Eläkepomo teki poikkeuksen: Nyt irtosi sijoitusvinkki rajusti pudonneista tekoälyfirmoista
from Vain Talouselämää
35m 7s
Eläkeikä on tavoiteltu nostamaan 70 vuoteen, mutta työelämän muutokset ja muut työkykyjen ja työjärjestelyn vaatimukset tekevät tästä vaikeaa. Tekoäly ja sijoitusvalvonnan kehitys vaikuttavat suuresti eläkemaksuihin ja sijoitusriskiin, mikä vaatii tarkkaa analyysiä ja vaikutusarviointia. Eläkejärjestelmän hajauttaminen ja yhdistäminen on kehittävä ratkaisu sijoitusfarallisuuden vähentämiseksi ja riskien jakautumiseksi. Suomalaiset voivat kiinnostua eläkärahojen sijoittamiseen, mutta nuorille on vielä epävarmuutta eläkemaksujen toiminnasta. Sijoitusriskit kasvavat, ja sijoitusmäärät kasvavat, mikä vaatii tarkkaa seurantaan ja riskienhallintaan. Kaupallinen yhteistyö ja hyvä kumppani ovat tärkeä osa kasvun saavuttamisessa, koska ne tuovat tietoa ja mahdollistavat kehityksen. Ruotsin eläkejärjestelmä, jossa sijoitukset on suoraan liitetty etuusperusteeseen, on esimerkki hyvästä mallista, joka ei ole vielä käytössä Suomessa. Tekoäly vaikuttaa voimakkaasti osakkeisiin ja markkinoihin, ja se vaatii tarkkaa seurantaan ja analyysiin, koska se voi aiheuttaa voimakkaat toimintaviivat.
Kaupallinen yhteistyö, aspia.
Tästä lähtee vain talouselämää, tervetuloa taas kaikki mukaan ja moianni.
Moikka, Jussi.
Miten menee?
Menee hyvin, isämpäivät on vietetty ja täällä ollaan.
Miten sulla moko isämpäivät?
Kiva isämpäivällyskä pääsin tuota sellaiseen ravintalla, jota todella arvostelitunni kansankuppila, ravintolla oivaa tuolla kolmanlilla, linjalla, porssaria ja näkynnöllön.
Voimme lanti heittää, mutta muuta ja mahtava mun paikka.
Ja mun otaus isämpäivästä paljasti, että ravintolla olla kyllä menee ihan hyvin, koska varasin pöytää isämpäivä brunselli jo useita viikkoja.
Ennen isämpäivää ja oli vähän vaikea.
Ja säärät tilaa neljälle hengelle, et kyllä somalastun tuuravitolossa kävin.
Hyvä. Mennään heitoita asiaan, eli sama systeemi unodotuutinen alkuun, sitten meillä on melinkin todella vierasi, sitten loppuun kaupungilapuuta.
Eli kansannamme syminen juorut, niin tuotaoksilueen unodotuutinen, jonka haluaiset vielä kerän nostaa lyhyesti esiin.
Joo, mä aloisin nostaa esiin ylän ämoteen tekemät jutut työntekijöiden teknisestä valvonnasta.
Jos jota siis kellaan toimii tässä pionerina ja harjoitti valvontaa, jolla tarkasteltiin sitä, että etuuskäsittelijät tekevät riittävän paljon etuuskäsittelyä.
Ja nyt yleonut isonus siitä, että myös verohallinto käyttää tätä eli työntekijöitä.
Tarkastellaan, että minkälainen määrä verotus toimii siellä sitten kukaakin tekee ja minkälaisen verokäiden jäljen he pystyvät jättämään.
Ja tähän on tuosi kiinnostava teema, koska tekoälymäillä vielä tässä tulee yhä vahmyntyä elämään käyttöön, niin valvonnan mahdollisuudet tietysti kasvat, koska yksittäisin esiin ei siihen kylön voi olla vähän vaikea vahtia.
Iso on jokkoa työntekijöitä, mutta tekoälyhän on tämmönen niin kuin väsymätön vahdikoiran niin ollaanko me kohtosimmusessa dystopisessa maailmassa, jossa tekoäly valvoomeria jokaista hiiren liikettävät.
Onko se toisaalta kivaa tosiaan, että luottomuusossa asia mihin voisi pohjata tämä työelmä ja tuossa se ei kuulostaa, en tulen ihan tarkkaan, mutta ei kuulostaa, ja sitten se luottomuusossa on kauvasti läsnä.
Toinnon se, mikä tulee mielestäni on se, että nyt tässä kauvasti puhutaan, että eläkeikä pitäisi nopeasti nopeuttaa tuon 70- ja vuotein, niin sitten samaan aikaan teknologiakkeet, tekoälykeet, ihmiset ei pysy kaikki oikein mukana, työtahdikiristyy.
Ja tavoitteet ja kaikki ovat tosi kireitä ja täällä sitten tällaista valvontaavia, niin jotakin tässä joku on nyt balanssissa.
Joo, ja mä luulen, että erityisesti asiantuntijat yössä niin välillä voi olla ja järkevää keskittyy, jos siihen laatuun eikä aina vaan siihen määrään, että esimerkiksi jos meille nyt tulisi vaikka semmonen mittari, että monta kun podcasti ja per päivä pitää tuottaa, niin olisko ne enää?
Hyvä, josta oli asin siltä ja nyt keskittyy ja laatuun heikä määrään ja meillä on täällä mielinkin tonen vierseliitervät tulla ilmarisen toimintoiset ja mikkomursulla.
Kiitoksia mukava olla täällä.
Ja otetaan tähän heti alkuun tuota sellainen, että tänään joku meistä viettää syntymä päivijään täysiä pyöreitä vuosiaan ja sen jolle menee aika annin, eli onko se olkoa mikkomursulla?
Hyvää sinne hyvä päivän. Kiitos koosti, kiitoksia.
No, tätä heti kärkeensiissä tärkein kysymys kun täytetä pyöreitä vuosia ja vuosien täyttöminään tarkoittaa aina sitä, että eläkepäivät lähestyvät vuosivuodeltaa lähemmäs, niin mikä sinun eläkeikäsi on?
Se taita olla 65 vuotta, mutta toki sehän ei tarkoita sitä, että sinulla on jäätös eläkelle, eli virtaa anki toista yksi piisaan vielä kovasti.
No niin, se on hyvä kuulla.
Mennään sitten eläkeisi, joka on tosi isopuena, ja tuntuu, että politikot ja virka henkilöt, virka miet ovat jatkuvasti käsioissa siellä, että nyt sieltä järjestelmästä jotain myös meillekin.
Millä mielessä euroa tätä keskustelua? Onko se semmoinen ehtymätön saampumista voinut alkaa paikkamaan valtion taloutta?
No joo, jos auttaa tosi viimeisestä osasta, niin ei ole sellainen ehtymätön saampumista, mistä voisi net aliemiä tuota paikata, mutta toisaalta taas niin eteskylokisti mitä kausti uutta ole.
Eli itsekin on tätä eläkejärjestelmä menua ja keskustelua se verran pitkään seurannu, eli kyse lähes aina kuin vaalit lähestyy, niin keskustelu myöskin kiivastuu ja kovenee.
Sitten vaikallaan samaa ilmiö tai ilmassa kuin aikaisemmilläkin kierroksilla.
Ehkä pikko se aktiivisemmin kuin normaalisti?
Tätä mennessin juuri kysyä, että onko tämä kerrotaisessa keskustelussa jotain poikkeoksellista tuntuu, kun nyt että ollaan oikeasti sitten koskemassa niin eläkeisiin vai jääkö tai keskusteluksen?
No aika tietenkin näyttää jääköisempelkä sitä keskusteluksia, mutta normaalia aktiivisemmin mielestä keskustelua on käydään.
Tieten tiedä, kuinka paljon se selittyy sillä, että ehkä julkisen talouden tilanne on sitten vielä jonkin verran huonompi,
kun mitä se vaikaisemmin aikaisemmillä keskustelukierroksilla on ollut, eli kenties se selittää sitä, että miksi aloitettiin vikkaisen aikaisemmia,
miksi aloitettiin vikkaisen kovemmillä kierroksilla?
Tässä on tällainen häkkyrä, että tällaisiin eläkeinteksi ja jäädettömään tai jarruttamaan sitä kautta,
että saataisiin työelkemaksuja painettua alasta ja tehtyä tilaa veron korutukselle niin tuote ja sitä kautta valtioille rahaa,
niin miten mieltä olet tällaisesta häkkyrästä?
No tuota yvinsä kuvasit sen tuossa, että mikä se keskustelun juurisyysiltaustalla on,
eli teidän mulle verotukselle tilaa näitä veroluonteisia eläkemaksuja, eläkemaksuja alentamalla,
mutta tosiaan tuovon, että keskustelun menee eteenpäin, niin muistetaan se, että analyyttinen keskustelun aina parempi kuin semmonen vaikutuksien ilmaan heittely,
ja sitten eläkeiden kohdalla ja järjestelmän kohdalla on niin vaikuttavuusan analyysien tekoon tosi tärkeää,
ja ymmärrän olen ihan varmaan siihen, sillä asiakkemmin tulla on sitten jatkossa näkemään.
Heito ja hän on kuultu aika paljon, on puhuttu eläkekä katoista, on puhuttu indexi leikkurista,
sitten on puhuttu eläkeyhtien yhdistämisestä, ja vaikka mistä mikä näistä kuulostaa kaikista pelottavimmalta skenaarjolta?
No, me tietysti voi sanoa, että kuulostaa pelottavimmalta skenaarjolta, mutta jokaisessa on oma ulottuvuusvuutensa,
eli jos puhutaan vaikka indexien jäädyttämisestä, niin sitten taastulla tähän vaikuttavuusanalyysin,
eli sellaisella toimenpiteillä on hyvin pitkä kestoiset ja kantoiset vaikutukset ja vaikuttaa eläkeläisten ostavoimaan,
ja vaikuttaan sitten eläkeistä syntyvää verokertymään ja niin poispäin.
Ja sitten taastaa niin kuin eläkeyhtiöiden yhdistäminen, niin sekin on keskustelu joka aika aika,
joon se ilman ja siinä sitten puhutaan järjestelmän toiminnan tehostamisesta.
Olisiko siitä, mitä iloaa, että kaksi isoa esimerkiksi picitäisyhteen, varmaa ja ilmarinen,
niin onko teissejoitaan niin paljon erilaista, että siellä kannattaa olla kaksi erilaista yhtiötä?
No siinä me tulla on kyllä aika lailla sitten kilpailun luomien etujen arvioinnin äärelle,
että jos yliensä usko on siihen, että kilpailtu malli,
että malliossa on kilpailua on parempi kuin monopolistinen malli,
niin silloin tämä nykyinen hajautettujärjestelmä toimii parempi kuin yhden tai kaadenyhtiön malli.
Siis otus salkkoja rakenteessa on yhtiöden välillä eroa.
Kyllä se löytyy paljon muitakin erottavia alueita näiden yhtiöden välillä.
Yksi hyvä pitää mielessä on se, että viimeiseen vaikka kuuden 7 vuoden aikana,
niin hallin työelkäjärjestelmän yksityisen puolen työelkäjärjestelmän hallinnon di kustanut 25 prosenttia laskemaan.
Ja kyllä me itse usko vaavasti, että kilpailu on yksi selittävät tekijä,
mikä ajaa työelkäjyhtiöt tehostamaan toimintansop.
Minkälaan jättyllään sitä syntys, jos ajatus leikkinä näitä pisettäisiin yhteen
ja tulluisiin yksi valtaman kokoinen yhteen.
Sitten niin, että kaikki asiatuspäätökset siellä on,
että mikko muursuota eristo muurto, joka pistää peukkoa ylöstään alaset,
että se on vain niin yksi se käsissä enää, mitä tätä markkinaa pöydetään.
Ja kyllä me siinäkin kohtaa itse uskoin hajauttamisen sijoitusfarallisuuden
hajauttamisen mukanaan tuomiin etuihin.
Me vieditään vaikka otetaan esimerkki länsinaapuristasi laikana,
kun syntyi tämä niin sotu api eläkejärjestelmän,
niin yksi syy nyt tämä useampia yhtiö, että oli nimenomaan se,
että nähtiin, että niihin yhtiöihin tulee tulevina vuosina kertomaan
kertemaika massiivinen sijoitusfarallisuus.
Ja ei haluttu, että se tota on yksi ja sama iso kasavaa,
että haluttiin hajauttaa sijoitusfarallisuutta eri osoitteisiin,
muistaa saman logiikka toimisuomessakin eli siinä aina omat riskin,
se, jos on valtavan määrärahaa yessä ja samassa osoitteessa.
Niin eläkyyhtiö, että hänen on aivan merkittäviä valan käyttäjien suomalaisessa yritys
elämästä pietysti, koska sijoitusfarallisuus on niin suuri.
Mitä näytet, mitä tällä tapahtuu sijoisi, jos olisikin kahden ison sijoista?
Yksi. -Aikomoisen valtakeskittymän synyttä selinitysiotuspäätyksiä tehtäisyyessä ja samassa osotteessa haiminetettäis merkittävämäärä ajauttamisen
ajauttamisen yötyä ja sitten oki ulkopuolatakin kiinnostus sitä yhtä paljon suurempaa raakasaa kohtaan,
niin olisi vielä isompi kuin mitä se on tällä hetkellä, koska se on kuitenkin jollain tavalla ajautettu se sijoitusvaraalisuusmassa.
Onko se pitkälä ajalla kovakin juttu? -Om se on pitkälä ajalla, niin kun tosi iso juttu, esi merkiksi eläkeleisten ostoboiman näkökulmasta, eli luo merkittävä loven sitten eläkeleisten.
Täällä sitten toimenpiteiden seuraamukse, että on hyvin pitkäaikaisia ja niissä on pitkät negatiiviset, mutta se on pitkälä ajalla, niin kun tosi iso juttu, esi merkiksi eläkeleisten ostoboiman näkökulmasta, eli luo merkittävä loven sitten eläkeleisten tulevaan ostoboimaa ja tällaisten toimenpiteiden seuraamukse, että on hyvin pitkäaikaisia ja niissä on pitkät negatiiviset.
-Ennät ole eläkekä katso todennaisia suurituloisille eläkekä katso onko siinä jotain järkeää tämän mieltä?
-Mun me siinä ei ole mitään jotain järkeä takia, jos siinä on jotain logiikkaan, jos se tulisi eläkekä katso, niin se on tarkoittas myös sitä, että parempi tulosten eläkemäksut pienenisi.
Tänä päivänä asettas voimaan tommosen menettelytavaan järjestelmää, en eläkemäksut tulonnat oli syhtääkkiä merkittävästi vähemmän rahaa, kun tulee tällä hetkellä.
Muutehän se on valtavan kokoinen lisävero parempi tuloisille, jos pitäisi eläkemäksut sisään tulevat eläkemäksut nykyisen muotoisenä.
Sitten asettaisit sinne jonkinneköisen ylälaidon eläkekä katon?
-Entä sitten muutokset, mistä on keskusteltu, että muutoksia siihen miten eläkekä karttuu, eli esimerkiksi tämä opiskelu ajan eläkekä karttoma. Mitä mieltä sitten?
-Varmasti sellaisia asioita tulla on tulevien parin vuoden aikana tarkemmin lasketaan ja osaniista eläkekki kertymistä hän on sellaisia, että ne suoraan katetaan valtion toimista.
Eikä tulee täältä yksityisestä eläkejärijästä eläkemästä. Mutta tässäkin kohtaa, niin pitää tehdä tosi toivottavasti tehdään todella tarkat vaikuttavuuslaskelma, teidän sitä, mitä on lopullisia päätöksiä.
Mutta on ihan selvä, että kaikki nämä tässäkin keskustelussa on jo mainitut teemat, niin tulee olemaan seuraava vuoden puolentoista takana, niin tarkeman analyysin kohteen.
-Kysyinsylta alussa, että kuinka sinun eläkeikäsi ja siihen on myössäminen isokeiskustelo, että kuinka vanhaaksi meidän kaikkiin pitää tehdä töitä.
Mitä ajatuksia tästä onko eläkejä ikää syytä nostaa?
-Joo, siinä hämme puhutaan tarpeista piden tää työuria. Se on se loppuilla, kun syy tämän keskustelun taustalta ja taustella siitä, vaan ihan samaa mieltä eli työuria pitää pitää pitää pidentää senkin takia, että meidän väestö pyramiiden rakenne on ongelmallisen näkönen, eli väestö vanhenee.
Jos se työuria on pidentäminen, niin pitää pitää pitää sekaan alusta keskiltä, että lopusta.
Se on lanen nostetaan alin eläkeikä kerralla 70 vuoteen, niin se on hirveä helppo tehdä exelissä.
Jos se mitä on olettamaan muuta, nostat vaan alimman eläkeen huomisesta alkaen 70 vuoteen.
Oleta, että kaikki ihmiset työkykyys nää tervein on työskentelee kiltisesti 70 vuoteen saakka, niin kyllä on se laskelman, että ihan valtavan paljon kestävyyden näkökulmasta järjestelmä laskelman, että hirveän paljon paremmalta.
Miltä se näyttää nyt, mutta työelämähän ei ole suomessa valmis siihen, että entistä iäkkäämpiä ihmisiä todella paljon työskentelee.
Eli ennen kuin me päästään tavoitetilan, niin edellyttää nykystä paljon enemmän esimerkiksi erityyppisiä työelämän joustoja.
Nyt samaan aikaan tosiaan, kun aloitettiin puhumaan työurien pidentämisestä, niin täytyy voistaan se, että myöskin sijata alku päästä nuoriin kiinnittyminen ja kiinnittäminen työelämään on vähintään kyyhtä.
Niin ja tähän meillä on ollut ongelma erityisesti tässä nykyisessä matalosuhdanteessa, jonka. - Hyllä, juuri nää. Yksi esiä, mikä on puheen aiheen, on se ei ole pitäisikö suomalaisesti päästä ruotsalaisesti tavoin sijoittamaan omia eläkärahoja, mutta jatketaan siitä kohta katsotaan ensin kaupallisen kumppanimme sisältöjä ja tulee kolme pointtia, että miten yritykset pääsevät kasvun kiinni.
Kaupallinen yhteistyö aspia.
Mikä on oleellisinta muistaa, kun mietitään kasvun edellytyksiä, aspian myynti johtaja Kariputkoneen?
Kasvoa ei ohdeta perutuspeelistä. Kun yritys tavoittelee kasvua on hyvä muistaa seuraavat asiat. Yritikseen on tärkeä pystöä ennustamaan omaa talouttaan tulevaisuuteen, koska kasvua yritys käytännössä investoi, rekrytoi ja kansainbelistyy.
Kasvuvatii yleensä rahaa ennen kuin investointa alkaa tuottamaan, niin on hyvin tärkeä, että pystyy katsomaan etepäin.
Yvätaloosijohtaminen on äärrettömän tärkeä kasvua yrityksille. Yvätaloosijohtaminen tuottaa tärkeää tietoa päätöksente on tueksi.
Kun yrityksen talous on vakalla puhrialla ja yritys rahoituskelponen, rahoittajan helppompi lähteä mukaan kasvotarinaan.
Hyvää kumppani on äärimmäisen tärkeää kasvua yritykselle. Hyvää kumppani pystyy tuottamaan tietoa ja taipyöö yrityksen päätöksente on tueksi.
Hyvän kumppani avulla yritys voi keskittöä omaan kasvunsa ja mahdollistaa koko kasvupotenttialinsa. Kasvuvatii rohkeidön lisäksi vahvaa talousosaamista.
Dare to grow.
Ja jatkamme täällä, ilmärsien tietysti ja minkko mursulun kanssa, ja nyt siitä, että ruotsalaisella on ollut jo pitkään neljännysvoisera mahdollisuus osa eläkemmaksustaa sijoittaa itse. Meiltä tuomaan oli kuulostaa minkko mursulomielistä.
Joo, siellä hän on tosiaan suomissa on tällä hetkillä selvitystyä käynnissä ja sen selvitys raporttimensaanaan.
Muistakseen on sinun pammikuloppuun mennessä luettavaksemme siinä ollaan, että siinä mietitään kyllä on osittain kahden täysen erityyppisen eläkejärjestelmän yhdistämistä.
Maksu perusteinen versus etuusperusteinen, joka tämä meidän järjestelmä on siinä ruotsin. Tässä kohtaa ruotsin mallityyppisessä järjestelmä säänsin eläke on aika lailla suoraan kiinni siinä, että kuinka ne itse tehdyt sijoitukset tuottaa.
Kun taas tämä meidän eläkejärjestelmä on vaikutuselamentti ja tuota etuuselamentti, etsä kuta kuinkin kietynä tarkkuustas olla tiedetukäteen, mikä se on eläketulle ele olemaan.
Puhutaan oikeasti kahdystä täysin toisistaan poikkeavasta järjestelmästä ja ruotsissa se on mielenkin toinen, mitä siellä on tapahtunut, eli se etsemen kymmentä prosenttia on ruotsalaista kuitenkin vaikka ei ole tarjottu mahdollisuus valita itse niitä sijoituskohteita ja rahastoja.
Hyvät päätty päättyneet kuitenkin ohjaamaan rahat siihen yhteen ja samaan APC-sikarahastoon, joka on valtio-johtosesit tai vetoisesti managierattu ja sitten se vähädeilu 30 prosenttia, niin on päättänyt itse käyttää tätä sijoitus mahdollisuutta ja alkoiden itse niitä rahoja sitten kulaisenkin markkina näkemyksen mukaan.
Tässä on yksi punti mennä olisi, että kansan kapitalismi voisivat kukkiövän paremmin eli suomalaiset innostuisivat kiinnostuisivat, mihin eläkäraat menevät, mihin voisivat sijoittaa, niin näetkö tuossa mitä hyvää, että tällainen mallit olisi ja silloin suomalaiset voivat innostua sijoittamisesta?
Kyllä maat tietenkin vahva kansan kapitalismin kannattaa siitä näkökulmasta, niin erilaisia vaihtoehtoja on hyvä tutkia, mutta siitä mä en ollenkaan vaikuttuneet täällä se tehokkaan jo vallakin kustannustehokkaan tapa-lehtia kansan kapitalismia lisäämään.
Eli tavallaan kattoisin kyllä enemmänkin se olisi ja muita vapaahtosen eläkesästämisen muoto.
Eli vapa-ehtoisia vaihtoehtoja, tämä on lakissääteisen eläkeäristämään rinnalle, niin joten mä uskon, että sijätä löytyy kyllä parempi ratkaisuja parempi lopputulema.
Minkälaisia kustannuksia tämä ajattaus ja suomessa ryytettäistä tämmöistä ruotsimallia edistämään?
No emausa sano kauhe tarkasti, että mitä minkälaisia kustannuksia se ajuttu, mutta tosikin se tarkoittaa sitä, että pitäisi luoda kokonaan uusi erillinen järjestelmä.
Järjestelmä, jossa sisältää ruotsistani esimerkkeä, niin sinne hän on syntynyt tai luotu erillinen tällainen rahasto-tori, joita valtio vetoisesti ja johtoisesti manageerataan.
Ja rahavirratohjautuu kokonaan kuomaan erillistä järjestelmäensä ja omia erillisia järjestelmäensä ja putkia pitkin.
Eli jotenkin siihen taas liittyen erilaisia itäjärjestelmäinvestointeja. Vaan mahdollisuus sanot, että kuinka paljon se ajoutta lisäkustannuksia, miten nämä lisäkustannukset suhtautuu mahdollisiin lisähyetöihin, mutta uusi erillinen järjestelmäensin väkisinkin syntyisiin.
Juuri sen takia, mitä sanon aikaisemmin eli etuusperusteisen ja maksuperusteisen järjestelmä, niin niitä voin niinku yhtenä kokonaisuuttana vanageerata.
Tällä tulisi vorma koskemaan ennen kaikkea nuoren piaa ikäluokkeuksia.
Tämä astuu voimaa pikkuhilja ja kerttyy pikkuhilja.
Niin onko tuo sellainen, mikä voisi nuoria saada kiinnostumaan?
Eläkä sijoittamista vai vuokosiojen vaviärä sitten tätä luottamusta edelleen,
joka on nuorille nyt ykijauka heikkoa.
No mä itse jotenkin uskon, että ei tämän, että olisi ratkaisu siihen,
että saataisi nuoret merkittävästi enemmän eläkejärjestelmästä kiinnostubaan.
Siikki yleisesti ottaa puhutaan tästä nuorten epäluulosta,
niin kuin eläkejärjestelmää kohtaan.
Niin mä ootin itse ajattelen sillä tavalla, että tämän sinäkin se on loppuolo,
kun minusta on hyvä juttu, että nuorille ei oo ihan detaliita,
ollaan perehtynyt eläkejärjestelmä.
Toivotaan, että heillä on muutakin tekemistä siinä vaiheessa elämmää,
kun miettiin näitä aktuaarisia suureita eläkejärjestelmä riippyy liittyen.
Ehkä se, heidän epäluulon saa niin se on enemmänkin,
niin kuin laajemmassa kontekstissa huolta siitä,
mihin yleensäkin ollaan, ollaan menossa,
kun näin maailma tällä hetkellä, ne on poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa.
Monella on nuorille on varmasti yhinkin sumuiden tulevaisuuden kuva,
niin mä ootinkin itse ajattelen, että eläkejärjestelmää kohtaan,
se liittyy enemmänkin tämmöisellä yleisellä epävarmuudella.
Hyvää mennäänkö nyt sijoittamisen, kun siellä sitä,
sumuisten näkymään myös on epävarmuutta.
Läitän, jotka liikkeellä siitä, mikä on tässä viimpäivien uutinen
sirujettiin videon, ja jensen huon on kiinni, että se on salarakasia,
on tuota epäiltö vielä kiinnonlaisia hyvacojaksi, niin heiluttaa nyt ennvidian kurssia,
aika rajusten. Mitä ajatuksia tällaisesta episodista?
Ei täs oikeastaan voikkus silmiä pyöritellä,
eli jos se on päivittää, niin viikottaen tulee kyllä varkkennoltasemmosia
juonipaljastuksia, että niistä voisi ruita elokuvarakentaa.
Tämä on tietenkin mainitsemasi, teemainen on yksi esimerkki siitä,
eli tavallaan muutinkin epävarmuustan tekoälyteen,
ja mä nyt ympärillä on lisääntynyt, niin siihen päälle laitettiin vielä tällainen
spesifijuttu, koska ennvidiaa, ja sitä kautta sitten ennvidian osakessaihjama
lisää vaustia alamässä, eli emme osa muuta sanoa, että kun mallinen juttu.
Mitä tekoälyyhtiöt on aika merkittävässä roolissa monessa osakeindexessä
ja oletettavasti teidänkin salkustannin jotakin niistä löytyy,
vaan onko tulkintan ja oikein? Mitä enti ajattelette tästä tekoälyteen?
Masta onko se sijoittajille uukko vai mahdollisuus tällä hetkellä?
Tuota kylmä edelleenkin uskovaavasti, että se on enemmänkin mahdollisuus
ja olet ihan oikeassa, että jokaisin globaalin sijoittajan,
jokaisin sijoittajan, joka globaalisti osakkeisiin rahaa alkoonin
salkusta löytyy tällä hetkellä aika merkittäväkin määränä,
niin se on tekoäly riskiä.
Toisaalta ne osakkeet, tekoälyteema lentänyt niin pitkään,
niin bositiivisellä uralla, että nyt sitten tällainen korjausliikö,
joka me ei viime viikolla nähtiin, niin siinä tässä on pitkä saa aika saariassa
niin aika luonteva lopputulos.
Pumeseen tuota perustarinosiltaustalla ei oikeastaan muuttunut mihinkään,
joka menee suurin piirteen niin, että tähän saakkaan tekoälyteemasta
on eniten hyötynyt ne yritykset, jotka luonniita tekoälyvallmiuksia
en pidjä yhtenä hyvänä esimerikkinä.
Seuraava askel, mikä meidän pitää kertakaikki on päästä tekemään
näkemään, niin on sitten, että laajemmin eri toimialoilla
toimijoiden yritykset pääseistä paljon puuttua tuottavuusloikkaa
ottamaan tekoälyä hyödyntään.
Siitä me ei ole kyllä nähty vielä mitään valtavan laajalaisia
ja isoja isimerikkiä, mutta sen pitää tapahtua muuten
satoihin miljardeihin koko luokassa nousiivat tekoälyinvestoinnit
osoittautuu kannattamattumiksi.
Silloin meillä ongelmia.
Kannattaa kun tekoälyytyössä edelleen roikkoa mukana,
mikä arvioitella hetkellä.
Hyötyä. Me yleensä välttelen sijoitusvinkken antamista,
mutta kyllä siellä kannattaa olla eli kyllä kannattaa sijoitus.
Albus on riittävän määrä sitäkin riskiä.
Pittää, mutta samana on aika täytyy varmistaa se,
että toimialaajautus riittävän liittyy hyvin paljon
muitakin toimialoilla, jotka sitten ei oikein yhtiöiden
kurssiteilikukkäsiikädessä tekoälyytyö.
Eläkä järjestelmässä on osakoriskiä nyt otetaan
aiempaa enemmän ja se tarkoittaa sitä,
että veriskit asot ovat aika korkeat.
Mitä näyttää muutoksen? Onko se hyvä muutas?
Mun mielestä muutoso on hyvä.
Eli jos pähkinään kuorossa kertaa,
mitä tässä on tapahtumassa,
niin tämä tuoraan ja eläkeudistus, jonka parametrit me saatiin,
tieto on me viime vuoden alussa,
eli tämä on me helmi kuussa 25 tiedetti,
mikä tulee olevaan tämä uusimman eläkeudistuksen
vilakoida nydini.
Päätäuvote oli nostaa, että sijoitus saakkojen
keskipitkeinen pitkään aika välitua toidotusta,
kun tekin kumatkin tiedettiin,
niin siihen ei oikeastaan mitään kikkakolmosia,
tai taikatemppuja olevaan se tarkoittaa sitä,
että sijoitus saakkojen riski taso nousee,
joka yleensä tarkoittaa sitä, että osa kerriskin määrä,
niin se sijoitus saakkoissa kasvaa.
Tämä muutos on tapahtumassa, eli sitten kun nämä kaikki
parametri muutokset on tapahtunut ensi kesää mennessä,
niin on perusteita olettaa, että työelkäyhtiöiden
sijoitus saakkoissa oleva osa kerriskin määrä,
eli se oli 20 prosenttii yksikköä nouseu.
Pyöreitä lukuiskäytetään 5-10 prosentista nouseu
7-10 prosenttiin, ja sitä kautta pitkäntä aikavälin
tuotto-odotus näille sijoitus saakkoille kasvaa,
mutta toki se tarkoittaa sitten myöskin sitä,
että sijoitus tuottoin heilunta kasvaa aika merkittävästi,
eli se on kuosakemmarkkina tulee alas,
niin niin tota minukset on iso ja sitten taas toisaalta,
kun mennään ylös pääosakemmarkkina olla,
niin plus sat on isompia.
Sitten kun se elkäyhtiöiden riski,
tässä on ostatu sinne korkeammalle ja heillä tulee tulee,
niin mitä luuleta onko suomalainen, suomalainen tuota yleisöön,
ja vaikka suomalainen media valmis siihen,
että että siellä tulee hyttää vähän rumakijelkee välillä,
vähän rumenpaakoenne.
Tähän on ihan tota loistava forumiljoida se pallo takaisin,
keskustella kumppaneille, eli aika näyttää sitten,
mikä on niinku mediaankin valmyys kesittävät tätä,
et oikeasti ne miinukset on isompia, isompia,
niin tota kyllä varmasti saadaan ottsikoida aikaiseksi jatkassakin.
S oli teknispillä ja vastaus.
Mitä merkkiä nyt katsota erityisen huolella tai huolestunneen,
tuolla osakemmarkkina olla, joskus ollut puolta,
että pitkijen korkojen nousu on yksisellainen merkki,
mitä pitää ainakin seurata.
Joo kyse, jos ajattelen, että makropuoleen indikaattoreita,
niin samoin koko kuluvan vuoden,
niin toivota inflaatioon kehitysisiin liittyen korko.
Tason kehitys ja korko tason kehityksessä,
sekä lyhyt korko päättä pitkä korko päätä,
niitä ohjaa vähän tällä hetkellä eri asiat pitkään koron nousu.
Niin julkinen talousfaltiot on velkaantunut finanssikriisiä,
jälkeen merkittävästi parain hankin taun aikalailla,
paljon siellä pidemmässä korko päässä,
ja näin on ne korko tason nousu sieltä,
niin lisää valtioiden pelanoitokuustannuksia.
Ehkä työltuorempana esimerkkinä Euroopastaleytyä ranska,
ja tämä vuoden aikana markkenahan on ruvenut,
että ranskaan riskipreemmiota,
ihennuttelemme merkittävästi korkeemalle.
Korko tason kehitys ja inflaatioon on yksi asia,
ja toime tarkastissa seurataan.
Ja sitten tietynkin muun muassa käynnissä oleva tulosraportointi kausi,
joka kuitenkin kategorisesti toistaakseni on edennut aika lailla positiivisissa merkkeessä.
Eli maailman talouden kasvuvauti on ihan ok-tasolla
ja siihen suhteutettuna vielä niin yritykset on pystynyt keskimäärin tuloksia
parantamaan vielä vaudikkaammin, kuin mitä mainman talous kasvua.
Tällaiset eli kasvu, BKT ja yritykseen tulos kasvua,
sitten inflaatio ja korokotassa. Siinä on melkein päälimäistä.
Minkälaisenen näät Suomalaisten pörsi yritysten tilanteen tällä hetkellä?
Meillä on keskustautua aika vilkkaasti viimeisen vuoden ajan siitä,
että onko sitä kasvuhaloja rohkeutta riittämästä niin nimeltäisin näyttäisi tilanne?
Kyllä näyttää tällä hetkellä ihan hyvältä.
Se on tosiaan totta, mitä se sanoi, että jos me kadotaan vaikka viimeistä kymmentä vuotta,
niin niin onko anemistosekokonais kasvu Suomalaisten yritysten kohdalla on?
On ollut näytä siltä, että kasvu ambitiotaan pikkaisen reivattu ylöspäin
siinä on yritykseen johdolla hallituksen laumista, ilä kaikilla oma Ruolinsa.
Jos ajattala Suomessa pörsi listattuja yhtiöitä,
se on tietenkin 2 kategoriaa, siellä on näy hyvinkin vetoiset ja vienti painottais,
että yritykset joiden medestys nojaa hyvin paljon siihen, miten Eurooppa periaan,
mitä yydysvallat periaan, miten asia periaan, miten kasvää.
Sitten on se toinen kategoria on kotimarkkina yritykset joiden medestysen,
sitten kotimastin kotitalouksien ja kuluttajien vointi vaikuttaa hyvin paljon.
Piedältössä sijoitusuudetuksista, kun osakkeisiin lisää rahaa laelta, niin jos. se varmaan pitää ottaa, kuten onko se kiinteistyöstä.
Minkälainen on kiinteistömarkkina tästä eteenpäin Suomessa.
Miten olitte siinä mukana?
Isossa kuvassa toi eläkeudistus tarkoittaa juuri sitä,
että nämä omaisuus luokat laitetaan tuottoodotuksen näkökulmasta paremmin
sijärjestykseen, että korkemaan tuottoodotuksen omaisuus luokat kiinnostaa,
ennen mä matalamman tuottoodotuksen omaisuus luokat kiinnostaa,
mutta niitäkin tarvitaan hajatusyötyjen saavuttamiseksi.
Tässä kategoriassa, jos nyt pistävää muutkin ja suoraksin kiinteistykkiinustaa vähemmän ja osakkeet kiinnostaa enemmän.
Mutta tämä neläkeudistuksen yhteydessä työeläkeyhtyöiden
velkavivun käyttömahdollisuutta oli lisättiin, eli se pystytä aikaisempaa laajemmia tehukkaammin,
ottamaa on velkavipua käyttöön, siellä kiinteistopuolella,
joita velkavipuosa voitit käyttää osakkeriskin nostamiseen.
Disossakuassa, eläkeyhtiä teituut tulevina voisi olemaan merkittävä kiinteistöjä nostaa,
mutta samaan henkevetoon, niin niitä muutosta uudistus tarkoita myöskään siitä,
että siinä on tosi eidon tahdoin kiinteistöjä tosi anemiselle tämän hetkiselle markkinalle myymässä.
Niin. -Onko sulle vielä kiinteistökysymys, voidaanko vua etki tenniksestä?
-Puuna tenniksestä. -Tässä tulikin mainituksi jo, että tuli tämän tennistpeläajan vastaus,
ja sinut tunnetaan inokkaana tenniksön pelajana pelaajan ilmeisesti useamman kerran viikossa.
Kaksi kysymys. Oletko pelajana riskinottoja vai varman päälle pelaaja ja toinen kysymys on,
että minkälaisia pysnytpäätöksiä kentällä tehdään tiedän, että monet liikeidämessä toimivat,
tykkävät pelata ylkässä?
-Tua, että jos mä aloitan jälkimmäisestä, joka oli ehkä vähän helppumpikkysymys,
niin siellä ei tehdä pysnytpäätöksiä. Mä lulle ettein, niin se on kuten monit muutkin hyvät harrastukset.
Välsalanen päivät pääsee hetkeksi eroon näistä työasioista, ja sitten toi eikä kysymys,
niin ehkä se on vähän vastustajasta kiinni eli jatkuu on vastustajat ovat siellä pitää pelata korkealla riskille,
jokin toiset ovat sellaisia, että tällä varman päälle pelaamisenlaali tuuppua,
periaan paljon paremmin ja tehtyviä sanottamaan se, että tosiaan jumme pelan useita kertoo viikossa, jos vaan aikataalut salli,
ja silti mä kyllä määrittelysensä niin, että mä olen innukkaampi kuin taitabampi pelahja.
-Hyvä. Kiitos ja Mikko Mursula ja otetaan tehdä loppuuvien kaupungilla puutaan osioille,
eli juoruja onko Sulla jotain ollaan ihan kierettä paljon kaaloja viime viikolla, joonko sieltä tarttonut mitään?
-Kyllä gaalasezonkin on nyt selvästi alkanut, eli erinäisiä juhlavisuuksia järjestetään paljon.
Itse kävi viime viikolla Nordic Listed leaders gaalassa, joissa palkettiin persyhtyöiden johtoa.
-Päärpalkinnon tai säärakkeskun turma rauhalla, pystytään joko on.
Päärsin luovottamaan jollain rauhalla, että palkinnon keskohan on osoittanut kasvurokkeutta ja tehnyt kohtuullisen kokoisen yritysostoon daalin teknisen kaupan ostostoja.
-Hirafetä juoroja gaalasta ei ole kerrattoman paizsi, että kiinnitin huomiota tapaamaan rapalan toimitusjohtajan,
jolloin vaikea ranskankin nimiota en yritä tässä lausua.
Meillähän on Suomessa se ongelma, että jos meillä on yhtiössä ulkomaisia johtajien heivät muuta Suomeen,
mutta hän ta on muuttanut kulosaareen ja koko perheen mukana ja sanoa, että Suomeen on aivan mahtomapakaelää ja tiedon, että muutakin tämmöisiä ulkomaisia johtajia meillä on.
Ehkäpä se trendikääntyä, että me saadaan päättäjä ihan asemakin Suomeen.
Toisin hieno, minä ikäviä muutamassa kaalson, te ei ole mitään jäänyt takkiin tuota paizsi, että näin kyllä kämpin uudelleen synnyssä näin tuota,
hei, eivät perustajan heikkiheseen salmella, joka kävi edelleen kuumana turun ratikasta, jota vastaan hän on ollut tiukasti.
Ja siellä tai minkä muurkoi käydä kämpin aloja, mitä ei ole mielen kämpistä?
-Hienosti tätä entisäity historiallinen rakennus.
Toivottavasti uukuttelee ihmisiä Helsingin keskustaa ja lisää keskustan elinvoimo.
-Hyvä, kiitoksia minkä muursulla, kiitos anninkin, jos katsojat tämä oli tässä.
Podcast Summary
Key Points:
Eläkeikä on nostettava 70 vuoteen, mutta työelämä on vielä valmiita siihen, jotta työkyky ja työjärjestelyt pystyvät toimimaan.
Tekoäly ja sijoitusvalvonnan kehitys vaikuttavat suuresti eläkemaksuihin ja sijoitusriskiin, ja ne vaativat tarkkaa analyysiä ja vaikutusarviointia.
Eläkejärjestelmän hajauttaminen ja yhdistäminen on tärkeä, koska se vähentää sijoitusfarallisuutta ja parantaa riskien jakautumista.
Suomalaiset voivat kiinnostua eläkärahojen sijoittamiseen, mutta nuoret eivät vielä ole tietoisia tai luottavaisia eläkemaksujen toimintaan.
Eläkemaksujen sijoitusriskit kasvavat, ja sijoitusmäärät kasvavat, mikä vaatii tarkkaa seuraamista ja riskienhallintaa.
Kaupallinen yhteistyö ja hyvä kumppani ovat tärkeitä kasvun saavuttamiseen, koska ne tuovat tietoa ja mahdollistavat kehityksen.
Ruotsin eläkejärjestelmä, jossa sijoitukset on suoraan liitetty etuusperusteeseen, on esimerkki hyvästä mallista, joka ei ole vielä käytössä Suomessa.
Tekoäly tekee merkittävää vaikutusta osakkeisiin ja markkinoihin, ja se vaatii tarkkaa seurantaan ja analyysiin, koska se voi aiheuttaa voimakas toimintaviivat.
Summary:
Eläkeikä on tavoiteltu nostamaan 70 vuoteen, mutta työelämän muutokset ja muut työkykyjen ja työjärjestelyn vaatimukset tekevät tästä vaikeaa. Tekoäly ja sijoitusvalvonnan kehitys vaikuttavat suuresti eläkemaksuihin ja sijoitusriskiin, mikä vaatii tarkkaa analyysiä ja vaikutusarviointia. Eläkejärjestelmän hajauttaminen ja yhdistäminen on kehittävä ratkaisu sijoitusfarallisuuden vähentämiseksi ja riskien jakautumiseksi.
Suomalaiset voivat kiinnostua eläkärahojen sijoittamiseen, mutta nuorille on vielä epävarmuutta eläkemaksujen toiminnasta. Sijoitusriskit kasvavat, ja sijoitusmäärät kasvavat, mikä vaatii tarkkaa seurantaan ja riskienhallintaan. Kaupallinen yhteistyö ja hyvä kumppani ovat tärkeä osa kasvun saavuttamisessa, koska ne tuovat tietoa ja mahdollistavat kehityksen.
Ruotsin eläkejärjestelmä, jossa sijoitukset on suoraan liitetty etuusperusteeseen, on esimerkki hyvästä mallista, joka ei ole vielä käytössä Suomessa. Tekoäly vaikuttaa voimakkaasti osakkeisiin ja markkinoihin, ja se vaatii tarkkaa seurantaan ja analyysiin, koska se voi aiheuttaa voimakkaat toimintaviivat.
FAQs
Eläkeikä on nykyisin 65 vuotta, mutta se ei tarkoita automaattisesti, että eläkemaksut loppuvat. Yleensä eläkemaksut jatkuu vielä, jos henkilö on työskennellyt jaksoittain.
Tekoäly lisää valvonnan mahdollisuuksia, ja sen käyttö voi tehdä työntekijöiden valvontaa tehokkaampaa. Kuitenkin on huolestuttavaa, että tekoäly voisi edistää dystopista, jossa jokainen toiminta valvoetaan automaattisesti.
Keskustelu on lisääntynyt, koska eläkemaksujen määrä ja järjestelmän kehitys vaikuttavat suoraan talouden ja kansan elämän tilaan, erityisesti kun talous tilanne on huonompi.
Hajauttaminen tarkoittaa, että eläkemaksut jaetaan useampaan yhtiöön, jotta vähennetään sijoitusfarallisuutta ja vahvistetaan kilpailua, joka tekee järjestelmän tehokkaampaa ja paremmin riskin jakamisen.
Sijoitusfarallisuus johtaa suuria yksittäisiä sijoitusmäärän muutoksia, mikä voi aiheuttaa suuria varoitusmäärän muutoksia, ja sen vuoksi eläkemaksuissa voi tulla merkityksellisiä muutoksia.
Tarkka analyysi auttaa tekemään hyvä päätös tulevaisuudesta ja paljastaa vaikutuksen, jota sijoitus- ja eläkemaksujärjestelmä tekee yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilaan.
Chat with AI
Loading...
Pro features
Go deeper with this episode
Unlock creator-grade tools that turn any transcript into show notes and subtitle files.