Arjen haasteet organisaatioiden ja palveluiden yhteensovittamisessa: Vieraana Marina Kinnunen

Terve, minä olen Mikakaartinen, että mä on NHK-podkast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenvuolossa. Suomalainen sosiaalinen tiedonvuoto on poikkeuksellisen mittava murroksen äädelö. Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja tiedonvuolon sekä pelastustoimin järjestimisestä siirtyä kunnilta ja kuntajyhtymilta, kähdellikkymille yhdelle hyvinvointialueelle. Tällä toisella tuototukaudella hatkamekohti hyvinvointialueita ja haastattelmi ihmisiä, jotka tietävät, mitä tämä uudistus meitä ei delyttää. Terve ja tervetuloa mukaan. Keskustelmasakanssini täällä tänään on pohjemaan hyvinvointikunta-yhtymään ja nyt jo pohjemaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnuneen. Terve marina ja tervetuloa. -Hei, ja kiitos, että sain tullatten. Kerrohieman alkuun itsestäsi ja siitä poluusta, jonka myötä olet tähän nykyiseen tehtäväsi päättynyt. Joo, maallean ollut jo heistäni huolimatta 2021 vuotta sosiaali- ja terveydenhuolta alalla töistä ja itse asiassa saman työnantajan valveluksessa. Oon pohja-koulutukselta niin sairaahoiteja ja tehnyt ensimmäiset viitisen vuotta sairaahoitajan työtä. Totesiin siinä työssä aika nopeasti, että olen todella kehittämisluonteinen ja keksiin niin paljon kaikkea kehittämistä ja tuntuvat, että sitä ei oikein siinä. Potilastujen ohella pystyy niin paljon tekemään ja lähdin koluttaa tumaan siitä eteenpäin. Sairaahoiteja ja opiskeliutten lomaassa yhdistin kalpatieteen opintoja ja jatkoin sitten kalpatietelisessä siinä töiden ohessa ja sit ku valmistuin sieltä maisteriksi niin hain sitten kehittämistyöitä ja olen ensin projekteissa ja sitä kautta valittiin laatujohtajaksi ja tehnyt viitisen vuotta erityisesti potilasturvallisuuden ja laadun kehittämisen kanssa työtä. Sitten halusin kuitenkin siihen päivittäiseen johtamiseen mukaan, mutta valittiin johtaja ylihoitajaksi ja sitä tein viitisen vuotta ja sitten kiinnostui mieltä enemmän siitä kokonaisuuden johtamisesta ja sitten valittiin. Sairaahoito piri johtajaksi ja sitten me sipillän hallituksen kaaduttuja tuolla pohjemalla todettiin, että sitä työtä ei haluta heittää hukkaan ja jatkettiin valmistelua ja se johti siihen, että kunnat tekivät päätöksen, että teimme vapaaehtosen kuntäyhtymän ja sitten valittiin sen kuntäyhtymän johtajaksi. Tänä vuonna tulevan pohjemmaan hyvinvointialueen johtajaksi ja siinä kuten sanoin samalla työnantajalla koko ura, mutta hyvin erilaisissa tehtävissä. Mikä se asia on ollut, se mainita se kehittäminen on kiinnostunut, mutta mikä tavallaan sen kehittämiseksi, mikä tavallaan sen imuvoimaan ollut, että sä oot selgistikin hakenusta suuntaan tuon tyyppisin tehtävi? No suuri motivaattori kyllä alusta asti ollut se, että mästi jokainen asiakas- ja potilaspitais saada laadukkaiden ja turvallisia palveluita ja menään, että meillä edelleen siinä paljon tekemistä, että mitä me tehdään olisi turvallista ja laadukasta. Se kehittäminen ajaa ja ohjaa, joka työssä rooli on ollut vähän erilainen, mutta sen koin edelleen tärkeimmäksi tehtäväksi tukea sitä työtä tuolla meidän organisaatiossa. Se on myös ollut itsellä, niin kuin tässä työnohessa myös väitelyjä, tehnyt en van niin myös tutkimuksen kautta yrittänyt samoja asioita edistää ja se on myös tukenut, mutta sitä työn tekoa hyvin. Pohjamaa on ja vaan saa rahoita piiripohjamaa on profiloitoon myös tämä sinun nimestä laatu kehittämisessä potilasturallisuuden kehittämisessä vaimakkaasti ihmistä vuosien aikana. Itsellinen se on näyttäytynyt siinä muodossa ja siitä kautta siinäkin tuli tutuuksia, jos on näkemysä tuli tutuuksia ensimmäisen kärjoista potilasturallisuuden kehittämisen kautta. Mitä sen näitä sen rooliin tässä nyt vaikuttaminen suun urallia koko alueella? Toki se on vaikuttanut hyvin paljon, että sanoi rooli ton ollut vähän erilaisia, että silloin kuoli asiantuntijana, niin se oli erilaista johtamista mun pitiin aina. Tehä kovasti töitä, että sain sen koko organisaation mukaan kun ei ollut sellasta asemman tuomaan valtaa, että pystyy sanomaan, että näin nyt tehdään. Ja sitten toisaalta se opetti hyvin paljon siinä, että pitää saada se henkilöstöjä esimiehet mukaan siihen tekemiseen ja kehittämiseen. Sitten johtaja rooleissa rooli on erilainen, mutta on myös saanut ymmärtää, että jokaisella päätöksellä aika paljon vaikutusta siihen asiakasien potilasturallisuuteja, siihen, miten henkilöstö pystyistä työtänsä tekemään siinä mielessä. Edelleen koen, että se on yksi tärkeämistä tehtävistä, niin vaikka rooli on toki hyvin erilainen siinä. Mennään tähän matkaa kohti hyvinvointialuetta ja alueita niiden perustamista, mitä pohja-malla tapahtuu ensimmäinen ensimmäistä 22.3. Pohja-malla aloittaa, pohja-malla hyvinvointialue. Toki muutoksenasio on meillä vähän erilainen kuin mun walla, koska ensimmäinen ensimmäistä 22.1.3. palvelut ja erikoissairaahoitomuodosti tämä pohja-malla hyvinvointialueen kuunta-yhtymän. Eli nyt sitten 23.3. vielä muutama kunta, joka tulee mukaan meillä on erityisuolta piirin palvelut ja on sitten pelatiätenki isoina toimijana tulee mukaan. Mutta kyllähän se suurin uudistustule siitä, että koko rahoitusmalli muuttuu ja meillä on suorilla vaaleilla valitut päättäjät, joka näkyy nyt ja isona muutoksena. Mutta vähän erilainen muutos, että meillä on jo seittämän tuhatta samassa organisaatioissa, jotka siirretään siihen pohja-malla hyvinvointialueeseen ja sitten tulee vielä noin tuhat lisää tulee. Ne tulee juuri näistä erityisuolta piiristä ja kahdesta kunnasta ja sitten pelastuksen henkilökunta. No miten tähän saakka tehty työn, miten se on sujuunut, se on näkökulmasti? Pitkä huokahaus ehkä. Hyvin ja paljon opettavaisesti sillä tavalla, että silloin kun sillä uudistuksen jälkeen päätettiin, että ei lopeteta kata tästä, niin itse aattelet tämä on tosi nopea juttu, että haetaan päätökset kunnista ja sitten viedään toimeenpanoon. Itse päätöksentekeminen, että vapaa ehtoisesti kunta yhtymä tehdään, niin meillä taismiennä melkein pari vuotta siinä. Paljon kiertämistä ja paljon puhumista ja jälkikäteen tai junnut, että se on ollut erittäin merkitykselliset vuodetakean luottamusta eri kuntien kanssa siihen, että mitä me pohja-malla halutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Se on ollut iso ja hyvä opetus, ja nyt se tietenkin kantaa hedelmää, että olla rauhassa saatu se vaihe tehdä. Palmistelu oli työelästä, mutta vielä työelään pää on ollut ensimmäiset kuukaudet, että paljon paljon on asioita, missä otaisi varmasti voitu tehdä toisin paljon myös on mennyt hyvin, mutta työelääksi voi kutsua tätä alkuvuotta. Mikä sen on tehnyt niin työelääksi? Ehkä se, että mä luulen, että oikeastaan kukaan ei ymmärtänyt miten suuresta uudistuksesta tässä on kysymys. Ja muutos vasta-rinta tai semmonen havaattuminen siihen, että itse asiassa jokaisentyjä jollain tavalla vähän muuttuu, niin siitä tulevat seuraavaksi, että plus sitten meillä on ollut hallinnollisia haasteita. Niiden kanssa niiden korjaaminen ja parantaminen niin se on vienyt paljon nyt alkuvuodesta voimamaroja. Mutta toisaalta kaikki se työ on tietenkin eteenpäin ja ne on ongelmia, jotka ratkaistavissa, mutta ne täytyy nyt ratkaista. Eli käytännöstä on, että jos vähän karikoinen vuoden edellä nyt muita alueita tässä, konkreettisessa yhdistymisessä? No kyllä, tietyllä tavalla voi sanoa vuoden ja ehkä jopa pidempään, koska itse nää todella tärkeänä se luottamuksen hakemiseen ja toki sitä on minulla alueellakin tehty, kun tätä se ote uudistusta on kauvan tehty. Mutta toki nyt varsinkinkoen, että se tämän vuosi jolloin näitä haasteita ratkotaan ja muuta, niin toki se on meille kokoa ja eduksi ajatellen seuraavaa vuotta. Tärkeänä vähän, että miten ne haasteet on ollut sellaan puhuit hallinnollisista haasteesta? Me kohtaminen näkyy ja positiivisinkin asioihin, mutta ne ei tottakaan juu kiinnostaa, että miten ne haasteet ovat olleet? No, mä tossa katsoin on, miten useampia esityksiä tässä niin katselin juuri sitä, että tammikuusema itse asiassa luulin, että ne haasteet on ihan jotain muuta, kun sitten taas nyt kuhuhtikuussa niin kuin arvio- ja katsoa tätä, niin ne haasteet onkin erilaisia varmaan sitten puoleen vuoden päästä on jälleen. Uudellainen näkemys, mutta ne ihan alun haasteet tulikyllä siitä niin kuin sanoin tossa, että se oli ensimmäinen ensimmäistä ollut uuteen työpaikkaa astuminen kaikille. Tieto-järjestelmeseen ja muussa se aadeon uusi ja tämänkin uudet sähköposti järjestelmät käyttöön ja muuta, niin sehän oli kwellistuluuuteen työpaikkaan. Ja alkuun tuntuu, että ne haasteet, että ne liittyy niin kuin siihen ITC- ja ylipäin se siihen, että kaikki saa kaikki käytännön asiat toimimaan. Mutta loppupeleissä mä luulet, että me onnistut tiki siinä aika hyvin, koska se oli noussuriskien arvioineissakin niin paljon esille, että lopulta me aika nopeasti sitten niistä asioista päästiin eteenpäin. Mutta aika nopeasti havaittiin se, että paljon oli asioita, mitä ei ole tu valmisteltu, ei ole tu sillä tavalla niin kuin huomattu, että että kun itse asiassa jokainen prosessipitään uudistaa, että ei ne vanhat prosessit kenenkään organisaatione nää toimimaan, vaan pitää hakea yhtenäiset uudet prosessit ja se oli aika pieni joukkuen, joka valmisteli tätä uudistusta, niin ei toki kaikkia valmiina, eikä me odotettu kaikkia valmiina, mutta hyvin nopeasti niille oli sitten kuitenkin tarve. Eli paljon tällaisia niin kuin käytännön asioita, jotka sitten häiritsee eteenkin sekä esimiestenä työntekijöiden arkea, kun se perusasiat, mitkä ennen toimii, niin nyt ne yhtäkkiä toimikkaan, niin se herättää tietenkin kovasti sitten äärisytystä. Mutta sitten yksi todella merkittävä asia ja se näin isonariskinä nyt myös ens vuodelle, jopa meilläkin ja se on se, että kyllä meillä kaikilla oli ensissä käsitys, kyllähän se hallinnollinen työ vähä henneet, kun yhdistetään niin monesta organisaat, josta yhteen, niin sitten ei tarvitse tehdä niitä asioita, niin monta kertaa. Mutta kyllä se oli päivastoin, että se hallinnollinen työ kasvaa aluksi, ja se siirtynyt henkilökuntaa kunnilta, niin se ei kyllä vastaan, mutta sitä hallinnollista työtä. Siinä henkilöstö ei siirtynyt siinä suhteessa, mitä tehtäviä siirtyi, ja se lisäksi monet sellaiset tehtävät, mitkä oli ollut hyvin pieniä, että kunnis pystytty hoitamaan jonkun tehtävän lomassa, niin se ihminen ei usein sinne kuntaan, ja silloin ne tehtävät siirty meille, ja sit kunne on siirretty meillä esimerkiksi 13 kunnasta, ja kahdesta kuntayhtymästä niistä tehtävistä olikin tullut niin suuria, ja silloin meillä ei ollut tekijään niillä tehtävillä. Eli tämä näkyy meillä nyt myös seuraava vuoden valmistelussa, että vaikka on tulossa tuhat uutta työntekijä, niin hallinnollisia henkilöitä ei siinä tuhannessa oikeastaan ollenkaan, ja kuitenkin jos miettiä, että tuhatut työntekijä, niin kyllä siinä aika paljon myös hallinnollista, niin kuin lisätyötä. Ja tämä on ollut meillä todella iso haaste, et kun ei ole niitä tekijöitä, ja ennenkö sitten meillä hallitus on hyvin tehnyt meidän kaat tässä yhteistyötä, ja ollaan saa turekrytointiluvat. Ininkö sitten uusia ihmisiä saadaan palkattua ja opetettua siihen työhön, niin se vie aikansa, et meillä varmaan enitelehdissä kirjoitettu on esimerkiksi palkammaksi suongelmat, jotka alkoitit alkuun. Siellä oli paljon ihmisiä, keitä kunnasta ei ollut edes siirtänyt meille, eli ei ollut voitumaksaa palkkaa kuin ei ollut tiedot siirretty. Ja sellisäksi siellä tuli paljon tällaisia yllätyksiä esimerkiksi kuinka paljon tuntityöläisiä käytettiin, että juuri tuossa aamulla katsoit meilläkin oli tähän asti nyt kahdeksantuhatta tuntilistaa kirjoittu, joka on aika paljon. Ja tämä oli esimerkiksi asia, josta ei ollut näiden ihmisten tietoja meille siirretty. Eli ne on hyvin tämmöisiä käytännön asioita, jotka todella harmittavasti näkyy työn tekijöille ja ilman muuta asioita, jotka pitäisi toimia. Mutta sit kun sieltä puuttuu sekä niitä tekijöitä, että prosessit toivasta muodostumassa, niin siinä menee aikaan, sä ennenkö ne saadaan korjattua, mutta niin kuin toisaalta katsoa nyt, että isossa kuvassa ne ei ole niin isoja asioita ja ne saadaan korjattua. Mutta se vie sen ajaja ja vaatii malttia meitä kaikilta. Jos nyt tietäisiin varautua, niin miten varautuisit noin operaatioihin? Ensinnäkin näitä, mä sain tästä paljon etukäteen, niin kuin muistan esim. kymisoten annikki on mulle monta kertaa sanonut, että vahdikaa, että te saatte se määrähallin nollista henkilökunta. Ja mä on nostannustamme ja kunnan johtajille, mutta sit on toki vaikea vahdia, koska etsä tunne, joka ei sitä kuntaa paljon, joka hallinnollinen henkilökunta on tehnyt. Mutta kyllä mä edelleen sano muille, mitä mulle sanottiin, että nyt on tietenkin helppo meillä esimerkiksi sanoa, että jos tuhat uutta ihmistä tulee ja yhtään hallinnollista henkilökunta, niin se ei tule toimimaan. Et jos sitä ei siirretään, niin silloin meidän täytyy rekrytoida uusia ja se rekrytointitäytyy tapahtua nyt johyvissä ajoinkos, koska ne asiat pitää toimia silloin ensimmäinen ensimmäistä. Mutta tämä on suosittelen kaikkia vahdimaankovasti, että teillä on tekijätiä, että ei mennä siihen ajatuksia, että työt vähenisaluksi nei vähenee sitä hallinnollista työtään alkuun muometaasti enemmän. No, onko jotain muitä esimerkkejä konkreettisen kuin esimerkkejä, mihin tyhremä sitten, minket misen haasteita tulivastaan? No yksi, missä mun mielestä meiden olis pitänyt tehdä paremmin, on se, että henkilökunnan ja esimiesten perähdytys kaikki uusi järjestelmiö, jos pitänyt aloittaa jo todella aikaisessa vaiheessa. Ja esimerkiksi juuri uuden sähköposti ja muiden käyttöön, mutta olis pitänyt tietenkin tapahtuoja hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Mutta meillä käytännössä suurin osataan ensimmäinen ensimmäistä jälkeen ottaa niitä vasta käyttöön ja et se tavalla mahdollisuuskin tulivasta hyvin myöhään. Ja emme kouluttaa ne, että tarpeeksi etukäteen esimiehiä uusiin järjestelmiin. Ja sitten tietenkin jälkikäteen on tehty, mutta nyt ajatelle niin sitä olisi kannattaa, mutta tehdä huomattavasti paljon etukäteen, että heillä on osaamista sitten niiden järjestelmien käyttöön. Minkä tyyppisiä järjestelmiä tarkoittaa tässä? Ihan perust ne työkaluut eli hoarjärjestelmä, talouten liittyvät järjestelmät laskujen hyväksynnät ynämuut, kun noinmanesta eri organisaatioista yhdistetä ihmiset niin suurimmalle osalle ne järjestelmät on uudet ja vaatii aivan uuden uuten organisaation perehtymiskoulutukseen. Ja sitä meillä selkeästi ainakin vähän aliarvioitiin sitä tarvetta. Mitä potilaitteen ja asiakkatennäikö asukkatennäikökulmasta niin tämä tilanne on näyttäytynyt? No se on se, millä on ehkä jaksanut, että mun mielestä siitä näkökulmasta me ollaan kuitenkin onnistuttu, että kun itseasiassa seuraan tarkasti esimerkiksi vaaratapahtuma-ilmoituksia kaikkia, mitä meillä tehdään niin sillä tavalla asiakas- ja potilasturvallisuus ei ole vaarantunut. Muutamia niin kun asiakastietojärjestelmää liittyviä haasteita meillä on ollut, mutta muuten asiakkatepotilaat on saanut aika katkeamattane palvelunsa, joka on hyvä. On meillä sielläkin nyt sitten yksi semmonen ehkä yllättävä tekijä oli se, että kun tässä uudistuksessa kuitenkin haetaan yhdenvertaisia palveluita meidän alueen väestölle, niin väestoruppes vaatimaan niitä hyvin nopeasti. Eli aluksi esimerkiksi koronaalitossa merkittävästi vielä mukana, niin ennen reikunnissaaleissa että ollaan vähän erilaisia ohjeistuksia, mutta nyt se ei sitten käynyt käynyt käynä väestölle, millään vaaluttiin, että täytyy kohdella samalla tavalla kaikkia. Mutta sitten se on myös näkynyt ehkä siinä, että kun esimerkiksi hinnattit yhtenäistä, niin tietenkin niissä osissa, missä hinnattia saattaa vähän kallistua, niin siellä on saattanut tulla vähän tyytymättömyyttä. Mutta pääsielisesti meillä asiakkaitteja potilaiden palvelut on pystytty turvaamaan ja se on ollut tietenkin se oli yksi meidän tärkeimmista tavoitteista tässä siirtymä vaiheessa. Mutta toki siellä on sitten ne suurimmat mahdollisuudet, että meillä ainakin uudistusta haluttiin tehdä siitä näkökulmasta, että me löydetään uusia. Intekroitumisen mahdollisuudesta ammennetaan uusia tavoja tehdä työtä ja sitä vasta pikkuhiljaa tässä aloitellaan, mutta sen nähdään kyllä hyvin positiivisen asien. Palaan vielä vähän taaksepää siihen, että puhitteista luottamuksen rakentamisen vaiheesta. Minkä se vain se oli tärkeä elementti, että nyt ei puhuta siltä, että se oli sitten vuoden edellä, te otte paljon enemmän edellä. Mutta kerro vähän aukaisen vähän sitä luottamuksen rakentamisen vaiheette miten laajaan kierroista, miten kaikkea edellyttä ja miten se tuuntuu suunnega kolmasa, mitä siinä saavutettiin. Erittäin paljon keskusteluja ja keskusteluja käytännön asioista, miten kunnissa nähdään. Se oli hyvin opettavaista nähdään, että meidän koko sellaan alueella, niin hyvin eri tavalla näitä asioita on hoidettu ja hyvin eri tavalla esimerkiksi päättä. Ja tietoisia siitä, että mitkä on jonotilanteetta ja mikä ollaan tutilanne siellä alueella. Ja tietenkin keskusteltiin paljon myös siitä, että mitä mahdollisuuksia tämä uudistustua. Meillä valmistelua eikä sanoin monta kertaa, että meillä on ihan täydellisesti joka kunnassa kaikki palvelut, kun kaikki oli sitä mieltä siinä kohdassa, että meillä toimii kaikki niin hyvin. Siinä saa ajattelin monta kertaa, että tässä on hyvä pohja kuin kaikki toimii niin hyvin. Mutta että kyllemään, että se aika oli se oli keskustelua. Ja siis se oli yhdessä sen löytämistä, mitkä onne mahdollisuudet, miten halutaan, mutta myös näin, että se oli todella tärkeää siinä, että kyllähän meidän asukkaat edelleen ovat yhteisiä kuntien kanssa. Et vaikka enski vuonna sitten kunnilla ei enää ollut sitä maksajarroolia, niin meillä on kuitenkin yhteiset asukkaat ja meidän monessa asiassa pitää löytää hyvät yhteistyötavat ja uskon, että myös siihen tämä on auttanut, että ollaan niitä yhdesspintoja luotu yhdessä ja jatketaan niiden kehittämistä. Se väestö on kannalta toimii hyvin tulevaisuudissakin. Onko se näistä kunnan ja hyvinvointialuettevälisistä rajapinnoista yhdyspinnoista, niin ajatuste missä se konkreitisoituu nyt erityisesti tulevaisuudessa? No, siis tietenkin kaikki muuttuu nyt jälleen, että nyt meillä tässä niin tänä vuonna vielä se on hyvin voimakkaasti talouten keskittyvää tietenkin, koska kunnat maksaa niin näkee, että kyllä varsinkin kunnat johtaja tasolla ja meille sitä weimaa hyvin paljon sen talousnekökulma, mutta toivon toki tulevaisuudessa, että se yhä enemmän on sitä ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja niin kuin se on mielestäni meillä yhteisetne ihmiset ja mitä paremmin niin kuin pystytään ennaltaehkäisyö tekemään niin sen paremmin, se selviämme tehtävistä me ja että toivon, että se painopiste hyvinvoimakkaasti siirtyy sinne, ja ehkä pienenä riskinä pelkää justitä ettei tuu sellasta, että no toivon hyvinvointialue hoitaa tonne, että siellä on todella paljon eri osa-alueita, missä täytyy yhteistyöt toimia saumattomasti? Miten paljon tässä keskusturus on tullut esiin esimerkiksi jossain ja tälläväikkön just niinku kouluissa tapahtuvaa koulu terveydenhuolta, ja sitten se yhteistyö koulu henkilökunnan kanssa, siinä on nyt muoto tuumassa nu uuden tyyppineen pyhdyspintä tai rajapinta, riippojen puhutaan kuin kummassa on termmilleen, ja nyt jatkossa puhutaan riippoikasta siitä, miten se lähtee toimea, mutta minte onko tuosta ollut keskustulua teille? Oli hyvin paljon ja me annettiin kunnilleen esimerkiksi meillä he saivat ite päättää, koska siirtävät osaa jo siirtänyt vuoden alussa ja osa tulee meille nyt sitten koulu talkaa niin elokuun alusta, mutta kyllä siinä on voimakkaimin ollut useen keskustelussa se fyysinen lähesyys ja se, että sitä ei saa toki karikkoa, mutta toilla on myös yritetty tuoda niin positiivisia asioita, että kyllähän nyt nämäkin henkilöt saa iso, niin kun kollega-porukan siihen rinnalleen säkätkö pystyyhdessä kehittää juuri sitä omaa tota substanssia ja että on siellä positiivisia asioita, mutta tässä tämä on yksi hyvä esimerkiksi se yhteistyötä ja työt toimia saamattomasta. Miten tässä hyvinvointialueen perustamiseen, mitä se näet henkilöstön osallistamiseen, osallistamisen ja osallistumisen merkitykseen, miten se suunta sairaan yhteiseksi? Se on todella tärkeätä, ei voi varmaan korostaa liikaa sitä ja valmistautuminen siihen, että se saattaa monelle tulla ylletyksenä, että se vaikuttaa myös omaan työhön, että ehkä monia ajattelen, että noin toimea koskee, että toimeen hallinnollinen uudistusset meillä täällä yksikössä kaikki toimii ennenki. Mutta sitten kun se tulee juuri näistä tämmöisistä käytännön asioista, se huomataankia se on uusi organisaatio ja tulee uusia käytäntöjä, niin se on todella tärkeätä, että saa osallistua tekemään niitä uusia käytäntöjä ja toisaalta tuetaan siinä, että kaikki ottaa muutoksen vastaa vähän eri tavalla, ja siinä on eri vaiheita ja ollaan organisaationa valmiina tukemaan niitä eri vaiheita. Mutta itse sanoin paljon viime vuonna, kun tätä valmistelti, että meistä jokainen tulee niin kuin erilainen reppu sellässä tähän uuteen organisaatioon, kaikilla on paljon siellä osaamista ja kokemusta ja hyvä niin. Nyt meillä on valtava määrä osaamista, mutta jokaisemme tähän tyhjetä myös sinne reppuun tilaa, että nyt lähdetään tekee uutta yhteistä organisaatioita, ja kaikkien pitää jostakin luopua ja oppia jotakin uutta, ja ennen kaikkea sen väestön näkökulmasta toivon, että kaikki tulisi avoimin silminen, että löydetään siitä integratiosta vielä parempia tapoja tehdä niitä palveluita siinä alueellisesti. Mutta se on tämä on iso muutos ja se tulee koskettaan kaikkia ja kenenkään pois sulkeminen siitä valmistelusta tai muutoksen olemisesta, niin ei autavaan täytyy toki, mutta on siinä haasteita esimerkiksi tiedottamisessa. Meistä tulee hyvinvointialueesta Suomen suurimpia työnantajia, todellaisoja työnantajia, ja se, miten saavutetaan, saavutetaan ne kaikkia, saadaan se tieto oikealla tapaa, että vaikka meistäkin tuntuu, että tehtiin videoita ja pidettiin tiimskokouksia ja lähdetettiin paperilla pusia, niin silti tuntuu, että osa sanoi teemällossaa tumistaa mitään tietoa, että sitä pitää tehdä hyvin paljon ja monella eri tavalla ja varmistaa, että esim. ja hillaan paljon tietoa, että pystivät informoimaan siinä arjen timellyksessä, mutta sekä tieto on tärkeää, mutta toki myös se, että tuntuu, että saa vaikutta asioihin on tärkeää. Onko siitä nyt tähän saakokertyneestä ja kokemuksista jotain sen tyyppisiä asioita tätä oppia, miten haluaisit nostaa muille muistettavaksi huomioitavaksi? Meillä ehkä huomessin esimiehiäkin todellapa oli jo, että meidän kokoisessa organisaatius meillä on 400 lähesimiestä, ja sitten siellä on keski johtoa, niin huomattia, aika nopeasti, että on tärkeää, että toki olla erilaisia forumeita näille sekä lähesimiehiille, että sille keski-ohdolle ja ketä otetaan missäkin vaiheessa mukaan, niin se on selkeästi herkkää ja tärkeä asia. Me ollaan hyödynnetty paljon tilannekuvia. Me pidetään tämmöisiä tunnin tuotta istuntoja, missä jokaisen eri alueen johtajat käyläpisitä valmistelun tilanne, missä mennään vähän mittareita, missä mennään ja yviä ja haastelisia asioita, ja lyhyessä, jossa saa siinä tosi hyvä kukkuvan siitä kokonaisuudesta, millä mennään. Yksi ehkä sellainen, mitä on miettino, että kysia alkuvuoteen kannattaa varata paljon sellaisia, niin koko uksi ja aamuun, että on aika käydä niitä haasteita, lappiaratkoon niitä ongelmia, että no kannattaa varautua siihen, että niitä haasteita on sille kannattaa alkuvuoteen varata paljon aika. Kun kuitenkin tiedetä ihmisten kalenteritä työajat on täynnä, siellä ei tällä hetkellä ole mitään sellaista tyhjäluppo aikaan, miten se raivatään se aika, mitä jätetään tekemättä, miten se teitte priorisointi pystään tekemään, mutta se on siihen jotain hyviä vinkkeä, että kannustusta sen tekemiseen. Ehkä vielä tässäkin nojaisin tohon, että tähän on valtava uudistus, ja se on hyvä ymmärtää, että ihmisten sekä niiden, jotka sitä uudistustavia läpi, mutta esimiestenkin kesto kykysille, että vielä siinä rinnalla ja alusta asti kauheasti kehitetäisi kaikkea tai alusta asti pyritään valtavi-uudistuksiin, niin kannattaa olla hyvin realisesti siinä, että kuinka paljon yritetään vielä läpi, että on sanonut monesti, niin ihan perusasioiden saaminen toimimaan, niin se via energia kaikilta, ja varmaan kannattaa sillä tavalla realisti- ja maltillinen siinä uudistumisen innokuudessa. Meillähän on paljon aikaa sitten tämän jälkeen, mutta kyllä siihen alkuun kannattaa vaan realisesti varatahaasteille aikaa. Ite tykkään, että ennakoivariskien arviointi on todella hyvä, että sitä me yritettiin ja varsinkin ne asiat, mitä meillä nousi ennakoivassa riski-arvioinnissa, niin loppupeleissä ne meni aika hyvin ja varmaan juuri sen takia, että niihin asioihin on keskitytty paljon, mutta sitten tuli tietenkin näitä asioita, mitkä ei nousu niin voimakkaasti esille, mutta tuli yllätykseen. Toikien hyvä täsmentä, että miten nämä aikajänteet tässä on? Kehittämistä tarvitaan, mutta missä vaiheessa sen uuden kehittämisen aikaa on? Niin, myös tää on todella mielenkiintoinen kysymys, että ite on miettinystä paljon, että toisaalta on tärkeää, että luoden tavoite tänne siirtymä vaiheelle, ja kuinka pitkäksi se sitten, milläkin alueilla määritellään, ja toisaalta varmaan kaikilla tämä vuoden aikana, ja meillä jo viime vuonna tehtiin strategia, ja on joku pitkän tähtäimen suuntamihin ollaan menossa. Mutta sitten täytyy reallisesti olla just, että kuinka pitkä se siirtymä vaihe siinä on. Itse sitä voisi sanoa, että ensimmäiset kolme kuukautta tuntuu aikaisuumuiselta, että ei ollut vielä kovia hyvää käsitystä esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta tai ylipäinsä siitä tuotannosta, mikä on meidän jonotilanne kokonaisuudessa, ja mitä me edes tuotetaan itse, mitä me ostetaan tarkasti muualta. Neljän kuukauden kohdalla alkaa vähän nähdä niin kuin jo eteenpäin, että tekee itä. Tätä tämä meidän organisaatio sisältää, ja pitää saada ensi selkeä kuvajatilannekkuva siitä organisaatioista, ja sitten varmasti voidaan pikkuhiljaroita voimakkaamista kehittämistä viemään eteenpäin. Mutta kaikista kehittämistä tapahtuu jo viime vuonna, ja sitä tapahtuu koko ajan, mutta kyllä se on niin se on muutosta aluksi. Minkä tyyppiset teemoja teilaan ollut siellä kehitys? Salkosata kehitys toiminnan alaisuurskuutinkin? Meillä selkeinä pohjan maalle on tehty pitkäistä strategiaa aloitettiin, jos pilan kaudella pohjan maalle tärkeimpänä nousee toimivat lähipalvelut. Meillä halutaan ehdottomasti kattavia lähipalveluita ja siihen kytkäytyy meillä voimakkaasti tietenkin digitaalisten palveluiden kehittäminen myös, koska halutaan, että esimerkiksi erikoissairaanhoitoja, jolloin se emän lähipalveluina kuin on tällä hetkellä. Meillä asiakas- ja potilasturvallisuus on nostettu todella korkeelle, että halutaan, että ollaan pohjoisimaisista huippua siinä, ja se vie meillä paljon, mutta tietenkin se meidän koko toimialan yksi iso haaste on henkilöstö, ja se, että mikä näistä ei onnistu, jos meillä ei ole henkilöstöä, joka haluaa olla meillä töissä, niin kyllä se on myös semmonen. Semmonen ja toisaalta nyt juuri näiden alun haasteajälkeen, erityisesti korostuu, että henkilöstön täytyy vihtyä meillä, ja sen näiden täytyy täytyy täytyy. Minkä sä näet, että mikä on tällä tässä, tähän saakka tehdysä työssä sujuunohyviin? Mistä olla tyytyvä niitä? Ja mä on tyytyväinen siitä, että me asetettiin muutama selkeä tavoite tänne muutokselle, että asiakkaat ja potilaat ei kärsistä sitä muutosvaiheesta, ja toinen olisi se, että kaikki saa palkkaansa. Ja siinä toisissa meihän sataprosenttisesti onnistuttu, mutta toinen on mun mielestä mennä hyvin, eli siinä mielessä mun mielestä isossa kuvassa, niin kuin voidaan olla tyytyväisiä, että asia meni hyvin. Mä on tyytyväinen siinä, että meidän porukkana kesilti niitä mahdollisuuksia, ja jaksaa nähdä sinne, että uudistuksena mielestäni tämä on juuri, mitä pitää tehdä. Me voidaan väestölle tuottaa vielä parempia sotepalveluita alueella, ja se on tosi kiva nähdä, että yhä enemmän, joka viikko ne alkaa löytää niitä mahdollisuuksia. Hei me ollaankin samassa organisaatios perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa, ja nähdään niitä potentialisia kehittämisasioita, niin siitä on iloinen, että semmoinen kehittämisiin on säilynyt kaikista aluhaasteista huolimatta. Maailitsit tossa näiden digipailuutteen kehittäminen ja asiantipailuutteen, on kehittämisen, miten laimisen nää tyyrikin uusiteen, joissa digiratkaisuja roolin tulevaisuudessa osana tätä tehdä toimintaa, niin kuin minkälaisia askelijaiset toivot ja haluat nähtävän tulevia vuosinaikana. Se, mikä meillä näkyy nyt voimakkaite no se, että meillä ei ole yhtenäistä asiakas- ja potilastietojärjestelmä, ja se esimerkiksi meillä oli johton katselmuksia, niin se no se ei kyllä jokaiseltä toimialautaa, että se todellinen integratio ja todellinen ydenvertaiset palvelut ja se, että henkilöstöä pystytään käyttää koko aluehyödyksi, niin se onnistuen nekö on yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Myöllä on yksi näistä alueesta, jossa on lähes kaikki järjestelmät käytössä, ja se kyllä hankaloittaa paljon sitä kehittämistä, ja se on meillä se selkeä prioriteetti askel, joka on pystyttävä ottamaan, että löytyyksi järjestelmä. Se vaikuttaa valitettavasti esim. asiakkaiteja ja potilaiden palveluihin, ihan nyt näkyy ihan pelkästään puhelin vaihteen asioissa tai muissa, ei pystytä ottaa semmoisia yhtenäisiä käytöntöjä käyttöön, kun tilanne on tämä. Mutta sitten siellä on tietenkin nää uunlaisia ratkaisuja, jotka tukee meillä esimerkiksi kuin strategisenä kulmakiveena, nää lähipalvelut niin, että pystytään tuottaa, niin osa meidän palveluista ehkä, jopa koti sohovalle asti, niin tälläisten ratkaisujen käyttöön ottoa meillä tärkeää ja sen, eteen tehdään nyt töitä ja tämä on myös positiivisista asioista, että nyt kun ollaan iso organisaatio, niin huomataan, että tällaista pystytäänkin tekemään, että sillä on kuoti kaikki omissa, nurkissamme, niin eivät esimerkiksi meidän kokoisella alueella saa tuta, että sitten samalla tavalla eteenpäin. Onko siinä sektorissa jotain sellaisen esimerkkejä, miten olet nyt tavoiteltavaan arvoisina, jota seurat, kun siltä osalta, jota muun hyvutio alueen tai yleensäkin toimijana edistysaskelijä sentii muuta. On tokin näin paljonkin positiivisia askeleita, ja ehkä tässä jopa vertaisin tosi yksityiseen sektorin aika paljon, että mielestäni vaikuttaa, että siellä on onnistuttu monenlakin saralla tässä, että pystytään palveluita hyvin ketterästi tuottaa sinne kotiin ja siis en usko, että se on mahdollista meillä käy, mutta se vaatii nyt vaan työtä ja se vaatii toimintatapojen muuta, että sit uskalletaan esimerkiksi resursseja, vähän eri tavalla allokoida siellä organisaatiossa, mutta tässä kyllä jäkisin, että meillä on paljon oppimista yksityiseltä sektorilta, mutta meillä jopa oli julkisijäkin toimijoita, jotka on tässä pääsyhvieteenpäin. Onko suuri jotain esimerkkejä, mitä haluat nostaa esille? On ainakin tätä päivät ämättäkin kattono, mutta sielläkin tai täällä yksityinen voimakkaasti siinä mukana, mutta että on selkeästi ja on monessa, onhan monessa yliopisto sairaalassa pystytty hyvin, ottamaisin terveyskylää yndä muuta käyttöön, että meillä on kaikessa niissä itellä kirjimistä kiinni. Mitä laajemmin onko, jos ei puhta pelkäisten digi ja IZT, vaan myös laajmin uudistuksessa ja sen edistämisessä, onko se olemme tiettyjä verrokki toimijoita, kiinnitä auta hakenus opia ja kokemusta ja sparrausta, että mitä nyt kannattaa oikeasti tehdä? Totta kai sitä koko ajan kattoon muiita, mutta sitten tietenkin pitää paljon myös, mitä me yritetään tässä uudistuksessa nyt on ylipänsä se, että me ollaan ihan meidän organisaatiomallista lähtien yritetty lähtee uudistamaan meitä siinä, että me tiedetään miten pohjamaan väestö voi. Me ollaan nyt tehty paljon ottaen järjestämisjohtamisenkaan työtä, että me tiedetään miten pohjamaan voi, ja sitte, että me todella tehdään niitä asioita, mitä sen väestön tarve on. Tässä mielestäni meillä on aika paljon tekemistä, että me ollaan tuttu tekee tiettyjä asioita ja niitä usein sitten jatketaan, mutta teemme me todella sitä, mitä väestö tarvii. Tässä yritetään nyt ite kovasti tehdä työtä, työtä tota teemme oikeita asioita, mutta kaikilta voi oppia jotain, mutta ite yritään aina nostaa tätä väestön näkökulmaa, ja heidän kanssa tiivistä yhteistyötä tehdä, että tiedetään mitä se oman väestö haluaa, ja mitä he arvostavat ja ylipäänsä se, että se meidän palveluusit vastaa niitä odotuksia, mutta myös on laadukasta, mutta aina vertaiskehittäminen muihin toimijoihin on hyvä, mutta itenää myös erittäin merkityksellisenä, niin kuin asiakkaisiin ja siihen väestöönpäisen yhteistyön tekemisen. No mitä se koat tiedät tykötä tällä hetkellä, miten tiedän väestö voi ja miten koronaan vaivuttanut siihen, ja onko teillä tällä hetkellä se tietokäytettävissä? Hommattavasti paremmin tiedetään, kun tiedettiin vuosi sitten, että meidän sektorijohtajat tekin nyt toisen tälläisen, miten pohjamaa voi raporti meidän alueen päättäilejä, ja sanoin meidän päättäilejä, että se on tärkein dokumentti, heillekin siinä päätöksenteossa, että sen tulee ohjata ohjata sitä päätöksentekoa tuolla meidän alueella. Jäl on paljon kehitetävää, heillä oli hyvä. Hyvä nosto siellä, että on paljon, mitä tiedämme, että emme tiedä vielä meidän väestöstä, ettei joo vielä tarpeeksi konkreettisesti kaikesta tietoa, mutta se on nyt se asia, mitä kehitämme, ja kehitämme ei suonna tiedetään varmaan vielä paremmin, mutta itse on kokenut sen erittäin tärkeänä, ja ehkä yhten asianamissa ollaan onnistuttu mielestäni tässä. Miten kautta sen tiedon, että se on et kerättyä? Monista eri kanavista. Toki paljon THL. Ja ite on sitä mieltä, että THL nyt jo monta vuotta harjoittelemme raporttinaista meidän eri alueista, niin sehän on ihan loistava dokumentti myös, niin kun tähän samaan tarkoituksen, mutta olemme nyt sitä yrittäneet vielä täydentää, et varmasti itse tiedämme, miten se meidän väestö voi. Todella kattavasti tietoa haetaan, mutta kyllä se on ollut myös alun opeista, että kaikki kunnat eivät ole samalla tavalla tietoisien siitä omasta tuotannosta, ja siinäkin menen nyt aikaa, ennen kuin meillä on selkeä tilannekuva siitä meidän tuotannosta. Miten näin, että muutankin tämän asukkaideen sitouttamisen mukaan tähän uuristukseen? Tällä hetkellä hän se voi tuuntua ja karnosituuntuu kiin. Siltä, että nyt ne lähipaalut menevät jo nekin. Mikä tämä on, tämä hallinto himmelin? Tässä on uudistus. Tuntui hyvin kaukaiselta, koko tämä uuristus tällä hetkellä. Palutten käyttäjien asukkaten näkökulmasta. Yksi kysymys on, miten me saamme sitoutettua ja osallistettua, niin me voisimme asukkaat mukaan tähän työhön. Tämä tulee vaatimaan kuitenkin hetikin vaikka me tavoitellaan sitä, että muutus en näkyisin, mutta jossain vaiheessa tulee näkymä. Miten me sairaan nyt asukkaat mukaan tähän samaan suuntaan tehtävän työhön? Jos me ensin nostan sen asia, että yksi asia, mitä me paljon pohtinut ovat se, että me ei onnistuttu osallistamaan silloin viime vuonna, kun valmisteltiin, ei osallistettu esimerkiksi kolmatta sektoria ja asiakaspotilaisedustajia ja yrityksiä vielä niin paljon. Se johtu siitä, että meistä tuntut me ei ole tosite vielä kartalla siitä, että tavallaan, kun se prosessi oli niin työhön, niin osallistaminen keskellä sitä ei onnistunut. Toki sitten loppuvuodesta ja alkuvuodesta hetiön onnistuttu vielä paremmin siinä osallistamisessa ja nyt meillä on tietenkin eri tilanne, kun kaikki forumit ovat valmina ja pystytään osallistamaan 23 vuoden valmisteluun. Mutta asiakkaat ja potilaat mun mielestä inäkin tulee käyttää erilaisia tapoja, miten heidät otetaan mukaan tähän. Toisaalta meillä on lakissäteisiä neuvostoja, joita voidaan käyttää, me ollaan käytetty pitkään rata ja meidän alueella ja niitä tullaan käyttämään enemmän kolmatta sektoria pystytään käyttämään, mutta täytyy löytää ja käyttää erilaisia keinoja siihen, että he saavat osallistua siihen kehittämiseen. Millaisia toiveta sitten toista kansallista ohjausta kohtaan sulla? Mitä se, että tehdään saakka, miten on kerdinnyt oppia, nyt ajatelleet tästä etenpäin, että mitä tarvitaan kansallisesta, ohjauksesta ja myös tuesta, että tämä uudistus saaraa vietyällä vitsi? Tietenkin, kun todella suuri muutosta, saan ylipäin sitten tämä rahoituksen uudistus ja valtion ohjaus, niin totta kai niiden toimintamallien löytäminen ja siinä tukeminen on tärkeimmistä asioista. Toisaalta sitten koen, että nyt kun 2.1 alueettata valmisteleja, niin tiettyjä asioita on turhatehdä niin monta kertaa, toivoisin iteepaljoisemmusta kordinointia, että on malleja ja esimerkkejä mun mielestä. Me ollaan saatu hyvin tukea siihen, että ei tarvitse kaikkien tehdä kaikkia, voi kehittää toisen jo tekemää ja se on mun mielestä tärkeää. Mutta kyllä tälläisten haasteiden esiin nostaminen, niin kun nosti nyt nämä, joka meillä ainakin näkyy nyt jo ensi vuoteen, että ei juhin näytte resurssien siirtyminen kunnilta niin kyllä siinä, toki tarvitaan yhteistä työn tekoa, että vältetään sitten niitä mahdollisia karikoita. Mielestäni olemme saaneet hyvää ohjausta ja tukea ja avoimesti keskustella haastavista asioista ja sitä tarvitaan loppuasti, mutta varmasti se painotus pitää olla myös voimakkaasti näissä selkeissä puudistuksissa, niin kuin mitä esimerkiksi tähän ohjauksien nyt tapahtuu sitten tuurin lainsäädännön myötä. Puhimetestä asukkaiden sitouttamisesta ja mukaan ottamisesta tähän muutokseen, niin miten se näät siinä sitten taas tuosta median rooliin, tiedon välitteen, tiedon tarjuajana, mikä se heidän, millä sen näyttöä, että mitä toivoisit? No median rooli on todella suuri ja ehkä tuleville johtajille sellainen myös mihin moni on tottunut, mutta mikä ainakin meillä on näkynyt todella voimakkaana tässä alkuvuodesta, se on iso haaste, sitä ei voi hallita, mutta tietenkin on mehukas vaihe, että alkuku tehdään näin mittavaa uudistusta niin kyllä meilläkin. Jokainen, niin kun epäonnistuminen on ollut lehden ottsikoissa ja jollain tapaa kuitenkin näin toimijan ahalueiskokaa muistuttaa siitä uudistuksen valtavuudesta ja siitä, että yleensähän fuusioissa tulee tiettymäärä haasteita ja ne kuuluu siihen kuvaa, mutta näin on itse sekä meidän luottamus miehilleen nostanut sitä esille, että he henkilöstö kaipaa vanhaa, niin kontaktoidaan niitä omia vanhankunnan luottamus miehiä, niin yrittänyt muistuttaa sitä, että meidän uudet valtuutetut niin toivon uhelta apua siihen, että kun tätä uudistusta viedään läpi ja vaikka se ei ole ihan kivutonta niin luoda uskoa siihen, että kuitenkin yhdessä nyt haetaan uutta tapaa toimia ja niistä haasteista selvittää parhaimillaan uskon, että media pystyy hyvin auttamaan siihen, että nähdään myös sinne tarpeeksi pitkälle, mutta kuten sanottu, niin kyllä saa myös varautua siihen, että paljon niistä haasteista kirjoitetaan ja toisaalta toki se on sitä läpi näkyvyyttä, mutta tarvitaan myös sit keyttä tässä asiassa sitten organisaatiolta. Tarkastella lisää näitä tietonlaisia toimijoita tässä kentessä, jotka ovat tärkeätä jatkossa kiinne. Palaan vielä siihen kysymykseen siitä hyvinvoinnin edistämisestä, mikä jää sinne kuntien puolelle. Vielä se, että miten se jatkossa saaraan hyvin toimimaan, että kuitenkin tietotavallaan niin kuin paljon asiantuntumusta on se hyvänti alueen puola siitä nekökulmasta, mutta se vastuu toteuttamisesta eristämisesta niin kuin se ei lyhy kunnilla. Miten tätä yhteistyötä nyt jatkossa voidaan kehittää? Minkälaista panostusta sitä arvitset? Saaraan oikeasti toivon puhutaan sitten vaikka sitä koulutoimesta tai liikunta, tai sivistyys, kouluttuuri, ja ovat erittäin keskeisiä asukkaan näkökulmasta sinne hyvinvoinnin kehetesi, niin on jopa terveydellisia vaikutuksia. Ja onkin niin miten tämä yhtälo nyt tehdään? Ja siinäkin on todella tärkeätä tietenkin, että koko järjestelmässä muisteta, että molemmilla olisi motivaatio siihen kehittämiseen. Toki niin kuin on sanonut monesti niin väestöön yhteinen ja mikä on se parempaa, jos pystytään näihin palveluihin panostamaan, koska se näkyy sitten siellä muualla. Mutta käytännössä on tärkeätä luoda tietenkin ne forumit, missä sitä yhteistyötä tehdään ja missä varmistetaan, että ne yhdyspinna toimii ja meillä ainakijoitsa siihen oma jaustoimissa on luottamus miehet mukana niin uskon, että se on merkittävä toimia, mutta tietenkin myös operatiivisesta toiminnassa pitää olla yhteistyö forumit ja paikat, jos sitä yhteistyötä ja niitä prosessia ja suunnitella. Ja mitäs toisa sitten tämä keskeinen asia pelastustoimi? Mikä sen rooli ja nimenoisesti nää yhdyspinnot siihen toimintaan viiatkossa? Miten minkälaisia askelette otte siinä puolella pystynneti ottamai? Miten näet näet ne askelette tästä eteenpäin? Pelastustoimi on niinku miten itse ajattelen niin se on uusi substanssi meidän niin kuin tässä uudessa hyvinvointialueessa on todella tärkeätä, että sitä kehitetään substanssina, mutta sitten tietenkin on tärkeätä, että me myös pystyisimme ottamaan niinku siitä hyötyä, että olemme nyt samassa organisaatioissa ja se työn toki vasta ainakin meillä ihan vasta alussa, että missä asioissa pystymme nyt tekemään uudenlaista ja tiivimpää yhteistyötä kuin aikaisemmin ja erityisesti nää tuolla valmiudessa ja varautumisessa niin voidaan hakea ihan uudenlaisia tapoja tehdä työtä, mutta myös tässä tulee sit korostumaan se tiivisyhteistyö sinne kuntien puolelle. Mutta kaiken kaikkiaan tämä niin kuin integraatioino ehkä siitä niin paljon puhunukkaan, että meillä jotenkin itse sekä organisaatio maallina haettiin hyvin voimakkaasti sitä, että me ei haluttu siirtää vaan vanhoja laatikoita uuteen organisaatioa, vaan me ollaan lähetty niin kuin hajoittamaan sitä vanhaa, että päästäisi niistä siiloista eroon ja sekäänne ei ole kivutonta ja ei se sohteluste, se ei ole helposti sote, vaan siinä joudutaan tehdä töitä ja sitten vielä kuotetaan pelastustoimisiin mukaan niin kaikki ja ohjaa vähän erilaiset asiat kuitenkin, mutta uskonnet sieltä löytyy niitä asioita, missä pystytään tekemään tiilimpää yhteistyötä, mutta silti kunnioittaa sitä, että esimerkiksi sosiaalihuollossa on ihan omalaisää edentöjä, se on omanlaista toimintaa, mutta silti tasaverta siinä siinä organisaatioissa mukana ja se on meillä ollut merkityksellistä alusta, että näin toimitaan, että nämä on tasaverta siinä siinä mukana, mutta meillä on kaikilla paljon opittavaa myös siinä, että me tunnetaan nyt sen koko uuden organisaation toimintaja, kaikilla on vähän erilaisäädäntöä ja erilaisia käytäntöjä, niin myös tämä on todella iso, mutta tärkeää siitä, että uudistuttaa. Alussa keskustelmikin tästä taustasta, mitä olette ennen potilaisia asiakasturollisuuskehdistyön näkökulmasta, niin miten se nämä sen roolin, että miten olette onnistuneet hyödyntämään niitä oppia, niitä näkökulmia, että tehdään saakatehdusityössä ja sitten toista saamoin kuin erilisessä kysymyksessä, miten se näet siinä sen jatkuvon eteenpäin. No, on tosi iloinen, että meillä on laatuja, joo tilaisia asiakasturvallisuuskyä on tehtyä pitkään alueellisesti, vaikka jolla samassa organisaatioissa. Meillä on tämän uuden organisaatioon esimerkiksi ensimmäinen jo ulkonen auditointioolluja ja se laatujärjestelmä sinänsä auttaa näitä nyt paljon kasaan kokoamisessa ja siinä, että saadaan myös ulkoista arviointia heti alusta asti, että missä on sitä tekemistä. Sitten toisaalta asiakas- ja potilasturvallisuudessa, niin huumeista terveydenhuoltoilain vaatimus siitä, että on suunnitelmalla aduhallinnasta ja sitten potilas turvallisuuden täytäntöön panostajahnyt. Sitten asiakas- ja potilasturvallisuuden täytäntöön panostan, niin se on todella tärkeä, että on toimiva johtamis- turvallisuusjohtamisjärjestelmä heti-alusta alkaan, että toisaalta pystytään ennaltaehkäisemään mahdollisia haittoja, mutta toisaalta myös nähdään jatkuvasti, mitä siellä tapahtuu. Itselle on ainakin ollut iso yllätys, kun luennat varata-pahtumia päivittäin nyt sitten koko alueilta, että se on todella herättänyt esimerkiksi kaatumisten määrä meidän kikkokosella alueella, että on tärkeää, että saadaan sen järjestelmä valmiiksi ja toisaalta uskon, että nyt myös pystytään kun on isommat artijat kaikilla, niin pystytään niitä elementteja paljon paremmin hyödyntään koko myös perusterveydenhuolloja sosiaali huollon hyväksi, jos ehkä ennen on enemmän ollut kehittämisressurseja siellä erikoissairaanhoidon puolella. Tää on valtava urakka. Ja mitä semmon keskusturvallisuudessa tullut esiin tässä on monia, monia eri osa-alueita, mitkä täytyy pystään jollain tavalla onko hahmottamaan hallitsemaan, ohjamaan, tukemaan, jotta tämä sairaan kokonaisuutoina toimimaan, niin mistä sinä kereet sitä introa ja voimia koko tähän urakkaan, mikä on se, mikä ajaa eteenpäin, millä jaksat puskee näitä tiemoa ja tätä uuristusta eteenpäin. No, tämä meidän järjestelmää tekee joka päivä todella paljon korvaamatonta työtä meidän väestölle. On paljon onnistumisia joka päivä siinä ydin tehtävässä, minkä takia me ollaan olemassa ja se on tärkeää muistaa, että meidän järjestelmällä ei ole itseäisarvoavaan vaamme ollaan. Tuottamassa tiettyjä palveluita meidän alueelle ja väestölle ja siellä on paljon onnistumisia ja tietekin se on oina hienoa asia, kun nähdään, että ollaan pystytty, hädessä auttamaan ja pystytään hoitaa sitä tehtävää, mikä meillä on. Kyllä se niin kuin auttaa eteenpäin plus sitten se, että täytyy muistaa, kun tehdään näin suuri uudistus, että kukaan yksinhan ei tällaista hallitsevaan. Vaan tota, meitäkin oli ennen piirissä kaksi tuottaa kolmesatään. Nyt meitä on 7 000 osaajaa, siellä on valtava määrä potentiaalia, jos pystytään ottamaan kaikkien niiden apu tekemään, niin silloin saadaan hyvä aikaiseksi. Ja sitten mä oon myös sitä mieltä, että yhä enemmän meidän pitäisi pystyt tekee yhteistyötä kolmanneen sektorin ja yksityisessä sektorin kanssa, että siellä on monia asioita, missä ovat paljon parempia ja ketterämpia, kun me julkisella sektorilla ja pystytään valjastaan näistä kolmesta, niin kuin se moneen toimiva kokonaisuus, missä niin kuin se väestön tarpeet on keskipisteena, niin uskon, että löydetään vielä parempia tapoja tehdä. Mulla on semmoinen bankkumaton uskossa siihen, että me pystytään vielä parempia palveluita tuottamaan meidän väelle ja sillä jaksaa. Maailan vielä, että mikä se upeaa tulevaisuus tässä meidän suomalaisessa sosiaalista sosiaalista terdenhuolossa. Tiedentapauksessa täysin puheen maailaisessa sosiaalista terdenhuolossa ja pelastustoimessa suunnankokulmasta voisi olla, kun me saadaan kaikki nämä voimat ja asiantuuntikun se osaaminen ja sitouttaminen samaan suuntaan. No siis se on se meidän ydin tehtävää eli vielä enemmän hyvinvointia ja pärjäämistä arjessa sinne ihmisille. Ja nyt se joo vaan sosiaali ja terveydenhuollon palvelutua vielä se turvallinen arkimitte pelastuspalveluiden kautta, niin enää sitä sen, kun mennään, että kylmä siinä onnistumme, kun on valtava määrä osaamista ja kunhan muistetaan selkeenä sitten tavoite, mikä milläkin alueella nyt otetaan ja sen neteen tehdään kaikki työtä niin armasti saamme vielä paremmat palvelut suomalaiselle väestölle. Oikein hyvää. Matkasta kohti hyvinvointialueettaa on tänään ollut keskustelamassa, pohjemman hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunnen. Kiitos Marina, etä tulit ja kamaan kokemuksiasi. Kiitos. Kiitos myös teille hyvät kuuntelijat. Mikit teille jatkokysymyksiä tai ajatuksia teemaan liittyen laittekaan, niin teiko se homen kautta hästä NHK-terve tai sähkopostilla terve, et NHK-pistefi. Minä olen Mikokartinen, et mä olen NHK-porkast vaikuttavuudesta sosille tereden huolossa, terve.