Deloitte Trainee Podcast episode 4

Tervetuloa kuuntelman deloitte, treeniipoodikästi neljättä jaksoa. Tässä jaksus keskustellaan nuorten ja opintojen saa loppuvaiheessa olevien työllistymisestä tekoälyn ja teknologioiden muuttaa, jossa työelämää ja osaamista arpeita. Tarkoitusena ontaa konkreettisia vinkkeä muun muassa siitä, millaisia taitoja nuorten kannattaa kehittää valmistuessaan työelämään. Entä misto satan näytön paikkoja ja kartuttaa kokemusta, kun aloitustaison paikat vähenemät. Mullaiseksi tässä potihuaan esistuu kaksi muuta asiantuntija deloitteeltä. Harutsee on ne aloittaa kuka se oot ja miten sat tänne päätynyt. No neikkiitossakselle. Jännelykkoiden siis niipalotin viime syksynä deloittella ja toimin timi-managerina tässä hyömankäpitällä puhutaan yksiköstä, mutta ehkä mä puhovään isommasta tiimistä. Nopea kyssarviällä, koska mäkin on joskus kysynyt, että mä veikkaat jotkut muut saattaa ihmetellä niin miten se hyömankäpitaleroa niin kuin jostain conventional hoariiimista. Ja mikä se eroon? Jos mä kiteyttäisiin sen niin kuin lyhyesti, niin mä siis autetaan asiakkoita joilla on hoar, toimintoja, suorijutumaan paremmin ja rakentamaan parempia teokkaampia hoar-palveluita. Tietyllä tavalla me emme olla sisäinen hoar. Täällä on deloittelemassa sisäinen hoar. Ja näihin palveluihin liittyy monia asioita siellä esimerkiksi muutosallinta-transformatio-palvelut, rakennetaan erilaisia johtamiskoulutusohjelmiä vaikka. Tai sitten nihän teknologia on keden tukea. Niin sulutaita olla jonkin verran näkemistä myös tota, kun tulee asiantointioihin ja ihmisen. Ja joo, jonkin verran taustaa on ja hyvätään siihen kohtani kerron mielellä, niin lyhennätyn tarinnan, että miksi jollain täällä ja kuka minä nyt sitten oikeasti olla. Mira! Kiitos. Joa, mä kiitossarpeisien kuin sanoi, että tämä jokolme vuotemmäkin, että jokuus vuotta herrajaista, mutta tosiaan työskentelen organisaatio- ja työ-transformatioiden parissa. Ja verran meille kyseistä praktikkaa, tämän hyvänkä pitälin alla niin sanotusti ja käytännössä siis tarkoittaa, kuten tosiaan negio vähän avaisiin niin muun muassa. Muutos johtamista ja organisaatio-suunnittelua ja strategisen työvämäsunitteluprojektia. Jos mennään aikaan taaksepäin, niin miten niin kun teidän muistikuvien mukaan otte päätön sitten työelämään? Mä kaikille niin oma storia, miten missä vaiheessa valmistaa, missä vaiheessa oli elämää silloin, että pität otte päätön työelämään. Haluat se miralttaa? Joo, ilman muuta ja mä itse tein mun opinnot ulkovailla, eli tein mun kandintutkin on kututkinnan tukkalman kauppakorkeassa ja maisteriopinot sitten kööpänhaminen kaupiksessa. Ja tosiaan vielä semmonen twisti, että valmistumisen jälkeen tein maailman inversmatkan ja tämän jälkeen sitten aloinkin miettimät, mitä sitä haluisi tehdä isona ja hakemaan töitä. Ja sitten hain muun muassa deloitteelle ja pääsinkin treinyksiä tällaisita sitten ollaan tänä päivänäkin. Wow, maailman inversmatka ei voi moni saa näitä olla, ainakaan minä. Mä reissani jonkin verran, mutta en omaa maailmainperkäyn. Ja joo vähän tuntee olesa pieneksi tässä vieressä, mutta lyhyesti ehkä vähän tiettyä samankalta suutta, mutta omataustani koennet mä oon jonkinlainen huorran sekatöön läinen, eli on opiskelu teknistä kaupallista alaa lasketatoimea teollisuustaloutta. Jokan myös tuodonttalautena nykyään tunnetaan ja sitten tietyt tekniikkaan. On tein huorran ammattilaisena useita eri roole ja alattana koulutuspäällikkana. Tehneen enkeläisten kehittää työtä ollut rekrytantikonsulttena ja sitten myös työsurin juristina ilmaailualla. Eli olas tänne työtösopimusneuvattelujista ja sitä kautta nähnyt monenlaisia eri sidosryhmia ja sen takia. Sen takia ehkä tämä opiskelupuolin, aika kauvaksi tullut siitä lasketatoimin opinnoista työtösopimusneuvatteluihin. Sitten järjestelmä puolella, niin ostanut myynyt rakentanut eri järjestelmiä. Maailman ympäriin on mennyt vuotakuin yritysmaailmassa sitten eri tehtävissä, niin on ollut Suomalaisia firmoja ja sitten kolobaleja yrityksiä, jossa on esimerkiksi palvelukeskuksista vastannut, joita oli viidelä eri eri voisiko sinne paikka kunnilla ja yksi paikka kunto oli vaikka kiina. Toinen oli brasilia ja makeijutto. Ja tohon kun tuli tämä kysymys tästä ulkomaalla olostani, olen jo opiskelua ikana opiskeliin siis viisvuotta. Ja eikä on opintokauden jälkeen. Mulla tuli panikkiet pitilähteä töihin, minun pitijä kiaokea toinen opiskelupaikka ja siitä tuli tämä viide vuoden saaga. Mä olin kaikki talvit laskettelemassa, että mä olin matkoppana, kautta hihtooppaana, viis talvea. Mä en kyl yhtään suorittanut opintapista, ette silloin, mutta koin, että mä saa aika paljon erity siitä. Mutta se on tärkeä juttu muu elämässä ollut ja on vieläkin, että olin itse sellainen, mitä mä kutsutaan hihtopummiksi. Kyllä mä välillä pakko sanoa, että yhjä pulla ja kerätti ja niistä saattaa rahaa, että sä saakaa, mutta mä oisin sitten tämän tiedäkikädessä tapa ihmisiä kysyä, että aluitteista päästä hyvin pankkoihin laskemaan ja ne palkitsisi sitten luonaalle ja juomilla sen päivä kokemukseni. Saluin ja mokein jottu. Alka hyänä. Sitten tota nopea keventäivä kysymys, Miralle, mikä on suurempi maasun maamme ympärismatkaat? Ohi, hyvä, kysymys mä tykkäisin kyllä tosi paljon latinlaissa amerikasta, että siellä neksikomuun muassa oli mun mielestä aikaa ihana. Sitten voisi mennä ja mikä tai päivä tähän sattakaisinkin, mutta tosi paljon hyviä vaihtoehtoja. Jaanne, missä on paras lasketelua? Tuli kyllä vaikea kysymys, mutta jos yksi paikka pitää valita samantien, niin kyllä mä lähtisiin iskeliitavaltaa. Sonstella on tota laski, että siellä on kaikki mitä ihmennetarvitse, että on hyvä ruoka maisamat rintä, että lähellä lento kenttää, mutta sitten tässä ympäristöä ihmiset. Mutta mä heidän toistipäin. Uskon, että akseseen sul on pikkas enemmän kokemusta näistä erilokatioista. Mihin sämeni sitten? No toi on hyvä. Mä voi nopeasti pohjusta, koska mä ollaan molemmat jännänkää, intohimoisia laskettelijoita ja maite siis maan jokuessa laskenuja. Isklin kun heitit, niin on kyllä todella kova aika korkeella siellä, mutta mun on pakko sanoa, että jotenkin omistukokemuksista niin italiassa selvänen kuin Livinjoinnon ollut aina selvänen lähellä sydäntä paikka. Nyt mun valitettavasti on pakko vetää eteenpäittää pohdia. No niin, jotenkin on toinen kertaa, mutta katsotaan pidetäksi nyt tämä pohdissa vai ei, mutta ehkä jotain kiinnosta. Hei, mennään asiaan tota viimeaikoina on paljon puhetta siitä, miten korkeasti koulutettu ja on työttömänä ennätyyksellisen paalion ja vastavalmistuneiden on vaikailu tätä töitä. Isäksi tekoäly vähentää tarvetta uran alkuvaiheen rooleille. Organisaatio terippuolella maailmaan kohtaa vaikeuksia löytää tarvitsemaan kokennutta työvoimaa, kun teknologiaa muuttaa työelämä hurja-vauttia. Samalla varsinkin uran alkuvaiheessa olevat kampalavat löytääksiin rooleja, jossa he voivat karkuttaa tätä kokemusta. Mielaisia ajatuksia tähteisi herättää. Mulle tämä, kun ostaa silti, ehkä enemmän kysymyksen, että onlaaksi me sellaisesti tilantees, että työnantaja todottaa ja ederyttää kokemusta. Ja sitten nuarilla ja vastavalmistuneilla ei ole mahdollisuutta löytää. Tarka, niin kun kerätöstä kokemusta, niin olisi teetähän näkemistä janne. No joo, tämä on itse asiassa tosi haastava tilanne, jos ajatellaan, miten me ollaan tähän päätetty, niin varmaan 2 vuotta taaksepäin, niin opiskelijat revittiin suoraan kolumpeengiltä. Suoraan työmaailmaan osaajettiin valmistua. Ja nyt sitten mietit, mitä sitä sitä eteenpäin. Kaksi vuotta sitten oltiin myös maailmassa, jossa oli puhuttiin tällaista War of Talentsia, oli linkkarissa aika vakijoiteksi, että ei ole osaavaa työvoimaa. Mutta silloin nähtiin enemmänkin, että puhuttiin näistä työmä, niin kun määristä kuin että laadusta ja nyt ollaan vahvasti se laato kysymyksessä. Kouluista valmistuu tällä hetkellä todella fixuja asiantuntijoita. Valitettavasti osalla eesti on se tilanne, että he valmistuu aikana, jolloin tekoilyn käyttä, alkaa nopeutumaan ja se on niin kuin arkipäivää. Ja se merkiksi vaikka tiedotekniikka puolalla, jossa koudariura lähtiään, että tällaisesti mun judi on. On jo koudari tietävistä, jotka opittiin koulussa ja tehtiin tällaisia suhti kevyitä harjoitteita urana-alkuvaiheena nyt aikautta robotit hoitaa sen tehtävän, niin käytännössä ne henkilöt, jotka päätivät koudariduuniin, niin elä pitäisi olla aika vahva osaamispoha ja se aiheuttaa aiheuttaa kyllä haasteita. Toinen haaste, mikä tähän liittyy, niin ura polut mitään ollut aikaisemmin, että lähdetään rakentaa sitä omaa hammatiiden teettä ja koulunaikana ja koulun jälkeen niin muuttuu nyt aika rajuste. Ehkä se iso volion, että mitä sparin kolme vuoden kuluttua, missä meillä on seniorit, jotka ovat kokenonna kaikki tärkeää askele, että ihan siitä määrittelytyä sitä sinne projektia vetämiseen. Ja iso haaste ei oo eläppukysymys se kansakunnalle kuin myös globaalisti, ja se on kysymys tällä hetkellä. Mutta mä epäelettä miralla varmaan tähän oman näkemys. Joo, ja tosiaan on tässä tilanteesta tämä itemuistan internetissä nähni meme- ja jonkin aikaa, missä henkilöt arvitsee työn, jotta saa kokemuista, mutta hänellä ei ole kokemuista saada pöötä, eli tällainen dilemmat ilanne, mutta ihan aivan uusi ilmiö ei ole kysejä, mutta toki sanoitte niin erottamasti nyt nousut entistäkin ajan kohtaisemmaksi aiheeksi muomassa juurikin tekoälin kehityksen myötä. Mutta ihan sitten tällaiset kuten asiat, kuten työn siirtäminen halvemaan kustannustas on maihin ja muut trendittoki myös vaikuttaa yhtä lailla siellä taustalla. Meidän toki, että herättää huolta uransa aloittavissa, mutta on silti yhä sanoisin turvallista sanoa, että koulutussa on yhä parasta pasioita oman tulevaisuuteen saja. Ehkä mennään kohta myös siihen, että miten niistä opinnoista on sitten työtyä. Okei, kuulostaa siltä, että tämä on vaikea kysymys, ei ole ehkä vielä niihin helpon vastausta, koska me eletään niin sisällä nyt, että tämä on niin tuore juttu ensinnäkin ja sitten ihan tietävillä, että mieltä näyttää kolme vuoden päästöjä. Nyt jännän vähän sanoa, että saattaa ehkä loppuun osaa, että keskeivän jollain tota. Niin, siis koin sen, että tietysti samme teissä sun pitää vaa tietty taivallakulkee, jotta suista tulee hyvä sen, jos asiaan tuntia, nyt se huoli on, että se olla, kun pää on ulkoistettu automa teikalle, se ei välttämättä, että on pelkästään negatiivinen asia, mutta nyt pitäisi saada rakennettua mallit siihen, että työskennällään hainkansa, tekoälyn kanssa yhdessä, että se on niin kuin sun työkaveri ja jatkuvasti mukana, ja meillä tyäuron alussa oli ekseli. Mutta minä näin koennet haasteet tuli, ja toinen ehkä se isompi haasteet, millä ihmeillä tämä kuapa, mikä nyt tällä hetkellä on, että koulusta valmistuu paljon valjon osaajia, joilla ei ole sitä ensimmäistä paikkaan, niin miten me varmistetaan, että he pääseisi mahdollisimman nopeasti kiinni, jos me ei saada työelämää, jos me ei saada sitä rakennettua. Mennään on sitten uudelleen kouluttaminen pakolliseksi ja onko se sitten yhteiskunta koulutua yritykset, että kuka sen vastuunuttaa, että siinä on mun mielestä iso kysymys. Tässä kuntelijoille vielä disk-leimeri, että älkää lannistukumme vielä avataan, että ota on. - Joo, eni missä. - että mahdollisuuksia vielä siis on ihan sama verran, kun joskus aikaisemminkin, mutta ehkä niitä pitää vai lähestyvää eri tavalla, ja aina ihmisellä itsellä on mahdollisus vaikuttaa. Mikä on teidän mielestä, niin kun organisaatioiden vastuus sitten kaiken tämän keskellä ja miten ehkä deloitte vastaan tämä haasteeseen, olet siellä ne aloittaa? Me ehkä, joo, kiitos. Tota maaksellan ostaisin sellaisia esille, että yrityksillä on omat, treinii, polut, omat, mallit, rekrytoida, muaria, osaadia, umesti niitä pitää jatkaa, et missä emme se ei pidä lähtee nyt siitä liikkeelle, että tukitaan ne väylät. Deloittella vuosittain modetaan noin 100 treiniitä, jotka on siis vastava valmistuvia tai olemistuneita, ja heistä noin 70 prosenttia tai voi sanoa, että yli 70 prosenttia jää meille vakituiseen työsuhteeseen. Ja he niin kun lähtee lähtee rakentasta omaa, mati identiteettia sitä kautta ja koennetta, että se olennaista suomelle ja myös muilla kimaille, että toimittaa sitä tavalla, että sitä putkea ei sanoo katkasta. Tämä treiniiohjelman isemahdollista on tällaisen hyvä lähtökoordat siihen oman uran rakentamiseekoska sitä kautta käydään läpi ihan puhtaasti tällaisia perustyä elämän taitoja. Mutta myös sitten, jos haluaa erikoista vaikka taloushallinto on niin käydään niin taloushallinnon asioita läpi siinä, mutta se on sekä, että ei, joka toi. Onks mirrolla jotain tähän? Joo, helpolla siitä samaa miilta, että kyllä, vielä tällä ensinnäkin tosiaan rekrytoida vuosittain useita uran alkovaisolevia, junioraita ja heitä ehdottomasti yhä tarvitaan. Mikä meillä on tällä tiimit koostu aina niistä kokenemmista sen jortas on henkilöistä ja sekä näistä juniorimmista uransa alkovaiheessa olevista, että saadaan myös järkevät tiimi-kompositio aikaiseksi niin sanotusti. Nämä hän on tietysti erinomaisia tilaisuuksia, junioriloppia, hiljastatietoa ja turvallisessa ympäristössä seniorimpien kanssa myös niitä työelämän taitoja ja muita. Se kädessä ehkä lisäisesti näköalla paikalla siinä mielessä, että pääsee myös tukemaan organisaatioa todella ajan kohtaisten aiheiden parissa. Nimenomaan niiden asiantuntijoiden tukeen asin alkovaiheessa, niin. Te vähän vastasitte jo itse asiassa seuraavaan kysymykseen, mitä tulee tähän, tai siis kun mainitsitte molemmat on työelämän taioiden ehkä sellaisia asioita, mitä eihän voi tekoälyllä korvata ja ihmistä aitoa yhmäs, niin tota millasi taitoja osaamista nuorten kannattaa kehittää, kehittää vasta valmistuessaan, mitä esiisvoikkorjata nimenomaan tekoälyllä. Minulla oli mielen, kun mun toi yksi uran alkovahessa oleva esihenkilö, tai itse oli silloin uran ja alkovaiheesta deloittella, niin sanoo, että itsä konsultointi on ainoita työhemmän roilleen, missä opinnoista on aidosti hyötyä. Tarkoittain, että usein aiheessa sisältöä, enkin nykypäivänä vanheneen ja aika suhtunopeasti, mutta kaikki nosi metataa edot oppimaan oppiminen, mikä nyt itse jokat työpaikalla on tietysti erittäin hyödyllinen, eli opinnoista syntivät metataa edot, niistä aidosti hyötyä, mutta tässä meidän työssä eteenkin, että yleensähän asiakalla on joku haaste, mikä vaatii yleensä vilataarkempaa kirkastamissa, eli mietitään sitä niistä nottua problem statement ja tätä sitten lähesytään parhaiden käytentyen, ja lähet viitekehysten kautta ihan niin kuin opiskelissakin, että sulloin joku metodologia sen ympärillä. Ja tästä sitten mahdollista tehdään analyysia päätelmiä ja sitten ilman muuta, mikä tekee tässä työstä vielä niitä analyysia merkityksellisemmäksiin, että usein myös päästään tekemään niitä itse toimenpiteitä näiden mukaisesti ja aidosti sitten parantamaan työtä ja työntekijöitä. Tulli niin paljon hyviä pohittelen, että vaikeellä te isää vaan, mutta eikä mä tartunut siihen, että mennä vähän taaksepäin. Silloin kun mä lähdi ensimmäisenä se työpaikkaan, niin edes mennyt isänne toteessa, että nyt meni hukkaa hyvä koulutus. Ja niin kuin koki, että on oli vahva tekninen laskennallinen koulutustaustalla, ja sitten mä päädyin huorraan. Nämä mielestäni oli etkinen, että saat koulut ja siinä on tietyt polkusun uralle. Mä näin tällä hetkellä sen, että koulun, että se valmentaa siihen työelämään vähän miiratossaisken sanoa, että käytännössä, että pitää löytää se taitoa, että mitä se pystyt työskentelen johtamistiin mitilanteessa, mitä se pystyt yksilönä aikuttamaan sen tiimin tulokseen, mutta käytännössä niin, että se opit olemme on yhdessä. Tietysti on työtehtäviä, jotka vaatii sitä, että se olet introvertti, se voitte olla ihan pirun hyvää, mutta sitten on paljon tehtäviä, jos tarvitaan muiden napua. Sitä taitoa, että se pystyt niinku etsii tietoa, ja nämä on ehkä sellaisia jotain ei niinkuin aitu ikinä ratkaisen näillä näkyminen. Sellaiseen esimerkki halua tässä, että jos ajattelen tuottavuuttaneen, ja miksi a-monirakasta a-aita tällä hetkellä, että yksi eminestä hyödyntääntäkeen, että monta sitä prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, niin käytännössä mennä on joka 50-vuottaakseppain ajassa, niin työntekijöiden määrä oli suhto yhtäläinen vaikka amerikassa. Eli se määrä ei ole muuttunut, mutta tuottavuus on osumontasta prosenttia ja johtoeen, että siellä on ollut monenlaista teollista, vollaanko maastavälillä on tullut tietokoneet, on tullut robotet, on tullut erilainen koneoppiminen kautta aii tänä päivänä, että töitä niinku aina on, että niiks käsin muotoituu oli soineisokysymysmerkki. Eli kyllä mä näin, että se koulu niinku valmentaa siihen työelämäni ja yleensä, yleensä siihen, että miten kohdataan ihmiset, miten tehdä yhdessä tuunia, koska kloppeellopuksi koneetanne ei osta palveluita, ja yrityksityllensä tuottaa jonkinlaisia hyödykkeitä palveluita, jota sitten on kautta se hommallehtee pyörimaa. Ehkä mä sanoisin, että kaikki on niinku ihmisest kiinni, vaan tämä niin innokkuus etullainen kunnianhimo, mutta enemmänkin se, että halua tutkija ja kouluovaa, että se tuli ja meni ja sitten alkaa elämämittainen oppiminen elämämittainen tutkimusmatkait. Ja vissaan ihmeseen kannata asennoittu siihen, että koulu on käytö läpi, että olen valmissat, mikä se on se ensimmäinen steppiorettuvasta silloin. Varmaa, meni vähän viärästä, mitä kysyt, miiravastas paremmin tän voi leikato pois? Ei, mutta kyllä mä pidetään täällä, tää menee ihan munkin seurasta läpi. Okei, tää on ihan hyvä juttu. Onno, mutta siis mitä ehkä mä niinku ku ihan vaan niinku pienenä yhteenvetonna tästä, niin tai jos mietti, että kun aina puhutaan, että hyvillä tekijöillä löytyvänä töitä, ja ehkä niinkuin rupeisi jo kehittelen, markkinointi taustana, että ehkä uteliaille ihmisen löytyvänä töitä, jotka on valmiita niinkuin oppimaan valminta ottaa uutta tietoa sisään. Ja sillä mitä kaikkea tietoa, mitä kaikkea osamista sulla just nyt on eihkä merkitsen ihan yhtä paljon tällä hetkellä, vaan enemmänkin se, että ottaa hyvältä tietoa vastaan ja ottaa halukasoppimaan, niin voisi kyllä sanoa tällä. Meistä uteliaisuus on erilamainen avainstana, minkä mainitsit, että ehdottomasti samaa mieltä, että vaikka organisaatioitkin itseilahdottomasti näkee, niin kuin ei vain deloittella, vaan muissakin osana yritysvastuuta kasvatta, että heidän työntekijöitä on olemaan relevantteja. Ivan organisaatioon näkökulmasta vaan yhteiskunnalle, mutta silti työntekijän vastuule jää se, että hän myös itse pitää huoltoon utelias on avoin niillä uusilla asioilla. Kyllä. Ja ehkä nyt ennen kuin mennään, että on itse asiassa tehdä näin mennään eteenpäin, koska tässä saattaa tulla vielä itse asiassa kiinnostavimpiin näkömykseen ehkä menee liipatti jo vähän sinne päin, mutta suuri osa, että tätä poliikikkuuuntele ja niin on todennäksi sellaisia, missä jotka harkitsee hakemista meille tai on kiinnostunut tällainen opiskelijana kuulemaan, että sitten kun menee työne elämäni, mitä on hyvä pitää mielessä, niin millasin neuvon ja te on taisteteloitteelle treeniiksi hakeville. Mira? No joo, tosiaan kaikki ja kokemus tai todellakaan tarvitsee olla heti, sen kaikki ymmärtävät, kun on uransa alussa oleva henkilö, mutta sillä mainit, mitä tässäkin mainitin tätä utelijaisuus, omaaloitteisuus ja hyvin semmoinen, mihin tämä liittyy, niin on sitten se proaktiivinen mainsetti niin sanotusti, niin mä oon aina sanoa, että näillä pääsee jo hyvin pitkälle. Joo, tämä vuodopakkalla miraan jälkeen tässä, mutta pakkoa moneen jotain sana. Miraan jäls on sana. Ja kyllä tota mä lähti siihen, että se oma persoonallisuus ja aktiivisuus on tärkeä. Mä en usko, että yksikä firmaa hakea pympin extraverttä ja vaan, että pitää löytää se kaikki hakea tiimiä ja tiimiin erilaisia henkilöitä, mutta se yhdistävä tekijää juuri pitää olla avoinottaa ihmiset huomioon ja sitten se innokkuus ja halua tutkia ja valmistautun siihen, että maailman muuttua ja meidän pitää muuttua mukana, että se, että jos ajattelee, että tulee tähän tehtävään ja tässä on se mun uratrakkini, niin mä en usko siihen ja niin kuin pertopellainen monta vuotta sitten sanoi, että se on viis vuotta ja sitten on uran vaihto tai merkittävä muuta surassa, ja mä uskon, että se on sama tilanne, mutta välttämättä ja nalle kirjoitasta viittävuotta. Mutta se, että se persoonallisuus, niin kaikki tiimit kaipaa erilaisia henkilöitä ja mira, jos mä aattelisin, että mä näkisin sun se, niin sun olla voi olla aivan loistavia kursse, ja voi loistavia arvostana, mutta se mikä kiinnostaisi niin hetkinen, että käyn ulkomailla opiskelulukomailla selkeästi lähtenyt johonkin turvaverkulkopuolelle, ja on tärkeää yksittäisiä asioita tuoda ja sillä, ja on osa sitten persoonallisuutta. Toinen on sitten aktiivisuus, on sitten yliopilla skunta tai eri ainejärjestettä, miten toimii siellä ja ne hän antaa sitten niitä. Niitä ihmissuudettajaita ja yhteistyötaitoja, että mitkä on tosi tärkeät. Ja ehkä ihan vähän vielä konkreettisempi kysymys, niin miten käytännäs niinku juttui kannattaa stottaa esiin, että onks jossain niinku hakemuskirjeessa, vai se-evesessä kirjoitaksella siis se-evehän. Mä en tiedi. Mä nyle, joo, mitä nyt on joitaan rekrytoiteja vetään nyt, niin mun mielestä ihan kiva et siinä on semmoinen alku intro teksti, ennen kuin mennään sitten listamaan asioita, missä sitten vähän pääsee maistamaan ehkä sitä henkilön persoonallisuutta, ihan niinku linkerin sekin hän on se summariteksti sinne, niin siitä saa semmoista ensimmakua varmastikin aiheesta. Ja sitten varmaan jäämässä vaiheessa sitten eläpön piosain, kun tulaa haastattelui, mitä jotain niin voidaan niitä esiin, mutta. Niin siis meillä oli, voisi kolme noin 7 tuottaa hakea training haussa viin vuonna, ja satakappaletta siis otettiin ja tosiaan, että jos se-evehän kuiva se-evehä teksti yhteystiedot, ja se koaluella tehtypahjammasattopaksella. - Niin! Ja tämä on vielä se, että sä et saa sitten kiinni, ja sä et niin kuin erotu ettei persoonallisuus, sieltä puuttuu, se ei tarkoita, että sen se-eveen tarvi olla monivärinnen, ja ollaan valkuvia täynnä, mutta jollain tavalla tuodaan esille se, että minkälaisesta henkilöstä on kyse, kun kuitenkin mielestä ei ole kaikina oma oman lainen tapaus, tämä tekoaily se-evee valitettavasti noin sitten se, että se mä se tuonnistani painmillaan voi olla satakappaletta, jotka on vähän niinku kopioita toisestaan, ja ne ei kyllä nousessit sieltä esiin vaikka ne näyttäisi kuinka hyvältä siinä, ja tako ne näytellä et. Versoonallisuus sitä intro teksti, mä luen ne aina, mutta se on niinku henkilö kertoa jotain itästään, ja se silloin sitten tulee niinku henkilö kohtaisempi. Sitten se on ykijäni ja tekijäni yksi tästä kurssit ja kurssiaarvosaan. Eli te sunnäköinen se-evee? Saanko hyvä vinkki. Joo, se on. Mä voisin kupitalaa, että akselle, joissa haakin meidän tiimiin, se ollaan taas meille lumi laudamissa, se oli se kirjoitateksiin sun se-evee, jossa ei muuta, niin mä uskon, että joka ikinen lukissen ja joka ikinen tietäisot se ei läkeä, mutta en tiedä palkattaisi kurssit, mutta hyvältä se oli ihan toppi saman ja kyllä kyllä se eroittuisin. Ei näihin, no tänne tuo ääni-raita, mä olisi sanoa, että näihin kuvia ja tunnelmiin, mutta näihin ääniin ja tunnelmiin, niin mä haluan kiittää jonne, ja miraa te ajastot tähän ja oli tosi kiinnostavia näkemyksiä. Ei tässä muut, kiitos teille. Ei tosi palkattaisi.