Go back

/24/ Kävely ja juoksu - vieraana ft Eero Hyvärinen

81m 33s

/24/ Kävely ja juoksu - vieraana ft Eero Hyvärinen

Tässä jaksossa fysioterapeutti Eero keskustelee kävelyn ja juoksun analysoinnista sekä niiden merkityksestä alaraajojen kiputilojen tutkimisessa ja kuntoutuksessa. Keskustelussa korostetaan, että kävelyn havainnointi on konkreettinen ja hyödyllinen lähtökohta asiakkaan tutkimiselle, koska se antaa viitteitä mahdollisista biomekaanisista häiriötekijöistä. Kävelyn askelsykli jaetaan kahdeksaan vaiheeseen, joissa tarkastellaan muun muassa kantarullausta, kuormitusvaihetta, keskitukea ja päätöstukea. Näissä vaiheissa ilmenevät poikkeamat, kuten pitkittynyt pronaatio, voivat selittää alaraajakipuja. Juoksun osalta keskustellaan muun muassa siitä, miten juoksuvauhti vaikuttaa askelkontaktiin ja miten videokuvaus on usein välttämätöntä nopean liikkeen vuoksi. Askelkontaktin sijainti ei itsessään lisää rasitusvammojen määrää, mutta kantapääpainotteisuus yhdistyy polvivaivoihin ja päkiäpainotteisuus pohje- ja akillesvaivoihin. Tekniikkamuutokset voivat itsessään altistaa rasitusvammoille, joten ne tulee toteuttaa hallitusti ja vahvistaa samalla kuormittuvia rakenteita. Kadenssin muuttaminen nousee esiin yhtenä tehokkaimmista keinoista vaikuttaa juoksutekniikkaan ja vähentää iskukuormitusta.

Transcription

11054 Words, 78386 Characters

Finnish
Joksutaan seilansfajassa oleellinen asia koko sitä juoksoa, koska jalan heilahtaminen eteenpäin kiertää koko lantio myös siinä mukaana. Ja sillä lantio kierolla kystään aika oleellisesti tapiloimaiset sitä niinku vastapuoleen tukijalan longa hallintaa. Kuntelet fysytrapia liikkeelle portkasti ja minä olen fysytrapöyti margu gröön. Fysytrapia liikkeellä on kasualia keskusteluja ja ajatuksia fysytrapiaista pliikkumisesta, treenaamisesta, ihmiskehosta ja kaikkea näiden laitamilta. Soxialissa mediassa portkasti tavoittavat iljeitä et muun mennä fysio, alavivut. Tässä Joksussa vieranoni on eihohymväline. Erohonna, alaraja ongelmiin erikoistanut fysytrapöyti ja hän on kirjoittanut tuoreisen urheiluvamma teokseen, sääden, liikon ja jalketärän ongelmien kuntoutuksesta yhdessä heidin haapasalon kanssa. Pysin Eroa keskusteremaan kansani kävelystä ja juoksusta. Puhumia jaksossa muun muassa kävelyn juokso-hanallisoinista, askenen vaiheista ja näissä vastannutulan nähtävistä haasteista, fysytrapöytistä interventioista kävelyn juokso-liittyen, sekä valista muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan. Fysytrapia liikkeelle portkasti ja tukee vk6-tannus. Vk6-tannus oi julkaisee kuntoutuksen urheiluvalmennuksen liikunnan oppi ja ammatti kirjoisuutta Suomessa alan keskeisimpäne toimijana. Vk6-tannuksen toiminta perustuu kansakäymisen urheiluvalmennuksen liikunnan ja kuntoutuksen ammattiliittojen yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Fuosikymmeni ja kestänyt yhteistyö on mahdollistanut ajamukaisesti ja ladukkaiden kirjojen kustantamisen koti ja ulkomaisten asiantuntijoiden toimijassa kirjoittajina. Kodilla mk22 saat vk6-tannuksen verkokaukasta 10% alennuksen jo julkaistuvista teoksista. Tutustu valikoimaan ja te etilauksesi osoitteessa vk6-tannus, pistefi. Fysytärapia liikkellä portkasti ja tukea myös Suomen kuntoutuskouluttajat. Kuntoutuskouluttajat järjestää monipuolista ja laadukasta täydennyskoulutusta kaikille kuntoutuksen parissa työskentervillä ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Suurin pinaammattiryhminä, fysio, toiminta ja puhetterapäutit. Koulutusten kestot vaihtirovat lyhyistä webinaareista aina 15-opintopisteen kokonaisuuksien ja näistä valtaosaan on mahdollista osallistua myös etäyhtäyhdellä. Kuntoutuskouluttajalle tärkeää on laadukkaiden koulutusten toteuttamisen lisäksi kuntoutuksen näkyvyys, osaamisen monialaisuus ja innovatiivisuus. Ajan tasaisen koulutustarjonnan löydet osoitteesta kuntoutuskouluttajat, pistefi. Tervetuloa Fysytärapia liikkellä portkasti vieraks Eero, miten menee. -Kiitos kutsusta ja hyvin menee taas viikkukäyntiin ja tässä näitä arkeekohti painomaan. -Ahtavaa. Ei ero mua kiinnostaa suunnottomasti alaraa ja asiat ja saat niiden asiantuntia erottomasti myös. Haluaisin kula sun näkemyksiä ja ajatuksia siitä, että minkä takia ja mistä syistä niin sun mielestä kävelyy tai juoksuotulis Fysytärapia vastautolla alaraa ja potilaalta tarkastella ja analysoida. Mitä mietteitä? -Kiitos kävelystä, jos lähtee liikkeelle, niin alaraa ja kipuusilla, niin aina se kuitenkin ollaan alaraa ja päällä ja hyvin monessa. Kiput tulee, jossakin liikkeessä käveelly aikana tai juoksu aikana. Ja myös taina on hyvä tarkistat, miten mieltä kävely näyttää ainakin pääpirteissä. Itäkoin Fysytärapia on se aika konkreettinen asiakkaallekin, kun pystytään nähdä löytään siitä jotain biomekaan, niin liikemalle tai häiriatekiöitä. Mulla kävelyn tutkiminen, tai aloitan asiakkaan tutkimisen aina kävelyn kattomisella, että teidän ehkä vähän päivastoja, kun mitä moni jossain kuulutuksessa opettaja tai monimuutekeet katsokävelu vaikka lokuussa. Maakata on kävelyn ensiksi, että mulla niinku hyvin paljon tietoa, että okei tommoista siellä voisi näkyä tuo voisehkäjohtua. Sitä lähdetään sitä selviittelee enemmän, että onko näin ja miksi tommoinen liikemalle tapahtuu ja miksi tuota ei tapahtua esimerkiksi. Eli se tavallaan vuodostat jonkunlaisen hypoteesin sen liikkumisen perusteella siitä, että mitä siellä ehkä sitten tarkkarajaisemmin jossain rakenteissa tai nivellista tai lihauksista toimii tai ei toimii ymmärsismä oikein. Ja joo. Alku, niinku haastattelu sehän nyt on tai meille tietety hypotees sit kato kävelyssä, että näkyykö siellä jotain semmoisia erilaisia liikemalle. Mitä mä ehkä olen niin haastattelun perusteella voidaan olleet tai voisi tämmöistä tapahtua. Ja sitten näin, että okei tommoinen tuo tapahtuu, tai tuo ei tapahtuu, että on sitten tarkemmat tutkimukset sitten huoneessa, että miksi näin ja miksi tuo niveellä ei liikukkaan ja miksi tuo polvimenee tonne. Ja miksi tuo launkaallinta ei pysyt tossa, että joo sitä kautta mä rakentaa olemmpaa laapeli. Kyllä. Toihon on niin kuin hyvä vaihtoehto, koska toi niinku toinen reitti on sitten katsoa ensin sitä niinku yksi jotenkin niinku isoloidunpaa, että tarkkarajaisempaa juttuja ja sit vastita jotenkin sen integraatiosta kävelyään. Mutta itse myös käytän vähän niinku molempi reittejä vähän voiden lenja, ja toi on hyvä nostua, että noinpäin se voisi voisi tota toimia oikein hyvin. Nostit tosiasi juustet, että nimenomaan, että jos on vuormitettaa ja alaraajoja erilaisia ongelmia, niin silloin tämä kävelyjä juoksun analysointi, niin on merkityksellistä. Mutta mitä saat mielestä sitten niin kuin tällaisista fysoterapia, ikään kuin tuotteista, kun markkinoidaan erin näköisiin alaraa ja analyysiä, askel analyysiä, juoksun analyysiä, mutta myös täysin oireettomille kansalaisille, niin mitä sanää sen niin kuin kentää. No joo, aika ristiriittarien aihe, tosissaan, että tota kai fysioterapia on niinku ennalta ehkä syökin jossakin isos, niinku ehkä pitäis olla isossa määrin ennalta ehkä syö, mutta ihan ainakaan, mikä tutkimustulais pystyy osoittaa, että joku tietty liikennalli aiheuttaa tiettyjä kipua, että sinänsä hyvin vaikea. Kävelua analyysiä, no en oikeittiin, emme ehkä sitä niinku siinä mittakavasti tottakaius asiakasta kiinnostaa, että niinku haluaa kävelua ei ole ongelmia tottakai sitä voidaan kattua, mutta sitten aika, aika tota tarkkaansa keskustella asiakkaan kanssa, että mikä siellä on sitten oikeasti jos merkittävä ja onko väliä. Ehkä sinäkin tärkein, se palauttajan, ihan niinku vaikka vasnostaa magnet, vaikka sellään magnetti kuvaassa, että se on hyvä tutkimus, mutta sen purkaminen ja sen asiakkaan viestintuominen se on tärkeä. Ja jos juoksu analyysiä, niin tottakai niitä ehkä teknisesti ollaankin urheilijalle tai joka haluan länkeelyä, niin ehkä mä siinä näin semmoisen hyödy enemmänkin, että vaikka länkeely vasta alkaa ja niin tottakai ehkä hyvä uskatto, että se on suurin piirteisemmosta, niin se on sitten biomekaan niin se sitten järkevä edut voisi sanoa, että missä niissä on oikeita juokseutekniikka, mutta järkevä juokseu, että siinä on niinku hyviä elementtejä. Se tämä kautta ehkä voi sitten antaa asiakkaalle niitä työkaluja, mitä voi saari ottaa tuki harjoitteita tuoda semmoinen lisää, niin kyseinä mielessä, mutta iteen kanssa tykkässä ostaa niinku selkeistä tuotteistamisesta. Ja on sitä monessa paikka yritetty, että kaikki tekevät taskelanan on lyysin samalla tampaan ei ole mun mielestä järkevä asiakkaan taana yksilöitä ja siihen se pitää suhteuttaa. Kyllä. No, miten sitten tota on, jos me palataan ehkä sitten kuitenkin enemmän uskon, että tämä me eikä se kustelu liittyen, niin mennä vaan näiden niinku oireisten tilanteiden parissa, niin jos me palataan näihin tilanteisiin ja tähän kävelyn ja juoksin analysoimiseen, niin mitä sä aattelet, että mitä siitä niin kuin analyisesti sitten voi ja toisaalta kannattaa koettaa saada irriti, mitkä on neit niin kuin juttu, jossa halutaan se ei ole siipusitki tuossa ihan alussa, mutta jos sä olet mennä vähän tarkemmin niin sisällä niin mimoisi juttu, esi lähti sit jattingen. Tuttu, jos lähti sit jattingen kuin oimimaan. No mä lähti sit niin kuin kävelöistutkin niin kävelöissä pitäisi olla neljä rullaus vaihetta, millä me edetään, että kantarullaus eli se on se ihan alku kontakti kuin jalka tulee alustaa, niin sitä voi jo tarkastella, että miten se jalka tulee alustaa? Kun kuinka voimakkaista sinne kantapäällä, tuleksi kuinka pehmeesti kantapäällä tai jotkuta voi jotain askeleen väkijälekkini. Ensimmäinen asia, että se kantarullaus ja pitäisi löytyä, että se on rullaus vali, että tosissaan aikaisemmin oli kantaa iskustapuhuttiin, niin se ei ole isku, vaan se on rullaus. Ja se jälkeen toinen tarkasteltava asia on tukiva ja siinä kävelys, että mitä siinä tapahtuu, että pitäisi tulla ehkä pieni sisäkiertoja alkaan tai pronaatio-sunneliike, pitäisi olla siellä polvessa ihan ministeri sisäkiertoa, ehkä loonkassakin pieni sisäkiertoa, vaikeista havaita silmällä, mutta siellä tulissamosi luontasi joustoliikkeitä. Ja että luonka hallintapysyisiä jäljettäpahusuuria, suuria, pettämisiä, niin soppuja trendellinen budukkeen, vaikka tai vastaalasti onks sitten niin kuin negatiivinen trendellinen budukkelee varatologallistuista. Just sinne tuki alapuolelle voimakkaasti. Nielkä rullauksessa sitten vielä, että se pitäisi senkin olla rullaus, eli nielkä pitäisi mennä koukuun, polvenpiliä, pysyä edelleen koukussa. Siinä monesti voin näkyä virheita tai puhutaan nyt sanalla virheitä, niin että se nielkä ei menee kouku, siellä ei tule hyvä. säärilluukallistumista eteenpäivä tulee vähän liian aikaisen vaikka puolven ojeennus. Ja tota se on yksi semmoinen asia, mitä olisi hyvä tarkkailla. Ja sitten, sitten siinä jää vielä kaksululla osvaihetta tai monesti voidaan puheenvaa yhästeekin päkierullaus, kautta varvarssululla osme voidaan vielä erotella. Mutta siellä tapahtuisi ruulla osvaihisielle, että tapahtuisi pientä ponnistusta. Ja siinä on hyvä tarkkailla, että mihinkä se ponnistus linjautu, että lähtee, kun se iso varpaa, siis sää puolelta, joka on ehkä vähän ei niin optimitapaa vai lähtee, kun se pienen varpaiden puolelta, joka ei sekään osittaisi optimitunnistuslinjautus vai tapahtus, kun suunnille iso varpaa ja kakkosvarpaa välistämissä, sitten vahvimmat rakenteetoja voimontuuttua sitten paras. Siinä on semmoisia aika selkeätyö, jolloin mitä voisi lähtetuttiin, mutta kyllä ne kaikki ruulla on siellä pitäisi olla. Nämä on hyvin nosta ja noista askeleen vaiheesta, ja jos saaluin tai haluaisitko vielä vielä avata noita, askeleen vaiheet pikkaseliissä, eli tästä tuli näitä rullauksia ja puutat osia näistä kuormitus ja tuki vaiheesta, mutta aluksi käydänä kaikki vaiheet askelsykissä sellainen kuin kurssiiivisesti läpi ihan kertauksena kuulijoille, että mitä kaikkea siellä nyt pitää käydä, niin kun tapahtutaan miten niitä voidaan erotella niitä vaiheita. Joo, kävelystä nykyään puutaan kahdeksestä eri vaiheesta, jotka jauttellaan niihin vaiheisi kuin jalko-alustalla ja sitten heilähdys vaiheeseen sitten myös. Iha sen nopein, niin kuin lyhintotaa hetkeu alkukontakti, puhutaille ei nykyään enää kantaiskustava alkukontakti, ja tässä on vähän myös annettu sitä pelivaraa, että joskus alkukontakti ollakin vaka, tällaisella voimistelijoilla saattaa tullakipäkiele, ja sitä käy enää pitätä, että se on pahavaa, se on hänen tapassa ottaa se kontakti. Mutta se on ihan lyhyin, että kun jalka osu alustaisiin ei vielä sen ihmeellisen päätapaahuja, ja sitä seuraan sitten kuormitus vaihe. Se on myös ensimmäisen puhutaan prosenteissa näissä, että jos tuu alkukontakti oli 0,5-2 prosenttia kävely tai askeleista, niin se kuormut swasti nollasta kymmeneet se vähän sekoittuu sijossamaan. Ja tämä on jo ensimmäinen, tai on osa kahjalan tukin vahettavielessä takimainen jalka on alustassa, mutta paino siirtoisit tapahtuu sille etumaiselle jalaalle, että se on jo siellä taakajalla sehköisit menossa jo varvat pikkasevielä alustalla, mutta painoisin irtyä tuo ensimmäisen tai etumaiselle jalaalle. Ja sitten tuossa kuormitus vaiheessa se on se periattisemis aikaisemmin puhuttiin se isko, eli silloin sinne tulee ne alustaiset tulevat reaktiovoimat, ja silloin siellä pitäis olla ne kaikki, mitä me kehossa on joustomekaisemmin osa jalka terästä pitäis olla pronaatiota. Tulossa polven pitäis olla jo vähän flexi, jossa eli siellä jouston long kanssa on flexi omenossa jouston ja suurin osa jouston tulee sitten sieltä. Periattis, että jos nämä joustometanisiin ei toimin, niin se on jotain ylävartolohan kompeensaatio ehkä sitten siinä. Ja ajatteleksi se ero näin, että keskituki vaiheessa on ehkä näyttää haasteita, mitä miset vastautolla nähdään, niin esityi melko tavalla. Seuraavaan keskituki vaiheessa, niin he ovat keskituki vaiheessa sitten on ehkä ne suuremmat asiat, mitä siellä voi tapahtuu, koska keskituki vaiheessa se on yhden jalan tuki vaiheessa. Eli silloin takajalko ja ironu alustasta, ja siinä keskituki vaiheessa tapahtuu paljon asioita tai voi olla tapahtumatta. Mutta ehkä semmoisia suurempia, jos tuossa keskituki vaiheessa aikana, niin esimerkiksi meiltä nilkkaan, niin siellä se pronaatio, että se on pitäis olla muutamia asteita ehkä kantaluussa, niin sitä tulee ihan liikaa. Se ei niin kuin selkeästi pettää jalka sisäänpäin, jolloin muodostuisit jo polvejaan longankihallinnan vaikeuksia. Tämä ei vastaavasti voidaan me näin toistetaulta, kun on kohdallinnassa, kun olla yhden jalan jalan jalka hallinnassa on selkeä taasteita, joka näkyiset miltä jalka ferä ongelmana. Tai tuki keskituki vaiheessa on sitten jo siinä puormitus vaiheessa näkyy sitä, että sitä pronaatio ei ole joustoisia jalka jalka jalka jalka jalka jalka jalka jalka jalka jalka jalka vähä kovana kikkoon taktina sieltä. Ja sitten tosaa aikaiset mainitsinkin sitten tuota nielkkarullauksesta niin keskituki vaihea aikaan lopuussa siellä pitäisi olla nielkä torsiflexio hyvässä valvissa menossa, niin tässä sitten monesti näkyvät, että polvio ojentuu vähä liikaa tulee polveä extensio vähli aikaiset tulivat tässä keskituki vaiheessa. Sitten päästään hyvä ollaan päästestukin vaiheessa vielä jalkoalustassa, ei ole seuraava jalka, ei ole vielä tulon alustaa, vaan vielä edelleen olla yhä jala. Tämä sitten prosentissa on 30-50 prosenttia, että on puolessa välissä vastalta ollaan menossa. Nyt sitten päästestukin vaiheessa, kun se huetaan jo tulee se ja ponnistukseen pienen työntämiseen eteenpäin, niin siellä se pitäisi olla jo, että se polvilähtee ojeentumaan nilkkalähtee ojeentumaan ja longkaan tulee myös sitten extensioille. Kaikki tuossa oli kuormitusvaajassa, eli kaikissa flexioja on meille kemenossa, pitäisi olla kaikissa extensio-kaikissa, niin välissä menossa. Maailitsinkin siitä aikaisemme, että niihin sanottu ihan tietyllä ponnistuslin ja soissina iso varpaa kakkos varpaa välistä. Siellä se painupista kuordonspistettui olivat. Miten erotaan, nyt varsinkin tuossa on keskiduki vaihea aikana tämä pronaatio ja subinatio, mitä sen niin kuin käyttäytyy? Keskiduki vaiheessa siinä alussa pitäisi olla pronaatio menossa, mutta ehkä tuossa keskiduki vaihe ei ole loppupuolella tai sitten viimeistä päätystuki vaiheessa. Siellä pitäisi olla resupinaatio tulossa, eli resupinaatio, että se on se liike, mikä on kaikki se, että pronaatioista poistaa. Eli jalka voi olla edelleen pronaatioista, eli suhteessa se, että tilansa voi edelleen olla sisäkielossa, mutta sen pitäisi olla jo tulossa kohti sinne subinatio kohti ponnistusta. Siinä keskiduki vaihein loppupuolella ja sitten päätystuki vaiheessa niin siellä pitäisi olla, jos sitten kun kantalähteen on sellainen, niin kyllä siellä pitäisi näkyä subinatio kohti sinä ponnistusta. Jos päätystuki vaiheessa niin jalka tämän ois abduktiossa, vähän varpaa uuspäin monesti siellä edelleen jäänsä pronaatio vaiheet päällä kohti. Oli jo ponnistuksen loppuus, kun edelleen olla pronaatio, niin kyllä se on sellainen selkeä biomekaan niiden liikehäiriö ja haastaiset koko alaraa jälleen. Puhutaan tällaiset pitkittyneestä pronaatioista silloin? Joo paljon nykyä itäkäytän sanaa pitkittynyt pronaatioillisen resupinatio, itäpahdui ihan periatsa validi on myös voisi olla korostunut pronaatio. Toki välttämättä se pronaatio, että se korostunut vaan se pitkipyäteisi, jolloin kirjallisuuden mukalli ja olin se vankestälien kauan, eli se itäpäin on subinatio. Tehdä on niin kuin jo tekee onko se keinkäteollisuuden myötä tai sieltä niitä pronaatioissa on ollut vähän saanut se negatiivisen maineen, mutta se on kuitenkin perus liikemmalle, mitä jälassa tulisi aina me juurikin ollaan. Mutta sen takia myös itäkäytän sanaa pitkittynyt pronaatioinkä yli pronaatiosit niin herkästi. Niitä sitä on ollut ennen kuin somekompainen tietyllä toimijoilla, että pronaatio on ystävä ja tävasitota postauksia on näkynyt, että ollaan kuitenkin muuta tätä. Ehkä hiukan tullinen, kun on oikea arki kiele ja käsitykseen juurtunutta ajatusta siitä pronaatioishoitalinen, hoitalinaasi on lähtykohtaisesti ja sitä se ei suinka ole. Mitä sitten nämä askelsyklin heiladus osat, mitäs niistä on hyvä tunnistaa ja tietää? Ja sitten alkaa, että ensimmäinen on esiheiladusvaihe eli puutaan tai sitten on alkaa heiladusvaihe aikaisemmin. Aikaisemmin tässä esiheiladusvaiheista käyttiin sanaa varvastyöntö, joka sitten on tykkäisen virheillinen siinä mielessä. Nyt ollaan esiheiladusvaiheessa niin tämä ei ole enää työntö vaan se niin kuin se pieni ponmistus, niin se on tapahtunut siinä aikaisemmassa vaiheessa. Eli tässä jalka on lähdetään valmistamaan kohti heilattamista eteenpäin ja se on esiheiladusvaiheessa. Se oli kaikki ojennukset ja niveellis oli ojennukset menossa. Nyt tässä esiheiladusvaiheessa polviosit lähtee meneen koukkuilisia jalkan lähtee tulee eteenpäin. Ja se, että polvikouvistu, niin se on tarkoittaa, että lonkakin lähtee tulemaisi tai polven kouvisuutta tapahtuu lonkankouvistumisella oikeastaan. Lonkka lähtee ajaksetens, jos tulee eteenpäin, niin sitten lähtee jo polvikouvistumaan. Mutta tuossa esiheiladusvaihe niin tämä on toinen jalko jo alustalaisen painupisteon sillä toisella ja alla. Sen myötä on jo heilahdusvaiheessa. Sitten puhutaan alkuheilahdusvaiheesta ja me olemme erooteltu, että oikeastaan alkuheilahdusvaiheessa jalko irron alustassa. Ei pitäisi tässä vaiheessa semmoisia suuria asioita muuten tapahtuu käytetään sitten. Se on 65,3 % jalka tai heilattava jalka ohittaa sen toisen jalkani, niin sitten se on se tämän rajataan tämän vaiheen aikaa. Mutta ettei se oikeastaan muuta, että on reideheilahdusta eteenpäin. Ja ensinnä on, että se heilahdus on, se on reideheilahdus eteenpäin. Se on hyvin reintonamilukka ja sitten saadaan lihaaksista muutenkin. Tässä vaiheessa on oikein omasta asiakaskunnasta semmonen tyypillinen havainto, mitä näkee. Niin on esimerkiksi eturistisille leikotuilla potilailla. Yhtänä potila-segmentkinä hamstenin siirtellä kuin tehty, niin jotenkin korostuu oleellisesti toinen, toinen kuin tavalla jalkaterän ikään kuin auki kertaa tai abduk. tiotaimi, missä tästä lukaan sanoa, että sen näkyy niinku jotenkin tästä seilahdukseen aikana selkeästi onksulla samansuuntasiin havaintoja vastaautolta. - No joo, kyllä se tutta hyviin monesti, jos se heilus vaiheessa jälkeen tätä saattaa lähtee osottaa sinne ulospäin. Voi sitä vähän pohtinut itäkket onksilän loppuviimeen väliä. Sitten jos on pystytty osottamaan, että se ponnissus vaihetta vastuukujenkin ihan hyvin, ihan ok, ja sitten se alku kontakti, jotka jalkat tulee alustaa, että sekin on ihan ok, tai niin kuin hyvää nii, että se, että miten jalka heilachtaa, jos varpaa siinä osottaa ulospäin, että onksilän loppuviimeen väliä, niin ne olen löytön tratkaisua siihen, mutta on vähän ehkä sillä ei ole niin hirveästi väli, että se on tapaa tuoda jalka eteen. Ja mä ajattelaisen just tos mainitussa eturistisidepotilassa populassa niin, että siellä on niin kuin jotenkin epäsuhtaa siellä talkareiden lihauksiston toiminnassa, kun se jännäs sieltä on sieltä merialisesti otettuja tää samahan näkyy toki sitten ja havaikkaa voimenketi on polven koukistusliikkeessä, ja tällaisissa jutuissa, että se on ehkä suurempi ilmi, jokuin perkästään siihen kävelyli ittyvä asia, että jotenkin omat havainut mennään siihen suuntaan, mutta jos näiden, jos sitten taas on muuta on jomatiikkaa, ja ei ole talas selkeä diikään kuin tuotettu kudosvaurioon siellä talkareiden alueella olemassa niin vähän samanlaisia ajatuksia, että kuinka pitkälti sitä pitää näiden, kun lähtee vähteistä perkäheilaruusvojet miettimäössä ja kaikki muut elementit toteutuu. Siitä tulee niin kuin semmoinen mieleen, että heillä russvaiheessa takarein lihaksistoihin ei oikeastaan, niin teidän pitäisi olla tosi rentoon, niin teidän pitäisi tehdä mitään työtä, niin tuossa esitte asiaan hommastuvoiskosilla ei ole joista olla, että viiseksi femorisko on ulkokieltä, niin kuin säärin ulkokieltä, että se on yli aktiivät, että se tulee vähän, että se tekee siinäkin jo homia, mutta lihasteepä tasapain ovat niin kuin sanoit, niin se voisi siellä olla on ollut, mutta oli niin kuin mieleen, että voisi olla yli aktiivät. Juuri näin, jos sanot, että sinä lailla ei ole aktiivinen ruoli, mutta jotenkin syöttää liikettä tällaisia kelloja, mutta ehkä tällaisena yhtänä pienenä sivu raiteena. Joo, ja sitten ehkä nyt puhutaan kävevistä, mutta jos se on se heilalusvaiheessa, että hyvin monen, jos ehkä lukee, tai hakeino, että kantapäin pitäisi noustallähelle pakaraa ja pitäisi tapahtuu hyvän koukistu, niin kuin polvenkoukissa on se heilalusvaiheessa, mutta se puhutti, että se takareiden lihaksisto pitäisi olla siinäkin rentonaan. Se pitäisi tapahtuvat hyvää longkaan koukistuksella, niin kuin leideheilähduksella, niin sitten, että jos vaikka tuossa asiaa hommassa, että uusille siinä etuureides tai longkaan koukisuus, uusille tehontani, joka takaisin takareisi ottaa siellä isonpaa ruoli ja tuossa, niin ja alas on sitten pohdynan paikkaa. Kyllä. Joo, sitten vielä pari heilahdusvaihe, että keskiheilahdusvaihe on sitten se, että kun jalka tulee sinne tuota sen tuki olla etupuolelle, niin sitten on aikaan keskiheilahdusvaihe on 73,7 % askelsyklistä hyvin tommosin tarkkoja, ja ne on kirjallisuudessaan, että sitten tarvinnoin muuta pystytäisiä osottamaan. Keskiheilahdusvaiheessa kävelyssin ei ole tapahtut longkaista tai niin longkaista ei enää tapahtu liikettä, eli reisiperijat se pysy hyvin paikallaan. Ja polvilähteä ojen tumaan, eli säärin lähteä tulee eteenpäin. Siinä on sellainen jako alkuheilahduksia keskiheilahduksia, että alkuheilahduksessa on se reiden heilahdus. Ja sitten tässä keskiheilahdusvaiheessa on se säären heilahdus siihen eteenpäin, ja tuota ei turaisi sinne ehkä ja tuota longkaan koukista siinä hommassa. Ja tässä sitten, kun tämäkin vielä jaetaan se säären heilahdus, että keskiheilahdusvaihelloppuus siihen, kun sääri on noin suunnilleen pystysuorassa alustaa nähdä, eli se ei ole ihan vielä polvi siinä suorassa vaan, mutta on jo eteenpäin tullut. Ja sitten ihan viimeinen vaihe on loppuheilahdusvaihe ja edelleen reissipysyin, niin kun perätsä paikalla sääriatkaa, sääriatkaa heilahdustaa eteenpäin, jolloin kappuolvi tulee sitten ojennukseen. Ja tässä on ehkä kävellä juokson, että se sellainen ero, että kävellä se polvi ojentuu, kun se tulee alustaa, mutta juoksa sitä pidetään vähän ei niin ihan teillisenä tai ei niin taloudellisenä juoksetapaan, että poli on ihan ojennuksa, kun se tulee alustaa. Ja sitten askella loppuukut tämä heilahdava jalka tulee alustaa. Sitten alkaa haluku kontakte sitten kuute askelle. Siinä on sykli kuvattuna lyhyesti ja nimenomaan näiden vaiheiden kauttanut. Siinä on toki tiedetään, monta niveltä mukana ja monta asiaa, mitä siellä pitää tapahtua ja ikään kuin myös monta juttuu, mitkä sit voi tapahtua vähän suboptimalisesti, jos näihin halutaan. Sanoa, mutta miten sitten vastautolakus tätä tarkastelee tätä kävelyä, ja ehkä juoksutakin voidaan puhua, niin miten sä itse niin kuin havainnoit näitä juttuja riittääkö silmämäänrainen havainnointissa, saakse siitä riittävällä tarkkuudella asiat irti vai pitäiskö rutinisti ottaa myös video kuvaa ja katsoa hidastuksella näitä hommia, mitä ajatuksia toisaalta, mitä käytäntöisulla itselle vastautolla on. Kävelyä vähän hyvin paljon tutkivaan omalla sille meillä ilman kuvamista ja on sen kokeen, että se on heilapompaatossa, kun pystään vaan meillä on tällä hyvät pitkä käytävät, niin pystään käytävällä kävelle ja siinä tarkkailein sitä, että siinä käytävällä video kuvaa, mene se moukukennutekin haasteelliseksi, koska asiakassit liikku eteen ja taaksepäin, niin se sitten on aika vaikeasti saada sitä viestiä. Ja sitten en ole nähnyt myös tarpeellisellä tai ehkä järkevänäkästen juoksumatollakattokkävelyä, noin niin kuin ruttiin omaisesti. Maailenkin itsellen riittää hyvin niin kuin sanoa, että mä siinä alussa joka toista kävelyä, niin mä katoo sen ehkä jopa voi sanot niin perätsin suurpiirteisesti, että jos siinä näkyy selkeä juttu, niin mä jot tarattaa siihen lähdetään sitä selle vittele ja jos saattaa olla, että on niin kuin kävelynä tämä silvämäärä sitten ihan hyvältä, ja toteutetaan itselleni kuin kummallista ole, niin sitten tutkin kaikki muita juttu ja siinä ja sitten ehkä vielä mennä palataan niin kuin sitten vielä kävelyä, niin sitten jopa kun käynnä se päivästoisen tutkimuksen ja siinä saadaan ottaa sitten vaikka vielä videon avuus, että no katsotaan, että onksin, että joku selkeä. Mutta kyllä mä niin kuin kävelyssä, olen sitä mielestäni, että jos kävelypio mekaan, niin katsotaan tutkii niin jos tarvitaan hidastus, kuvaa kävelystä, niin ei se niin tarkkaan voi olla, että kyllä se kävelykuitenkin, että meillä on tietyt jokaisella omatapa kävellä ja jos siinä on tosi itse oja haasteita, niin kyllä näkyy silloin määräisesti sitten. Jokaisella on kävelyn suhteen niin kuin kuitenkin niin kuin mä tiedetään toskoon, kun näkee vaikka hyvinkin etältä jonkun hahmon lähestymään niin kävelytyylisty pystyy tunnistamaan, että kukaisilta tulossa, jossa on tutustyysä niin ehkä ehkä just tämmönen kaikkien samaan korinlaittaminen, niin ei ole niin kuin millä tavalla tarkoituksen muukasta, niin toi lähestymistapa kuulostaa. Kuulostaa yvältäjistä, että ei lähdetään niin kuin ikäku halkomaan hiuksia sitten myöskään sen suhteen, mutta nämä selkeemmät bongaukset sieltä. No mitä sitten juokson suhteen asia muuttuu vai muuttuuko? No mä muutaan aika paljon, että kyllä mä niin kuin juokson aina videoin ja tota ihan mä juokson niin kuin halun videoin senkin takia, että mä pystyy sitten asiakkaleen. Ja että asiakasitekkinä kestää juoksua ja toki, että sä voisi sitä kävelyäkin miettiä, että välillä voidaan ihan aikaan videoin ja kävelyä, jotta sä pystyy näyttää asiakkaleen, mitä sillä tapahtuu ja miksi elä perätstä tapahtuu, että niin kuin hyvä informaatio siihen. Mutta sitten tutkimus mielestäni kyllä mä juokson aina videoin ja osittain omasta näkökulmasta, koska vauhti on niin nopea ja on vaikea huomata asioita. Ja tota sitten myös se pystyy näyttää se asiakkaleen ja varsinkin juoksussa se esimerkiksi se, että miten jalka tulee alusta, on tuleksi pääkin jälkkantapäällä, kuinka niinku vardotalo etupuoleissa tulee, niin kyllä mä näet siinä se hidastuskuvaa sitten sen kertoo. Hyvin monesti saattaa olla sillä on määrästä näyttää, että ihan kivaasti tulee vaikka keskele ja alka teraa asia tulee hyvin vardotaloalle, mutta sitten satsatkin hidastuskuvaa niin, että on joo se, että kestikantapäälle, että selle kestone vardotalo etupuoleet kyllä se niin kuin hyvin paljon siinä huijaan. Ja sitten noototaan, että pystyy näitä hidastuskuvassa esimerkiksi juoksissa, että tapahtuuksia se loonka ojentuminen tapahtuu kuin polve ojentuminen, hyvät työntövahemmin, eikä aika muun silveä pystyy niitä sitten erottamaan ilman sitä. Ja siinä on jo moni hyvin tärppää, että samo juttu itsekin tulee tarkasteltua, miten juoksusta sitten jos puhutaan sen tarkastelua ja analysointi vielä enemmän, niin minkälaisia niin kun ehkä ominausuuksiin tai tai erityisiin huomioita noitten askella vaiheiden äsken läpikätyä askella vaiheiden osalta niin niin siin juoksun aikana tai juoksua askeluksessa on mitkä niin kuin tavallaan painottuus vähän mainitsitettössä. Heillä on rukseissa niin loppuvaiheessa niin tavallaan kaksi voi että sulautua ikään kuin yhteen ja se on vähän erityyppinen kuin kävelyaskeläessä, mutta onko se jotain muita erityisiin tällaisia keskeisiin huomioita? Nyt on selkeä eroha juoksua kävelyssä on, että juoksussa ei tule kahden jalan tuki vaiheutta ja joskus vähän hauskasti vittisille niitä asiakkaan katsotaan että noin. että joo ehkä tätä voi syöksys kutsua, että aika monella kuitenkin semmoinen rauhollinen länkelivahdini siellä edelleen on 2 jalka tulee hetkeellisesti alustaa. Mutta jos mennään ihan juoksu ja reipasvauttisiin juoksu, niin tosissaan se kahdalan tuki vaihe puuttuu kokona, että siellä on voidaan tarkastellessa alku kontakti tai se, miten jalka tulee alustaa. Sitten siellä on tuki vaihe, ja sitten siellä on se työntö vaihe, että sieltä vedet se niin kuin yks tota vaihe puuttuu. Ja sitten tuo heilalus vaihe, niin se jääntää oikeastaan kahtein osat siinä on se, alkuhkautta keski heilalus, ja sitten se ihan loppu heilalus, että joissakin näkee ja sitten peljättsä yheen heilalus vaihe, että sitä käsitellään vaan sitten kokonaisuudessaan. Ja se, että mitä juoksuista, niin kuin voisi tarkastella, niin jos se, että se, mihinkä se jalka tulee tai miten se tulee alustaa ja mihinkä kohtaa se tulee alusta. Sitten nyt vähän sitten kiisteellä, mikä on oikein tapa, että voisi tulla kantapäällä, voisi tulla keskeleja, että tämä on vai pitäisi tulla päkinlle. Ja tota, mä itse niin kuin sitä, miten vauhti vähän määrittää sitä, että jos se olet hyökkäiliä lekkäiliä, niin kyse mun metsää on lokkantapäällä, koska se on reinnon pitäpää tulla siihen, mutta ei toki niinku iskunkautta, että se on aika semmoinen rullava ja että puuttuin sitä kantapäällä. Ja niin kuin se rullauksesta, niin kuin se juoksussa, jos otat sen kantapää, niin kuin se hyvin rullava saa olla, mutta että kyse saa tietyssä määriholle. Tämä on niin kuin ihan teellisenä sitten pidetä, että se olisi aika lähellä siellä varata olla massakeskipisteen alla se alusta kontakteet. Sillä ei juustuu ole väli, että missä miten se jalka tulee, jos se tulee suhteellisen lähellä, että sinne varata olla, että te kauvasti harppaamalla ettee. Siitä pidetään niinku semmoisa ihan teellisenä ja sitten kuormitus vaiheessa tai sinne tuki vaiheessa juoksussa, niin siinä ehkä semmoisia huomioarvasia asioita, että kuinka paljon painupistettipahtaa alas päätys kävelyssä. Volven pitää jonkin verran 10-12 joukustaa, niin ei se juoksussa periaatteessa tarvissen enempää. Tässä näkee semmoisia isoja. Tietyllä tapaa niinku haasteita juoksussa, että painupistettipahtaa hirveän alas. Tuleen polven tosi iso niinku flexio tuossa tuki vaiheja aikana, joka se työstenä tehokkuuttaa aika paljon ja ehkä sitten voi lisää, että on polven etuosaan kuormittumista etureinen työmäärä, koska siellä on valtava kuorma koko en päällä. Se on ehkä semmoinen iso asia ja toki tässä tuki vaiheessa juoksussa niin etus kävelyssä siinä näkyy paljon asioita longkahallinnallisti vaikka kyllä ne juoksi sitten vielä korostuu monesti samat ongelmat. Joskus voi toki ole, että jooksi näyttäkin ihan erilaisilta, että ne oho, mitä sitä näy hyvin meni, että kävellessulapetta ei halunkka, ja juoksa tämä ei vielä jokaa hyvin, ettei tässä niinku mitä ihmellistä on. Ja sitten juoksussa tärkein vaiheessa työntä vaihe, että kävelyssä kuin niinku se työntoon semmoista, niinku se on aika, se pitäisi olla aika reintokkävelysten työneisi, eli niinku silti käydä hirveitä lihas työntatapaa hovaa enemmän semmoista jäänteiden kautta tulevaa ponlistusta, ni sit kyllä juoksussa niinku sen täytyisi olla tehokassa työntavaiheessa jota ja tässä se työntavaihe, niinku tai se työntö linjaus, et mihin käse suun tautuu. Tuonko se eteenpäin, vaisilta isovaroppaisi sisään kautta, vaa ei ole paasit sinne ulospailokseen ja tehotteloksi, niin semmoisi syytä tarkastella asioita. Ja sitten mitä paljon me tarkastelen tässä työntavaiset, onko siellä se lunga ojentuminen hyväälamallilla, onko siellä se polve ojentuminen hyväälamallilla? Ja jos niinku sitä tuki vaiheessa polve flexio korostuu, niin monessissa on taulla, että siis myös tällaisitte niinku ponnissus vaiheessa niin tota se edelleen jää flexioon se polve olemme. Onko siellä on hyvin niinku teho ton se se tota työ ja ehkä sitten voidaan ajatella myös että polve ei menee extensio työntavaiheessa, niinku ehkä niinku pohkeen työmäärä sitten oleellisesti kasvaa. Erityisesti solleuksen työmäärä, että kasrokreemmius kuitenkin pystyy parhaite toimius polveon extensiossa niin ehkä se työmäärä ja vähän vähän seksius jos tässä ei semmoista tapahtuu. No sitten heiladus vaihe sinänsä sitäkin, että jos kävelyssä ei heiladus vaihtani niin että tai niinku sanoi että se on se niinku tulee siihen niin hiirveesti kannata tai tarvinkin ittää huomiun. Mutta jokseutaan se heiladus vaiheessa on että se on niinku oleellinen asia koko sitä juoksoa, koska jalan heilahtaminen eteenpäin niinku kiertää koko laantio myös siinä mukaana. Ja sillä laantio-kierolla yhtään aika oleellisesti tapiloimaiset sitä niinku vastapuoleiden tukijalan longkahallintaa. Eli jos heiladus vaihe jää tosi tehottamaksi niin siellä on laantio-kiertynyt sinne heila, niinku tai kuvitelemme oikein jalkaan heilachtavaa jalkaan. Niinku se jalkaan on takana, laantio-kiertynyt oikeille joka tuositsi ja tukijalkaan, tukijalan longkaan niinku suhteellisesti perät sisää kiertoa. Niinku saadaan jalkaan heilachtavan hyvin tuota tehokaiset eteenpäin niinku lantio-kiertyy vasemmalle. Siitä perät sisään niinku tukijalan puolelle ja se lantio-kierto tuosin ne sitten suhteellisesti onka ulko kiertoa, joka on tärkeää sitten tukevuuden kannalta. Niin sinne mielessä heilachtavan jalkaan on juoksesat osi tärkeä, kun siis sillä saadaan tukehoitettuas sitä tukijalkaa, niin se on semmoinen tärkeä asia. Minusta ja mitä katoa, että onko se onkset ottaa tehokassa? Tässä semmoisena ihan teellisenä markkierina pidetään, että kun jalka toinen jalka tulee alustaan, tulee alustakontakti, niin heilachtavassa jalaissa reisi luu olisi aika pysty suorassa suhteessa alustaan. Se on niinku semmoinen mitä pidetään niinku niin sanotetti ihan teellisenä plus minus jotakin, mutta noin suunnille. Joskus näkee semmoisi esimerkkiä, että kun toinen jalka on alustassa, niin sillä on edelleen niinku heilachtavälkaan voimakasti extensiossa niin kuin longkastaan. Eli jalka on vielä tulossa vastu sillä takana, niin sillä on tiedetä, että on tosi teho, että on tuo liikemmalle. Ja puhuttiin tuossa aikaisemmin sitten takareiden työstä tuossa heilallisuus vaiheessa niitä. Tosissaan juoksissa kanssa pitäisi olla hyvien rentaus, pitäisi olla tässä vaissä rentona. Ainoastaan kantapää nousee ylös, polvikoukistuisen jalan heillä tai niinku longkan raiden heilahduksen vauhdista. Takareissa pysyisi rentona se ei ole aktiivinen polven koukistus, vaan se vauhti, millä reisiluheila tai eteenpäin se tuosen koukistuksen sinille. Jos ihan taas semmoisiin ihan teellisiä markkereita, niin tosissaan se reisilun pitäis olla pystysuorassa alustaa nähdään. Ja sitten taas säärilun pitäis ollaan vaakasuorassa alustaa nähdä, että noin suunnilleen kun tuota toinen jalka tulee alustaa. Eli se on se niinku niissä on yhäksen kymmenen asten kuulun. Ja sitä pidä pitätä sinänsä ihan teellisena. Polven koukistus ei ole alusvainstani tuosissa vauhti sitä määrittää hyvin paljon. Siihen niinkin, että onko se kantapäät ylhäällä vain alhaalla ripu juoksuvauhtista kymmen paljon? Mitä juoksuvauhti muuten muuttaa juoksuoskeluista, mitä muita huomioita? Sanokin tuossa vähän alustamainit, että se alusta kontakti mun mielestä juoksuvauhti sitä määrittää, että kyllä se karakesti niin menee, että niitä kovenpaa juostaa, niin se heilapombin ainakin asiaa tai se alusta kontakti tulee päkiä voittosäksi. Mutta juoksuvauhti siinä määrittää. Ja toki juoksuvauhti määrittää myös sitä, että kuinka paljon se painopiste tippaa, että aika vaikea juosta kovaa. Ja sitten kuitenkin saada painopiste tippaa niinkin liikkua hiilvesti ylöössä ja alas päät siihen, se vaikuttaa sinänsä tosi paljon. Sitä hän pidetään tuossa kestävyysjuoksussa tai pitkä määrittää juoksissa painopiste saa vähän liikkua ylöössä ja alas päin. Ja joskus kuulee, että ei saa, mutta kyllä se saa vähän, jos se saa olla sellaista joustavanpaa. Pikajuoksussa siinä niin kuin lantioa ja pääpysyperät se koko en paikallaan ja jalaattekeja siellä hommia, että se on niin nopea, jos se kontaktisille. Mutta kyllä se periaatteessaan helpompaa on juosta kovempaha kuin ihan hölkkävahtia ja sinänsä ehkä menenkin olla tietynlentapaan taloudellisen paikin mennä reipasvauhtisjuoksua. Siitä jääkiekkoja saadaan niin lädkähöläkkeää, mutta se on semmoinen tyypillinen hyvin raskasteen kanssa hyökkäilyä. Siitä ei tuohon ensimmäinen mielikuvan kovintaloudellinen tapa. Se ei ole tietiä taloudellista voidaan pohtiut energian teokasta, energian säästävä. Se on optimoitussiina. Mitä myös hiukan, jos ibusittaa, mistä paljon keskusteluja vastautulla käydään ja asiakkaat kysyin, niin menomaan tämä juoksussa. Millä osalle jalkaa se kontakti nyt pitäisi siellä tulla, että pitäisi kyse olla enemmän kantavuittone, jossa on jopa päkijällä, niin onko yksilit vaihtelua tässäkin voi olla ja saa olla, mutta minkälaisia erityisiin haasteita muutama tärpit, mitkäkin näistä tyyleistä, niin vaikkapa kudoksille taraukenteelle aiheuttaa mahdollisesti. Tähän on tutkittu, että se aina on jookso teknikataan alusta kontaktille, että onko se kantapäällä vai päkkiä, että onko se vaikutusta rasitusvammojen? Sitä on aika paljon tutkittu ja lopputulemaan on se, että rasitusvammojen määrässä ei silloin yurikaan merkitystä tuleeko se kantapäällä vai päkkiälle. Mutta on selkeästi myös osottamaan, että kantapää tai ne juoksi, ja tyyllä kantapää tulee ensiksi alusta, niin on enemmän puolvin vaivoja, niin kuin puolvin rasitusvaivoja tai puolvin alueen rasitusvaivoja. vaivoja ja sitten taas me juoksia, että jolla askella on enemmän päkiä voittone, tulee päkiälle, niin heillä on sitten enemmän pohkea akelisjanteen vaivoja. Nyt sinänsä, että rasitus vaivat ovat vakiä, mutta ootaiset paikka vaihtuu siellä. Ja kyllä mä niin kuin itse ainakin sitten toho, että jos asiakkalla on tulee juoksussa polviin vaiva, polven etuosankipuuhniin, kyllä sitten, no melkein karkestin voisaan, että kyllä sillä aina tulee aika reilustisitse kantapäin siksi alusta, niin kyllä mä ennen kuin näkisin siihen keskustelen ainakin asiakkaankansa, että oisko toho jotain, kun kannattaisko toho jotain tota muuttaa hakevaikutusta, mutta siihenkin mä ennen mä näin sitten sen muutoksen, että tuodaan se astkelähemmä sitä vartaloa, tai niin kuin vartalo massa keskivistä, ennen mä sinne lantioalle, jolloin kanssa se asti on tule ei, tai ei tule niin voimakkaasti kantapäinen vaa, ehkä asiakkantapä ei tuosaan keskialkatteräälle. Sinä se mä ennen kuin sitä muutoksesta puhuu, että nyt haetaan pääkielle sitä asti, otamme enemmän tai tämän vartolalle, jolloin onko se tulee automaattisesti. Ja tota sitten taas vastaavasti, että jos on miku agilisia ne vaivoja juoksi olla, että jos katsoa juoksi, että hän ottaa voimakkaasti askeleen pääkielle, niin siis vähän niinku ensiksi yleensäkin monesti kysyä, miksi hän tekee niin, että voi voidaan tähän lukee, että pitä ottaa pääkielle, että olen juoksi koulut pitä ottaa pääkielle. Mutta sit jos vauhtia, esimerkiksi on semmoinen kahdeksian kilometriitunnissa tai 9 kilometriitunnissa tai 10 kilometriitunnissa, niin kuuremminutti kilometriivauti, joka vielä on aika kuitenkin semmoista monelle lepposta juoksoa, niin niin kyllä sanoi, että se ei välttämättä ole hänneille niin kuin järkevintapaa ja taloudellisen tapa auttaista voimakkaasti pääkielle, niin se myös keskustella siitä ja sitten niinku täytyy oikein juokissa aina muista se, että jos puhutaan rasitusvaivoista, että se juoksoa tekniikan muutos itsessään, on jo mahdollisuus rasitus vammalle tai altistavarantekiä, siihen että hirveä isoja konkreettisia muutoksia, eikä nyt alkaa heti lähteä tekee tai jos niinku halutaan, että asiakas tulee voimokkaasti kantapäälle, halutaan, että se tulee enemmän keskialka tätä tai pääkielle ja tiedetään, että se kuormittaa pohettain akilesian, että enemmän niin sitten täytyy ottaa siinä oheesarjettelussa, että sitä pitää vahvista sitten niitä rakenteita, mitkä siellä todella näköisesti rupeen enemmän kuormittavaa, niin kuin sitä kautta mä en niitä mieten. -Jos muutoksi lähteä tekemään ja pitää olla myös valmius, että voidaan niin kuin se. -Kyllä, joo ja monelle tai juuri puhintusta juoksu koulusta tai se, että on lukennut myös ottaa pääkielle enemmän askelta, niin siellä on, että sehän on muuttanut asiakassa sitä juoksuaa ja ei ole valmiuttaisia, mutta sitten akilesen esim. kipäytyy niin siinäkin voi riittää, että keskustalaan sitten, että alappasiassa on omaa, niin se on ottaa omaa juoksu ja hän sieltä kautta sitten. -Tä ei yksi esimerkki, että polvekivussa oli siinä saada ja hauska esimerkkiä, että olitte muista polveetuosa kipua yhdessä. Se on ottaa oman ikäisellä eli nuorella juoksialla ja sitä paljon tutkit ja kyllä löydettiin, mutta sitten joku kerta oliko nyt tyylin kolmas neljäskerta kouluttiihänä juokseutekniikka, sitten vasta, että monesti mä siis kato juokseen ennen kato eikä alla kertaan, että tekee kevällyttänyt toisella vaan jossakin vaiheessa tuodaan siihen. Mutta keskustelta koulutti juoksulaa ja siinä on ytselkestäni ja kymmistä aikaisemmin puhet painopistettivahtaa, niin kuin aikaiselle keesti alastaa ja oletettiin, että no ehkä tossa voisi olla semmoisiin syytä ja sitten näy tehdä videolla sitä juoksulaa, niin sitä niinku itse siinä niinku hooksa sitten aivan, että ei hänen juoksa ole aikaisemmin tolla sitä ollut, mutta kun hän rupeisi juokseen vaimosakkaansa ja vaimo oli vasta aloittelemassa juoksa tehdä, niinku jo hiidaastamaan oman valtia aika merkittävästi, niin se tota niinku muutti hänen juokso ja toiset, mitä polvio vaiheelle ei hitahempi juoksa, niin sitten keskustelettiin niinku siitä, että hänen ehkä kannattaa myös tehdä omia lenkki ja sillä oman lavaohdilla ja tota ja sitten vähän niinku miettiin, niinku hitaampaa juokset siihen vähän haettiin sitten askerrytmiä erilaisiksi, että se painupista ei tippahtaisi niin alas, mutta siinä ennen kuin se juokson vauhtimääritti sitä teknikkaan, se et kuitenkin. Niin, silläkin oli tapahtunut siis muutos, johonko myötä sitten on niin kuin tullut tullut juttuja. Sitä meidän sitos kysyä, että tota noin niin niin nyt nostit jo muutamia ihan tosi hyvin tällaisia niin kuin esimerkejä käytännöstä vastautta, niin jos mennään niitä niin tavervää lisää, niin tulee se olen mieltä tällaisia niin kuin hyvin tapauksia keseen vastautta, omissa saat niin kuin kävelyttei juoksoon alluisiin hyödyntänyt ja toisaalta, että mitä sitten niin kuin on tavallaan minkälaisia löydöksiä ja toisaalta mitä se on niin kuin lähdetty työstämaan, jos me ajatellaan nyt nostit tuossa viimeistä polvijoutunut, mutta jos mennään vaikka tuot niin kuin jalka täräkautta nielkkaa osastouta jotain, niin nii tulee siellä mieltä jotain tällaisia niin kuin ihan käytännön omia, että miten mitä tai juoksoita ei kävely analyysi, on niin kuin näyttäytynyt, mitä se on löydetty ja mitä on lähdetty työstäisen perusteella. Joo, tuossa aikaisemmin puhuttiin väestää pitkittyn näistä pronaatiosta tai yli pronaatiosta, jos se hän nyt on, niin kuin se mone ehkä yleisin, voisi sanoa niinku liikeää eri omitään vasta autolan näkee ja tota siihen nyt on ennenkin omaasta näkökulmasta niin aika paljon pystynnysys yhdistämään, että hyvin moni alkaa tereän tai nielkaa alueen kipuun, niin kuin näkyy sitten pitkittyneenä pronaationa. Me on sitten vaat tarkeita miettiä, että jos näkee, että siellä on pitkittynyt pronaatioa, että mistä se niin kuin johtuu se pitkittynyt pronaatiut, onko siellä selkeä te liike löysyt tai hallinnan puhutetta ja jalaassa vai, että onko siellä joku, onko se hummu kompeensaat jo liikemaan oli esimerkiksi ylempi nielkkanivel eimee koukkuilisellä puhuttuu se nielkkarullaus, joka tarkoittat liike tulee ehkä olempaan nielkkanivelen korostuneesti, tai keski alkaa tereä alueen, että se pronaati on pitkitty siitä kautta. Tai sitten, mistä puhuttuista jälkeen tereä apruktioista, että jos jälkeen tulee jo apruktioon alusta kontaktissa, tai tuki vaihe aikana lähtee kääntyä apruktioon, että sieltä puhuttuu, että se nielkkani torsiflexi oli liike. Ne ovat ehkä semmoisia voisi sanoa aika tyypillisiä, ja aika selkeitä. Mutta siinä on ehkä vaikeaa hakea siihen, kun semmoista konkreettisista keisi esimerkiksi, että se kipukirjo on hyvin monilainvoit. Siillä on niin paljon, mihinkä se voi vaikuttaa. Se ehkä vähän selkeämpi on nielkkailu ja nielkkakuulokopuolen kipuutta, että voitaisiin ajatella peroneuslihatten tendinopat ja oireesta tai sellasta, niin esimerkiksi juoksussa, niin monesti näkyy tai esimerkiksi oli yksi triathlonisti, mutta se aina tulee voimakaskipuusin ja juoksussa tulee mielkä ulkaisuurjelleen. Ja se kukkatot jääni juoksua, videojaan sitä juoksua, niin näkyvät ensinnäkin, että tähän otti aika voimakkaista askeleen vartalo ei tuupuolelle, mutta edelleen päkkiälle. Ja aika reilustessa pienille varmaan, että selle kesten nielkkanneeksi subinatiossa tai inversiossa. Eli tuosi voimakaskuormitussi sinne jarruttava kuormitussinen peronasalueen lihaksistuneet. Se monella aika selkeäkin, että siinäkin silti vaan täytyy lähteä hakea sitä hyvää alusta kontaktia, hakeen keskelen ja alka terää. Ja tottakaan silloin peronoslihaksitytka kontulolloista, niin kuin inversiossa suuna, subinatiossa suuna asentoa, niin tottakaan sinne myös harjoitusta sitten. Hyviin nostaa, miten täytyy näyttäisyy tai muita polven alueen potilaspopulasta, joilla käytöstä juoksustun jotain hyviä nostoja. Joo puhinkin tuosta polveja tuosaan kivusta, niissä nyt eikä tyypillistä on se korostunut polveflexia, mutta sitä hyvin yleeneen, että juoksussa rasitus polvehalluernaisuus vai voi juoksia polveja. Sillä polven laterali puolella ole vakipuja ja juoksia polvekisuhteellisen laaja käsite, mutta yleensitään sitä ajatella, että polven ulkopuolella on rasituskipuon, se on juoksia poli noin diaknoosina. Ja aika usein niissä näkyy niinku tai yhdistyy niinku pioomekainen liikemmalli, että askel tulee aika voimakkaasti niinku keskiliin ja alusta kontaktulle aina siihen niinku toisaajalla eteen. Ja perätseltioksys viivaan pitkin tai jopa asen niinku tulee vähän ristiinkin eli niitä kyllä se sellainen selkeä on, että se lisää koko se alaraa ja ihan longkaista lähtiä niinku ulkopuolelle rakenteiden kuormitusta ja jarruttavaa työtä kyllä se on semmoinen hyvin selkeä liikemmalli. Ja tota monesti ja siinä niinku mitä on sitä miettinyvät, että meillä ei tuossa vähän joksui ihan viimeinen vaihe keskenkin, että se jalka tulee vielä eteen. Niin tosissaan puhuisii, että aika semmet se puolvi ei välttämättä tarvitsi ojeentua. Noit saan näkee, että jos se askel tulee siihen, joksaskel tulee keskiliin ja niin silloin se monesti niinku harpataa vähän sinne eteenpäin ja onko se automaattista luonka rakkeenne ja ohjaa se jalan keskiliin joille, kun meillä on reisiluusemmassa kulmassa. Niin sinänsä että saana sitä niinku lyhennetään jo askelta, eli välttämättä ei siis puhuta, että elää tuon askelta keskiliin, että joksi omilla raiteilla vaan lyhennetään askelta enemmän vartalon alle se alustokontakin, onko se jalka ei leijumaan sinne keskiliin jälleen niinku sitä kautta mä sitä paljon mietti. Ja kun jos on joksian poli, selkeistä tulee joksussa kipu, niin aika sataan varmattisille aika paljon keskiliin ja tuloa on. No miten nämä kun tähän joksuhun tai tai kävelynkin lähdetään puuttumaan ja kajoamaan siihen tekemiseen, niin mikä laisia niin kuin tavallaan ohjeistuksia sä käytät ja annahtia ja tavallaan mikä sun kokemuksia. ja ajatus on siitä, että paljon se voi kerralasin ne ylipäätään juttuikoettaa ujuttaa ja syättää mukaan. Juoksus jos miettiin, niin yleensämä siellä, että joo me pureetaan asiakkaan kanssa aika pieni, joo se juoksia kerron, että tämmösi täällä näkyy, mutta sitten on se kävelyssäkin, mutta se, että yksi asia voi johtaa toiseen, eli se, että esimerkiksi alo, alo, että askel tulee voimokkaasti varattalo etupuolelle iskuon kova, joka ehkä tarkoittaa, että se puolvi joutuu koukistumaan painupista joutuu tippaa tamaan siinä alaspäin, jotta saadaan se isku vaihmennetua, ja yksinkäristö saadaan varattaloisin ne jalan päälle, sillä hyvät niinku puolven koukistuksella. Ja tota, mutta kymmeni, että sitä kautta sitä punita tämä voi johtaa tähän, jos me totaan muuta, niin se voi vaikuttaa tohon, eli kymmeni, että yhtä asia lähdetään niin se onusti kerralla muuttamaan tai kokeilemaan, ja teisi merkiksi se voisi olla vaikka, että joillekin toimii se, että ohjeistuuksena vaata, että otassa se askel vähän enemmän varantolalla, se voi jollakin toimi tosi hyvin, joillakin ei niinku mitään, se ei muuta mitään, joillekin taas sitten, että niinku kuvittelet, kun kiskosua ylöspäilin, niin se painupista pysyy ylempänä, niin ne niinku hiffaaseen tai joillakin voi olla, että tehoikkaan pialan heilahdus, että kuvittelet, kun vedät sitä voimakkaammin eteenpäin, niin keskitysiin ja tokiin niinku, että se, mitä kautta sitä lähdetään asiakkaille ohjeistaan, että no keskytään tohon, niin tottakaisit siihen niinku tukii harjoittaa, että kävän niinku vielä äänsä kuivaharjoittuun sitä eläpi otetaan jotain sinne mukaan, että se on se vaikka siten, että jos miettään, että tai askel enemmän varantalo alle, niin se pitäisi pakaaraan, takareiden pitäisi vetää siis jalkasin ja alle, niin sitten pyritahakin sinne niinku lisää aktiiviteettia tai että tehoistaan heilahdus vai vaikka onko longa flexorito aktiivis, niin ahjataan niinku sinne sitä harjoittua, että tulee vähän sitä aktiivisuudenkin kautta. Mutta sitten, että jos asiakas niinku haluaan, että mitä hän voi juoksussa miettiin, mitä hän voi siihen keskityä, niin ymmärrän niinku muodesta siihen, että sä pystyt tasantarkka yhden asiaan keskittymään kerrallaan ja yhdessä jalassa, niin että sä pystyt niinku molempia jalka yhtä aikaa edes miettimään juoksoa ikana, mutta että jos sä niin kuin vähän sitä pystytään kuivahdottua harjoittelemaan. Toi on sellainen asia, minkä kanssa just itsekin vähän niinku tasapainoleja ja paikoit kipuleikeat paljon, kun voidaan niinku ohjeista kerralla ja kyllä niinku minimaalisen määrän niinku juttuisine voi antaa työstettäväksi kerrallaan, koska tietysti me tiedätään, että jos nyt kuitenkin varsinkin kävely ja juoksukin niin lähtökohtaisesti jo aika tiedostamaan tonta tekemistä, niin sit kun siitä tehdään tiedostettua, niin yhtäkkiin se onkin potenttialista, aika paljon kömpällönpää ja eikö vinkaa luontevaa se tekeminen, niin tällaiset muutokset justet miten ne pitänne sanottaa ja ohjaan, niin siinä on kansvarmaa iso iso niin kuin pohtimisen paikkaa ja tällisin fysiotarapeotille ei just löytää ne kyseisellä potilaalle sopiva-tradi, että tos ne tällaisia jos taas ehkä itse resonoitaan. Mut on se oppimisen puoli niin tulee se niin kuin tavallaan sisäisen fokuksen vai, vai on kuulkuisen, fokuksen kautta tai uusne enemmän tällaisia implisiittisiin, tai eksplisiittisiin, kovinkun vailevia ne ohjeet, tai niin kuin sanoi, että kuvittelän niin kuin et joku vetää sojylöspäin tämmönen hyvin ehkä enemmänkin implisiittinen ohjeistus, niin kuin kokemuksesta sen tekemisen aikana, niin tos on varmaan aika laajakirjo, mitä joutuu hatusta, kaivamaan sitten vastaoutolla. Joo ja kun se täytyy vaan perätsä kokeilla tai vähän kuulesta, niin kuin mitä se asiakas minkä se ottaa niinku itselleen, mikä hän kokeisiin, että antaa niinku perätsä vaihtoehto, että se voit näitä ajatella tai taisit voidaan tai niin kuin monesti teengi, että kato tai juoksuapureitaan se, että no tämmönen näkyy, niin sitten kun kokeilapa tota ja niinku otetaan uuspienin juoksupeetkin, sitten joko videoin sen tai sitten katoin sillä on määrästi ennen O.K. ei muuttanut, mitä no sitten kun kokeilapa tota ajatusta siinä ja muutetaan sitä. Ja, mutta juoksussa sitten yksi mitä mä paljon myös käytän, niin sitten cadenssi muuttaminen askel frequency muuttaminen, että sillä saadaan, mutta ainakin kokeen, että sillä saadaan yllättävän paljonkin muutoksia siihen juokseutekniikkaa, että joko semmiten niinku tarvitaan lisätä tai kannattaa niinku lisätä askel frequency ja cadenssi, että monella saattaa olla cadenssi siellä 150-160 niin niin että kokeilla, että noista tämä sinne sitaan kuuteen, viiteen, noistaan 1770, jolloin onko asiakko yksinkäristä pakottaa enemmän askelia, eli ei voi harpata niin pitkälle eteenpäin, on pakko saadaan nopeasti se jalka ettei ottaisaa taassaan painettua se alaspäin, niin sillä saattaa olla aika isoikin muutoksia ja monesti on niinku kokeenukki, että jos muutetaan vähän cadenssi ja saadaan siihen niinku pientä petrausta ja sitten siihen jotain niinku tukihari, jotta ihan niinku yleistä tukihari tuttuu longa hallintaa, longa flexion tehostamista niinku ei tarvitä siinä niinku itse juokset teknikkaa, niinku teknikkaa harjoittelua vaan riittää jo tämmöiset muutokset. Ja kuitenkin tiedetään niinku tutkimuksellisesti cadenssi muutokset, jos saadaan enemmän askelia, saadaan nopeenpaa cadenssi ja ja se vähentää sitä kehollettulevaa isku kuormitusta, joka olen lisestikin, että silloin myös syviä vaikutuksia siinä mielessä. Tuolessuun mielekin se, missä asti oturut toimijoon toisimpäeli, eli tavallaan niinku harventamaan sitä askel dihöyttä. Ei kyllä ihan ääkkiseltään, siis joilla niitä on ihan yksittäisi tapauksia jolla cadenssi niinku on siellä saadaan tai niinku siellä nelkeen 118, mutta ollaan niinku kokeiltu, että sitä vähän tipuutetaan mutta monesta sitten he niinku kokeettino ei tästä tulee yhtään niinku menen heille nii harppomiseksi niin se on vähän vaikeat. Muutavaa asiakokkaassa sitä ollaan kokeiltu, mutta ei no sitten niinku sitä lähtynyt muuttaa, niin sitten ei toki varmaan hiinvestitu. No itse asiassa onhan tutkimustulokset, jos hidastetaan askeat niinku cadenssi ja niinku hänen normaaliin niin se lisää sitä kuormitusta niinku kehollettulevaa kuormitselle iskukuormitusta niinkin sinässä en oo siihen niin niinku muuttanut. Tai ehkä sitten heidän kipuus ei ollut sellainen ole elliminko ole että se voisi olla. Ja yhden totaan niinku, että mä cadenssi sitä puheenja aina juuoksusta ja siihen on ne tietyt, että pidetään ihan teellisän oikeastaan 810, mutta se tärkein jos se ne ne pää tutkittu ajateltu vaan se ehkä voisi olla tommoinen kuin huippujuoksia, että sillä vetää semmoisella cadensilla, jotka kaikki hölkkäliin ei saman pene, mutta siis yhden keveellisikä keveellylenkelöä harrastavalle niin tota hänellä oli sää hetuosaan kipua ja se tehtiin vaikka tehtiin kaiken näköisiin juttuja ja tota katoinen keveellyä siis tuossa jalkäyttävällä ja ei mitään siis suurta ihmeellistä siinä ja sitten joku 4-5 kertaa niin tota sitten että no katsotaan se videoja keveelly ja katsotaan mitä siinä tulee ottaen ottaen ottaen ottaen ottaen kengät mukaan lenkarit mukaan ja tota sitten joku hänellä oli pitkä pitkä mies, mutta jokka pitkija askelija myös ja sitten niinku katoin vähän hänen karensemmuista ois kulu joku sata kymmenen tai jotain itsellä ei harmata avustuttua paljon kävellys se pitäisi olla tai onko jotain oikeellista, mutta sitten kokeiltiin että muutettiin hänen karensejä on käveellys, se pikkasen nostettiin lisää niin kuin askelija sinne ja tota tyyni kymmenen askelta minuutissa lisää siihen kokei ihan luonnollisen asen suunnilleen se kävely, tulisit seuraavalla käynnille, eikä mitään säädenkipuja enää sitten on, vaikka ne oli koko ajan vaivallisesti ne kuin vuosia ja koko ajan muuten fysiota rapiaa, mutta se on semmoinen ajattinen se kävelyssä siihen puuttuun. -Näin pä, ja hyvin hyvin niin kuin tavallaan kokelua ja testejä sitten tonkisuhtajille voi tehdä ja hakea jos tuntuu että ei muuta reittiin löydynni sitten kyllä. -Kyllä ja kyllä se kuitenkin niin kuin säädä etuosa kipuu kävelystä niin aika karkeesti, jos sääden etuosa on kipua kävelystä. Monesti askel tulee ehkä liikaa kantapäille liian voimakasisku tipiolisan terjoira kaikki vuotkis siinä ja ollaan etuosa tai säädä etuosa lihakittekein liikaa niin kuin jarruttavaa työtä niin sinänsä sitten taas, noin niin kuin jälkeen keteen ajaisilta on joo ihan jälkeenvä muut sitten ei harpaan niin pitkälle eteen, mutta äälläkin ehkä jopa aikaisemmin niin kuin puhuin siitä, mutta ei niin konkreettisesti tuutustaisille puhuin että lyhennä vähän askelta, mutta se jäi vaan niin kuin se puheen taas olemme nyt otettiin sitten selkeen niin kuin kännökä kautta piipaukset siihen askelfrekveessä niin on sitten konkreettinen asiaa muutos siihen. -Jon nimenomaan itse asiassa niin kuin loginen perustalus ja taustalvarma sitä, että miksi tämä tuoti hyvä vasten ja muuta niin kuin sanoit tosset oli oli niin kuin tavallaan samastiemasti aikaisemmin niin kuin vähän puhuttu, mutta jäänyt pikkaisen leijumaan ilmaa se niin kuin tarkkuus niin sitten taas kun tehtiin konkreettinen interventio sen suhteen niin yhtäkin rupeskin hyvin asioita sitten tapahtumaan koska se askelfrekvensi pakotti siihen lyhennykseen jolloin se duuni oli vähän sen päähköisiin säärennetuosassa niin kuin tälleen ääkkiseltä ajat ovat. -Kyllä, joo, siinä asiaa ja silloin alussa jänen kanssa sitä keskusteltiin ja tietysti näin siellä on, mutta jää ei vähän leijumaan sitten että ei tarpeeksi konkreettisesti sijakkuiden kapuut. -Miten sä toi tohon niin kuin frekvensi just niin käytäksiä mitä sä ohjeesta potilaalletta asiakkaalle sen suhteen miten sitä sitten kuuluisista, jos hyvä seurata, jos ihminen ei ole tottuurus sitä itse tätä seuraamaan oikein juoksussa. -Aika monen tahammaiset kun mä siis katon asiakkaan juoksoa sitten ihan käynnökellä joskö sen nyt tämpösemmoisella ohjelma haen sen itse asiakkaan teemmonuttaa frekvensi helle ja sitten hyvin monen nykyän käyttää juoksu niin kuin juoksukelloja niin sitten vielä kysyysen juoksu jälkeen ja totku ikinä itse seurannustaa askre frekvensiä ja hyvin moni ei ole seurannu. Ja sitten vaan sanottana on kyllä se tuolta kelloista näkyy niin sitten vielä suhteutaan siihen että mitä hänen kello sanoi, että no yleesti lentillä, ja mitä mä oon saanut niin kuin sorvi naputtamalla sen. Ja aika usein voi olla severätarkka sorvi, eli aika usein ne on suunnilleen mätsä. Eli ihan valiti sinänsä on kokeenus sen noin omalla käynyt kyllä katottuna. Vaikka on vaan lyhyt juoksupäksi, mutta aika hyvin se saa. Mutta sitten kyllä mä niin kuin ohjeestaan se, että jos halutaan muutosta siihen, niin kyllä ohjeestaan sitten asiakasta lataamaan puhelimeen, joon kun tämmöisen kaden asken ferkevensi ohjelman itenyt, mikä olet tuossa helpokäyttöön semmoinen kuin run-sempo, hyvin simppeli, mitä voi käy. Tätä onhan sitten metronomiohjelmistoja paljon, niin ihan konkreettisesti, että laittaa niin kuin sen piipauksen sinne soimaa, ja esimerkiksi 2-3 minuuttiin vaikka lenkin sisällä sillon tällä, niin kuin hakea sitä vähän erilaista tempoosieltä. Ja sitä kautta ohjestaan, mutta sitten täytyy muista asiakkaalle sanoa, että se juokson vaukti ei saisi kasvaa, vaikka se askelta tempo kasvaa, niin monesti se tapahtuu siinä, että sitten lähdetään juokseen kovaempaan, se, joita se, mitä halutaan sinne. Toisaalta aikaisemmin puhutti, että nopeempi juokson voi olla jopa voi olla kannattua tai taloudellisenpaa, mutta kuitenkin mä oon tavalla askelia lisää samaan mauttiin. Sitten asiakas pystyy sitepitä huoleen, sillä kelloilla esimerkiksi juokson vaudessa, mutta ihan konkreettinen kuin piipauksen korvaaja, joka piipauksille askelia, niin semmoan ainakin itäkuvien on hyvänä, ja niitä nyt on niin kuin kännökkään ohjelmia, että ne on helppu sinänsä toteuttaa. No hei yksi tällainen iso potilasryhmä tai semmentti myös tämä juoksuikku, miksi ehkä kävelykin liittyen, niin on tuolta akilles puolelta. Sitten, ja nyt vaikka akillesiä te tendinopatioista, niin on julkaistu viime vuosina vaikka ja millä mittalla kaiken näiköistä juttuja, maattelet voida sekkälyhyesti, sivutas sitä akilles tendinopatioakin, mutta auksuus jäätä tavallaan jotain tähän potilasryhmään liittyvää oleellista havain tuo juoksusta. Tai ehkä kävelystäkin vastautota, mitä saat nähnyt tai voi kysytä sekin esimerkkeen mielessä? Joo, noita, tota kävelystä tulee niinku ekiseltä mielessä, millä semmoinen niiseltu potilas asiakasryhmä, eli tuuttaa uutti ja aikaisemmin sitten nilkan tuottaa dorsiflexio-vajauksesta, nilkka rullauksen vajauksesta ja se, että se on jälkeen tereä abduktio, mutta näkee enemmän näkee nuorilla, että se nilkka rullauksista sitä ittaa pahdumaan, että kun jalka on via tuki vaiheessa, nilkan pitäisi lähtee menee kohti dorsiflexio, niin siinä tapahtuu kioponmistu siinä vaiheessa, eli siinä vaiheessa kantapää noin se ponnistu tapahtuu ylöspäin ja tota kävely näkyykin, että se on hyvin pompivaa, kun siinä pystään selkeästi jo ehkä näkee määntä osoittamat kun tuot ohjeja ja aiemmin, että koko ajan kuormituksessa semmoinen aika selkeä ja varsinkin nuorilla semmoisin näkee. Ja jooksussa ehkä sitten, että jos akileseen ne kivut, niin tota tändin on pattia, niin ky siellä monesti korostuu se askelisin ne päkkijälle ja varsinkin, että sitä on niinku harjoiteltu hirveä, että se askel tulee päkkijälle ja varantalo etupuolelle, joon niinku se, niinku jarrutuskuormituksia kokonaiskuormituksia on ihan valtava. Me niin kuin siinä monesti näkyy, sitä on tutkimukset nyt osoitettu, että niinkuin liiallinen dorsiflexio voi aihoittaa myös akilisen oireita, että sitten päästään taas ja painopistettipaattamiseen ehkä vähän löysään niinku tai yli liikkuan niilka dorsiflexio, mutta niitä ehkä niinkuin niinkuin niinkuin niin paljon vai nämä se on se liike jäykyyden puutessielle. Ja sitten vielä niinku se, että en tiedä huduta puutti aikaisemista korostunutista pronaatiosta, että siellä on niinku kaiken näköisiin juttuja siihen voisi ehkä liittää, niin kyllä me monella niinku akilisenä kipuusella tai että siellä on tendinopatia oirettä, niin se ne myös saa niinku liittyy se ehkä voimakasta tai korostunutkin pronaatio, että se voisi tuodassa niinkuin niin kuin liallista vääntymistä tai kiertymistä tai ehkä sitten akiles kuitenkaan kestä niinku sen suuntaista korunista niin paljon kuin suoraan puormitustani, kyllä semmoisiin myös näkee tai jos näkee, ton on semmoinen jalka tämän asento ja tai toimintaa ja siihen liittyy akileskipu, niin kyllä me kuitenkin pyriin se pronaationkin sen keistikkiin, niin tämä sitten huomia. No mikä tässä pitkitynäisi pronaatiossa sitten on se reittimiten, miten lähetään niinku sitä asia edistämään ja viämään eteenpäin, mimmoisiin niinku konkreettisiin juttujuvastautolla, selläät työstamaan sitä, jos sitä on kävelys näkynyt. Tärkeää on selvittää että niinku peräitsin mistä se johtuu se pitkitynä pronaatio, että esimerkiksi jos siellä on on selkeä niinku jalan medialirakenteiden hypermopiliteet tai löysysellä on springlikamentti, vaikka vähän jopa yli venyttynyt, niin kyllä ne on semmoisia että ei tullinen mun mielestä jo pavaatista ulkopuolisen tuennat, se esimerkiksi tukipuolisen keinoita rajoitetaan sitä kautta vähän liikettä. Vastaavasti tai sitten voi olla että siellä onkin niin kuin manualistestaan, että tämä on ei tää niinku mitenkään hypermopilijoittaa, on hyvä niinku sinänsä ihan jämäkkäisen jalka teidän on, mutta esi verkkiksi siellä on se, mistä nyt olen puhuttu niilkan torsiflexio rajoitte, teeseen niin veilen torsiflexio rajoitte, niin kyllä se on se iso merkittävä tekee, miten sitä lähtee hoitamaan ni, että se pitäisi saada se torsiflexio tapahtumaan siellä, joo manualissa pitäisi tapahtua, mutta myös sinä liikkeen aikana. Niin opettaa myös, miten se tulee, niin silloin se opettaa minne on myös niinku hallinta harjoitteita, että harjoitellaista jalka ettei se menee vain korostuneesti pronaatio, vaan ettei sitä tapahtuu niissä on tuppuuhdas niinku niilkan torsiflexio, että ne on niinku semmoisia harjoitettavaa asioita tai vahvistettavia asioita. Korostuneeseen pronaatio, tai pronaatio pystytään rajoittamaan nii oleellisesti myös liittyen, miten esim. jalkapeydä luu, en te ykkene pystyy painautumaan alustaa vaste ja kuinka vahvase on sinne plantariflexio suuntaan. Ja jalka tämän kiertyy korostuneesti pronaatio on tarkoittaa, että metataarassa oli ykkinen on se torsiflexio oli ylöispäin niissä niinku senkin harjoittaminen kokonaisuudessaan siihen saadaan sinne voimaa. Ja tai niinku peroneuslongus on yks lihas ja ne ei nyt vaihtamatta ainoa, mutta yks ehkä tärkeimmistä iläksistä, joka pystyy tuottaa sen metataarassa oli ykköisen plantariflexio suuna liikettä ja voimaa sinne alustaa niissä sen harjoittaminen. Toki sitten korostuneeseen pronaatio niikka isostimisloon kahallinnalliset jutuuteli niinku alussa sanoi, että niinku liikevoi tulla pereätsä alalta ylöispäin tai sit se voi olla että luon kahallinnassa on selkeitä puuteita, luon kautta reisellu kertyy niinku medialirotaatioon korostuneesti joka näkyy sit myös sinne ihan niinku puolvesta tai puolvittasolla näkyy myös nilkkatasolla korostuneena pronaatioina. Ja varsinkin se, että kävelyssä ja juoksussa kun jalka tulee alustaa niin kaikki ne sisää kierrot periaatteessa tapahtuu niinku alalta ylöispäin. Nilko on ensimmäinen joka kiertää sisää kiertää tai niinku kantaluu ensimmäinen joka kallistuu sisää kiertä on tella lupäällä. Säärilluu seuraa sitä reisillu ehkä pikkasen ja lantiosilta mukaan. Mutta sitten taas se niinku ulko kiertä mitä täytyisi tapahtua käylyssä niin se tulee ihan sitten sieltä tulee niinku ylhältä alaspäin eli lantio kertyy reisillu kertyy sääri kertyy ja sitä kautta sitten teelaaluu ja koko jalka tereä. Niin sinänsä että jos se on ohonno pitkittynyt että pronaatioota nii hyvä miettät nii että miksi se sieltä lhongkasta lähe sit sinne niinku miksi se se lungka vie sitä jalkaa sinne ulos päin. Eli vaatii nii menomaan niinku tutkimista ja sen syyn selvittämistä ja myös sen hallinnan ja kapasiteetin harjoittamista että ratkaisu ei siis ole pelkästään että tukipohjalliset jalkaa ja that's it niin kuin ajatuksena. Ei missään nimessä tukipohjallinenkin oikein käytettynä niinku että jos se on hyvä se interventi, jos on hyvin tutkimus, se on selle kee niin kuin jala hallinnan ja haaste tai jo parakentajallinen ja haaste niin siihen niinku hyväällä tukipohjallinen vuoden sadaan aika yllättä. Tämä niinku hyviä ei yllättäväkin asioita esille mutta täytyy toki aina muista että siellä on sitä liikettä liikki oppimisteli siihenkin edelleen ja harjoittajat. Ja tota välillä heittomerikes ongelmaksi kokeen sen että on hyvä interventi on tehty hyvät tukipohjalliset saatu sillä ja yksistä kaikki vaivat pois. Lisän asiakkaan sitten se motivoitu millaisia kaikkien muuhun jää vähän pieneksi eli niin kuin ruvainnu vähän miet missävaissa pohden kannattaisiin se tehdä ja kuinka sen saat niinku asiakkaalissa niinku ohjeesta tuotte eikä oikeastaan ne pitäisi myös harjoitellaan. Ei se kuitenkaan riidessä pelkä pohdennä vaikka se vasten on todella hyvä joissaan tapauksissa. Näin päät se on kuitenkin lähtökoitasti valtausasta tapauksista tällainen niinku oikein käytettynä hyvää hetkelinnen apuvälinä muuta, että ysiväis ratkaisuna ehkä ei sitä. Ei pitäisi ajatella niinku, mutta sellainen houkutus on saattaa tietysti niinku tulla myös sit jos se vasten on tosi hyvä ja niinku asekasta tätä tähän tämä hoidettiin niinku sanotin sitä harjoitteluun sitoutuminen niin voi olla vähän iänäin. Joo joillekin puhalle voi olla hetkittäinen. ratkaisuus tai niinku aika muun ikysyykiä, onko tämä puhollinen, että mulla on loppu elämään? Ei välttämättä, jos ei ole mitään serkellä rakenteellista juttua, jos on rakenteellytu, niin meidän kehon myös hyvä kompeen soimellisi siihen. Haaretto nyt kyllä meidän pystään puhollisen käyttöön vähentämät. Ei se ole niin kuin se kaikki kaikessa, mutta ehkä niin kuin jollain tapahtaa hyvää apukeen olla pidemmänkin aikaa. Mutta se, että tapahtu kuinka kauan puolisten joutuu käyttää, niin no se voi olla muutamia kuukausin se voi olla vuosse voi olla kaksi. Se kyllä niitäkin näkee, että asiakkaalla tehty moneet puhdesta aina koettu se tarpeellisi. Ja sitten tyyli, että mennä vakka seitsemän kahdeksan vuottakin, niin sitten niin kuin nämä onko ehkä meidän farmannut kadatsolle puholliset. Tämä on aika hyvin edeni kuin nyt, mutta se on niin pitänyt tarkastelujakso. Mutta tota asiakkaan puolissa on helpo niinku niin sanosta jää kouku, että puhdistuu hyvää, että nä on toiminut tämä avulla mä pystyn paljon liikkumaan, niin tota tekevää sitten uusi. Ja mä olen niin kuin, että jos edelliset poistuminen erikkiin, niin aina aina pienit se, että kaussit siihen, että onko se nää tarpeellinen ja mikä sitten voisi olla se pohli se idea sitten jatkuisi. Niin, se on kanssius interventioon, niin sille pitää olla joku tiety ajatus ja reisepti, miten sitä lähdetään toteuttamaan ja kokeilemaan, että se on selkeisille niin kuin ammattilaiset, miksi ja kuinka paljon minkä verran ja koska tarkastella asia uudestaan, niin se on varmaan niin kuin tärkein keskustelukäydä. Joo, no, mites sitten niin kuin jalkine asia käyttäytyy tässä niin kuin teemassa, minkälaisia keskustelui sun vastatolokäydään niin kuin kenkävalinnoista? Ja aika niin kuin paljon kuin kevää siis kenkävalinnoista erityisesti siis asiakkaan puolesta tulee niitä kysymyksiä, että mikä on hälle sopiva kenkään. Ja itse mä oikkan vähän sitä, että kun itse tykkään hyvin semmoista, jopa minimalistista kengestä itse niinku käyttää, ja hyvin jouustavasta ja kyllä mä niin kuin asia kaikkia niitä pyriin sitten suosittelen semmoista jouustavaa kenkään. Ja varsinkin jos miettään käveellyä, niin siellä pitäisi tapahtua niitä hyviä varvastrullauksia työntö ja varpaille Dorosiflexio pitäisi tapahtua, niin kyllä kenkään pitäisi olla semmoinen, että se mahdollistaa seen. Eli se on ehkä semmoinen ykkösasia, mitä mä asiakkaalle puhuu, että se kenkään pitäisi sieltä taiko, että varpatsi pääsee liikkeelle. Ja jooksukengässä niitä paljon on pronaatio tuollaisia kenkään, ja entiä ei niistä mun mielestänyt niin kuin mä koet niistä merkittäisesti haittaa tai jos niin voimakkaasti niinku tota ohjaa niin selkeästi. Yksi asiakas oli semmoinen, että puhutti aikaisemmista peron jos aluein kivusta, niin hellä oli käveellyssä juoksu tuli aika herkästi niinku nilka ulkosyrielle kipua. Ja ihan sitten jo, niin kuin paljastelkaa katsottu, ne oli vähän korkeikaarinen ja alkaa vähän sinne ulkosyrielle painottua, niin sitten kun katettiin vielä ihan juoksu, hellä oli vielä pronaatio tuollisia kenkään. Ja jokaa vielä ohjaa sinne, niin kyllähän siinä se, niin kuin mennään aika paljon vika, jos siinä pronaatio tuossa. Ja tota jos säkin voisi olla niinku akilesian teinkin vuissa joskus voi olla ihan hyönylistä, että sitä niinku droppia eli kantapä on niinku korkemaan. Sitä on vähän enemmän, joka vähän tämä akille sen tota venytyskuormitusta niin voisi olla ihan järkevää. Ja niinku kengillä pystyy vähän pelailen sitä ja tota taistuu puttiasken tukipohelista, että että jos siellä on selkeä pitkittynyt korostunut pronaatio, niin ehkä siinä voi olla ihan hyvää olla semmoinen pronaatio tuollinen kenkään vähän kierdo jäykempi. Mut kuitenkin edelleen, että varpainen pitäisi päästä liikkeelle. Ja yksi tommoinen sitten niinku sinä iso niin kuin silleen selkeä konkreettinen esimerkki oli semmoinen vanneppi herasmias, jolloin oli kymmenen vuotta sitten jäykistetty iso varpaan tyyviin. Ja siis siellä joo mitään torusiflexio ja tota tuli sitten vastaa toileja kerrota, että ei hän on niinku pystyy kymmenen vuoksen vuoteen nyt juoksemaan ja kovasti haluaisi juosta. Ja tota sitten vaan ohiesti hän leittää hankkii semmoista rullavaat kengät tai semmoinnita ihan, että hokaa merkki set kengät ja tota jos se on hyvää rullaa vuus. Ja tota tuli seuraavalle vastaa otolle ja vastaattu käynylle ja samanet oli jostuu kengät ja käynyt juoksemassa ja hyvin pystyy menee määrä. Ja se oli niinku siinä sitten fysiota rapia, mutta siellä on selkeä rakenteellinen juttu, että se on operoit, että ei ole niin varpaassa liikettä niin pakko se on jollain kompeensoida sitten. Niinku siinä olisi sinä se selkeä, mutta sitten niinku paljon kysytään esimerkiksi tuosta hokaa keneste, joka on tuksi rullava, että niinku mitä mieltä mä olen siitä niin niinku mä sitten niinku periaat semmoinen sanoa, että se on rullava kenkä, hyvää rullava kenkä. Mutta ehkä se niinku estää sille jalaalle tulee vaan varpaalle tulee vaan rullaa, mutta se niinku ehkä siinä on menee sitten vähän vikaan. Ja näitä niinku hyvät tarkastella monesti suunnasta näitä asioita ja ohtii tietysti sitten sitä yksilöistä tilannetta ja tarvetta ja soveltuvuutta. Kyllä, joo, ei ole yhtä ohjeistusta, että tämä sopii kaikille yleisesti niinku tai jos haluaisitte mikä olisi hyvä kenkä, niin semmoinen kenkä, joka tuntuu hyvältä ja lassa. Periaat se on hyvin tämmöinen peruuslenkari ei tarvi hirveesti kikkailassa niinku mun mielessä kanssa joustava ja alkaa on sopiva kenkä näyttää vielä hyvältä, niin siinä on ehkä ne tarkemmat niinku täysitlenkariostuksessa. Yksi asia, mikä mä oon kiinnostaa vielä nyt kuin tästä nyt varsinkin juoksusta ja miksei kävelystäkin puhutaan ja oireilusta. Se on tekemisen aikana ja nyt ollaan puhuttu vähän sitten äänä se teknisiin asioihin tai ehkä jonka on esikin asioihin puhuttumisista ja niiden kokeiluista. Mutta tietysti varmasti tärkeätä rooliin äyttämään myös sitten niinku esimerkiksi juokson määrin puhuttuminen ainakin niin kuin hetkeellisesti jos meillä on asiakaspastautolla jonkun oireillon suhteen niin minkälaisia niin kuin ajatuksia sulon sen suhteen, että miten tavallaan. Sanoitaan nyt vaikka otetaan nyt jos vähän sivuttiin tuota akidesteinen opatia niin niin pidetään se se vaikka tuossa vähän niinku viittäisesti mukana niin jos meillä on niin kuin juoksussa oireilua niin miten sitä niinku juokson määrien kanssa sitten pitäisi lähestyy että jos vedetäänkö niin kuin täysin rasitus pois ja etota miksi aikaa ja koska sitä sitten ruveta auttavaan. Tarkasin mukamatka ja miten se niin kuin asteitaan rakennetaan siitä sitten ylöspäin se juttu auksua tähän minkäläköisiä niin kuin ajatuksia lähestymistopoja. Joo hyvään osto. Nyt olen hyvin paljon puhuttuista biomekaan ikästä ja hyvin pienistäkin nyänsäistä, mutta täytyy toki muista että siellä niinku kivussa rasituskivuisi siellä niinku paljon sitä kuin kaikkea muutakin josta sitten saa monta muuta jaksua sitten rakennettua. Mutta jos tähän niinku mennään niin jolla siis aika moneen ihan siis että mullekin tulee asia kanssa että vaikka nyt on se akileskipu ja ei ole niinku pystynyt tai ei ole juosu sitten jo moneen moneen viikkoon ikään kuin niissä jo mä niinku tai asiaksi kyseet saako juosta niinku mä niinku jos ei ole niinku ihan niinku ihan todella pahakipuu niin pystyy jotain lenkkeen tekein kyme jo niissä ohjesta että ehdottomasti sitä juoksua sinne jossakin määrin koska tavoitteen on että se pystyy juoksen taas enemmän. Sitten jos ollaan kuuust 7 viikko juoksematta iskuttamatta niin sit sen rakentaminen taas uudestaan se on hyvin niin iso rasitusmuutos. Et pystyy tässä näkki jotain juoksoa siellä säilyttään kivusta ja kun tautumista huolimatta että sitten päästä niihin tentinopatia vastjano et mikä on sallittu kipu. Ehkä se moneen mä yleensä niinku ohjesta et se moneen kipu et sä käydä juoksemassa et se voivat vähän lisääntyä mutta sen veneen vaikka seuraavana aamuna aamuna päivänä on hei niinku pyrittää semmoisena pitää määrä sitä. Ja totta kai jos asiakas sitten myös että asiakas sanoa että on hälle tulee juoksi saa kipua ja akielis on kipeen niin totta kai niinku hyvää niinku käynessä keskustelut. Tullut paljon se olet sitä juoksoa tehnyt onko se ollut pelkkää sitä juoksoa ja niinku miten se viikko taas olla toistu millaisia määrjä ja totta et uksi kaikki samaa intensiivistä juoksi vaan uksi olla palautta ja niinku niiden kautta sitä rakenella. Hyviä täikin pitää niinku yksilöllisesti rakentaa että joku juoksi on henä ei joku vähemmän ja osalla on tavoittana pystöä juoksen kaksi lenkkii viikossa osalla on viis lenkkii viikossa niinku tavoitteena juosta. Ja taas sitten jos asiakas on niinku että hälla on nyt akiles kipeen on edelleen juosu ja se niinku kipeyty on juosu se neliä lenkkiä viikossa se kipeytyy ehkä niinku on pystynnyt sinnittelemään niin se että onko vaikka juokuu lenkki se ne pyörällä. Nyt niinku talo on tako hieittu siihen tai joku vähän korvataan vähän kevenetään sitä ja sitten lähdetään sitä akileksen kuormuksen kapasiteet ja onko kasuttaa harjoittelua tai jos on siellä jotain biomekanisiä niin niitäkin ohjestaan. Mutta totta elikkä semmoinen pieni rauhoittaminen mutta niinku harvointalitään tottaali lepoo tai tottaali sitten sitä juokasta pitäisi olla pois. Ja se on varmaan niin kuin juuri näin että jos meillä on tottaali lepoo jakso varsinkin niin kuin tosta otestuossa pitkittyy niin sen jälkeen se rakentaminen uudestaan talkaisin siihen rasituksia niin sekään ei ole mitenkään niin kuin helppo tietää että jollain tasolla niin kuin koettaisi pitää jonkun näyköinen aktiiviteettitasosia lyllä ja siitä sitten niin kuin. Ja hyvä esimerkkin nuori urheille ja harrastu tai kilpaurheille ja harrastu tai lajeena suunnistus hihtoja uinti. Ja tota joka kevät tai niinku tässä uusemman vuoden aina keväällä säärin rasitus vammoja ja säärin parasitus murruttumia. Siitä kun sitten niin kuin yhdessä lääkärin kanssa niin kuin mietimme niinku miksi miksi mikä siinä on juttu mutta juttu on se, että kevät kesä alku syksymän kovasti suunnistuksen joksu edellä, - sit tulee talvi pelkää hihto-puintia. Ei mitään iskuttamista monen kuukauteen - keväällä taas vahtuu joksu, niin siinä vaan yksinkärä se rasitusmuutos siksi aina keväällä. Nyt sitten tuodiin, että he edelleen on se hihto ja uinti tässä talvelapäaseellisesti, - mutta hihton esimerkiksi alku lämmityit tehdään vähän juosten, vähän hyppien. Niin kuin pirentää sitä iskutusta yllä, niin täytyy katsoa nyt enskevään, - että miten on mennessi, onko ollut siinä tajaisia. Me jäädään odottelemaan sitten näitä tuloksia ja raportointeja ei - erinomaisessa uudet kiitokset viarailusta podcastissä. Kiitos, kiitos. Tää oli hyvä set. Fysetrapia liikkeellä podcasti ja luottaa movement fyysio. Hallisin kuulla sinun ajatuksesi siitä, - miten voisin tehdä tästä podcastista sinulle arvokkaan - ja merkityksenisen kuuntelukokemuksen. Väätä minulle viestiä Instagramissa tunnuksella, että movement fyysio - tai sähköpostit se osloitteeseen Marco, että movement jos jo pistät fii. Jos pilit kuulemasta se ja halua tukea podcasti, - harkit sethan viiden tämän klikkaamista kuuntelualustalla, - sekä jokson jokamista niiden kanssa, joiden ajattelisin hyödyvät sen sisäänlöstä. Kiitos, että kuuntene. Ens kertoo.

Podcast Summary

Key Points:

  1. Fysioterapiassa kävelyn ja juoksun analysointi aloitetaan usein kävelyn havainnoinnista, koska se antaa konkreettista tietoa alaraajojen kiputiloista ja liikemalleista.
  2. Kävelyn askelsykli jaetaan kahdeksaan vaiheeseen, joissa tarkastellaan erityisesti kantarullausta, kuormitusvaihetta, keskitukea ja päätöstukea.
  3. Pitkittynyt pronaatio on yleinen löydös alaraajakipujen taustalla, mutta pronaatio itsessään on normaali osa jalan joustomekanismia.
  4. Juoksussa ei ole kahden jalan tukivaihetta, ja juoksuvauhti määrittää merkittävästi sitä, miten jalka tulee alustaan.
  5. Juoksun analysoinnissa videokuvaus ja hidastukset ovat keskeisiä, koska liike on nopeaa ja yksityiskohdat jäävät helposti havaitsematta.
  6. Askelkontaktin sijainti ei itsessään lisää rasitusvammojen määrää, mutta kantapääpainotteisuus yhdistyy polvivaivoihin ja päkiäpainotteisuus pohje- ja akillesvaivoihin.
  7. Juoksutekniikan muutokset voivat itsessään altistaa rasitusvammoille, joten muutokset tulee tehdä hallitusti ja vahvistaa samalla kuormittuvia rakenteita.
  8. Kadenssin eli askeltiheyden muuttaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa juoksutekniikkaan ja vähentää kehoon kohdistuvaa iskukuormitusta.

Summary:

Tässä jaksossa fysioterapeutti Eero keskustelee kävelyn ja juoksun analysoinnista sekä niiden merkityksestä alaraajojen kiputilojen tutkimisessa ja kuntoutuksessa. Keskustelussa korostetaan, että kävelyn havainnointi on konkreettinen ja hyödyllinen lähtökohta asiakkaan tutkimiselle, koska se antaa viitteitä mahdollisista biomekaanisista häiriötekijöistä. Kävelyn askelsykli jaetaan kahdeksaan vaiheeseen, joissa tarkastellaan muun muassa kantarullausta, kuormitusvaihetta, keskitukea ja päätöstukea. Näissä vaiheissa ilmenevät poikkeamat, kuten pitkittynyt pronaatio, voivat selittää alaraajakipuja.

Juoksun osalta keskustellaan muun muassa siitä, miten juoksuvauhti vaikuttaa askelkontaktiin ja miten videokuvaus on usein välttämätöntä nopean liikkeen vuoksi. Askelkontaktin sijainti ei itsessään lisää rasitusvammojen määrää, mutta kantapääpainotteisuus yhdistyy polvivaivoihin ja päkiäpainotteisuus pohje- ja akillesvaivoihin. Tekniikkamuutokset voivat itsessään altistaa rasitusvammoille, joten ne tulee toteuttaa hallitusti ja vahvistaa samalla kuormittuvia rakenteita. Kadenssin muuttaminen nousee esiin yhtenä tehokkaimmista keinoista vaikuttaa juoksutekniikkaan ja vähentää iskukuormitusta.

FAQs

Kävely ja juoksu paljastavat alaraajojen kipujen taustalla olevia liikemalleja ja biomekaanisia häiriöitä. Analyysi auttaa ymmärtämään, miksi kipu ilmaantuu ja miten sitä voidaan hoitaa.

Kävelyn askelsykli jaetaan kahdeksaan vaiheeseen: alkukontakti, kuormitusvaihe, keskitukivaihe, päätöstukivaihe, esiheilautusvaihe, alkuheilautusvaihe, keskiheilautusvaihe ja loppuheilautusvaihe.

Pronaatio on jalan luonnollinen sisäänpäin kiertyvä liike, joka vaimentaa iskuja. Pitkittynyt pronaatio tarkoittaa, että resupinaatio viivästyy, mikä voi johtaa alaraajojen kipuihin.

Juoksussa ei ole kahden jalan tukivaihetta, ja työntövaihe on tehokkaampi. Lisäksi heilautusvaihe jakautuu alku- ja keskiheilautukseen.

Kyllä, juoksun nopeuden vuoksi videokuvaus on suositeltavaa. Hidastuskuvista näkee tarkemmin esimerkiksi jalan alastulon ja lonkan ojennuksen.

Askelten lisääminen eli kadenssin nostaminen voi vähentää kehoon kohdistuvaa iskukuormitusta ja parantaa juoksutekniikkaa. Muutos kannattaa tehdä asteittain ja harjoitteiden tukemana.

Chat with AI

Loading...

Pro features

Go deeper with this episode

Unlock creator-grade tools that turn any transcript into show notes and subtitle files.