#21 Miten valita aerobinen laite? – Pekka Matomäki (FT, LitM)

Tervetuloa liikunta lapra potkasti vanhat liikunta lapraastika kaikki uudet kuultaliet. Unimman petrialanko vaa väityskereetutkijän jyväskrän yliopistossa ja liikunta fyysiologi Helsingin urheu lääkäri asemalla. Tässä potkasti se me tutkijat tullaan ulos tutkijan kammiasta me keskustellaan uusista liikuntaan eurotieteen tutkimuksista, liikunta fyysiologiasta, aivoista ja näyttöön pohjaa tuosta hysiikkavaalmennuksista. Tämä on hieman spesiali jaksakun, muvierana jälleen yliopiston väityskereetutkijä pekkamatomäki, jonka kanssa keskustinen siitä, miten valita aeropin ja laite kuuntasarilla ja millä perusteen. Ajettuli itse asiassa Helsingin sanomien toimittaja, joka haluaisi alun perin saada tähän kysymykseen vastausen. Saatiihamme lappuota pekankansa liikuntaan lapralla kohtua useampi oikein yvän peruste tietyn laitteen valinnalle ja varsin mielenkiintoinen keskustelua aiheesta. Eli keskustellaan siitä, miten valita aeropin ja laite kuolle meille eri kuntolia profiidille eli aloittelevalle kuntoliaalle monipuolista kestävyys ja voimaminaisuksia tavoittelevalle kuntoliaalle ja kilpakuntoliaalle. Eli tarjolla on taas varsin kiinnostava tutkittun tietoon perustua paketti näyttöön pohjaa tuosta kestävyys harjoittavuista kiinnostuneelle. Jossa työskentelät hysiikka valmentaana liikunnan ohjaina, kestävyysurheilun valmentaana hysiä terapeuttina, ohitliikunta tämä terveysalla opiskeria tai valoituli päästä tietää lisää kestävyys suorituskyvin fyysiologiasta niissä et voi jättä tätä podcastia väliin. Käy myös kurkkaamissa jakson tiedöistä väitskerja ohjaa ja haapalalla tutkumusryhmän uusin tiedin julkaisu kestävyyskunnan eri mittareiden ja aivot terveyden yhdessistä. Näiden tiedin julkaisuuden viittauksia ja auton meidän tutkijoiden valuuttaa, jossa haluat tukea tätä podcastia ja aina näitä tiedin julkaisuja myös somessa. Ei pidemite puhetta, mennään tai jakson pari. Pekka tervetuloa taas liikuta Lapra podcasti. Kiitos, kiitos. Pekka on ollut viärana jo aikaisemmen jaksossa numero 20, mutta hiloja kun ja saada suttaneen uudestaan viäräksi. Ja ehkä mitä ei tarjoin mitään pienenpäisi, vaan semmoinen ihan lyhyt kertausta kuka olet ja mitä teet, niin jos haluaa kuulla lisää, niin sitten voi kurkata sen numero 20. Pekka, mä toimeenkin tällä hetkellä Yveskylön yliopistossa tutkin kestävyys harjoittelua. Ne ei lyhyesti ja vapaaajalla valmenton kestävyys puolille urheilijoita ja normaalajagi ihmisiä. Jo, loistavaa ja heitässä jaksossa niin ajattelen, että päästään tämmöisen hyvin, no he voisi sanoa specifinkysymyksi äärreä, mutta yhden kysymys äärä, joka usäin nouse esille erityisesti tavallisten kunto oli keskudessa ja myöskin. Moni valmentaa saattaa puhtia pohtia sitten tätä tyyppisiä kysymyksiä eli heitä aeropisia laitteita, niin tähän vaikka mitä on hihto-erkoa, on luutu-erkoa, on joksumattoa, on pillareita, on vaikka mitä. Jos mietään erilaisia kuntoilia profiileja ja mietään toimisto työlaista, aktiivi liikkuja, tavoitteen monipuesti hyvä kestävyys ja lihas kunto, jos semmosien erityisiin toiveita tai haasteita. Mikä laitteen parin saa entä ohjaan, vaikka onksillä oikeastaan mitä väliä, et millä tekee? Kyl mä lähinnä sanoisin, että tämmöisestä tapauksessa on se laite tai liikkumistapa, joka tuntuu hyvältä ja joka sitä varten muodostaa itselleen tavan, että se on se oleellisi juttu. Se, että jos tekee jotain todella optimaalista viikon verran, niin se on huomattavasti huonun piku, jos tekee vähemmän optimaalista kaksi toista vuotta. Mä sitä oli hyvä kommenttiä, ehkä tässäkin jotenkin voi ajatella sitä, ja kun on voidaan optimainen harjetus, että arutusohjelmaatteseen harrattelun tavoitteen lähtöstä ja yksylyellistä ja nähdyskevaihtelua jännä jännä, mutta jos seisee harrattelu ole pitkään teistä ja säännöllistä, niin tuloksia ei tule. Ja jos se harrattelu on pitkään teistä ja säännöllistä, niin siihen pitää valita semmonen laite, jossa ei olla lykkää tehdä. Ja se on oikeastaan kestävyys harjoittelys, ja voidaan jakaa, että se musi centralisia vastaiteistua periferisiä, niin kuin centralit vastaitys maksivon hapeutti kykyparaneen ja sydämme isku tilavusparaneen ja sydän verran kertoo järjestelmäparaneen. Ja periferiset on sitten niin kuin se lihaastas on tapahtumat ja nyt oikeastaan se sydän ja verran kertoo, niin se oikeastaan paraneen yhtäläillä riippumatta siitä, että mikä on se valitsemaiset tapa, jos se nyt uinti otetaan luku, että uinti on hyvä, koska se on uintia asento ja silloin se vesijautta sitä verran takaisin tulemista, niin se ei se ei se ei ilmeisesti sydäntä ihan niin hyvin sitä kehite. Sitten muuten nämä kaikki pystyvät sen, on se tapahtuvat niin kuin mitä tahansa tekeikin se parantaa sitä maksimalista hapeutti kykyä, joko aika usein pidetään niin kuin kestävyys, kun no mitarina, ja sitten jotenkin se periferiset sitten, eli lihaastas on muokkaukset niin ne sitten tapahtuu sitten se mukaan, että mikä on lajeet, jos se ei käsillä teemme mitään niin pyäräliöllä ei kauheasti käsissä sitten paranenne aeropiset vastet ja mitokondrio tehokkus tai mitokondrio massa. Ja sitten jos pelkästään soutaan huonnella teknikölle, että jalkoikäitavaksi solleenkaan, että elkästään kun martille käsien kanssa ja ylävartolongas, niin niin päs jäällä jaloissa sitten paljon tapahtuu esimerkiksi. Mietin tähän näin, että tavoitteena tämän tyyppisään kuntoulialla on usein, että on monipuone hyvä ja kestävyys ja lihaaskunto, niin sitä tehdään tämmössä tyhdistettyä voimaan kestävyys harjoittelua. Mien mun emärtaaksin on jonkun verran kuitenkin näyttöön siitä, että jos tehdään voima-harjoittelua ja sitten kestävyys-harjoittelu muotoa, jossa tulee vähemmän iskutusta, eli tämmöstä juoksua, ja esimerkiksi juoksua kestävyys-harjoittelumuosta, jossa tulee iskutusta. Tänään vähemmän tämmöstä, eli yhdistetään voima-harjoittelua esimerkiksi pyöräilyyn, niin tulee vähemmän semmoista niin sanottua interferenssi ilmiötä, eli ne vähemmän ikään kuin syö toinen toisiaa, nämä harjoittelun muodot. Jos kun siinä semmoinen näkökulma osa haluaa oikein vähän kyristää rauvia, niin valita sitten voima-harjoittelun pariksi vaikkausten tekee samalla kertaa, niin joku tämmöinen, niin kuin vähemmän iskuttava. Tämä voi olla syö, että enemmän sitten jo olen optimoimaa, mutta edelleenkin jos on puheen aktiiviliikkujesta, joka haluaa yläpitä hyvää kuin ettei suurempi tavoitteita tavalla, niin edelleenkin olisi sitä mieltä, että ei se se vaikka pientä viilausta, että pyöräilyykö vai juokseeko. Ennen ehkä se kestävyys-harjoituksen intesiteet, joka vaikuttaa siihen, että tapahtuuko siellä mitä, että tavallaan, jos se intesiteet ihan pitää samaana, jos kolme kertaa viikos-harjoittelua, puhutaan tykkästävyys-harjoittelun siitä, niin jos kolme kertaa viikos-harjoittelua, ja intesiteet on aina niin kuin matalakhelppo, niin se auttaa kyllä yhtälä ilanostaa kuntoa, mutta se nostaa vaisen kolme kuukautta, et jossain kohtaa täytyy jonkun muuttuu, et jossain kohtaa täytyy spistä intesiteettiin enemmän. Ja oikeastaan, nyt edelleen uskaa sanokkaan näin, mutta jos kolme kertaa viikossa, että kolme 30 minuti sessi on, niin oikeastaan kaikki voi melkein vetää maksimaalisesti, ja sitten vielä on haittaa palautumiselle, jos mä hänäraasien verran matalla, mutta tehtäisiin kuulta tätä muuta. Mutta siis yritän siis sanoo sitä, että jos harjoitusmäärä toikesti tosi maltillisia, niin toitavalla se mä en edes siihen intesiteettiin silloin, ihan niin tarkkaan puuttuisivat silloin se äänöllisyys on se olleellinen juttu ja se, että tulee se äänöllisi väliejun tulisi myös sitä kovaa intesiteettiä, niin jos haluan edelleen kehittää. Myhmäistä se on hyvä se yli piästi, että ei myöskään vielä pelätä niitä koveman intesiteetin kestävyysharjoituksia, vaan jos haluaa oikeasti saada, niin kun harjoitus vaikutuksen, niin välillä pitää selkeästi mennään vähän kovempaa. Ja jos mietää tämmöstä näin tämän tyyppisiä harjoituksia, niin tuleeko tässä mieleen tosko joku liikuta muoto, erikymätry parempi valita tämmösen kukkovat, että osin harjoituksiin, vaan onko siinä käyn, niin kuin mitä on väliä? Sitten tästä tulee vastaan ne omat esimerkiksi elopaino, että jos on niin kuin paljon kannatettavaa massaan, niin se juokseminen tietynkin rikkoisit helpomin paikkoja, niin silloin joku semmonen lagiimikä kannatteleisen massan, eli kuitenkin kuitenkin kun pyöräilytäin, saututu yppinen tai kaiken. Hiittoon erikotkin ihan hyvin sitten sen tavalla, niin kuin kannattelen sinun pehmeen liikirata, niin se ei tulli liikaa sitä exenteristä voimontottoa. Tietenkin kestävyys-urheilussun kanssa se ei puoli, että jos se voimaharjoittilysin on mukana, niin se on niin ongelma se luumassa, mutta jos se ei suostu tekee mitään voimaharjoitteluun, niin silloin se mun ei iskutus tyyppinen säännöllisyys, säännöllisesti joku juoksulenkin kanssa on hyvä, että lihassa eikä luustolle, luuston terveydelle. Moistava, hei, siitä mä saatiin meidän toimistotyöläisellä, että nyt oikein ergometri valinta, miten me näin tähän toisee. Tämä me näin niinku aloitteleva kuntoilja, tavoitteena erityisesti peruskestävyyden parantaminen, niin sanottu suomenkin, että se peruskunnonkin ehkä on parantavinen, niin miten sä niin kuin tämmösen näitä onko välia, että minkä laitteen valitsee. Se on tässä sama juttu, mä sanoisin kyllä, että kyllä se miettiin niitä centralisia perifferisiin vasta, että niinku se centralisia vasta, eli se niinku oman kunnon parantaminen, niin sä kyllä käy oikeastaan laitteella kuin laitteella. Se ei tuu taas muuta vastaan, kun se, että valitsee semmoisen laittejoita, jaksaan aktiivisesti käyttää pitkän ajan. Ja sitten niinku jos niinku tarkoitus siis niinku systematisemiin pitäminnosta, kun toku ihan vaan niinku yllä pitää hyvää kuntoita, se on ni sit täytyy miettiin niitä jaksotuksia sit ehkä vähän paremmin, ja sitten viikossa oli syksi tai kaksi kovin pipäivä, ja sitten loputtoli sit semmoisin rauhallisiin päiviä, ja sitten etikö voi voi niinku vaihtella niitä laitteita, tottakai muutettu ei emään siis näkistä taas tästä sääkään kohtaa niinku kauheasti eroa niillä laitteilla, et jos ei niinku tarkoitusvat osiankaan päärietä siinä omassa laitteessaan, ei pääsillä niin väliteetinkin sit se, että kun jos valitsee sen yhden tietyllä laitteen, niin se harjoitteluun seurantaan helpompaa, että jos on valinnun jonkun polkupöhärämisään näkyväksi teho, niin sitten pystyy niinku kattomaa, että viime kerääl pystyy spolkemaan, niin ku 30 minuuttiin 200 vattii, ja sitten niinku jos pystyy 25 vattii polkemaan niin näkee, et on kuntoparanturu. Ja sitten pystyy niinku sykkällä seuraamaan, jos pystyy 200 vattii polkemaan, pienemmällä sykkällä en 30 minuuttiin, niin sitten on niinku kuntoparanturu, niin se munne seuraan tätä, niin niinkin helpottu jos pitää koko ajan saman laitteja. Niinkin toimi on hyvä pointti, koska tos saa voi vähän niinku tasapaa annalla sen kanssa, myöskin, että kuinka paljon ikään kuin haluaasitään vaihtelua siihen treeniin, ja kuinka tarkasti halua seurataa ikään kuin sitä kehittymistä siinä omassa harjoittelu muodossa, et jos haluu hirveästi vaihtelua siihen treeniin, niin sitten pitää ikään kuin hyväksyä se, että ei pystyy kovin tarkasti seuraamaan esimerkiksi niitä vattia, ja nyt teet mikä niinkin kehittyy, jossa mitään vattia eri laitteessa, niin sitten se on vähän laitekohtaisesti. Mutta jos taas haluaan niinku hirveän tarkasti seurata sitä omaan kehittymistä, niin ehkä sitten se voisi olla syy valita joku tietty laite. Joo, mutta jos saas aktiivisitte käiniä, eli laitteita nii montaavat, jos neljä kertaa viikosta ke, joka se eri laitteessa tulla kuin ikään raviikko se samaan laite, niin kyllä siinäkin kyllä mun mielestäni näkyy kyllä se seuraan teki. Ja sitten et kuitenkin, että kuinka paljon haluukaa, että resursseja aikaa siihen seuraamiseen, että kuinka sitoitunut on siihen harjoitteluun tavallaan, siihen systeemahdisuuteen. Mä mietin tosta itä, että jos on oikea alattelavasti kuntouliasta kyse, niin silloin monesti ainakin itse tuolla töissä urheuläiköä samalla, kun vaikka pyöränäkin mitataan kynnistasoja huomataan, että se ei kakynnistasokia tosiaalhaalla. Airaupinen kynnistaso, niin se ei käytännössä tarkoittaa sitä, että niitä harjoituksia peruskästävysharjoituksia ei pysty tekemään. Käytännössä nykyt juuoste, et ne ne pitää kävelle, niin jos on alattelava kuntouli ja tavoitteena, niin käänkut tehdä hyvin kevyttä harjoittelu pitää sykkäät matalla, niin ehkä silloin kannattaa valita joku semmoinen laite, jos se on mahdollista, joku polkupyäärä erikovettiritai muu. Jääksään, että siinä on semmoista. Joo, joo, se on valitettava tosi seikka, että normi kuntouli ja ei pysty kyllä tekemään matala, matala tehojuoksuharjoitusta, et se juoksuminen heti yli aiheupisen kynnöksä, mutta silloin voi myös tehdä niin, että jos tavallaan juoksu on se lagimistotykkä, ja missä nimessä ei halut pyöräillä, mitä muuta kävaa just olla omia jalkojen päällä, niin sitten siinä ongelma, että se pelkkäkävely, niin se saattaa olla sitä slijankin matalatehosta, että tavallaan se siirtymä sitten kävelystä juoksu, aiheuttaa semmoisen pompahdukseen, mikä suoraan nostaa yli aiheupisen kynnöksä, niin sitten voi meettikään yhdistelmä, mutta juoksu minuuttia kävelytyyppisesti, niin silloin se kuormintus fysyy niin kuin aiisoissa, myös tämmöisessä juoksutyyppisessä läistymisessä. - Nyt niin. - Tää on hyvä viinkin siihen. Yksi mielenkiön näitä toteutkimus. Pohdio oli se, kun oli tutkittu, kun on RP taulukko, mä likkämme sisäänne tuuntemus 1620, niin oli pistetty tutkittavat liikkumaan erilaitteella RP-1-toista tasolla, ja sitten oli mitattu heidän hapenkulutusta ja energiankulutusta. Niin oli saatu tulokseksi, että tällä RP-1-toista, eli tämä on tämmönen kevyyt peruskestävyystä tasolla, tehdään tämmöistä liikuntaan RP-1-toista. Niin siinä kaikista korkeen energiankulutus oli ollut juoksu matolla ja sitten tällaisessa porrasergometrissa ja kross-trainerilla. Sitten taas kaikista vähiten energiaa oli kulunut tommosina käsijerkometrilla, eli oti perkästään käsijäkään. Mikä on tietysti ihan järkeän käypää, kun miettiin näitä liikkumismuot? Mä mietin sitä vaan, että sekin voisi olla ihan mielenkiötoinen näkykulma, että toki energiankulutu ei ole niin kuin hirveän hyvä, niin kuin harjoituksen tehokkuuden mittari, mutta jos halua ikään kuin saada harjoituksista eniten irti, eikä haluat se tuntua ja hirveän pahaata, niin silloin voi ajatella, että vaikka juoksu matto tai kross-trainerin voisi olla sopivaampi kuin tällainen, missä perkästään käsillä tehdään töitä. Joo, tämä oli hyvä tutkimus, kun toit ilmiin itseis- luitoista pelkästään tiivistelmään. En sen syvämällä sitä, mutta todella hyvin muistettu tommone esiin. Joo, noin ei ole kormistun tuntumukse, et yli päätä yllättävän hyviä, niin kuin yli päätä määräämään sen kuormitus tasoon, että sikkustaa oppi käyttämään vähän voimo-harjoituksessa, kun ne kuormitus tasoon, että sikkustaa oppi käyttämään, se on todella hyvä, hyvää ja helppo tapaa seurata sitä kuormittumis-harjoituksen etenemistä. Toi on ongelman niissä esimerkiksi yttuleeseen, että se maksimuaalisuus on esimerkiksi jos miettiin pyöräergolla ja vastaa juoksu, niin toi on jossain tottumat on tyyppi, niin sehän ei saa pyörän kanssa itse sitä niipaleu jyrti kuin juosten, niin mä luulet se, niin kuin tekee jo sen, että juosten sitä vaarten kulue enemmän energiaa. Siitinkin kun se on sitten suurempi hapenkulutus, niin voi ajatella, yleensä ajatellaan niin fysiologiassa, että sitä mitä käytetään ni se kehittyy, eli jos on niinku korkein hapenkulutus, niin sitten se hapenkulutus kehittyy vähän niin kuin paremmin etkysee. Antaisin pikkusen lisää tukea kyllä, että tämä voi olla ihan järkeväkin ajatus, mutta sitten taas suuressä kuin vastahan niin tavallaan se, että kerttääkö pyörää vai hiihtoeerkoa tai juoksumatto, niin mä en näki se, että se energenkultus on niin ollein emän uskositen niin paljon vaihteleen sen energenkultus. Se toki, että jos pelkestään käsijärkolla vetään niin siinä tulee kyllä todella pieni se hapenkulutus. Semmen luulet sisää kyllä tosissaan tehdä töitä ja pelkestään käsijärkolla harjoitelle haluaisin kuntoa varanta. Niin kuin hyvä varmaan tähän kohta huomioida, että se, vaikka tämmöisen hallottelma kun tällainen tavoittana on myös se painohallinta, niin silloin se energin se harjoituksen aikana kulutettu energian määrä. Sen merkitys siinä painon hallinnassa on hyvin, hyvin pieni, eli se suurin merkitys on tietysti sillä päivittäisellä ravitsemuksella se, että jos jossain eri omettirisellyt kuluu 50 kaloria enemmän kuin toisessaan niin se 50 kaloria kyllä syödään sitten heikossa ravitsemuksa takaisetkessä. Se ei voi sanoa, ei voi tästä ei voi jotopää, että jos toinen laite kuluttaa enemmän kuin toinen tietyllä RP, niin silloin se olisi parempi painohallinta, se voi olla. ja hoikkaan pehkä, mitä olaisit vuosava enemmän irti, otamme elpää tietyen terryvoltta, mutta tietye tavallaan, niin se ei ole perusten sille. - Sää tämän kaunisti muotoiselti kyse vähän nimenä, koska jos urheiluhalluket tai painohallintanaan, niin kyse se tätä tytiedät tuntitolkulla, kun sä et se koska se, ja sitten sitä tulee sen näelläköjä, niinkin mä juutut kun vaikuttaa se. Ja minulla oli itellä nyt oli tutkimusprojekti, jossa mä pistin ihmiset polkemaan pyörän kanssa matalalla teholla, ja he polkivat kymmeneviikoajan keskimäärin kuusepuol tuntii, mutta viimeisilviikoli hän kymmentä kahdatoista tuntii, ja näillä itse se paino nousi, tämä hairtiusinterventio aikana eli hän pelkästään, niin kuin se ihan lievästi nousi ei paljon. Tai se lievästi noista, niin tavallaan, että niin kuin ihan pelkästä se, että jos polkeekin pyörää paljon, ei se niin kuin pelkästään auta siihen, että paino lehti slaskin. - Jostnään, jostnään. - Meidän viimeinen porukka on sitten tavoitteeningin kilpokuntoilja, tavoitteena kilpailutuloisten parantaminen, jossa ei tietyissä laisi niitä tämmöisessä, mikä käydä tavalla. - Se ei ole aika helppokysyys sinässä, että se olisi jo oman lajikoska, harjoitteluun niin spesifinen, eli on olemasta, että tutkimuksia, missä on juoksi joita, jotka harjoitelee tätä. Juoksi joita ja sitten on neljäksi viikoksi pistitykrostrein, johon tekemään harjoittelua, ja ihan oikeasti kunno harjoitteluikrostreinerikas, joka käytännössä vaihtojuokso-harjoittelen krostreinerillä, ja ei niitä juoksi tulokset pysynyt tasolla, missä ne oli eli se on kyse vähän niin menee, jos olet olla hyvä juoksia, niin sitä ei tietenkin juokso-harjoituksiin. En ole poikkeus siihen on pyörällys, koska pyörällysi allattonkin ympärimmänevässä kammessa, niin se on niin helppo liikerata, että sitä pystyy tekemään aika helppolla kyllä, jos olet olla hyvä pyöräivissä, niin salli tai enemmän vapautta tehdä muutakin harjoittelun. Joo, just näette, että kun ikään kuin olla riittävän korkeilla tasolla, ja tavoitellaan jossain tietysti liikutomuodessa riittävän korkeita tuloksia, niin sitä pitää ikään kuin harjoittelun pitää olla riittävän tavoitella lähtöstä, jotta sitten saadaan niitä harjoitusvaikutuksia tässä ajatte niitä niin, että sitten kun se harjoittelun määrä on riittävän suuri, niin sitten sitä ikään kuin aika peruskestävyys harjoittelua, niin juoksiaakin voi tuorissa sitä lisää tekemällä ja esimerkiksi pyörällä osan peruskestävyys harjoituksesta, ihan vaan niin kuin vähentääkseni esimerkiksi sitä niin kuin iskutusta, mikä tulee jaloilla. Joo, vähän niin kuin säästääkseni sitä kuin kuormutosta. Tommoiset eliti juoksia, että hän tekee aika paljon juoksiu sitten kanssa seusti pehmeillä alustalla, ystöstä ei hiekkäteillä tai poluilla esillettiin, mikä säästää vähän jalkoja. Se on yksi, mikä multa hän tuli mielenä oli tapauslaansaamstrongi, esimerkiksi katsotaan oli ennen puutuhäinen dopingin käyttöstä. Sen ennen tämä vaan enemmän näihin suoritustaisen, ja hän oli tämä kovaluokan pyöräilyä ja voitti ranska ympäriä jo, ja sitten hän ei tästä ensimmäisen kerran eläkkeelle, ja sitten hän otti muita tavoitteita elämässä, niin kuin Marathon juokson ja sehän oli niin kuin niin kuin Nipinapin alitti, niin kuin 12-20 maratonilla Nipinapinapin, ja kyseisi kummikin oli niin kuin maailmanlokan pyöräilyä, joka sitten Marathon jälkeen sitten palas vielä ammattit pyöräinen pari, ja niihin korkeimalle tasolle, niin tähän niin kuin alle viivaa ehkä sitä, eli se on hyvä pyöräilyä, niin se ei siirry siihen, että on hyvä juoksia. Ja sitten se harjettuu specificisuus on niin olennainen juttu tässä. Joo, joo, joo. Oostava, eiköhän me saatu siitä, siitä nyt vähän niin kuin jokaisen leiri asiakas profille, niin tota joku hyvä laitei ja sitten vähän ehkä sellaista kokonaiskuvaa tähän tämän tilanteeseen, että ehkä aika mitkä on ne perustelut ja syyt sitten valita tietty laitei, jossain tietyssä tilanteessa. Sitten hän tulee ongelma näitä kylpäkuntoilleen tuli mieleen vaiheita, tosiaan jos tulee tai lokkantumisiin, mitä sitten on niin kuin pakko tehdä jolleen muulla, et sehän sehän itse asiasta erikseen, mutta siihen nyt ei tässä ilmeisesti halutut puhuttu. Joo, joo, ja tässä sitten mietet, jos tässä puhuttein nyt eri laitteista, mutta voi ajatellaan niin, että jos sitä kestäni yhden harjoittelua, halua tehdä muun laitteella, niin silloin silloin hyvä tapa mietti, sitä kestävyys liikuta muoden valintaa voi haimi, ollaan se, että onko ulkola lunta, pääsekö hiitämään, onko lumi sulannut, pääsekö pyörälemään, onko mukava juoksukeli pääsekö juoksemainen, sitä voi myöskin sitten luonnon perioissaan, luonnon perioissaatio sitten, että ei nyt satokauden vihannekset, mutta vuodenkin ron liikunta tyympisestä, niin valinta sitten se liikuta muoto, taas jos puhutaan tavallista kuntoon, jos tuolla ei ole sitä tiettyä lain, niin valinta se liikuta muoto sitten sen mukaan, että mieltä se jätä niinku ikkunasta sitten näyttää. Tää erittäin terveellä heistymistä pakilse. Joo, hyvä. Päkkä tuota, miten suuhun saa yhteyttö, jos kestävyys urheilun fysiologia tai valmonus kiinnostaa? Joo, mun on itsellä niin on tällä hetkellä kuntopolku, niin meillä valmennus sivut sitä kautta saa ainakin yhteyttö, ja sitten olen vielä ainakin toistaiseksi jivaskuille yliopistossa myös tutkijan, eli siellä löytyy tutkija henkilökunta listauksessa löytyy liikunta-tieteellisen tiedekunnassa myös pekkamattomäkin niin meillä. Nies, kiitoksia taas tästäkin viäraustalla. Kiitokia erittäin paljon oli ja oska päästä kohti vaan tällaisia erikoiskysymyksiä. Siinä oli meidän tämän päivänä jaksa. Hiso kiitos sulle, että käytet arvokasta aikaas tämän podcastin kuuntelun. Jos sä ei koet, että jaksustalisuuden jotain hyötyä tai sait siitä hyviä vinkkeä omaan valmennus työhön tai treniin, niin käy vaan tällaista arvostavuspotipaissa tai itunesissa, niin silloin muutkin kiinnostuneet löytää podcasti äärlle. Se ottaa meitä saamaan taas nisää rahoitusta tutkimuksia jatkossa. Jos haluat oppia lisää kestävyysuureenlufiusiologiasta, niin laita kuuntelun ajempi podcasti pekankaassa eli jaksunumeron 20 ja jaksunumeron kolme, jossa keskustelti erityisesti kestävyys suorityksestä palautumisesta. Jos pidittästä podcastistä, laita podcasti ihmessä seurantaa ja ja esimerkiksi Matsapirryhmässä aiheesta kiinnostuneille tai somessa tekrammissa, äksessä, veispuukissa, täkää mut äät petri alaikon ja äät viikuntalapra postausenmiin. Vänään mitä mieltä, se olitte jaksosta.