerkiksi välttyä veronkorotukselta, että tilitoimisto teki mokan. Se on yrityksen muka se on verovelvollisen moka. Sama homma on rikossyytteessä, paitsi sitten tullaan siihen, että sä voit niinku ainakin puolustautua. Siis sitä että sä oot pyrkinyt selvittää. Se on ollut veropetos syytteessä esimerkiksi niinku huomioitava seikka, että ootko sä käyttänyt asiantuntija-apua? Ja jos oot käyttänyt asiantuntija-apua, sä oot pyrkinyt edes selvittämään sitä verotuksen velvoitetta, mutta sä oot sanonut väärää neuvoa, niin silloin se siellä ei ole. Rikosprosessissa voidaan ottaa huomioon. Puhuja 3 Ja tekoälylle ei voi pantata varmastikaan vastuuta tässä ihan. Puhuja 1 Hirveästi paitsi en mä tiedä sitten sitä, että jos sä nyt tässä ei ole todellakaan mitään kokemusta enkä ole yhtään oikeustapausta varmasti tiedä enkä löydä että jos sä menet oikeasti syytettynä sanoa, että kyllä mulla löytyy koneen historiatiedoista, että mä selvitin tätä tekoälyn kanssa, että mä oon yrittänyt oikeasti siis niinku ottaa siis ottaa selville ne vastuut ja kaikki ne verotuksen velvoitteet. Niin tota miten siihen tuomioistuimessa tuomari sitten suhtautuisi? Voiko kengät ostaa firman piikkiin? Mitä jos me ollaan teemun kanssa menossa tän viikon sunnuntaina vaikka? Puhuja 2 Voidaanko siirtää nää kaikki meidän esimerkeissä? Mä en halua kun olla yhtäkään sijoituskästi liittyvää esimerkkiä. Mua alkaa muuten mä menetän yöunet tässä. Puhuja 3 Älä mene mä. Puhuja 2 Ota joku esimerkki kallen joku sora. Puhuja 3 Okei okei kallen sora on itse asiassa just menossa sattumoisin sunnuntaina. Nytten huomenta suomeen vieraaksi ja sitten. Kallen kallen soran duo haluaa nytten ostaa itselleen. Uudet kengät vain ja ainoastaan se huomenta SUOMI lähetystä varten, että sitten se näyttää niinku freesiltä ja sitten me kysytään. Kallen sora kysyy tekoälyltä, että että voiko kengät ostaa firman piikkiin kun menee telkkarin vieraaksi ja TV lähetystä varten? Niin miten veikkaat mitä mikä on vastaus? Tuleeko sieltä oikea vastaus? Puhuja 1 Tää on hemmetin hyvä kysymys ja tää kallen sor oli hyvä koska tää on myös ollaan ramin rakennus koska sillä rame ramilla ei ole siis oikeasti tummaa pukua sillä on usein niinku siis se työhaalari päällä sitten tulee jotkut harjakaiset tai tulee joku siis semmoinen vähän niinku yrittäjä gaala mihin se tarttee tumman puun ja sillä ei oikeasti ole tummaa pukua, sillä on ainoastaan vaan ne haalarit ja sitten se mieltää että hitto soikoon että mä juon oikeasti ostaa tän tumman puvun työtä varten. Että kyllä mä tän vähennän niinku oikeasti omassa verotuksessa tai sitten firma maksaa sen. Onneksi tähän mun mielestä tekoäly osaa vastata suht hyvin. Se sanoo että ei voi ostaa firman piikkiin. Se on sulle verotettavaa etua. Ja mä tiedän, että sijoituskäsitissä ei ole koskaan näin käynyt ja ja se on niinku tärkeää, että te olette selvittänyt etukäteen, mutta ne gaalat puvut ne ei ole verotuksessa väennyskelpoisia tai siis niitä ei firmassa saa korvata. Se menee peitellyksi osingoksi jos tarvitsee ja tässä on hyvä esimerkki siitä, että nyt on aivan täysin kiinni siitä, että onko teillä just semmoiset niin kun. Anelevan kokkelspanielin silmät verotarkastajan edellä tai anelentelemasta armoa ja oot silleen että älkää rankaisko meitä me emme tienneet. Niin joku verotarkastaja voi sanoa että tää on nyt huomautuksen paikka jatkossa ette toimi näin, jos teillä on nyt yksi pukuvuokra 100 € niin mä epäilen että siitä ei tule peitellyn osingonverotusta. Vaatteiden vuokraus firman piikkiin Eli eli vuokraaminenkaan ei ole OK firman feikki. Hei, onko jääteeksi? Puhuja 2 Vuokraa. Puhuja 1 Ei mitään itineitä tiedä. Puhuja 2 Eli nyt tulee kunnon rauhassa. Puhuja 3 Eikö me me me suututaan tota mun. Puhuja 2 Piti kysyä nyt siis, että eikö vuokraaminen, jos sä vuokraat herranjestas yksi päiväksi jos on yrityksen tapahtuma? Niin, eikö tämä ole päivänselvää, että silloin se on? Miten? Puhuja 1 Päivänselvää että se on sulle verotettavaa etua. Puhuja 2 Päivän vuokra jos sulla on päivän kestävä työtapahtuma. Puhuja 3 Miten verottaja perustelee tätä logiikkaa? Puhuja 1 No se perustelee ihan niin kuin minun mielestä se perustelee sitä logiikkaansa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä. Se on vaan oikeuskäytäntö, siis elikkä. Okei tässä vatsassa sisään. Eli verohallinto perustelee tätä ratkaisuin linjaa sillä miten tuomioistuimissa näitä on ratkottu. Ja tää on mä myönnän tää kuulostaa tosi mun mielestä vähän epäloogiselta jos sä menet kysymään tekoälyltä niin se osaa mun mielestä neuvoa oikein, mutta se ei vie sua niihin oikeustapauksiin ja nää on musta niinku omalla tavalla. Ei kaikkea kiinnosta, mutta tää on jollain tavalla ehkä voi auttaa sitä, mutta meillä oli oikeasti 91 vuonna tämmöinen kohon ratkaisu eli korkeamman hallinto-oikeuden ratkaisu. Missä siis pankki se edellytti pankkivirkailijoilta pukua? Se firma osti ne puvut? Se ei antanut käyttää niitä vapaa-ajalla ja se otti ne puvut pois kun se työntekijä lopetti sen puvun käytön niin korkein hallinto-oikeus katsoi, että tämä on verotettava etu. Siinä oli vielä pankin proteerattu logo en sano mikä oliko siinä niinku orava vai oliko siinä joku osuuspankin logo, mutta tämä meni verotettavaksi eduksi. Ja mun mielestä se on niinku sinänsä vähän epäloogista vähän kerta pankki edellyttää, että sä käytät sitä työpäivän aikana ja sä et saa omistukseen sitä ja sä et saa käyttää sitä milloinkaan muulloin kuin töissä. Mitä joo ja samalla tavalla. Meillä on mennyt, muuten on omassa työssäni ollut kerran yksi tapaus. Poliisi oli ostanut tumman puvun ja perusteli sitä sillä, että hän tekee tämmöisiä niinku henkivartijatöitä ja tarvitsee siellä tumman puun niin ainakaan lautakunta ei hyväksynyt sitä niinku vähennyskelpoiseksi se on elantokulu. Puhuja 3 Toi kyllä toi on kyllä aika raakaa meitä joo. Puhuja 1 Mut sitten tää ei ole näin yksinkertaista, koska sitten esimerkiksi suojavarusteet ja sille ramille ne haalarit. Ne on semmoiset työnantaja saa korvat. Niin kyllä. Puhuja 2 Niitä kun niillä voi tehdä remppaavan. Puhuja 1 Juuri ja sitten taas tan kiertää veroja. Juu ja sitten tulee semmoinen tunne. Esimerkiksi jos joku sairaanhoitaja niin kyllähän sekin tarvitsee töihin jotkut vaatteet niin miksi hänelle saa tarjota ilman veroseuraamusta suojavaatteet ja. Puhuja 2 Ja olemme omaishoitajana. Hän käyttää näitä myös vapaa-ajalla. Puhuja 1 Juu ja sitten taas jollekin toiselle esimerkiksi vaikka. Esiintymistyötä tekevälle niin tumma puku ei käy, mutta tässä on hassua. Tästä on esimerkiksi tasavallan presidentin kanslian auton kuljettajan vaate. Siinä oli ollut siis tää valtion logo niin se oli verovapaa koska siinä oli se valtion logo, ei mitään logiikkaa. Samahan oli aika erityiskohtelua sai ja samahan oli esimerkiksi bussikuljettajat, joilla on nää niinku työasut ja nää bussiemännät nää tämmöiset niin kun rahastajat niin niillä kun oli nää virkailijapuvut niin ne oli verovapaata. Samoin meillä on olemassa laivaterminaalissa työskentelevä, siellä oli niin kun punainen vaate ja sitten oli laivakuvioitu paita. Niin se meni verovapaalle puolelle, mutta tää on niinku ihan hassua, mutta verohallinnon ohjeessa sanotaan siis sellainen niin kuin yleisesti mitä voidaan käyttää myös vapaa-aikana, niin se ei ole vähennyskelpoinen tai ei voi tarjota ilman veroseuraamusta, että kyllä mä lähden kategorisesti sanomaan näin, että ilman ennakkoratkaisua ja sitovaa sitä verottajan kantaa, että tumma puku olisi ilman veroseuraamusta yrityksen kulu, niin en uskaltaisi. Puhuja 3 Mä oon kuullut huhun abasta. Tohon tohon liittyen. Puhuja 1 Joo ja hemmetin hyvä kysymys ja meillä on paljon artisteja suomessa jotka joutuu esiintymään. Niin tässä on tiettävästi nyt verotus. Käytännössä siis se, että jos ne esiintymisasut on pelkästään siis esiintymiseen kelpaavia, sä et voi kertakaikkiaan niinku käyttää. Abba ei pystynyt niin mä oon kanssa ymmärtänyt näin, että abba oli sen takia niin hurjat vaatteet että se sai vähentää ne ruotsissa sillä että kun niitä ei voi käyttää missään muualla. Mutta meillä on paljon siis esiintyviä taiteilijoita ja artisteja, jossa joudutaan todellakin miettimään, että mitkä esiintymisvaatteet menee verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Mutta palataan tähän meidän yrittäjät ja sijoittajat, niin älkää tummaa pukua, smokkia, rakkia laittako firman kuluksi. Puhuja 3 Nout se toivottavasti on muistiinpanovälineitä kaikilla. Puhuja 2 Mä mä nyt aloin. Puhuja 1 Mä yritän miettiä, että kuinka paljon meillä niitä oli silloin. Puhuja 3 Joo tuolla on vaatekaappi, mikä avaa koirareettisesti. Älä. Puhuja 1 Tarkasta jaamatkaa. Puhuja 2 Täällä sitten missään, älä sitten missään ainakaan mainitse, että sä oot meitä neuvonut. Ilkka pitää ja täällä on. Puhuja 1 Sitten kun siitä ei löydy mitään todistetta. Puhuja 2 Mutta. Yrityksen hankinnat vs. käyttö vapaa-ajalla Eikö yrityksellä ole tosi paljon mahdollisia investointeja? Jota siis teoriassa ainakin työntekijät yrittäjät. Ketkä ikinä siellä yrityksen tiloissa käy niin voi hyödyntää myös vapaa-ajan tarkoituksia tai omia juttuja. Nettiyhteys. Onko puhelimia tietokoneet kaikkea sä voit hyödyntää tosi paljonkin vapaa-aikaa ja varmaan ihan todella paljon helpommin kuin pukua, jossa on pankin logo esimerkiksi. Puhuja 1 Joo ja täähän ei ole siis oikeasti tässä kohtaa. Mun mielestä ei ihan logiikka mene silleen miten voisi ajatella. No lähtökohtahan on siis se, että jos työnantaja tarjoaa sulle työn tekemistä varten työvälineitä. Siis sulla on tietokone puhelin työn tekemistä varten tai sulla on siis joku muu siis työväline niin siitä ei synny missään tapauksessa mitään etua. Mutta lainsäädännöllisesti meidän pitää ehkä ajatella niin, että jokainen tulee siis vaatettuna työpaikalle ja syöneenä. Eli sä et voi silläkään perustella että joo että kun mulla on hirveä nälkä ja tässä työnteossa tuli nälkä niin firman täytyy tarjota mulle verovapaa lounas. Ei ne on elantokustannuksia. Elikkä siis jokainen tu. Vaatteet päällä ja syötynä töihin, mutta se, että jos ei sulla ole tietokonetta eikä puhelinta, niin ne saa firma tarjota, mutta sitten niitäpä ei saakaan käyttää yksityiseen käyttöön, vaan ne on tarkoitettu vain työkäyttöön. Se on ihan sama homma, että jos sulla on työtä varten auto, niin että sä saa sillä työtä varten työnantajan antamalla autolla ajaa metriäkään omia ajoja. Se aiheuttaa sen veroseuraamuksen, mutta sitten tästä on verohallinto-ohjeistuksessaan. Vähän lipsunut se esimerkiksi sanoo tämmöisiä se taitaa olla. En muista onko se siellä henkilökunta edut vai luontoiset tota ohjeistuksessaan. Se sanoo esimerkiksi ilmainen pysäköintipaikka työpaikan niin kun edustalla niin se ei siitä ei veroteta. Se on vaan perustuu ihan tämmöiseen niinku tyyliin että ei ole vaan koskaan verotettu. Puhuja 3 Eli jos sulla on kuntosali siinä vieressä, käytät sitä sun vapaa-ajan hyödyllistä parkkipaikkaa, niin vaikka se on sulle hyödyllinen vapaa-ajalla niin siitä ei synny mitään verojuttuja. Puhuja 1 Ja tässähän on niinku siis mä olin silloin aikoinaan kun mä olin ministeriössä ja oon ollut siis eduskunnassakin aivan mielettömän hienot pysäköintipaikat. Siis helsingin keskustassa ei synny etua ja voin sanoa sen verran kun sitä ruvettiin pohtimaan. Mä olin silleen, että kyllä tää pitää pistää verolle, niin kyllähän se oli vähän soraääniä eikä kyllä laiteta. Puhuja 2 Tai siis tää on törkeätä veronkiertoa ja mun mielestä tää on sama. Puhuja 1 Että. Puhuja 2 Siis presidentin kanslia ja sitten kaikki nää hepot ketkä pyörii eduskunnassa ja päättää näistä niin tietysti on sitten pääsääntöisesti. Puhuja 1 Että lämpimät hallit ydinkeskus. Puhuja 2 Onko täällä tällaista jotain katkeruutta sitten esimerkiksi näitä pankkeja kohtaan, jotka sitten tekeekö kenties enemmän rahaa? Puhuja 1 Syntyy kateus verokanen perus kateus, mutta palatakseni tähän teemaan, niin meillä on siis käytännössä syntynyt joitain esimerkiksi verohallinto sanoo. Muistaakseni ohjeessa, että jos työaikana käytät työnantajan puhelinta, niin siitä ei synny etua. Mutta jos sä vapaa-aikana soitat sillä työnantajapuhelimella sitten se pitää käsitellä puhelin etuna verotuksessa ja siitä tulee 20 € per kuukausi. Niin tääkin on niinku ihan hassu, mutta tää johtuu ehkä siitä vanhasta käytännöstä. Mä en tiedä muistatteko te koskaan, oletteko te nähnyt lankapuhelimia, jossa on ollut siis lankaseinään? Puhuja 3 Me ollaan siinä nyt ilkka eri vuosituhannella. Puhuja 1 Niin niin mä muistelen kanssa. Puhuja 2 Mä en tiedä mikä toi on. Puhuja 1 Joo niin silloin kun ennen vanhaan työpaikoilla oli siis vanhanaikaiset puhelimet, niitä ei saanut kotiin ottaa. Ne toimivat siellä firman langaton, jossa siellä työpäivän aikana soitisi vaikka kotiin lapsille, että nyt muistakaas ottaa välipalat ja aloitatte nyt tekemään niitä koululäksyjä. Niin siitä ei syntynyt vanhemmalle mitään työtä tekevälle työntekijälle siitä ei syntynyt etua niin tästä. Ehkä verohallinto on sitten tehnyt semmoisen johtopäätelmän tai ohjeeseen niinku maininnan, että jos työaikana soittaa yksittäisen puhelun, niin silloin sitä ei vielä tarvitse lähteä käsittelemään luontoisetuna. Mutta se, että jos vapaa-ajalla saat soittaa niinku firman puhelimella, niin se on luontoiset ja tää on hyvä esimerkki siitä, että yrittäjähän saattaa menetellä. Saattaa menetellä et et te mut vahingossa näin. Ja tilitoimisto ei tiedä sitä ja se ei osaa käsitellä sitä luontoisetuna ja sitten se on vahingossa tiedon niinku siinä on niinku rikkinäinen puhelin niin tilitoimistolla ei ole tätä tietoa ja sitten kun tulee verotarkastus sitä ei ole käsitelty kirjanpidossa oikein palkkakirjanpidossa oikein ei ole ilmoitettu tulorekisteriin niin siitä rapsahtaa sanktio. Ja sama hommahan on joskus joutunut törmäämään näihin että on auto että se on ollut työntekijällä joskus tai yrittäjällä ja sitten se auton käyttö vaihtuu niin onhan tilitoimisto tietoinen, että missä se firman auto tällä hetkellä on. Se on ollut esimerkiksi aikoinaan niin, että sitä on käytetty vain firman ajoihin, mutta sitten sitä ruvetaankin käyttämään myös omiin ajoihin. Niin ne pitää muistaa. Työauton tankkaus ja kaupassa käyminen Ilman jos muuten käyt työautolla, että on tällainen tilanne, että se on selkeästi työauto. Sä käyt työautolla tankkaamassa ja käyt samaan aikaan kaupassa niin voisiko koska se sunhan on pakko. Totta kai tankata työauto mutta sä et saa sitä käydä itse kaupassa, eikö niin? Puhuja 3 Niin on samassa paikassa. Puhuja 2 Nyt se tankkaat sitten kun se on niinku pysäköity siihen eli se auto ei liiku. Sä käyt kaupassa jonkun se kaupassakäynti vai onko se tankkaamista? Puhuja 1 Ja siinä on taas hyvä riita verottajan kanssa, mutta että tää mä joudun nyt ottaa tietysti ihan hassun esimerkin. Tää on musta ihan kornia kun meillähän on siis työntekijöillä. Kodin ja työpaikan välinen matka. Nyt on tosi tärkeää olla skarppina kodin. Me yritetään niin kodin ja työpaikan välinen matka. Se pitää tehdä halvimmalla kulkuneuvolla esimerkiksi julkisella liikenteellä. Puhuja 2 Vaikka se olisi epätehokkaampaa bisneksen kannalta. Puhuja 1 Se on siis laissa, se pitää tehdä. Se olisi laissa sanottu. Se pitää tehdä halvemmalla kulkuneuvolla. Puhuja 3 Mitä jos eigle bussia kun sulla on 2 autoa ja toinen niistä on halvempi kuin toinen niin pitääkö se mennä sillä halvemmalla? Puhuja 1 Autolla halvemmalla pitää mennä kyllä, mutta tää ei ollut täydellinen. Älkää nyt vittu vetäkö mulle harhaan kun nyt mä kerron sitä että mitä oli. Mistä tää on anteeksi? Elikkä laki sanoo, tuloverotus sanoo. Tuloverolaki sanoo niin, että sun pitää mennä halvimmalla kulkuneuvolla työpaikalle. Sä tarvitset työssäsi autoa. Se ei ole peruste mennä, sillä autolla sinne työpaikalle vaan sä laitat sinne autoon. Puhuja 2 Töihin ja kävellen hakemassa. Puhuja 1 Sä laitat auton reppuun. Menet bussilla halvemmalla kulkuneuvolla sinne työpaikalle ja sitten sä oot myyntiedustaja niin sitten sä lähdet sillä autolla joka sä sitten repusta sitten sä lähdet sille työ. Matkalle niin sä et saa vähentää kodin ja työpaikan välistä matkaa, sillä omalla autolla ajaen. Jos sinä menit metro tai bussi. Puhuja 2 Mitä jos sä ensin menet kotoa töihin eli sä aloitat työpäivän. Sitten sä menet hakemaan kotoa vaan niinku työpäivän aikana haet kotoa. Ota auton ja menet siltä työpaikan kautta työmatkalla. Puhuja 1 Niin sä saat vähentää sen kodin ja työpaikan välisen matkan vain sillä julkisella halvimmalla, niin tässä on hyvä logiikka siitä, että eihän täähän on ihan niinku eihän näin. Poimia niin sähän tosiasiassa menee silleen, että sä menet sillä omalla autolla, mutta sä saat vähennyksen laskea vain siis sen julkisen halvimman matkalipun mukaan. Puhuja 3 OK, se on vähän järkevä. Puhuja 1 Joo muuten tässä on niinku vaan esimerkki siitä, että ei mene lainsäädäntö mitenkään. Mene rationaalisesti. En mä tiedä mistä me lähdettiin tähän raiteille, mutta. Puhuja 2 Tää oli tää oli aika aivan uskomattoman hyvä tota informaatiota. Nyt mä vaan mietin että niinku minkä tai niin. Puhuja 1 Se oli siitä kun sä sanoit että kun sä menet tankkaamaan sitä autoa, että me käytetään kaupassa. Puhuja 2 Tähän nyt niinku mitään vastausta vai onko tää vaan niin ympäripyöreä juttu että tähän ei ole ja sitten siellä jossain päin se on niinku tehty väärin ja jossain päin se nyt meni sormien. Puhuja 3 Oliko se joku primäärinen tarkoitus pitää olla tankata, mutta sitten kun tankkasin niin ymmärsin että siinä oli sattumoisin myös kauppa ja kävin hakemassa sieltä banaania koska olin nälkä. Puhuja 1 No kyllä mä sanoisin näin, että siinä kyllä minä ainakin perustelisin, että minä en ole sillä autolla ajanut metriäkään kauppareissua varten ja se että sä oot käynyt kaupassa auton ollessa paikalla niin ei kyllä pitäisi pystyä. Ottamaan sitä yksityiskäyttöön. Puhuja 3 Katsookohan ne silloin että onko se että niinku se tankin määrää että jos tankki on lopussa niin se oli uskottava, mutta se on puolessa välissä niin ne on silleen että ei sun tarvinnut käydä tangille että sä menit sinne sitä kauppaa varten. Puhuja 1 Tää on muuten yks taas esimerkki siitä, että miten verottaja käyttää tietoa. Sehän katsoo katsastuskonttorista näitä kilo metrillä määriä ja sitten katsoo sitä ajopäiväkirjaa ja katsoo että täsmääkö se ja onko ajettu yksityisajoja? Tää on taas hyvä esimerkki siitä, millä verottaja kyttää meitä. Puhuja 3 Ei jumalauta si. Puhuja 1 Ja sitä enempi mitä enempi meillä alkaa yhteiskunnassa kertyy tietoa niin sitä enempi myös sitten verottaja saa sitä tietoa. Mikä on pointti siinä, että sääntöjä on näin paljon? Mulle herää nyt yksi niinku iso kysymys, mikä on äärimmäisen monta kysymystä, mutta mikä on siis tarkoitus perä näillä? Onko tässä joku logiikka, että ilman näin absurdeja sääntöjä niin ihmisten tavallaan? Veronkiertoon liittyvät motiivit kasvaisi niin valtavasti, että se on vaan pakko rajaa jonnekin. Vai niinku mikä tässä on se pointti, koska tää kuulostaa siltä että tää jopa vaikuttaa niinku negatiivisesti mahdollisesti tuottavuuteen. Täällä on niin paljon haastavia asioita, joita se yrittäjä joutuu pohtimaan. Puhuja 1 No toi on mun mielestä ehkä semmoinen pieni veroteorian näkökulma eli lainsäädännöllisesti. Me emme saa vähentää elantomenoja koskaan verotuksessa, että meidän pitää niinku tehdä se rajaus. Tää on semmoinen hirveän tärkeä nyrkkisääntö yrittäjälle taikka kelle tahansa että elantomenot. Niitä ei saa vähentää. Paitsi juuri tämä. Kodin ja työpaikan välinen matka. Se olisi elantomeno. Muutoin sitä ei saisi vähentää ollenkaan, niin työn vastaanottamisen kannustimiseksi tehtiin lakiin sääntö, että saatkin vähentää, mutta kun se on tämmöinen elantomeno, jonka saa vähentää niin silloin lainsäätäjä asetti siihen tämmöisen extravaateen, että se pitää mennä halvimmalla kulkuneuvolla. Puhuja 2 Jos jos mä pystyn todistaa, että mun tuolla tunnin työajalla mä teen keskimäärin 1000 € kauppaan lisää niin niin silti. Puhuja 1 Se ei pidä. Paikkansa ja BE auttaisi. Puhuja 2 Että mä uskon että mä teen 1000 € lisäarvon. Puhuja 1 2. Puhuja 2 2 no 2700 € viime laskelman mukaan. Puhuja 1 Kyllä kiitos kun kysyit et voi vähentää mut sitten mennään taas tämmöiseen mikä on taas hassua että sitten siinä vaiheessa kun sä oot työpaikalla ja yrittäjä miettii onko nyt järkevintä että tää työntekijä lähtee tolle työreissulle firman autolla, taksilla, helikopterilla, junalla bussilla. Se on firman päätös. Ja siinä ei päde mikään halvimman kulkuneuvon. Periaate ja mä muistan joskus aikoinaan pikkupoikana kun on ollut siis eduskunnassa ministeriössä töissä niin silloinhan yksi kansanedustaja nimeltämainitsematon kansanedustaja esitti tätä, että myös firman matkat pitää tehdä halvimmalla kulkuneuvolla tai julkisella. Ja silloin mä olin silleen, että what että tuletko niinku puuttuu siihen että millä tää firma tekee bisnestänsä että se on firman kulu ja firman niin kun semmoinen subjektiivinen teoria siitä että mikä on järkevintä, sama homma ei verottaja tule koskaan sanomaan, että ei teidän olisi pitänyt markkinointikuluihin. Noin paljon satsata ei, ei ollut kannattavaa. Katsokaa nyt miten kävi. Meni tappiolle niin eihän verottaja voi tulla sillä sanomaan että joo että sä et saa vähentää näitä, mutta tässä on se ero silloin kun elantomeno säädetty verotuksessa vähennyskelpoiseksi niin silloin lainsäätäjä saa asettaa jotain rajoja rajoitteita. Puhuja 3 Se olisi ollut hyvä kun on niinku prime time kultajan niinku nokiassa niin jorma ollila ei olisikaan mennyt Rovaniemelle enää silloin mä olin yksityislentokoneella vaan se olisi ottanut ihan helvetin onnibussin ja siinä olisi mennyt niinku puoli toista bisnespäivää. Puhuja 1 Mä näin jo ne verottaja niinku oikeasti hirveät semmoiset selvittelyt siitä että missä reitillä menee juna ja bussi ja missä kohtaa yrittäjä ei saa mennä autolla taikka taksilla. Puhuja 3 Ei jumalauta. Puhuja 2 Entä jos? Puhuja 1 En onneksi kerro kuka poliitikko tää oli tai jonka tän aivopierun päästä ei tarvitsekaan. Kerrotko puoluetta? No en kerro. Puhuja 2 Joo ei tarvikaan mitä. Siis siis jos jos taksi hakee nyt sen työntekijän niin oliko se OK se hakee sen OK. Puhuja 1 No paitsi tää tääkin on hemmetin monimutkainen sääntö. Voi jumalauta joo tää oikeasti mun tekisi mieli sanoa että siis niinku oikeasti tää a verojärjestelmän pitäisi yksinkertaistaa 1000 kertaa, koska se on aivan siis aivan oikeasti. Jos puhutaan vakavasti niin verojärjestelmä ei saisi olla näin monimutkainen. Mun mielestä koska se heikentää yrityksiä. Ja veronmaksajien ja kaikkien tehokkuutta ja mun mielestä verotusta käytetään aivan liian herkästi semmoisena niinku politiikan välineenä otetaan esimerkiksi me ollaan anteeksi. Sori muuten tää on nyt tyhmä esimerkki, että me ollaan saatu käyttää tätä aikaisemminkin. Tää hiton lapsivähennys. Kuka tekee lapsen sen takia, että se saa verotuksessa vähentää jotain ihan älytöntä ja ja on paljon siis erilaisia verotuksen kannustimia, että ihmiset toimisi jotenkin. Niin eikös me nyt voitaisi lähteä siitä, että ihminen toimii niinku itse rationaalisesti sen takia kun sen kannattaa toimia ja nythän esimerkiksi hallitus on kaavailemassa. Nyt mä vähän kritisoin tämmöistä lahjoitusvähennystä, että jos luonnollinen henkilö vähentää 100 anteeksi lahjoittaa 100 € johonkin hyväntekeväisyyteen, se saisi vähentää sen verotuksessa. Että se saa tyyliin siitä sitten niinku vaikka 20 takaisin niin eikö se nyt jumakavit voisi vähän niinku lahjoittaa sinne 80 jos ei sillä ole rahaa lahjoittaa sitä satasta. Miksi tähänkin pitää sotkea verotus? Tää on niinku just semmoinen esimerkki, että verotusta käytetään niinku liian herkästi politiikan välineenä ja siitä tulee aivan liian monimutkainen. Ei enää päättäjä ymmärrä mistä päätetään ja sitten ne verovelvolliset ei tiedä itse miten toimia oikein. Se on siis se ongelma ja en tiedä mistä me taas tähän lähdettiin. Mikä teillä oli siis se se oli se kun sä tota musta. Puhuja 3 Tuntuu et tässä kohtaa edes ole enää mitään kysymystä. Puhuja 1 Mutta se oli se, kun teemu ihmetteli sitä, että mikä logiikka tässä on, että tän sai tehdä näin ja ton sai tehdä tolleen, niin mä olin vastaamassa jonkun jonkun taas esimerkin mikä on hiton hanka. Odota nyt mistä me lähdettiin. Puhuja 3 Että tää vähentää tuottavuutta tää kokonaissysteemi kun se on niin monimutkainen. Puhuja 1 Oletko teemu kysyy jonkun kysymyksiä niin mun piti sitten vastata, että jos ei menekään noin yksinkertaisesti se oli odota. Jep nyt muistan se, että saiko työntekijän niinku taksilla. Puhuja 2 Niin. Puhuja 1 Kustantaa töihin, niin tää on hyvä esimerkki siitä. Meillä on tuloverolaissa säädetty tämmöisiä verovapaita henkilökuntaetuja taas 60 luvulta. Siellä on kodin ja työpaikan välinen yhteiskuljetus säädetty verovapaaksi. Ja siihen aikaan kun mentiin paperitehtaalle tai mentiin sairaalaan joka oli jossain vähän syrjempänä mihin ei mennyt joukkoliikenne. Niin silloin työnantaja sai kustantaa vuorojen vaihtuessa sen vuoron kaupunkiin ja seuraavan vuoron kaupungista taas työpaikalle ja tästä ei syntynyt mitään verotettavaa etua. Tää oli säädetty verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Niin nyt se edellyttää, että se on yhteiskuljetus, jolloinka joudutaan pohtimaan, että onko taksi yhteiskuljetus, niin jos se on yhteiskuljetus esimerkiksi että sieltä tulee. Länsiväylän päästä tulee 5 työntekijää samalla taksilla ja työnantaja sen niinku järjestää ja tarjoaa. Niin silloin sen voisi perustella yhteiskuljetukseksi, mutta jos sä yrittäjänä tilaat itse itsellesi taksin ja menet yksin työpaikalle kodin ja työpaikan välisenä kustannuksena, sun pitää itse maksaa se. Niin mä olisin hyvin varovainen kirjaamaan sitä taksia yrityksen kuluksi. Puhuja 2 Mitä jos tulee sellainen pikakomennus että sun pitää saada tulee vaikka yrityksen hätätila ja sun pitää käskeä työntekijä tulee mahdollisimman nopeasti paikalle, joten sä tilaat hänelle taksin. Työpaikalle. Puhuja 1 En mä tiedä oikein minkälaista hätätilasta se nyt. Puhuja 2 Tarkoittaa jonkinlainen kiire. Sairastaa, että sä olet. Puhuja 1 Ryssinyt niinku tyyliin aikataulut ja nyt oli patda ja kiire niin nytten täältä. Puhuja 2 On se sairastapaus vaikka työpaikalla kesken työpäivän. Jos sulla on vaikka joku ravintola jos on kokki ja sitten sun pitää saada toinen kokki tilalle ja sä oot silleen että hei me voidaan ostaa sulle taksi pääsetkö töihin hän pääsee töihin ja tulee taksilla niin nyt tää oli kotoa töihin. Puhuja 1 Mä joutuisin sanomaan, että mä en ainakaan tiedä yhtään oikeustapausta taikka verohallinnon tulkintaa jossa sallittaisi joillain sy. Kodin ja työpaikan välinen kuljetus maksaa. Tää on mun ikävä tulkinta ja ja ja aika tiukka tulkinta siinä mielessä, että että mä ymmärrän ton käytännön tilanteen mut sitten se vaan pitää niinku hoitaa sillä tavalla niinku että se käsitellään palkkana. Puhuja 3 Selvä joo otetaan pikku tauko tähän. Puhuja 1 Katsotaan ultimaattinen veronkierto opas luku yksi miten kiertää veroja. Puhuja 3 Mainos pidetään tähän väliin pieni nekstoorin kirjakerho. Ateemo aloitit jo. Puhuja 1 Toinen askel. Puhuja 3 Mitä sä kuuntelet? Puhuja 2 Janne lehtosen erikoisjoukoissa on hyvä teos kolmatta kertaa. Itseasiassa Kuuntele oho miehinen kertomus siitä, että miten mennään, taistelee ja oma henkensä edestä rintamalla. Puhuja 3 Todella kova se muuten löytyy nextorista ja niillä löytyy paljon muitakin loistavia kirjoja, jonka takia meillä on teille historiallisen hyvä alennus 50 päivää ilmaista ne ekstoorin kuunteluaikaa uusille mutta myös palaaville. Eli jos sulla ei ollut 6 kuukauteen nektoriin hallussa niin arvaa mitä sä oot sen uudestaan täysin ilmoitteeksi. Meillä on jakson kuvauksissa linkki mitä klikkaamalla pystyy lunastaa oman 50 päivää ilmassa kokeiluaikaa. Varmaan noin 15 sekunnissa, joten laita tää nyt pauselle. Ota tää haltuun. Kiitos extoori. Ja kiitos sinulle kun teet tämän ja kiitos meille, kun on tämä mahtava tarjous ja kiitos teemu sulle hyvästä kirja vinkistä takas jakson pariin. Muita arjen ostoksia firman piikkiin – kyllä vai ei? Onko sinne jotain muita esimerkkejä? Noista vähän niinku arjen ostoksista sellaisia mitkä on vähän vaikea määrittää, että saako ne laittaa firman piikkiin vai ei. Puhuja 1 No tuossa kun äsken puhuttiin nyt noista niin kuin työmatkoista ja ja ja näistä verovapaista henkilökuntaeduista, niin se mikä on mun mielestä aika usein menee sekaisin on kuntosali kuntosali kortit. Ja sitten tää liikuntaseteli ja tää mikä oli hyvä että kun sä palaat ihan jos nopeasti palaa tuohon tekoälyyn jos kysyy tekoälyltä että saako tarjota yrittäjä itselleen vaikka kuntosalijäsenyyden tai vaikka jonkun tennistunnin niin tekoäly tässä kohtaa vetää aika vihkoon. Se meinaan sanoo aika suorilla että 400 €. Ja se ei taas pidä paikkaansa. Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Mutta tässä onkin ihan saakelin taas. Puhuja 2 4 400 € siis verovapaasti. Puhuja 1 Joo joo niin tässä on taas hyvä esimerkki siitä tekoäly on niinku vähän kärryillä se on haistanut mistä on kyse, on verovapaasta henkilökunta edusta ja se menee hakemaan verohallinnon ohjeista tai se menee hakemaan sieltä tuloverolaista tähän asiaan liittyvää, mutta se ei osaa erotella mistä on kyse. Ja tää on ihan hemmetin taas hyvä esimerkki siitä, että miksi meidän verojärjestelmä on näin hiton monimutkainen. Meillä on siis aikoinaan säädetty. Henkilökunta edut kun ne on kollektiivisia työnantajan järjestämiä ja ne järjestetään työntekijöille ja se että ne on tavanomaisia ja kohtuullisia. Niin ne on sallittu tarjota verovapaasti ja tähän kategoriaan esimerkiksi liittyy harrastus ja virkistystoiminta, jolloinka firma saa järjestää työntekijöille kuntosalin. Ja silloin kun se on tavanomainen ja kohtuullinen, siellä ei ole mitään eurorajaa. Niin se on silloin verovapaa sama homma. Jos työnantaja järjestää työntekijöille tennisvuorot missä käydään pelaamassa sitten niinku kaikki työntekijät vuoroin tai on niin paljon vuoroja että kaikki pääsee pelaa ja se on kollektiivinen työnantajajärjestämä ja se on tavanomainen ja kohtuullinen ja nyt ollaan tässä termissä tavanomainen ja kohtuullinen niin mikä on tavanomaista mitä suomalaiset yleensä harrastaa. Ja sitten, että se on euromääräisesti niin kun joissain sadoissa en mä sano että joku 1000 € kulu niin olisi mikään ongelmallinen, mutta tämän lisäksi. Puhuja 2 Siis sormen mitä tyypillisesti suomalaiset harrastaa eli se ei saa olla niinku tyyliin squash mutta se voi olla Jääkiekko. Puhuja 1 No voi se olla, mutta mä annan nyt esimerkin vaikka silleen mistä mä olisin vähän varovainen että firma. Järjestää laskuvarjohyppyjä. Työntekijöilleen, että se on meidän niinku tämmöinen henkilökunta etu. Sitä ei yleensä niinku jää harrasteta silleen niinku vapaa-ajalla, mutta uimahallit, kuntosalit, tennikset, golfit kaikki nää on yleisesti harrastettavia lajeja. Puhuja 2 Eli nää on taas mitä eduskuntassa harrastetaan, mutta. Puhuja 3 Tää on aivan siis tää kaava toistaa itseään joka ikisessä. Mitä se laji missä ne ihmiset juoksee sille jää suoralla ja heittää sen kiven mitä liuo tästä aika harja siinä edessä unohdin kun sä. Niin unohdin kurdingin. Olisiko niinku curlinkin vielä tavanomaista. Puhuja 1 Minä sanoisin että on. Puhuja 3 Mutta ei se kyllä ole tavanomaista. Puhuja 1 No mä en osaa sanoa kuinka paljon sitä harrastetaan, mutta pointti on tässä kohtaa se, että voitaisi sanoa ilkikurisesti sellaiset harrastukset, mistä verotarkastaja ei tule kateelliseksi. Puhuja 3 OK. Puhuja 1 Ei vaan siis se on niinku lähtökohta siitä, että mitä yleisesti voi harrastaa ja se tarkoittaa myös vähän sitä, että jos työpaikalla tästä on niinku verohallinnon ohjeessa vähän esimerkkejä tyyliin että. Firman toimitusjohtaja harrastaa ratsastamista ja sitten tarjotaan ratsastamisen niinku henkilökunta etuna, mut hän vain ainoastaan sitten ratsastaa ja saa ratsastaa ylipäätään, niin se ei menisi verovapaalle puolelle silleen niinku että kaikki pystyy sitä harrastamaan ja ja se on niinku kun se on se kollektiivisuus. Tää on ihan hassu sana kollektiivinen etu. No mutta tää oli tää lähtökohta mistä aika aina lähdettiin, että virkistys ja harrastustoiminta ja siihen menee kaikki just tämmöiset niinku teatterissa käynnit että firma tarjoaa. Niin kuin teatterissa käynnin ja se firma järjestää ja kaikki osallistuu sinne. Mutta sitten kun yhteiskunta pikkuhiljaa lähti muuttumaan, meillä oli työntekijöitä pitkin suomea ja se firma ei voinutkaan järjestää jokaiselle työntekijän paikkakunnalle sitä kuntosalia tai uimahallia, niin sitten tuli tämmöinen erillinen maksuväline mitä sai käyttää ja mitä se työntekijä sitten itse. Valiten niinku käyttää harrastamiseen. Niin sitten erikseen säädettiin laissa omana erillisenä verovapaana etuna. Omaehtoinen liikunta ja kulttuuri ja siellä on se 400 € mitä tarkoittaa omaehtoinen. Se tarkoittaa sitä että työnantaja ei järjestä sitä, vaan sä saat sillä sun omalla liikuntasetelilläitse mennä omalla vapaa-ajalla ihan mihin sä itse haluat. Siellä ei ole työkavereita mukana eikä työntekijästä mitenkään järjestä niin tämän työnantajan järjestämän kuntosalin lisäksi sä saat saada työnantajalta 400 € edestä. Liikuntakulttuurivirikeseteleitä tai tämmöisen kortin tai mobiilivarmenteen, niin tekoäly sekoittaa nämä keskenään ja se sanoo meinaa silloin, että se kuntosali saisi olla enintään sen 400 € arvoinen. OK niin nää pitää pitää erillään että on siis olemassa tää virkistys ja harrastustoiminta, joka on työnantajan järjestämänä kollektiivinen oma etu ja sitten on olemassa tää liikuntakulttuuri, virike seteli tai joku muu systeemi niin siellä on se tarkka euroraja 400 €. Voiko salijäsenyyden laittaa firman piikkiin? Eli voiko käytännössä jos jos väännetään tyhmälle niin voiko yrittäjä ostaa itselleen vain kuntosali kortin ja käydä vaikka jossain halvassa kuntosalissa ja sitten se on verovapaata. Vai ei. Puhuja 1 Yrityksen pitää sopia sen kuntosaliyrittäjän kanssa, että meidän työntekijät myös yrittäjä tulee tänne treenaamaan ja lähettäkää se lasku meille yritykseen, niin sitten se on OK. Mutta jos se työntekijä menee sooloileen ja itse maksaa ja sitten se firma maksaisi sille työntekijälle rahassa esimerkiksi sen itsensä maksaman, se ei olisi OK ja tää on hyvä esimerkki taas siitä, että että ihan helkatin monimutkaiseksi ja taas pitää. Meidän tarkka, että miten tän edun verovapausedellytykset on hoidettu firmassa oikein ja tää on hyvä esimerkki siitä, että osa tilitoimistoista tietää miten tää homma pitää hoitaa. Osa ei vältis tiedä ja ja yrittäjällä menee ihan turhaan omaa aikaa tän asian selvittämiseen. Puhuja 2 Me itse asiassa ollaan kerran tehtykin. Me tehtiin siis tällainen hierontaetu juttu, niin mä muistan. Mun piti sen hierontapaikan toimarin kanssa sopia silleen. He lähetti sopimuksen, allekirjoitettiin ja sitten meitä ohjeistettiin. Neljälla 100 €. Kun me käydään, niin sitten se on niinku vero vapaa-etuja kiitos muuten lemondritankin jaksan sponsori kuka tätä edesauttoi mutta. Joo eli ollaan tehty. Mä en tiedä kevin muistien. Puhuja 1 Sijoituskäsitteissä on tehty jotain oikein. Puhuja 3 Come on, me ollaan me ollaan siis malliesimerkki siitä, että siis teemu huolehtii, että kaikki menee siis niin pikulleen just niinku pitää. Puhuja 1 Riippuu kenen näkökulmasta sitä asiaa tarkastelee. Puhuja 3 Älä nyt jumalauta heitä meitä bussin alle tota. Puhuja 1 Joo, mutta toi oli muuten oikeasti toi oli juuri näin elikkä kun siinä hierontaedussa niin siinä on KVLN ratkaisuja sekin on ihan oikeasti ihan hassu. Se perustuu keskusverolautakunnan linjaukseen ja sun pitää tietää se keissi ja sitten sun pitää tehdä se oikealla tavalla. Mutta jos yrittäjä menee omalla omaehtoisesti vain jonnekin hierontapaikkaa käyttää firman korttia ja sanoi että oli hieronta niin verolla mene. Puhuja 3 Toi on kyllä outoa, että se pitää tehdä tietyllä tavalla. Joo. Puhuja 2 Siis se on sama tuote. Puhuja 1 Ja sekin perustuu aivan vaan siihen, että verohallinto nojautuu siihen keskusveron lautakunnan ennakkoratkaisu, että niitä on helppo niin kun nojautua. Että kun joku auktoriteetti on sanonut, että tälleen saa saada sen verovapaasti, niin me emme uskalla ikään kuin antaa liberaalimpaa tapaa toimia, mutta ei se tarkoita, että jos me kysyttäisi vaikka asiakkaan puolesta, että jos toimittaisi näin, niin olisiko se tämäkin verovapaa, mutta ei uskalleta vielä sanoa koska siitä niinku laki vaikenee. Mitä vaan sitten niinku käytäntöön. Tää tää hieronta on esimerkiksi just niinku käytäntö tästä niinku. Netin käyttö firman piikkiin? Onko sulla ilkka mitään muita esimerkkejä näistä arjen ostoksista vai mennäänkö eteenpäin? Puhuja 1 Tota no voidaan ihan snadisti ottaa semmoinen hassu esimerkki että kun puhelimesta mä sanoin sitä, että puhelinta ei saa käyttää yksityiskäyttöön, mutta sitten meillä on tuolla tuloverolaissa tässä just verovapaissa henkilökunta eduissa on nettiyhteys. Niin sitäpä saakin käyttää firman piikkiin. Puhuja 2 Onko eduskunnassa muuten lankapuhelimia? Mä kysyn tähän väliin. Puhuja 1 Kysyit pahan kysymyksen. Mä en uskalla nyt koska en enää sitä työskentele, mutta mä uskaltaisin sanoa, että siinä ehkä he ovat jo tulleet tälle vuosituhannelle. Puhuja 2 Ehkä koska mä mietin, että jos sieltä löytyy vielä lankapuhelin niin sitten tää kävisi. Puhuja 1 Jotenkin että nekin, mutta. Puhuja 2 Ne käy todella hyvin päinsä, että niinku kännykkä taas, mutta nytten tää netti mistä sä mainitsit kun sinnekin on pakko tuoda moderni tietokoneet niin mutta mä en päässyt jotenkin nyt tuosta. Puhuja 1 Mä ymmärrän sen että se on hiertää ja tää on pahasta, mutta mä en ole enää eduskunnassa onneksi töissä niin mä voin roustaa sitä vaikka. No niin, mutta palataan siihen nettiin siis. No niin, eli ihan epäloogisuus on minun mielestä on se tai en mä tiedä se tää kohta voi sanoa että tää on epälooginen, mutta tässä on joku ratio eli meillä on erikseen säädetty puhelimesta poiketen että työntekijä saa käyttää nettiä yksityiskäyttöön ja siitä ei muodostu etua jos lain edellytykset täyttyy ja siinä on semmoinen edellytys että työn. Antaja sen järjestää. Ja sitä tarvitaan työn tekemistä varten esimerkiksi himassa, niin silloin siitä siis yksityiskäytön osuudesta ei muodostu etua. Elikkä periaatteessa niinku firmat voi tarjota siis työntekijöilleen nettiyhteyden kotoa tai kotiin kun tehdään etätöitä ja tehdään missä tahansa töitä ja näin whatever ja siitä yksityiskäytöstä ei ole ongelmaa, mutta puhelimessa oli. Niin tämäkin juontaa ihan vanhaan sellaiseen hassuun tilanteeseen. Aikanaan tuli tällaiset kiinteähintaiset nettiyhteydet, kun ennen vanhaan. Ne oli siis sellaisia niinku minuuttiperusteisia kelatkaa. Joo, niin silloin olin itse vielä verohallinnoissa töissä ja jouduin antamaan semmoisen ennakko kannanoton missä asianajotoimisto kysyi, että jos me tarjotaan meidän työntekijöille nettiyhteys ja ne saa käyttää sitä vähän myös yksityiskäyttöön, mut siitä ei tule mitään lisäkulua, koska se on kiinteä hintainen. Kuukausiveloitteinen netti. Ja silloinhan oli sen edun arvostamisessa ihan hassu juttu sellainen niinku tyyliin lähtökohta, että jos työnantaja tarjoaa jotain etua työntekijälle niin mihin arvoon se etu arvostetaan niin lähtökohta usein on se, että se on se arvo mikä kustannus sille työn antajalle siitä edun tarjoamisesta aiheutuu ja silloin tää asianajatoimisto perusteli sitä sillä, että ei tästä aiheudu meille mitään kustannusta. Elikkä tän edun arvo on nolla. No sitten mä totesin että no ei se nyt kyllä ihan niinkään ole, että kyllä siitä nyt pieni etu tulee että se on tosi pieni että se on vaikka 2 markkaa. Ihan naurettava päätös, mut pakko oli antaa semmoinen päätös. No helsingin hallinto-oikeus piti sen päätöksen ja totesi siis aiheutuu tämmöinen pieni etu niin silloin lainsäätäjä muutti lakia ja sanoi että tämmöinen pieni etu se vapautetaan verosta ja tääkin on ihan hassu että näin monimutkaiseksi tää on jouduttu säätelemään, mutta tää on esimerkki vaan siitä, että tota jossain kohtaa ratio on niinku voittanut että tää on säädetty niinku verovapaaksi. Joo. Mutta tuota. Ihan nopea. Tää ei ole verovapaa henkilökunta etu tää on taas ihan helkatin hankala. Tää on luontoiset. Tavataan siihen lounasetuun. Tää on ihan hassu systeemi oikeasti tuloverolaissa sanotaan, että nää luontoisedut tulee arvostaa käypään arvoon siten kuin verohallinto tarkemmin omassa päätöksessään. Sitten ne niinku määrittää. Niin jostain kumman syystä historian saatossa verohallinto on määrittänyt lounas. Setelin edun arvoksi 75%. Sitten nimellisarvosta se on ihan lainvastainen tilanne. Laissa sanotaan, että se pitää olla käypään arvoon arvostettu, mutta lounassetelit nää lipukkeet mitä tahansakaan mobiilivarmennetta käytät, niin jos sä saat sieltä kympin edun niin sua verotetaan 7 ja puolesta eurosta niin tää on tämmöinen ihan taas vanha. Jänne ylipäätään lounassetelithän on niinku vanha jänne siitä. Että ylipäätään tarjotaan jotain verovapaasti osittain niin ajateltiin niin että se on niinku tämmöinen terveysperusteinen niinku verotuki, että kannatetaan ihmisiä syömään terveellisesti. Lounaat työpaikkaruokalassa tai jossain ravintolassa eikä omia eväitä. Mutta en mä tiedä kuinka paljon me syödään terveellisemmin se, että me mennään maciin vetää jonkun hampurilaisannos niin siinä ei ollenkaan ole katsottu sen edun niinku perään että onko se nyt ollenkaan terveellinen vaiko eikö? Mutta siinä on nyt tämmöinen kuitenkin. 25%. Verohyöty mutta tota se on lounasetu. Se on luontoiset ja sitten taas nää mitä niinku aikaisemmin käytiin nuo verovapaita henkilökunta että ne on kokonaan verovapaita niin näissä monessa menee niinku ihan puurot ja veljet taas sekaisin että miten nää pitää käsitellä omassa. Tai siis molemmissa on omat edellytykset. Puhuja 3 Jännä juttu että menee sekaisin jotenkin tai niin tai se on. Toi on niin yksinkertaista. Puhuja 2 Meidän yritykselle tosi helppoa ollut aina ja. Puhuja 1 Entisen edeltävän pää verohallinnon pääjohtajan aikana. Silloin sitä pohdittiin, että pitäisikö verohallinnon oikeasti poistaa se 25% alasarvostus, koska se on niinku vähän lain kirjaimen vastaista. Siitähän nousi melkoinen haloo ja silloin sitä selvitettiin, että miten tää oikeasti on tää tila ja siinä päädyttiin minun mielestä vähän semmoiseen tilanteeseen, että se on nyt vakiintuneessa verotuskäytännössä ja vakiintuneessa oikeustilassa näin, että se on aina arvostettu siihen 75% vaikka tuloveroki sanoo. Ih. Epävarmasti, että se pitää arvostaa käypään arvoon, koska esimerkiksi autoissa ja asunnoissa siellähän pyritään käypään arvoon ja siellä ei anneta mitään tämmöistä 25% alasarvostusta ja tää on hyvä esimerkki just siitä kun yrittäjä kysyy, että kannattaako ottaa autoetu saako siitä mitään veroetua niin se on pyritty arvostamaan mahdollisimman oikeaan arvoon. Elikkä siitä niinku aiheutuu se vastaava kustannus firmalle. Minkä verran sitä työntekijää verotetaan? Mutta tuossa lounasedussa on nimenomaisesti se 25% niinku. Läpi. Vaikka ei laista löydy siihen perustetta. Verosuunnittelu tekoälyn avulla Joo. Puhuja 3 Voitko sä ilkka tehdä verosuunnittelun tekoälyllä tai kannattaako? Puhuja 1 No tässä kohtaa mä kyllä sanon jo ihan siis kyllä niin kuin kokemuksesta, että ei siinä kohtaa tekoäly ei enää kyllä selviydy. Sä voit testaa ja kokeilla. Hyvä esimerkki mitä mä ja tää johtuu siitä kun usein siis asiakas saattaa kysyä että että mä niinku tekoälyltä kysyin tätä. Tää oli musta oikeasti suht koht hyvä esimerkki. Tehtiin osakevaihtoihin asiakkaan kanssa ja sitten tota. Sitten mä vaan kerroin että mitkä tästä on niinku ne kustannukset tästä pitää maksaa varainsiirtovero siitä siitä tuota vaihdettavan osakkeen. Minkä sä sinne niin kun osakevaihdossa annat aborttina, koska se periaatteessa hankit ne osakkeet luovuttamalla omistamasi osakkeen. Puhuja 3 Mitä tuolla ymmärrätkö mitä lause tarkoittaa? Puhuja 1 No niin otetaan uusiksi kun osakevaihdossa siinä liikkuu kahdet osakkeet. Periaatteessa toiset osakkeet tulee sulle ja sä luovutat sun omistamat osakkeet sille toiselle. Yhtiölle siinä vaihdetaan osakkeita. Se on siis sen takia se osakevaihto nimi. No niin mähän oli kysynyt sitten tekoälyltä että pitääkö osakevaihdosta maksaa varainsiirtoveroa ja tekoäly sanoo että ei niin silloin tekoäly tulkitsi sitä ikään kuin yritysjärjestelynä ja yritysjärjestelyssä se toinen vaihto on verovapaa varainsiirtoverossa. Mutta ei se kun sä annat sitä abortti-omaisuutta elikkä rahan sijaan. Omistamasi osakkeet niin toisessa relaatiossa pitää maksaa varainsiirtovero niin mun mielestä tekoäly meni sen takia siinä niinku pieleen että se käsitteli sitä eri näkökulmasta. Ja toisekseen mä epäilen, että se saattaa mennä myös siinä pieleen, että kun mä katsoin verohallinnon ohjetta niin siellä kerrotaan tyyliin, että osakevaihdosta ei makseta varainsiirtoveroa. Sitten se muistaakseni se ohjeen virke jatkaa, että veron tai vero tulee kuitenkin maksaa tästä. Siinä ei käytetty varainsiirtovero pitää maksaa tästä. En tiedä eikö se tekoäly mukamas tätä pystynyt lukee, mutta se ohjeisti asiakasta ettei varainsiirtoveroa pitäisi maksaa ja olisi ihan järkyttävä katastrofi. Jos teet osakevaihdon etkä ole huolehtinut varainsiirtoveron maksamista OK että tää tää meni niinku tosi tosi niinku esimerkinomaisesti silleen että olisi ollut täysin väärä neuvo. Mut sitten mitä yrittää monesti kysyy tilitoimistolta tai multa että kannattaako maksaa palkkaa vai osinkoa niin jos sä kysyt tekoälyltä että kannattaako minun maksaa palkkaa vai osinkoa niin ensinnäkin se on ihan ympäripyöreä. Ja sitten se tekee laskelman kun he on kokeillut. Se tekee laskelman niin utopistisella oletuksella. Se lähtee olettamaan, että sä saat kaiken osingon huojennettuna pääomatulo-osinkona ja se laskee esimerkinomaisesti, että yhtiö tekee 100 000 voiton josta jää 80 000 jaettavaa tai 80 000 palkkaa ja sitten se tekee semmoisen aivan utopistisen esimerkin siitä kuinka se osinko olisi hyvin, hyvin paljon veroa. Tehokkaampi, mut se ei todellakaan pidä paikkaansa jos ei ole nettovarallisuutta. Ja toisekseen mä huomasin joissain tilanteissa se tekoäly tekoäly käsittelee sen palkan sellaisena eräänä mistä kertyisi sosiaalietuuksia kuten eläkettä. Ja näinhän se taas ei yrittäjällä kaikissa tilanteissa ole, niin silloin se vähän vetää a mutkat suoraksi tai sitten se teki semmoisen ympäripyöreän vastauksen. Eli kyllä nää on siis semmoisia. Just että että voi kyllä niinku kokeilla, mutta olisin suht koht varovainen. Tai sitten jos sä kysyt silleen, että miten säästän veroja? Niin sieltä tulee ihan hauskoja vastauksia kyllä että tota, mutta sitten se osaa hyvin varoittaa sitä, että että älä syyllisty veropetokseen, mutta tota ne on siis aivan niin kuin liian ympäripyöreitä ja ymmärrettävistä syistä. Mä epäilisin, että ei ihan hirveästi ole siis netissä sellaisia ilmaisia neuvoja, että tälle ja tälle ei toimimalla säästät näin ja näin paljon veroja. Se on siitä johtuen, että ei tekoäly sitten pysty bongaa niitä. Puhuja 3 Mites me tehtäisi nyt netti niitä ilmaisee neuvoja. Puhuja 1 Ilkka se on varmaan ilmaisia lounaita jo olemassa. Miten säästetään veroissa? Eli jos mä nyt kysyn sulta vastaa meidän rakkaille kuuntelijoille ja teemana mulle miten me säästetään veroissa? Puhuja 1 No ensinnäkin meidän pitää muistaa se, että me säästetään vain laillisilla keinoilla. Se tuli varmaan tuossa alussa jo selville. Puhuja 3 Ehkä rivien välistä. Puhuja 1 Joo että ei tehdä mitään vilunkia ja sitten sen jälkeen niin kun mun mielestä meidän pitää no ne voi jakaa 2 ryhmään. Mun mielestä siis meidän pitää niinku periaatteessa tehdä tämmöiset niin kun perusvähennykset ja perustiedot tietää että ne ei vaadi niinku mun mielestä veronsuunnittelua ne on vaan silleen että tiedät mitä vähennyksiä sä voit tehdä tai miten arvonlisäverossa. Mitkä on vähennysoikeuksien oikeuttavia ettet jätä tekemättä jotain vähennyksiä? Mitkä siis oot oikeutettu tekee? Se on ihan semmoista peruskauraa. Mutta sen jälkeen kyllä mä sanon, että sitten se on niinku suunnittelua. Sitten pitää miettiä, että miten minä järjestän yritystoimintani kaikista tehokkaimmin niin että se edistää mun bisnestä tehokkaasti ja tää on ehkä juuri se mitä tekoäly ei pysty hanskaan vielä, koska siinä on pakko ottaa huomioon niin paljon seikkoja, koska se että sun pitää miettiä se oma bisnes. Sun pitää miettiä siis se yrityksen vero. Sun pitää miettiä sun omavero. Sitten sun pitää miettiä sun työntekijöiden verorasit eli se, että miten sä yrityksessä esimerkiksi palkkaatko sä ne työtä tekevät henkilöt työsuhteeseen millä edellytyksellä sä saat ihmisiä tekee työtä työsuhteessa missä tilanteessa on järkevää niin kuin muistakin syistä kuin verotuksen syistä ottaa ne työtä tekevät. Konsulteiksi alihankkijoiksi ja tehdä niinku yritysten välisenä niin kuin relaationa ne. Niin nää on niin monisyisiä ja niissä pitää ottaa huomioon mun mielestä aina tapauskohtaisesti sen yrittäjän tilanne, että jos mä annan niinku tässä semmoisen yleispätevän neuvon niin se on hyvin vaarallista, että sitten kaikkien kannattaisi toimia näin. Mutta kyllä mä sanoisin niin kun semmoisena perus perusvinkkinä, että mikä on ihan hirveätä sanoa ehkä. Mut jos sä oot oikeasti niinku mä oon ollut itse. Palkansaajana työsuhteessa. Mulla on ihan helkatin rajalliset mahdollisuudet suunnitella mun verotusta. Siis sä saat työntekijänä siis palkan ja sitä verotetaan. Näin siinä ei oo ihan hirveästi rimpuilemista eikä ole suunnittelemista. Mut jos sä ryhdyt yrittäjäksi niin sitten sulla on ensinnäkin vaihtoehtona mikä yritysmuoto valitaan. Sen jälkeen sä pystyt aivan siis todellakin laajasti esimerkiksi osakeyhtiössä miettii sen, että miten sä kotiutat sen taloudellisen hyödyn juuri sen osingon ja palkan kautta. Ja näissä on tiettyjä semmoisia niin kun perusoptimointeja, mutta esimerkkinä juuri se että. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että palkkaa ei kannattaisi ihan hirveästi kotiuttaa yli sen, että se verotus ja progressio kiristyy sinne yli 30 mutta otetaan nyrkkisääntönä. Voi sanoa että ei ole siis sekään ihan optimitilanne, ettei maksa ollenkaan itselleen palkkaa, että semmoinen sopiva palkka, mutta sitten pitää niinku oikeasti tasapainotella, että paljonko se yrittäjä tarvitsee rahaa itselleen elämiseen. Jos se rupeaa ottamaan osinkoa ja nettovarallisuutta ei ole, niin ei se tuo. Koska nyt kun puhutaan siitä tulonmuunnosta mitä se on eli muunnetaanko ansiotuloja pääomatuloksi niin ei niitä noin vaan voi muuntaa että jos ei ole pääomia. Sulla on oikeasti siis asiantuntijayritys ja sulla ei ole pääomatuloja, niin sinun pitää oikeasti miettiä että jos sä tulet toimeen 60 000 vuosituloilla niin sä et tule toimeen. Sun on pakko nostaa enempi palkkaa. Verotus kiristyy ne otatko sä osinkoa? No jos siellä ei ole niitä pääomia niin se on edelleen yks ankaraa ottaa ansiotulo-osinkoja. Se on laskettu aika yksi yksi niin jossain tilanteessa siellä yrityksenkin puolella on rajalliset keinot, mutta sitten siellä on kuitenkin niitä välineitä millä yrittäjä pystyy lähtemään suunnittelemaan palkansaaja ei. Sitten toinen, mikä on musta hirveän niinku tärkeätä, että jos me lähdetään niinku vaikka työntekijöitä palkitsemaan, niin millä tavalla me se palkitaan, että se on hänelle a houkuttavaa, mutta se on myös verotuksellisesti järkevää, koska en mä nyt halua sitäkään että mun työntekijä saa niin kun joo palkkaa, mutta siitä niinku menee valtaisa määrä veroon versus tilanteessa, että me voidaan tehdä lainsäätäjän sallimia ja tarjoamia sitouttamisen välineitä. Joissa pystytään säästämään veroissa, niin tää on sitä veronsuunnittelua niin tekoäly ei tätä tee. Ja jos kevin kysyy, että no millä me tätä nyt sitten säästetään? Niin voidaan me nyt lähtee. Otetaan sijoituskästi tähän ja ruvetaan katsomaan sitten niin katsotaan mitä sitten kuulijat on mieltä, mutta monihan tässä tulee myöskin siihen, että moni ei periaatteessa halua niinku liikaa avata omaakaan verotusta ihan kaikille ja sitten taas toisaalta myöskään ei verokonsulttikaan. Ei se voi vaikka se haluaisi. Kyllä mä nyt voin kertoa siis esimerkinomaisesti miten me ollaan asiakkaille säästetty veroja, mutta se että toimiiko se kaikille, niin se on aina katsottava tapauskohtaisesti se on se kurja tilanne. Että ei ole siis semmoista niinku patenttivastausta. Kannattaako yritys viedä ulkomaille verojen takia Onko se helppoa tai hyvä idea säästää veroissa yrittäjänä siten, että sä viet sun yrityksen ulkomaille vaikka viroon on tohon lähelle missä mun mielestä on jo vähän löyhempi verotus tai sitten joku ääriesimerkki johonkin dubaihin esimerkiksi. Puhuja 1 No tässä on taas hyvä. Siis kipuilu sen kanssa, että lähteekö häntä heiluttaa koiraa eli onko kiva muuttaa johonkin niin kuin. Banaanivaltioon asumaan yksin ja jätät kaiken vaan sen takia että säästät veroja. Jos sulla on semmoinen niinku tyyliin halu lähteä suomesta ja sua kiinnostaisi lähteä sinne ja tänne ja tuonne ja sitten siihen tulee lisänä verohyöty niin sittenhän se on ihan todella järkevää miettiä mihin lähtee ja ja tää on nyt hyvä esimerkki siitä, että jos sulla on oikeasti se tilanne ja ja mulla on kyllä oikeasti vähän semmoinen niinku hantsi siitä että kohta alkaa olla suomessa pitämisen. Siis ne pidäkkeet jotka pitää meitä suomessa koko aika vähempään. Tai miten mä nyt sanoisin sen paremmin eli mulla on semmoinen pelko että se mikä pitää meitä suomessa niin se vähenee vuosi vuodelta. Ja ja meillä siis oikeasti niin kuin ne valtion tarjoamat hyveet no otetaan nyt vaikka esimerkiksi vaikka niin kun. Terveydenhuolto, mitä tää niinku sote-uudistus on ollut, niin kyllä alkaa tulla vähän sellainen. Niinku epäusko että voisinko mä luottaa siihen ja voinko mä jättää sen yhteiskunnan terveydenhuollon varaan sen, että mä saan niinku täältä? Niinku sairaalapalvelut mikä on mun eläke-etuus? Miten mä tuun itseni siis niinku eläkepäivinä niinku tai että kuka mut hoitaa tyylisesti niin alkaa tulla semmoinen tunne niinku että onko tässä niinku mitään niinku miksi mä jään suomeen ja silloin tulee niinku hyvin niinku se niinku jo matala kynnys että OK että mä lähden muualle koska en mä saa täältä mitään että että mikä mua enää täällä pitää kun sitten alkaa tulla semmoinen niinku pelko siitä että niinku valtiohan niinku verottaa mut hengiltä ja niinku loppukiperässähän verottaakin että sitten sitten k. Tulee kerjää ja kerjää kerää, mutta se että että jengi rupeaa miettimään että oikeasti että mä lähden täältä niin kuin muualle. Jos sen takia että mua ei niinku mikään pidä suomessa ja sitten toisekseen meillä on paljon valita valtioita, joissa verotus on keveämpää niin silloin tulee houkutin lähteä muualle ja silloinhan me toimitaan semmoisena matkatoimistona, että no niin mihinkäs Kemiin laitetaan matkalippu että lähdetäänkö dubaihin? Vai mennäänko luxemburgiin, monacoon sveitsiin, että sitten valitaan semmoisia valtioita, joissa verotus on lievää. Lähdetään suunnittelemaan se elämä sen mukaan. En mä sano sitä, että kannattaa lähteä veropakolaisena niin kuin kaiken takia ja ja kaikessa tilanteessa, mutta moni todellakin harkitsee sitä, että OK mä en myy suomessa oleskelun aikana tätä mun omaisuutta, vaan mä ensin muutan ulkomaille. Katkaisen suomeen mun verotuksen. Se on se perussääntö. Muuttuvuus ja 3 vuotta sen jälkeen SUOMI ei pidä sua yleisesti verovelvollisena ja sitten jos sä menet valtioon jossa esimerkiksi luovutusvoiton verotus on lievää ja sä siellä verovelvollisena myyt suomessa omistetun yrityksen SUOMI ei enää verota ja sä maksat sen lievän tai et ollenkaan veroa sitten jonnekin muuhun valtioon ja tää on sitä kansainvälistä verokilpailua. Puhuja 3 Voiko ton jälkeen muuttaa sitten takaisin suomeen vai onko siinäkin joku karenssi että sä? Menet sinne otsel x vuotta otat verohyödyt sitten väkiin suomeen. Puhuja 1 Nyt kysyt semmoisen kysymyksen, että en uskalla vastata kameran edessä. Koska periaatteessa jos sä oot tehnyt sen siellä sen verotransaktion ja ja sua on siellä verotettu lievällä verolla ja sitten sä tuut rahojesi kanssa suomeen niin sitten SUOMI rupeaa verottamaan taas siitä lähtien sua yleisesti verovelvollisena ja en ole koskaan sellaista tapausta niinku löytänyt että verottaja sanoi että sä oot tehnyt. Se on kierron sillä, että sä oot muuttanut belgiaan ja tullut sieltä sitten takaisin ja tää on ollut keinotekoinen tää muutto jos oot siellä asunut 5 vuotta, mutta tää on taas hyvä esimerkki siitä, että belgiassahan oli luovutusvoitot aika kauttaaltaan verovapaita. Paitsi nyt ne on muuttanut verojärjestelmäänsä. Nyt siellä ruvetaan maksaa luovutusvoitoistakin veroa, eli tää on kanssa niinku ihan hirveätä siinä suhteessa kun sä katsot ja mietit että mihinkäs sä lähtisit niin onko sitten siellä myöhemminkin ne verovapaudet ja. Nuo edut mitkä sinä olet lähtiessäsi niinku mieltänyt tähän samaan on tullut niinku esimerkiksi portugalin ja espanjan osalta, niin sinnehän on paljon lähtenyt ja sitten taas kun valtiot sopii verosopimuksia ja jos SUOMI alkaa olla vähän sitä mieltä että nyt teillä niinku tulee sinne niinku liian paljon houkutteita niin me ei haluta enää verosopimuksessa sopia tällaisia ikään kuin hyötyjä ja etuja että valtiot rupeaa sitten niinku pitämään huolta siitä, ettei olisi liian houkuttavaa lähteä. No esimerkkinä ja tää on siis oikeasti tää on. Tää on hirveän hankalaa. Jos sua kiinnostaa lähteä ulkomaille. Sun pitää todella tapauskohtaisesti selvittää että lähdetkö sä ruotsiin, espanjaan, sveitsiin, viroon, että miten sua oikeasti sitten missäkin tilanteessa verotetaan, koska se on verosopimuksista riippuvainen ja ne on joissain kohtaa yksilöllisiä eroavaisuuksia. Ihan hassuja esimerkkejä. Jos mä nyt oikein muistan, että japani on yksi valtio, joka ei verota jos olisi. Osakehuoneistojen luovutusvoitosta kyse, kun se on niinku hyvin vahva pääsääntö, että kiinteistöjen ja osakehuoneistojen kiinteän omaisuuden verotus menee siellä missä se kiinteistö sijaitsee. Mutta jos sulla on niin kun yhtiö pörssiyhtiö tai pienyhtiö, niin silloin sä maksat verosi sinne missä sä niin sanotusti verotuksellisesti asut. OK ihan hirveitä tämmöisiä nyansseja ja sitten on olemassa myös semmoisia tilanteita, että joissain sä voit katkaista sen verotuksen suomeen nopeammin, mutta sitten meillä on osavaltioita niin että SUOMI saa verottaa 3 vuotta vähän niinku ankarammin, niin nääkin pitää niinku katsoa että mihin se olisit lähdössä. Mutta vastaus kysymykseen kyllä on mahdollista lähteä suomesta ja. Luovutusvoitot jos ne ei ole kiinteää omaisuutta, niin sitten siellä ulkomailla ja maksat ulkomaille verosi. Puhuja 3 Huh huh. Onko temottanut muistiinpanoja? Puhuja 2 Tää voi tulla siinä nauhalle onneksi. Puhuja 1 Te voitte sitten soittaa, että mihin kannattaa lähteä niin meidän matkatoimisto järjestää teille liput. Puhuja 2 Me pysytään täällä. Näin suomessa edistetään suomalaisten asiaa. Puhuja 1 Joo, mutta tohon kun tuli sitä että onko. Puhuja 2 Tää ollut lupaus tää oli. Puhuja 1 Vaan tää on. Tää on katteeton lupaus tohon kysymykseen siitä, että voiko niinku lähteä viroon niin tossa on esimerkiksi testasin taas tässä kohtaa tekoälyä ja kysyin että miten minua ja yritystäni verotetaan jos perustan yrityksen viron. Niin siinä kohtaa tekoäly osasi vastata niinku puoliksi oikein, että miten virossa yritystä verotetaan, mutta mikä oli siinä se tosi paha puute. Jos suomesta käsin johdat virossa olevaa yritystä, niin SUOMI verottaakin sen suomalaisena ja sä maksat suomeen verosi eli sä et voi paeta suomen verottajaa sillä että sä perustat yrityksen viroon joka harjoittaa virossa. Aktiivista yritystoimintaa, mut sitä johdetaan suomesta. Se on johtopaikan perusteella kun SUOMI saa verottaa OK jotta se onnistuu, sun pitää mennä perässä tai sitä pitää johtaa virosta käsin ja silloin se on ihan aito tilanne ja silloin SUOMI ei verota sitä yritystä jossa pelkästään omistat ja sä saat sieltä esimerkiksi osinkotulon. Silloin sinua verotetaan maailmanlaajuisesta tulosta eli siitä yrityksen sinulle jakamasta osingosta. Mutta se yritys ja sen verotus, se pysyy virossa. Puhuja 2 Jos jos mä perustan yrityksen suomeen, mutta lähden johtaa sitä tonne viroon niin sulle yhempi verot. Puhuja 1 Tässä kohtaa taas kysyt hyvän kysymyksen, koska mä en tiedä onko virossa vastaavaa johtopaikan verosääntöä. Elikkä ryhtyisikö viro verottamaan, mutta sitten tullaankin niihin tilanteisiin missä kummatkin valtiot haluaisi niitä verottaa ja se verotetaan ankaramman mukaan ja toinen valtio hyvinä että 2 kertaan ei veroteta niin kuin teoriatasolla, mutta molemmat haluaa verottaa sen oman veroasteensa mukaan eli käy. Se, että jos meillä olisi vaikka kiinteä toimipaikka suomessa, niin SUOMI haluaa verottaa sen jos viro verotti ja viron maksetaan jotain veroa niin eri verosopimuksesta riippuen ne joko hyvitetään tai vapautetaan. Eli kummatkin valtiot pitää omistaa hyvin vahvasti huolta, mutta sen verran verosopimuksissa on sovittu ettei 2 kertaan makseta saman tulon perusteella eri valtioihin verrattuna. Joo. Puhuja 3 Ensimmäinen asia, mikä tässä jaksossa kuulostaa jotenkin järkevältä ja loogiselta. Puhuja 1 Sen verran valtiolta on päässyt niinku tässä yhteisymmärrykseen, mutta se mikä on tässä just ongelma. Sitten ne verosopimukset kuitenkin poikkeaa, eli että se jotta se olisi niinku helppoa, niin se ei olekaan helppoa. Mielipide kryptovaluutoista? Kun sun pitää tarkistaa sitten jokaisesta verosopimuksesta miten tämän valtion kanssa oltiin sovittu. Puhuja 3 Musta tuntuu että niinku mun. Tavallaan tää tää niinku lasi on niinku nyt niinku täynnä verotusta. Puhuja 2 Niin se sun vastaanottokyky on nyt loppunut se on. Puhuja 3 Loppunut veroaltaa verotuloa itse ilkka mikä on sun mielipidekryptovaluutoista? Puhuja 1 No mun mielipide kryptovalui. Tässä ne ei ole valuttaa ne on omaisuutta eli tää on tämmöinen verotukseen lähestymiskulma eli ei mulla oikeastaan muuta mielipidettä kun se että on oman elämän en kun työni näkökulmasta en oman elämäni vaan työni näkökulmasta huomannut että niihin sisältyy oikeasti aika paljon haasteita verotuksessa. Puhuja 2 Onko se reilu se järjestelmä? Eikö se jossain vaiheessa ollut silleen että? Kryptosijoittaminen oli aika verotuksellisesti jotenkin. Haastavaa tai se nähtiin jotenkin aika kovin verotettuna. Muistan. Puhuja 1 Kun se on edelleen. Se on hyvin haastavaa ja mä sanoisin, että jos tekee kryptoilla niin kun tuloja niin siis on. Tää on hyvä esimerkki siitä on ehdottomasti perehdyttävä mitä tekee. Siinä tekee hyvin herkästi tietämättömyydessään virheitä ja se pitää hyvin tarkkaan erottaa tekeekö sen henkilönä, tekeekö sen yrityksenä ja koska. Koska niinku kryptovarallisuus käyttäytyy verotuksellisesti niin eri tavalla. Ja ja siinä on omia erikoisuuksia ja sääntöjä ja sitä ei voi lähestyä. Semmoisen perusmaalaisjärjen logiikan näkökulmasta. Ja syy on ehkä se, että kryptovarallisuus nähdään verotuksellisesti omaisuutena, ei esimerkiksi niinku valuuttana eikä se ole arvopaperi, niin se johtaa siihen, että siellä on niinku omia sääntöjä ja ne pitää tuntea eli ilman muuta hyvä ja tehkää ja toimikaa, mutta tietoisesti mitä teettekään niin tehkää se se niinku tietoisesti. Puhuja 3 Just näin. Puhuja 2 Omistat sä krypto. Puhuja 1 En enkä usko että tulen omistamaan, mutta en tiedä jos joku houkuttelee. Oon mä kyllä houkuteltu, mutta tota ne on ehkä ollut semmoisia niinku nettihuijareita enempikin. Musta tuntuu siltä jotka mä oon osannut varoa. Puhuja 3 Hyvä. Ilkka iso kiitos, että tulit sijoituskesti jälleen kerran. Mä en halua kuulla enää sanaakaan verotuksesta pitkään aikaan, mutta tää oli niin kun koska nyt mä tiedän kaiken. Puhuja 2 Kiitos. Me jatketaan tästä varmaan tähän mole. Mulla nousi hikikarpaloita sen verran, että mä ilkka soittelen sulle nyt tässä sitten. Seuraavat pari viikkoa aika pitkälti, mutta soitelkaa tekin nyt nimittäin oikeasti. Siis mun täytyy vaan sanoa, että nää on vaikeita asioita niinku varmaan kuulitte. Siellä on jengi ihan kysymysmerkkinä niin niin ilkalle voi soittaa tota. Ei ehkä niinku huvikseen enemmän. Mä meinaan että pyytäkää tarjous hei mistä suhun voi jossain. Puhuja 1 Yhteyttä sillä lailla niinku tyyliin että kuinka paljon tästä tulee nyt niinku verottajalta laskua niin mutta en voi sanoa sitä että oli kiva tulla. Tää oli ihan hirveä grilli. Tää on tämmöinen elävä ihmisgrilli, että jos emeritus edesmennyt professori niin karija stikka piti vaativia tenttejä niin sijoituskästi niinku grilli on pahin mutta. Puhuja 3 Se on hyvä. Puhuja 2 Kuulla täällä pitää kaikki mennä oikein se. Puhuja 1 Niinku tässä on just se ongelma, että tässä ei voi niinku saada 3 kautta 5 oikein kun pitäisi suht koht tietää ja jätkät vetää sellaisia killereitä sieltä täältä puskista niin ole aika tiukkaa. Puhuja 2 Mut miten suhun saa yhteyttä? Nyt siellä on verokysymyksiä ja yrittäjät haluaa. Veroneuvontaa. Puhuja 1 Joo mä sanoisin näin, että ehkä kaikista paras tapa on oikeasti laittaa sähköpostia, koska a mä saan siitä nopeiten tietää vähän mitä on tapahtunut. Kaikki sähköpostit on tietysti meillä luottamuksellisia, että voi oikeasti kysyä rohkeasti kysyä sitä, että kun mua nyt epäilyttää, että onko tää mennyt oikein, niin kyllä niitä lähdetään sitten perkaaja purkaa ja tehdään se mahdollisimman niin kuin hyvästi saa toki puhelimellakin kiinni, mutta luonnollisesti mä yritän myös keskittyä siihen työn tekemiseen, että aineen pystyn vastaamaan niin se sähköposti on kaikista. Niin sitten ollaan yhteyksissä ja ja katsotaan homma maaliin. Puhuja 3 Ja me linkataan sunlafan nettisivut niin sieltä varmaan löytyy yhteystiedot. Puhuja 1 Sieltä sitten löytyy kyllä. Puhuja 2 Mahtavia HL tax piste fi kyllä hyvä mahtavaa. Puhuja 3 Ja niinku tässä tuli aika selkeästi esiin niin ei oo helppoa jonka takia tilitoimisto on hyvä jeesata sua näissä hommissa ja iso show out meidän luottopakille meidän tilitoimistolle, lemondrille ja meillä oli joku spesiaalitarjous. Puhuja 2 Eli meidän sponsorin lemondren palvelut saa kuukaudeksi ilmaiseksi, kun on tusi asiakas eli tarjouspyynnön yhteydessä käytä koodia casti 26. Ilmoita, että oot täällä sen kuullut niin eka kuukausi ilmaiseksi. Se on hyvä diili. Puhuja 3 Kiitos elementtiin, mutta ennen kaikkea. Kiitos ilkka, että tulit sijoituskestiin ja sivistit meitä tällä loputtomalla verotusosaamisellasi. Puhuja 1 No niin kiitos. Teillekin oli täällä ihan mukavaa. Puhuja 3 Loppupeleissä kiva ja kiitos rakkaus, katsojat ja kuuntelijat. Jos kaikista muistutteluista huolimatta ette ole vielä tilannut kanavaa, niin nyt tässä kohtaa on aivan vallan mainiot aika tehdä se. Se on ilmaista, joka tarkoittaa et sen tuotta sulle on siis ääretön rahoitusohjelma paras fiilis. No brrened valtava kiitos ja nähdään ensi jaksossa. Puhuja 1 Moikka morjes.