Go back

#11 Vaihtoehtoiset käyttövoimat vieraana Tuomas Virén - Logistiikkaa ja Lavametrejä

0m 0s

#11 Vaihtoehtoiset käyttövoimat vieraana Tuomas Virén - Logistiikkaa ja Lavametrejä

Podcast-jaksossa keskustellaan logistiikka-alan ajankohtaisista aiheista, erityisesti vaihtoehtoisista käyttövoimista kuten sähköstä, kaasusta ja vedystä. Vieraina ovat juontajat sekä asiantuntija Tuomas Virén, jolla on laaja kokemus kuljetusalalta perheyritystaustan myötä. Hän kertoo alan muutoksista, korostaen nopeaa kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Keskustelussa käydään läpi eri käyttövoimien nykytilaa ja tulevaisuutta. Sähkökuorma-autot ovat jo käytössä erityisesti kaupunkibusseissa ja jakeluajossa, ja niiden käyttöalue laajenee vähitellen. Vetyautojen kehitys on edelleen käynnissä, ja niiden yleistymisen odotetaan tapahtuvan tällä vuosikymmenellä. Kaasu- ja biokaasumoottorit ovat myös vaihtoehtoja, ja kaikkia käyttövoimia tarvitaan erilaisiin tarpeisiin Suomen laajan maantieteen ja logistiikkarakenteen vuoksi. Podcastissa korostetaan, että yksittäistä ratkaisua ei ole, vaan monipuolinen lähestymistapa on tarpeen alan haasteisiin. Keskustelu antaa kuulijoille kattavan kuvan logistiikan nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista.

Transcription

8372 Words, 56434 Characters

Finnish
Puhuja 1 Logistiikkaa ja lavametrejä rentoa ja ymmärrettävää puhetta logistiikasta. Puhuja 2 Tervetuloa mukaan taas logistiikka ja lavametria uuden uuden podcast-jakson pariin. Meillä on meillä on tota niin aika aika synkkä marraskuu, mutta mutta tota niin hieno tunnelma täällä podcast jakson parissa mukana mulla on. Tuttu turvallinen juontopari jussi valtanen. Tervetuloa jussi. Puhuja 1 Kiitoksia jaakko. Ja tosiaan niin niin kun et esitellyt itseäsi niin jaakko vesala on sitten minun tuttu ja turvallinen juontoparini niin. Puhuja 2 Mä ajattelin, että mä varmaan äänestän kuitenkin oon iso yleisö tunnistaa niin että ei sitä varmaan tarvitse, mutta ihan hyvä. Hyvä jos laitoit sen laitoit munkin nimeä ilmoille. Puhuja 1 Saadaan se tohon ja. Ja hei kyllä täällä tosiaan niin kun marraskuun vaihdetta elellään kun jaksoa nauhoitellaan ja. Kelloja on siirrelty ja kaikkea niin kun tämmöistä on on tässä ollut mukana, mutta hieno olla taas uuden jakson parissa ja. Jakso on nyt semmoinen taas aihealue mitä meillä on toivottu. Puhuja 2 Kyllä meillä on tota varmaan ihan alusta lähtien niin kaikkein eniten tullut tullut kysymyksiä ja pyyntöjä siitä, että voitaisiinko me jollain tavalla raapaista aihetta. Näistä tota niin vaihtoehtoisista käyttövoimista ja tänään me päästään päästään tota niin niitten pariin, koska meillä on vieraaksi saapunut tänne. Tuomas virén, joka otetaan linjoille linjoille mukaan juurikin nyt tervetuloa tomas. Puhuja 3 Kiitoksia jaakko ja Jussi ja heti kärkeen niin kiitos kiitos. Kutsusta on ilo ja kunnia päästä tämmöiseen hienoon podcast-sarjan vieraaksi. Puhuja 2 Loistavaa. Mukavaa mukava saada sinut mukaan ja hei. Ihan ensimmäisenä, kun olet meidän jakso kuunnellut, niin tiesitkin varmaan mikä on tulossa. Me kysytään aina ekaksi, että mikä tuomas on sun mielestä logistiikassa ihaninta. Puhuja 3 Kyllä tällä hetkellä musta ihaninta on se, että saadaan olla tässä hetkessä mukana logistiikan ja kuljetusalan parissa, että kuinka paljon tässä tapahtuu. Ihan just nyt että mietitään että. Rudolf diesel keksi dieselmoottorin tästä on yli 120 vuotta aikaa. Ja perinteisellä dieselillä on menty tosi pitkään, mutta nyt ihan sanotaan että viimeisen 5 tai viimeisen 10 viimeisen 5 vuoden aikana että kuinka paljon on tapahtunut asioita ja tapahtuu niin tää on ihan huikea. Tää muutosvauhti ja musta se on tosi makea olla tässä hetkessä just nyt mukana. Puhuja 2 Kyllä se se on hyvä hyvä vastaus ja varmasti niinku sanoit niin veikkaanpa että tässä ollaan semmoisen myllerryksen keskellä monen asian suhteen, että että tota niin. Ollaan aika alkutekijöissä vielä. Puhuja 3 Ihan varmasti. Puhuja 2 Mutta tota hei meidän kuuntelijoita varmastikin kiinnostaa. Että kuka on nimen takana eli eli Haluatko esitellä tuomas vähän vähän itseäsi? Mikä on mikä on tuomas miehien? Puhuja 3 No joo, tottakai ja oma tausta. Kuljetusalaan. Lähtee varmasti ihan tuolta äidinmaidosta, että meillä on perheessä ollut kuljetustoimintaa vuodesta 1925 eli eli 100 vuotta. Tänä vuonna ja mahtava. Videoiden kuljetus toimeen on aloittanut niinku isän baarit artur wirén. Hän oli vesitehtailija, joka aikanaan sitten vuonna 25 hankki ensimmäisen kuorma-auton, jotta saatiin limonadia ja sudavettä sitten jaettua lähialueille, niin sitten tosiaan. Hänen poikansa eli mun isoisä jatkoi kuljetustoimintaa ja sen jälkeen isä. Ja se. Ja sitten jossain vaiheessa mä olin itsekin siinä, niin kun opiskeluin ennen opiskeluja ja opiskeluaikaakin aika tiiviisti tiiviisti mukana ja sitten oli oma valinta tehtävä silloin, että jatkaako kuljetusyrittäjänä vai lähteekö opiskelemaan ja siinä kohtaa sitten tein. Tein päätöksen, että lähdetään opiskelemaan ja tekee jotain muuta ja tota sitten mä oon tosi iloinen ja ylpeä että sitten mun nuorin veli matti meillä on vähän reilu 10 vuotta ikäeroa niin matti sitten otti otti tuota perheyrityksestä vetovastuun ja on sitä sitä sitten pyörittänyt ja kasvattanut menestyksekkäästi, että oikeastaan sieltä niin kun perhetaustan. Kautta ajautunut sitten itse. Kuljetusalan ja kuorma-autokaupan ja tämmöisen tämmöisen toiminnan pariin, että ihan ihan ensimmäinen kosketus on on kuorma-autoa niin semmoinen mitä itse en muista ollenkaan. Siitä on 45 vuotta aikaa. Mä olin 3 vuotias ja olin sitten jäänyt pihalla 104 ykkösen scan touhuamaan itsekseni ja nähnyt että. Tosta napista kun painan niin täähän lähtee käyntiin ja sain sitten auton auton käyntiin ja se oli ollut aika nopea. Nopea lähtö sitten oli isä tullut katsomaan, että mitäs täällä tapahtuu, että pikkuisen pitäisi vielä kasvaa että ylettyy pedaaleille, mutta siitä siitä se lähti kolmevuotiaana. Puhuja 2 No niin, saat vähän aikaisin ollut siellä ratissa sitten ja. Puhuja 1 Niin tää on varmaan ihan ensimmäisiä kyllä mitä että että harvalla on tuota kyllä enää nokittaa. Puhuja 3 No ei toi oli totta blogi niin kun varmasti tämmöisiä on voinut sattua jossain jossain muuallakin, mutta tuota näin on tosiaan päässyt. Päässyt käymään ja sitten joo hypätään tuosta sitten muutama 10 vuotta vuotta eteenpäin niin sitten kuorma-autokaupan pariin päädyin vuonna 2002, että se oli sitten ensimmäinen oikea oikea työpaikka opiskelujen opiskelujen jälkeen ja silloin ive com merkin parissa. Aloitin silloin tosiaan kuorma-auton myyjänä vuonna 2002, että oon siitäkin nyt jo. Parikymmentä vuotta. Siitä mennyt ja tosiaan. Kyseisen merkin parissa on toiminut muutamaan otteeseen yhteensä vähän toista 10 vuotta. Ja tota tota välillä olin rengasalalla siinäkin hyvin tiiviisti kuljetusyrittäjien ja kuljetusalan parissa parissa toimineet toimin silloin olin tuota brigstonilla, vastasin raskaiden renkaiden myynti ja palveluverkostosta ja sen kehittämisestä ja markkinoinnista ja tosi tosi tiivistä yhteistyötä on ollut. Niinku tosi monen eri hyvin eri alalla toimivan kuljetusliikkeen liikkeen kanssa. Puhuja 2 Alright siellä siinä on. Paljon kokemusta. Puhuja 3 Joo sitten kumikaupasta muutaman mutkan kautta. Palasin sitten kuorma-autokaupan. Kaupan paljon olin volvo finlandilla. Vastasin siellä vaihtoautoja renttiliiketoiminnasta olin muutaman vuoden siinä ja sitten sitten näin. Ilmoituksen, että ivego etsi silloin suomen operaatiosta vastaavaa johtajaa ja sanoin silloin kotona rouvalle, että nyt jo sen tota paikkaa saa niin tavattomasti harmittaa ja sitä sitä hommaa kesti. Sitten kesti sitten tota kuutisen vuotta eli olin ivecolla vastasin suomen operaatiosta kokonaisuudessaan ja nyt tosiaan sitten adam poliksella eli maan kuorma-auto liiketoiminnan parissa sitten myyntijohtajana täällä espoossa. Puhuja 2 All right, hyvä, kyllähän siinä tota niin. Rahkeita rahkeita riittää kuljetusalalta. Sitten on on tota niin 3 vuotiaasta eteenpäin eteenpäin oltu oltu siellä tota niin ytimessä niin. Puhuja 1 Se oli. Puhuja 3 Oli ainakin semmoinen, että se on ehkä toi tommoinen. Perheyritystausta kuljetusyritystausta, mikä on hyvin tyypillinen tarina suomessa. Niin kyllä mä sanon, että se oli aikanaan semmoinen, että se jeesasi mua tosi paljon kun aloitti nuorena nuorena miehenä sitten kuorma-auton myynnissä, että tavallaan tunsi. Tunsi sen alan ja asiakkaat ja tavallaan sen toimintaympäristön, että osasi sijoittaa itsensä aika hyvin myös siihen siihen asiakkaan rooliin, niin kyllä siitä on ollut tässä matkalla ihan hirveä etu ei sitä voi kiistää. Puhuja 1 Joo. Puhuja 2 Oliko sulla jussi sieltä jo joku? Puhuja 1 Se piti piti just nimenomaan niinku sanoa tästä, että että on ollut kyllä monipuolinen tausta, että että ihan varmasti on ollut ollut hyötyä. Kyllä niin tosi mielenkiintoinen ja mä muistelisinkin, että kun me viestiteltiin tästä alussa, että että että saataisiko sinut vieraaksi, niin sanoitkin että sitten tää niinku näihin käyttövoimiin niin oot sitten vähän niin kun ihastunut. Tässä sitten matkan varrella. Puhuja 3 No joo kyllä kyllä näin voi voitaisi. Voitaisi sanoa ja musta tää on tosi tärkeä. Tärkeä aihe ja hyvä, että tästä keskustellaan ja ja nimenomaan tästä tästä pitää keskustella, koska tässä ei ole yksi ainoaa oikeaa ratkaisua millä niin kuin kuljetusalan. Tulevaisuus pelastetaan, että kaikki kaikkia käyttövoimia tarvitaan ja varmaan tänään niihin sitten tässä jaksossa koitetaan paneutua mahdollisimman laaja-alaisesti. Puhuja 2 Kyllä kyllä joo yritetään. Yritetään niitä käydä ja ja käydä niistä niitä perus perusjuttuja ja ajatuksia läpi niin että kuulijoillekin ja jää jotain tuota niin jotain korvan taakse sitten. Mutta mikä tuomas siellä? Oli sellainen tuota erityinen juttu mikä niinku näistä vaihtoehdoista käyttövoimista sai sut kiinnostumaan. Onko siellä joku semmoinen käänteentekevä hetki tai asia ollut mikä mikä tota niin mikä on vienyt sua? Puhuja 3 Varmasti se se että että tää koko keskustelu tavallaan tulokulma tämmöisiin keskusteluunhan on. On muuttunut, että jos me leikittäisiin, että meidän tässä aikakoneella tästä. 10 15 vuotta sitten taaksepäin, niin se ei ollut kovin mielenkiintoinen se keskustelu tai sanotaan että se ei. Se ei ollut niin ratkaisevassa roolissa se, että mitä että kuinka paljon auto kulutti, että paljonko mä ne ditroissa dieseliä tai minkälaiset oli ne oli ne polttoainekulut. Okei, iso menoerä, että varmasti sikäli tärkeä ollut aina, mutta ehkä on silloin puhuttu enemmän hevosvoimista ja tehosta ja kuinka paljon. Pysyy vauhtia päällä missäkin metessä ja muuta ja ja sitten niinku nyt viime vuosina. On ruvettu enemmän heräämään siihen ei pelkästään kuljetus kuljetusten tilaajien toimesta, vaan myös liikennöitsijöiden toimesta. Että hei, että ihan oikeasti näillä asioilla on iso merkitys, että että totta kai se vaikuttaa myöskin lompakkoon ja ja sitten tähän, että ihan samalla lailla kuljetusala on näissä päästöjen vähennystalkoissa on mukana ja on oltavakin mukana kun kun kun henkilöautoliike. Puhuja 2 Hyvä, hyvä hei mä luulen että kuulijoita kiinnostaa nyt että että hypätään hypätään sinne niitä niitä asioita kohti mitä varmaan moni moni odottaa, että me käydäänkin läpi. Eli eli näitä käyttövoimia vai voimia sitten sähkö ja kaasua vetyä niin niin jos me jos me vähän jutellaan niistä noista sähkökuorma-autoista vaikka ja niiden kehityksestä, niin missä siellä? Missä niinku mennään tällä hetkellä niiden kanssa ja mitä mitä sieltä mahdollisesti on tulossa sitten tulevina vuosina? Millainen kokemus sulla? Puhuja 3 On no kaikilla merkeillä. On sanotaan, että jos puhutaan nyt niinku raskaasta autoosta eli yli 16 tonnisesta niin kaikilla merkeillä on sähkön saralla jotain jo olemassa on on valmiita tuotteita ja kyllä me nähdään niitä täällä täällä liikenteessäkin ja sitten taas niin kun. Mietitään silleen, että. Isossa kuvassa kumminkin semmoinen niinku keski-euroopan iso markkina toimii veturina rikota. Nyt rekka veturina vaan tuota ylipäätänsä että iso isot markkinat vähän ohjaa ohjaa sitä kehitystä mitä minkälaisia ratkaisuja kultakin merkiltä tulee. Ja tavallaan että jos me mietitään keskisen euroopan raskasta kalustoa, niin se on pääosin se on rekka veturimarkkina 4 kertaa kakkosta veturi ja voi olla kolme-akselinen vetoauto. Sitten sanotaan, että pitkät alustat on 2 akselisia kolmeakselisia. Tavallaan ne ratkaisut mitä tulee ensimmäisenä on semmoisia jotka on. Sanotaan, että euroopan markkinan niinku isossa kuvassa semmoisia kamppeita mitä mitä siellä käytetään ja niitä niitä tulee sitten sitten myöskin tänne suomeen. Ja toki meidän kuljetusskene on vähän erilainen kuin semmoinen yleiseurooppalainen malli, että me ollaan vähän siinä siinä sen armoilla ja jossain mielessä myöskin. Ehkä ehkä hyvä niin, että se kehitys kehitys menee sitä kautta. Puhuja 2 Tota näistä sähkökuorma. Raskaasta kalustosta sähköisestä niinku puhutaan niin. Sehän taitaa tällä hetkellä olla kuitenkin aika paljon painottunut nimenomaan tämmöiseen jakelu jakeluautoihin täällä suomessa. Puhuja 3 No joo jos jos mietitään että mistä missä me eniten nähdään niinku raskaita sähkökäyttöisiä autoja niin kaupunkibussit ne on sähköistynyt tosi vahvasti jo muutama muutama vuosi sitten. Ja kyllä toi niin kun. Kumipyöräliikenne rahtipuoli tulee siinä perässä, että nyt jo ajetaan tiettyjä runkolinjoja ajetaan, ajetaan sähköllä ja tota jatkossa tullaan ajamaan ajaa varmasti varmasti enemmänkin. Puhuja 2 Tuleeko se kehittyä sellaiseksi se se akkubisnes siellä että se se niin kun. Että se ne toimintamatkat on semmoisia tuollaiselle raskaalle kalustollekkin että ne pystyy vetää tätä suomen pitkään pitkään tuota niin. Maata niin edestakaisin suhteellisen fiksusti. Puhuja 3 Kyllä mä uskon, että jossain vaiheessa tulee vielä vielä. Ei olla ihan siinä, että että pystyttäisiin pystyttäisiin niin kun vaikka Helsinki oulu väliä ajamaan. Järkevillä kuormilla, mutta sanotaan, että Helsinki, Tampere, Helsinki, Turku tämmöisiä välejä välejä ajetaan jo niin kun runkolinjaa. Ja tietysti miksei sitten kun kaupunkien lähijakelu niin se on täysin tehtävissä sähköllä myös myös jo nyt. Puhuja 1 Eli ja eikö tällä hetkellä niin kun semmoinen pakettiauto jakeluhan on on sehän on sähköistynyt paljon nopeammin niin. Puhuja 3 Kun puoli on on sähköistynyt sähköistynyt nopeammin. Joo ja ja siellä tietysti kanssa niin kun tuotteita on tosi hyvin tarjolla. Että tässä meillä on Suomessa ollut vielä pikkuisen rajoittavana tekijänä on ollut meidän kansallinen lainsäädäntö. Muissa pohjoismaissa on käytössä jo tämmöinen. Täytyy olla tarkkana et mä sanon nää termit termit oikein, mutta tota jos on vaihtoehtoinen vaihtoehtoinen käyttövoima eli eli sähkö tai vaikka kaasu, niin muissa pohjoismaissa sallitaan jo nyt että tota se auto voi olla 4 piste 2 tonninen eli se on teknisesti. Teknisesti tota kuorma-auto mut sikäli kun se on vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkeva. Niin sitä saa ajaa p kortilla ja kaikilla valmistajilla tai monella valmistajilla on line-upissa olemassa 4 piste 2 tonninen sähköauto ja ja kaasuauto. Ja nyt me tarvitaan vielä suomessa meidän ajokorttilakiin. Muutos mikä on kuulemani mukaan ensi vuoden alkupuoliskolla kenties jo tulos tänne läpi, eli silloin kun on tietyn aikaa ollut ajokortti taskussa. Ja sitten sillä b kortilla saataisiin ajaa 4 piste 2 t. Kuorma-autoa niin sitten siitä tulee aika paljon käytettävyyttä lisää lisää näihin kamppeisiin että saadaan niinku järkevä kantavuus ja sitten saadaan myöskin takkupakettiin saadaan kasvatettua, jolloin sitä toimintasanetta saadaan näihin autoihin lisätä. Joo. Puhuja 2 OK toi toi on nimittäin tää niin just tää sähkö sähkökuorma-autojen niin kun tilanne niin se se on sellainen mitä itsellä ainakin huomaan että että eniten niin kun kysellään että miten se, miten se kehittyy ja kuinka paljon sillä millaisia välimatkoja sillä pystytään ajamaan fiksusti ja kuin paljon kuin paljon sitä pystyy pystyy todellisuudessa sitten hyödyntää hyödyntää esimerkiksi runkoliikenteessä, niin se on ihan mielenkiintoista nähdä mitä mitä niin kun tulevina vuosina sillä si. Saralla sitten tapahtuu. Puhuja 3 Kyllä. Puhuja 1 Ja ylipäätään niinku sitten tuohon vielä lisäksi sitten kiinnostaa, että miten se hankintahinta vertautuu ja kaikki tämmöiset asiat tulee siinä sitten myöskin keskusteluihin. Puhuja 3 Niin hinta on. Hinta on toki yksi yksi tekijä ja sitten tietysti toinen on se käytettävyys, että miten se kullekin kullekin sopii ja on niin kun että ostetaanko se auto. Tehdäänkö se niinku hankintana vai vai tehdäänkö se kenties leasinginä että että siinä on. Hyvin erilaisia malleja olemassa ja tämmöisiäkin malleja on on väläytelty. Tavallaan että maksettaisi kuukausihintaa autosta, mikä sisältäisi myöskin sen sen käytetyn energian. Niin se on ihan mielenkiintoinen malli sekin, että aikaisemmin on puhuttu lähinnä osamaksuja leasing, mutta sitten jos se onkin niin kuin leasing kautta kautta vuokraus missä on on käytetty energiaa mukana, niin silloin tulee taas yksi yksi mielenkiintoinen kulma tähän lisää. Puhuja 2 Joo no jos mä hyppään tässä kohtaa tuosta sähköpuolelta pois ja ja tota niin. Puhun. Vetyautoista vuodelta vuodelta 21 oli youtubessa semmoinen video missä missä sanottiin että tuota. Vetyautot tekevät kovasti tuloaan lähivuosina, niin missäs niiden kanssa mennään tuommoista tällä hetkellä? Puhuja 3 Mä taidan tietää sen tota youtube klipin mihin sä mihin sä sä viittaat? Kiva juttu, että olet sen nähnyt, että itse itsekin mä olin vähän positiivisempi. Vedyn tulemisen suhteen sanotaan, että muutama vuosi sitten ja mä silloin odotettiin ja oletettiin että vetyautoja olisi. Olisi kenties nyt jo käytössä. Siinä on ehkä vähän. Ei ole otettu takapakkia eikä vety ole missään nimessä unohdettu, mutta sanotaan, että siihen on tullut uusia kulmia. Vähän lisää, että jos jos mietitään että puhuttiin vety vetykuorma-autoista 4 5 vuotta sitten, niin silloin se se oli. Se keskustelu oli tasan niinku polttokenno auto. Eli sen sen sijaan että nyt sähköautoissa se tarvittava sähkö otetaan akuista, niin polttokennossa sitten se polttokenno olisi tuottanut sen sähkön ja varannut sitten semmoiseen puskurikkupakettiin ja muuta. Nyt on ihan niinku relevantti kehityssuunta on myöskin se, että puhutaan ihan tota ottomoottorista eli mäntämoottori joka käyttäisi. Käyttäisi kenties vetyä polttoaineena eli on niinku 2 kehityssuuntaa vieläkin. Siinä olemassa on polttokenno ja ja sitten tota ottomoottori ja vety vetypolttoaineena valmista ratkaisua. Käsittääkseni ei ole vielä kellään, että että se olisi niinku. Ostettavissa oleva tuote linja-autoja. Niissähän on tullut nytten muutama kappale suomeenkin vetykäyttösiapusseja, jota jota täällä liikenteessä jo ajetaan ja pilotoidaan ja mielenkiintoista seurata sitä, että minkälaiset ne kokemukset sitten näiden näiden autojen autojen kanssa on. Mutta mä mä uskon siihen, että vety tulee, mutta missä muodossa? Mennäänkö niin kun? Polttokenoratkaisuna ottomoottoriratkaisuna, niin se se jää vielä nähtäväksi, että. Sitten sitten taas tämmöisiäkin. Ratkaisuja on on olemassa. Monta puhutaan tämmöisestä moottorista eli eli käyttääkin niinku vetyä ja biokaasua. Tosi jänniä jänniä juttuja nähdään muutaman vuoden päästä, mutta tota ei ihan vielä. Puhuja 2 Uskallatko sä tässä kohtaa? Nyt kun eletään vuotta 25 niin heittää jonkun jonkun arvion että tota niin milloin milloin vetykalusto voi olla arkea suomessakin? Puhuja 3 No kyllä mä uskon, että tällä vuosikymmenellä. Varmasti meillä jonkun verran niitä autoja täällä on. Jos ei muuta niin painakin ainakin pilottina, mutta tota on pettynyt jos ei ole. Puhuja 2 Miten muuten ihan mielenkiinnosta näissä? Onko sulla? Millainen ajatus, että miten mihin koriin niinku tällä hetkellä laitetaan eniten munia? Jos ajatellaan niinku että onko se sähkö sähköverky kaasu missä se niinku vai kehitellään että niitä kaikkia vähän niinku. Samalla tavalla keskenään. Puhuja 3 Kaikkia varmasti kaikkia varmasti kehitellään, että että tietysti niinku kaasu biokaasu on semmoinen että kaikilla valmistajilla sitä ei ole laina-upissa, mutta ne he he joilla on niin biokaasu moottoreiden kehitys, kehitys jatkuu ja siinäkin on niinku 2 2 koulukuntaa melkein sitä riippuen että on on puhtaasti kaasulla kulkevia tai kaasua käyttövoimana käyttäviä autoja eli se on se on. Tulppasytteinen ottom joka käyttää. Käyttää sitten tota metaania. Eli biometaania polttoaineena ja sitten toinen toinen tota suunta on se että se on dieselmoottori jossa on myöskin niinku diesel ja siellä on x blue ja ja sitten se kaasu näitä on olemassa. Mutta sähkö varmasti on se, jota jota ihan niinku kaikki valmistajat tässä kohtaa. Tässä kohtaa kehittää. Joo. Puhuja 2 Alright. Puhuja 3 Ja ja se se on hyvä koska tota mä itse tykkään ajatella tän asian asian silleen että tasan niinku kaikkia. Käyttövoimia tarvitaan, että ei, ei ole olemassa niin kun yksi sellaista, yksi sellaista käyttövoimaa, joka ratkaisisi kaikki meidän jos ei nyt ongelmat, niin ainakin tämmöiset niin kun päästövähennystarpeet, että meillä on meillä on iso maa. Meillä on pitkä maa. Ja tota tota meidän logistiikka on hyvin pitkälti kumipyöräkuljetusten varassa. Puhuja 2 Kyllä. Se on just näin. Joo, kyllä täällä varmasti varmasti niinku kaikki tulee tarpeen mitä mitä kehitystä vaan noihin saadaan saadaan aikaiseksi ja se oli ihan mielenkiintoinen tuossa. Traficomin sivuilta sivuilta kun katsoi taisi olla ihan niinku tässä. Lähiaikoina päivitettykin niin siinä oli. Mainittiin vaan, että manner-suomessa on liikennekäytössä kuorma-autoja suunnilleen 97 000 kappaletta ja niistä dieselillä käy 96 pinnaa bensiinillä 3 ja vaan 1% niistä kuorma-autoista käyttää. Tällä hetkellä vaihtoehtoisia käyttövoimia. Puhuja 3 Kaiken niin tää on tavallaan niinku sarkaa on. Se siirtymis siirtymisessä dieselistä dieselistä kenties johonkin johonkin muualle. Puhuja 2 Kyllä kyllä. Mitä tota kun näiden eri eri käyttövoimia pohditaan niiden niinku kannattavuutta, niin onko niissä niinku mikä niistä että mikä näistä on sähkö vety kaasu? Voiko niitä vertailla jotenkin? Miten kuljetusyritykset esimerkiksi voi voi arvioida näitä eri eri käyttövoimia ja mikä niistä on niinku paras paras ratkaisu sitten mahdollisesti heille. Puhuja 3 No jos jos otetaan tässä kohtaa vielä vielä keskus keskustelusta niinku pois vety että me me ei tiedetä vielä oikeastaan, että mitä vety maksaa ja sitten että jotta se vety olisi ympäristön kannalta hyvä ratkaisu, niin silloin me tarvitaan nimenomaan vihreätä vetyä, joka on niin kun uusiutuvalla energialla energialla tuotettu ja sitä sitä energiaa tarvitaan niin kun tosi paljon että nyt saattaa jo. Insinöörit tarttua tähän, mutta tota. Suuruusluokka menee raffisti silleen että tarvitaan 10 megawattia sähköä jotta saadaan yksi megawatin. Edestä sitten vetyä tuotettua niin eli se se vaatii sen joo vihreä vety vaatii tai me ei vede vedyntuotanto ylipäänsä vaatii niinku tosi paljon sähköä ja ja se se sähkö pitää olla olla silloin niinku uusiutuvaa jotta se jotta se juttu pysyy järkevänä. Sitten jos verrataan dieseliä. Ja biokaasua keskenään, niin sillä on relevantti mittari on se, että meidän pitää verrata biodieselin biodieseliä ja biokaasua. Eli silloin meillä on uusiutuvat tuotteet siinä kyseessä eli eli eli perinteiseen fossiiliseen dieseliin. Niin siihen on niinku väärä veikata biokaasua taas taas siihen. Puhuja 2 No mua kiinnostaa kanssa se tiettyjä. Varmaan veikkaan että monia muitakin asia nouseekin esiin aina johtuen tästä meidän ihanan laajasta laajasta tota niin laajoista etäisyyksistä niin on tää jakelu infra onko onko niin kun onko näille kaikille niinku käyttövoimille ne? Millä tasolla se jakeluinfra on niinku lataustankkausverkosto täällä täällä suomessa ja miten se vaikuttaa sitten? Sitten näihin valintoihin. Puhuja 3 Lupaat latausverkostohan kun se kasvaa koko ajan ja siinä on myöskin niinku tietyt tietyt velvoitteet. Eli miten se niinku päätie. Päätieverkoston varrella, minkä minkälainen lataus infra? Meillä meillä tulee olla ja se se se kasvaa ja kehittyy koko ajan. Biokaasu myöskin verkosto on kasvanut ja kasvaa edelleen, että meillä on käsittääkseni. Yli 20. Niistä teetetyn kaasun jakeluasemaa. Tällä hetkellä suomessa jo olemassa ja siinäkin on niinku 2 2 toimijaa toimijaa tällä hetkellä sekä sekä tota gasumetta ST ykkönen jotka sitä sitä kehittää ja että että kyllä niin kun kaasulla semmoinen järkevä operointi onnistuu jo koko maassa että tietysti jos jos se oma ajo on hyvin alueellista ja sillä alueella ei ei jakeluasemaa ole niin eihän siinä silloin niinku mitään järkeä ole. Että ei niinku väkisin ei kannata mennä mennä johonkin, että jos jos jos kaasua ei sieltä alueelta saa missä liikutaan niin sitä ei silloin vielä saa että kenties kenties esille sinne tulee. Puhuja 2 Joo, mutta mä mä itsekin olen vähän ymmärtänyt, että ilmeisen niin kun. Ilmeisen kuitenkin ne vikkelä vauhtia toi. Lataus tai latausverkosto kasvaa kasvaa suomessa. Puhuja 1 Miten se menee sitten tuolla kun mainitsit sitä että että kun näitä kehitystöitä nyt harvemmin tehdään pelkästään niinku suomea ajatellen, niin mimmoinen se tilanne on tuolla esimerkiksi keski-euroopassa. Mistä sitten just niinku sanoitkin siellä alussa että että sieltä sieltä se sitten tulee vähän johdannaisesti suomeen niin. Puhuja 3 Tarkoitatko niinku latausverkostoa? Esimerkiksi juu juu just niinku siihen liittyen. No siellä on myöskin niinku julkista julkista latausta on tulossa ja se se niinku julkinen lataus infra, se verkosto kasvaa ja siellä on myöskin siihen on niinku vaatimuksia olemassa, että näin pitää näin pitää olla ja taas sitten keski-euroopassa se kuljetusyrityksen keskikoko on aika hurja, että siellä näitä latauspisteitä asemia on hyvin paljon keskitetty sitten myöskin terminaalien. Terminaalien yhteyteen, että ihan tarkkaan sitä puolta en en tunne, mutta tota samantyyppiset vaatimukset siellä siihen verkoston kasvattamiseen on kun meillä täällä pohjolassa. Puhuja 2 Jes nyt kun varmaan on. Mahdollisesti kuulijoissakin tuota niin. Ihmisiä kun ajattelee ja yrityksiä kun ajattelee että OK, ihan mielenkiintoisia juttuja oon pohtinut aikaisemminkin. Ehkä vaihtoehtoisia ne käyttövoimiin siirtymissä, niin onko onko tällaisille yrityksille niin? Tarjotaanko tähän siirtymään jotain tukia tai tai kannustimia tai muita? Puhuja 3 Kannustimia on olemassa. Nyt täytyy häpeäkseni sanoa, että en en ulkomuistista muista mitä se, mitä se tällä hetkellä menee, mutta tuki on olemassa. Sekä sähköautoille. Ja onko tällä hetkellä myös biokaasuautolla ne nyt en sano tuohon varmaksi mitään tai olisi pitänyt selvittää mun etupeltoa, mutta tota. Puhuja 2 Siellä on kuitenkin on kuitenkin kuitenkin on tukia tukia saatavilla ja selvittämällä asia asia selvinnee. Puhuja 3 Kyllä siellä niinku porkkana porkkana siihen siihen puoleen löytyy. Puhuja 2 Alright hei tuota niinku tuossa puhuttiin niin nää. Vaihtoehtoiset käyttövoimat niin tietty iso iso niin kun tekijä niissä on niiden päästöjen päästöjen vähentäminen ja kulujen kulujenkin sitten vähentäminen. Mut se. Nostit hyvin esiin tossa aikaisemmin, että että olisi kiva jutella myös siitä, että mikä se, mikä se kaikkein helpoin ja halvin tapa on niitä päästöjä. Pienentää no. Puhuja 3 Kyllähän se helpoin ja halvin tapa mistä lompakko kiittää ja ympäristö kiittää. On on se ajonopeus, että tää mun mielestä ollut ollut vähän semmoinen arka aihe monesti tässä tota alan piireissä keskustellessa, että että meillä lain sallima maksiminopeus kuorma-autolle on 80 km tunnissa. Että nopeuden rajoitin rajoittaa sen nopeuden siihen, että auto ei kulje kovempaa kuin 88 tai 90 km tunnissa, mutta se ei tee sitten kuitenkaan sallittua. Että ihan ihan sama kaava. Pätee pätee henkilöautoihin ja ja raskaaseen raskaaseen kalustoon sen sen polttoainekulun kanssa, että kyllä se niinku ajonopeus on siihen suurin vaikuttava tekijä että karkeasti että jos jos otetaan iso. Ajoneuvoyhdistelmä, vaikka puoliperäyhdistelmä ja kuvitteellisesti mietitään, että se olisi ajamalla. Sanotaan, että tiputetaan ajonopeus 88 vaikka edes 82 niin se on luokkaa 10%, ehkä jopa enemmän. Mikä se vaikutus on polttoainekulutukseen? Sitten mietitään että paljonko se 10% tuossa kohtaa on. No että jos puolikas yhdistelmä vei semmoista niinku noin 3 kymppiä. Ja siitä saa alaa 10 pinnaa pois niin se olisi 3 l. Niin se on aika paljon kyllä. Puhuja 2 Kyllä joo ja sitten kun sen sen laskee laskee tosiaan siitä, että mitä sillä nyt päivässä sitten ajaisi vaikka 500 kilsaa kilsaa niin se on mitä 15 l päivä ja. Puhuja 3 Siis tosi litraa päivä, että jos on sitten taloutta sulla on vaikka 10 autoa niin sitten voidaan laittaa nolla perään siinä. Puhuja 1 Just meinasin nostaa sen että sitten että tää oli vaan yksi auton että sitten kun niitä autoja on useampi ja niin tää vielä kertaantui. Puhuja 3 Jos tää tää on vähän ollut semmoinen semmoinen kes. Aihe mikä on sanotaan että tai on aiheuttanut keskustelua, että monesti kun tästä asiasta on niinku puhuttu jossain. Jossain ympäristössä niin joku asiakas saattaa niinku sanoa että joo joo, mutta kun meillä on niin kiire aikataulu siinä reitillä, että meidän on pakko ajaa niin kuin jos ei nyt rajoitinta vasten, niin keskinopeus pitää olla 8 5 ja mun mielestä siinä toimitaan silloin silloin väärin, että kyllä kuljetusten tila. Toimii silloin väärin, että jos tosiaan oikeasti on niin että reitin aikataulutus on semmoinen että se. Vaatii sen, että ajetaan ylinopeutta. Niin siinä ollaan niinku arvoperusteisesti. Silloin toimitaan mun mielestä väärin. Puhuja 2 Joo ja se oli mielenkiintoinen kun tästäkin aiheesta. Katsoin sellaisen hyvän ja ytimekkään youtube-videon, joka minulle kerrottiin että kannattaa katsoa niin tota. Siinä vaan mainittiin siitä, että se ilmanvastus muodostaa jopa 40% siitä roska-ajoneuvon kulutuksesta maantieajasta. Niin se se on mun mielestä aika hurjaa. Se oli mulle niinku hurjan kova prosenttiluku. Että mitä sillä niinku pystyy sitten pudottaa sillä nopeudella, niin sitten sen vaikutusten. Puhuja 1 Niin se se justiin tää että että se oli hurja tietää että se ilmanvastus muodostaa sen 40% ja sitten sitä että kun ei tarvitse laskea kun vaikka 810 8 siihen 82 niin se pienenee yli 10% niin on nää niinku jotenkin tälleen kun ne toi tohon niin on tosi hurjia eroja. Puhuja 3 On ne isoja isoja lukuja ja semmoisia asioita. Mitä varmasti kannattaa miettiä itse kunkin. Puhuja 2 Ja eikö tää tuomas ollut nyt niin, että tavallaan tali-riippumaton siitä käyttövoimasta? Puhuja 3 Ihan ihan samalla samalla lailla ilmanvastus ei tiedä tiedä sitä että mitä mitä tankissa tai akussa on. Puhuja 1 Just näin, että sitten kun joku keksii joku niin niin noista käyttövoima voimahommista että miten pystyy siihen vaikuttamaan niin. Se on sitten ollaan kovalla tiellä. Puhuja 3 Sitten ollaan kovalla tiellä. Joo. Puhuja 2 Jes hei no miten tuota niin? Mimmoinen fiilis ja kokemus sulla on miten ne asiakkaat? Kenellä on näitä sähkö tai kaasuajoneuvonnan neuvoja käytössä niin. Millaista palautetta sieltä olen kuulunut. Miten ne on ne on niin kun millaisella fiiliksillä ovat. Ajelleet. Puhuja 3 Kyllä he on pääosin ovat siihen tyytyväisiä toki siinä kohtaa kun se päätös siitä uuden auton hankinnasta tehdään ja millä käyttövoimalla se kulkee, niin kyllä sitä sitä päätöstä on pureksittu silloin. Sintoi silloin pitkään ja ja hyvä niin, että toki niinku se pitää tietää ja ymmärtää ja muistaa että on on vielä tietyt rajoittavat tekijät esimerkiksi sähkössä nimenomaan sen sen tota sen toimintamatkan matkan suhteen. Mut jos se siihen omaan tarpeeseen osuu, niin kyllä nää on ollut tyytyväisiä tyytyväisiä liikennöitsijöitä kenen kanssa tätä keskustelua on on käyty, että toki mä ymmärrän sen, että se on iso muutos. Siirtyä sitten dieselistä sähköön tai kaasuun, että että se se on hieman poikkeaa, mutta tuota. Hyvin vähän kumminkin. Aika moni on siirtynyt henkilöautopuolella jo, että monesta taloudesta löytyy. Löytyy sitten jo se sähköauto ja samanlaisen pienen asennemuutoksen sekin sekin vaatii kun sitten tuo tuo raskaamman kaluston käyttövoiman hankinta, mutta mutta se se niinku musta on syytä pitää mielessä se, että tota meillä kumminkin sitten näit tän kaluston käyttöikä on verrattain pitkä eli se se auton niin kun kuorma-auto mikä tänään hankitaan. Niin kyllä se helposti on. On käytössä vielä niinku 5 vuoden päästä. Pidempäänkin täällä, että että se, että se hetki jolloin niinku näitä. Polttaa tätä tai tai tämmöistä pohdintaa pitää tehdä niin kyllä se on ihan just nyt pitää miettiä se, että millä millä käyttövoimalla ajetaan nyt ja sitten muutaman vuoden päästä. Puhuja 2 Että joo onko siellä jotain sellaisia? Selkeitä huolia tai tai. Miten mä sanoisin semmoisia semmoisia isoja muita asioita mitä mitä nää pohtii sitten ketkä? Ketkä miettii että no ottaisko sitä sähkön tai kaasun? Tai vai vai diesel vai mitä sitä ottaisi niin onko siellä jotain sellaisia yleisiä yleisiä huolia mitä heiltä nousee niistä niistä sähköajoneuvoista vaikka esiin? Puhuja 3 No varmaan varmaan siinä on se se keskustelu on ollut siitä, että mikä on esimerkiksi sen auton jäännösarvo sitten sitten jos tänä päivänä ostetaan nyt uusi uusi sähköllä toimiva toimiva auto, on se sitten henkilöauto tai tai kuorma-auto, että tiedetään se että. Tekniikka kehittyy koko ajan. Akustot kehittyy ja niin pitääkin olla ja tota siinä kohtaa mun mielestä ihan hyvä. Hyvä vaihtoehto on se että mietitään sitä leasing-ratkaisua silleen, että maksetaan siitä autosta tiettyä kuukausierää ja se jäännösarvovastuu siitä autosta on silloin siinä myyjäliikkeellä, niin silloin siitä päästään päästään hyvin eroon ja tiedetään itse silloin aika tarkkaan ne kuukausikohtaiset kustannukset mitä se mitä se auton käyttö sitten maksaa. Puhuja 2 Juuri näin. No mä mä tiedän mua mua mua itseäni kiinnostaa tämmöinen niin sanottu perinteinen plussat ja miinukset vertailu näillä käyttövoimilla. Saataisiinko me? Saataisiinko me semmoinen tuomas aikaiseksi niin mitä on plus plussaa ja ja miinusta jos ajatellaan nyt jätetäänkö me se vety vähän tästä pois pois vielä. Puhuja 3 Kesken jätetään vety vielä tästä pois. Se on vähän vähän vielä vielä kaukainen. Niin kuin isommassa kuvassa. Puhuja 2 Sähköä ja kaasua esimerkiksi. Puhuja 3 No jos jos mietitään. Vaikka kaasua aluksi niin tietysti, että nyt nyt tällä hetkellä kaikki kaasu mitä mitä myydään niin se on. Se on biokaasua se on. Se on puhdasta kotimaista, uusiutuvaa. Jonka tuottamiseen niin kun jokainen meistä meistä tavallaan osallistuu. Kaasulle selkeä etu vielä sitten, että jos on tämmöinen ratkaisu siinä autossa, että siinä ei add luuta ole ollenkaan niin silloin on puhutaan että jäätymisongelmat on on on sen suhteen niin kun voidaan voidaan unohtaa. Ei ei tarvitse miettiä sitä, että blue liuos jäätyy tai pumppu hajoaa, että jos jos sitä ei ole, se on ehdoton ehdoton plussa siinä. No miinuksena tietysti sitten vielä se, että se jakeluverkosto. Eihän se ole samanlainen kuin dieselin jakeluverkosto ja varsinkin sitten jos pelataan siihen, että jos sitä biokaasua verrataan dieseliin niin relevantti. Vertailukohta on silloin biodiesel että tota, mutta taas sitten sitten vastaavasti toiminta matkat varsinkin nesteytetyllä kaasulla ajettaessa niin hyvinkin helposti päästään jopa niinku 1000 km. Jopa ylikin, että yli yli 1000 km toimintasäteeseen yksi tankkauksella niin sillä operoi jo niin kuin aika laajasti. Joo se semmoisella semmoisella reitsillä. Puhuja 2 Sehän onkin aika kova reitsi en mä ollut ajatellutkaan, että sillä se on. Se on niinku sitä luokkaa. Puhuja 1 Joo minäkin lu luulin että se on se että että ei se pärjäisi niinku tavallaan tuolle dieselille, mutta sehän on. Ymmärtääkseni, eikö se ole sitten aika lähellä? Puhuja 3 Kyllä. No se on tästä. Riippuu siitä. Tankissa on koosta mutta hyvin, hyvin lähellä sitä. Sitä se on irti ajoneuvon tankkausaika on about sama, kun kun se dieselin odottaminen sinne. Sinne tankkiin ja tietysti sitten jos mennään tuohon sähköpuoleen niin on ajotehtäviä niinku hyvinkin missä se sähköllä operoiminen onnistuu ja ja se se verkosto. Me ei olla nähty siitä vielä niinku pintaraapaisu että että miten nopeasti nopeasti tämmöisten niin kun suurteholatausasemien verkosto kasvaa, että se se tulee koko ajan ja sähkö on varmasti. Semmoinen, jota jota me tullaan näkee eri eri muodossa. Ei pelkästään tota tota lähijakelussa tai tai linja-autopuolella, vaan kyllä se tohon runkolinja puolellekin tulee pikkuhiljaa. Puhuja 1 Miten sitten sähkön sähkön miinuspuoli ja. Puhuja 3 No varmasti miinuspuolina. Tällä hetkellä on on vielä se se latausaika mutta taas toki täytyy sitten muistaa sekin, että tota kuljettajillakin on. Se ajoaika ja tarvitaan ne lakisääteiset lepotauot. Että että siinä sitten sitten taas semmoisen. Reittisuunnittelun merkitys ja semmoinen ajoaikojen optimointi siihen, että milloin se lataustarve sille autolle tulee, niin nämä asiat kun saadaan hyvin synkattua niin kyllä sitäkin saadaan siinä siinä taklattua taklattua pois. Mutta että toki toki se vielä vielä varmasti mietityttää sen suhteen, että joo. Puhuja 2 No tota niin mä olen mä olen nyt. Oletetaan että mä olen. Mä olen tuota kuljetusyrittäjä mä tulen. Hommaamaan itselleni joko kaasu tai sähkö sähkö tota niin. Autoa niin. Hankintahinta onko niissä? Onko niissä eroa suuresti näillä näiden käyttövoimien välillä ja ja sitten myös niinku käytöltään että että kumpi on edullisempi ja onko niissä niinku jos ajatellaan kaasua ja ja sähköä niin onko jompikumpi selkeästi ympäristöystävällisempi? Puhuja 3 No tietysti se sähkössä riippuu paljon se, että miten se sähkö on tuotettu, että jos jos puhutaan että on uusiutuvaan sähköä, niin kyllä se ympäristöystävällinen on. Mutta halutaanko sitten ottaa se, että miten miten laajasti sitä asiaa lähestytään, että lähdetään? Lähdetäänkö sitten miettimään ihan sitä? Tavallaan akkujen valmistusta ja sitä puolta. Vai puhutaanko pelkästään vaan siitä niin kun siitä käytöstä ja käytettävyydestä niin tota? Puhuja 2 Niin toi on hyvä kysymys kanssa niin aina mietittäväksi. Puhuja 3 Että totta, mutta että sitten jos puhutaan puhutaan kaasusta niin kyllähän sanotaan että biokaasulla ajettaessa niin ne lähipäästöt ne on hyvin lähellä nolla. Eli eli puhutaan että hiukkaspäästöt on silloin. Silloin hyvin. Hyvin pienet siinä autossa, että ja toki ne on. Nehän on nolla nolla myöskin sähköautossa tai sähköautossa. Ne on on tasan nolla, että siellä se hiukkaspäästöä siitä ei, ei tietenkään tule. Puhuja 2 Joo no mitä ne, mitä ne niinku näiden autojen. Hinnat hankintahinnat niin kun vertaantuu keskenään. Puhuja 3 No. Karkeasti jos jos jos mietitään näin, että jos jos diesel-käyttöinen auto maksaisi vaikka. Vaikka yksikköä 100 niin se kaasuauton hinta vähän merkistä riippuen, niin se se voisi olla luokkaa niin kuin vaikka 120. Eli sanotaan, että siellä olisi semmoinen noin noin 20 pinnaa. Arvokkaampi se ostohinta kun kun kun dieseli ja ja sitten jos mennään sähköön niin mä tiedän että kaikki kaikilta merkeiltä ei välttämättä saa edes sitä hankintahintaa sille autolle vaan vaan puhutaan pelkästään pelkästään leasingistä, mutta se on voidaan käyttää työlukuna varmaan semmoinen että 2 pilkku jotain kertainen vielä verrattuna siihen siihen siihen dieseliin. Puhuja 2 Alright, hyvä se antoi varmaan monelle semmoisen hyvän ymmärryksen siitä, koska sitä sitä aika aika useasti pohditaan. Puhuja 1 Joo kyllä. Ja eikö tässä ollut sitten niin tuossa ennen kuin alettiin nauhoittaa niin niin sanoit vielä siitä, että sittenhän tässä tietysti vielä mikä tuo tähän niin on se varustelu mitä sille autolle tehdään, niin tää on nyt ehkä ehkä aavistuksen sitä mieltä, että sitä aika paljon tehdään tässä niinku suomenmaalla. Puhuja 3 Niin tietysti vähän niinku polttoainekulu tai se käyttövoimakulu on niinku iso. Menoerä jokaiselle kuljetusliikkeelle ja tavallaan että se sehän pitäisi hyvin, jotta se investointi olisi mahdollisimman tuottava ja sen yrityksen kilpailukyky pysyisi pysyisi hyvänä, niin kyllähän se. Kuljetuskalusto pitäisi olla. Optimoitu siihen siihen ajo tehtävään, että meillä on vähän. Suomessa tykätään perinteisesti niin kun isoista moottoreista ja korkeista hevosuomalukemista, että että tota kehdataan mennä selkä suorana sitten siihen siihen kahvilan pihalle. Mutta tota että että autonvalmistajat kuitenkin että moottorit on kehittynyt tosi paljon myöskin viimeisten vuosien vuosien aikana että että ei puhtaasti niin kun. Se hevosvoimaluku ei ei, ei kerro pelkästään sitä auton suorituskyvystä enää, että että jos puhutaan pelkästään hevosluomista niin siinä täytyy olla muita muita mittareita myöskin, että mikä on se vääntö ja minkälaisella. Tota tota kierräsalueella se saavutetaan ja sitten että mikä sen auton se faktinen polttoainekulu oikeasti on, niin kyllähän se täytyy olla. Olla tota aihe, joka joka jokaista kuljetusyrittäjää varmasti kiinnostaa. Puhuja 1 No ihan ihan varmasti ja sittenhän tässä tietysti tulee se, että että varmaan mitä moni miettii, niin se että millä sitten saavutetaan ne niinku ne yrittäjät että millä ne saa sitten ne parhaat työntekijät niin kai tällä varmaan on sitten ehkä siihenkin jollain osin vaikutusta. Puhuja 3 On varmasti vaikutusta, mutta tietysti tässä niinku pitkään autokaupan parissa. Itsekin toimineena, että jos mietitään että on on niinku joku tietty ajo tehtävä. Niin siihen saattaa joku kuljetusyrittäjä hankkia siihen sen auton millä se tehtävä satavarmasti suoritetaan, että jos nyt ihan leikkihintoja, että hän hän laittaa siihen autoon vaikka 150 000 ja se ajaa sitä tiettyä tehtävää, niin sitten voi olla joku kaveri joka ajaa sitä tismalleen. Samaa tiettyä tehtävää, mutta hänen auto. Onkin sitten varusteltu eri lailla tai on on otettu jotain toisia mieltymyksiä ja se ja se hinta voi ollakin niin kuin hyvin paljon korkeampi, että että valitaan kenties kenties vähän isompi moottori ja mietitään, että OK että nyt meillä. Meillä meillä tuota antsa ajaa sitä autoa, että se ei suostu ajamaan jos ei ole. Jos ei ole tuota vähintään 550 heppaa että se ei millään nelisata tilaa aja että se lähtee sitten pois on se on tota. Voi voi näin näin saattaa joskus joskus käydä, mutta semmoinen. Vanha nyrkkisääntö, että oikea työkalu oikeaan kohteeseen, niin silloin päästään myöskin niinku siihen että se että se se valinta pitää olla kustannustehokas. Jos jos mietitään sitten että joo on on niinku polttoaine on yksi tekijä. Mutta sitten sitten myöskin että ainahan se raha jotain maksaa että maksetaanko se kassasta vai vai vai hankitaanko siihen rahoitus että jos joku hankkii auton maksaa siitä 150 000 ajaa samaa tehtävää ja joku toinen. Ajaa vaikka 30 050 1000 kalliimmalla autolla sitä tehtävää, jonka polttoainekulutus on. On jonkun verran enemmän ja ja rahoitettava summa on on sitten kymmeniä tuhansia enemmän, niin se on myöskin sen siihen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Puhuja 2 Totta. Hyvä pointti. No tuossa pikkasen sivuttiin, sivuttiin sitä ehkä jossain määrin tuossa alkupuolellakin, mutta miten sä tuomas itse näet, että kun me tästä 20 20 luvusta hypätään 20 30. Luvulle niin miltä miltä raskas liikenne silloin näyttää? Puhuja 3 Kyllä se hyvin pitkälti samanlaiselta näyttää, että tota diesel tulee pysymään. Disney-selin rooli tulee olemaan merkittävä myöskin jatkossa, että se se ei, että jos nyt puhutaan niinku tämmöisestä aikajänteestä että puhutaan. Tästä vaikka seuraava 10 15 vuotta niin mun on hyvin vaikea nähdä että diesel poistuisi kokonaan, että tietyissä ajotehtävissä. Puoltaa varmasti paikkansa ja tietysti sitten sekin, että jos mietitään ympäristön kannalta, niin onko se fossiilinen diesel vai vai biodiesel, mutta tota vaihtoehtoiset käyttövoimat tulee lisääntymään. Me tullaan koko ajan näkemään ja nähdään jo nyt enenevässä määrin sähkökäyttöisiä raskaita autoja liikenteessä. Ja mä uskon myöskin että kaasu tulee. Raskaalla puolella pysymään pysymään mukana vielä vielä pitkään, että tietysti saa. Keskustelu on aina vähän. Vähän semmoinen semmoinen haastava. Että isossa kuvassa kun käydään keskustelua eri käyttövoimista niin se on. Se on niinku hyvin semmoinen henkilöautovetoinen herkästi se keskustelu ja tietysti henkilöauto puolella kaasuautot on on jäänyt jäänyt jo pois, että kukaan ei taida tällä hetkellä enää. Kaasunkäyttöstä henkilöautoa valmistaa, että on sitten tuota puhdasta akkusähköä on on vielä vielä hybridi ja kyllähän se vety on henkilöauto puolellakin tulossa näitä ratkaisuja on siellä siellä olemassa jo useammallakin merkillä, mutta tuota kumpi tulee ensin muna vai kana, että ensin tarvitaan tietysti sitä sitä sitä tankkausverkostoa sinnekin puolelle ja ennen kuin se tankkausverkosto. Tulee, niin tarvitaan autoja niin tota. Uskon, että vety tulee, mutta siihen siihen vielä muutama vuosi. Vuosi tosiaan menee. Puhuja 2 Mikäköhän se semmoinen niinku. Miten miten sitä ajattelisi semmoinen taikaisku on tai mikä sellainen asia olisi? Millä tavalla se? Ne prosenttiluvutkin mitä tuossa käytiin niin kääntyisikin päälaelleen. Onko onko sellaista niinku tuleeko se koskaan olemaan niin että me meillä on jonain vuonna näillä vetykaasuähköautojen tota niin osuus onkin 90%. Puhuja 3 Kyllä mä sen mahdollisena näen, että tietysti täytyy niin kun että että. Et missään nimessä tästä tästä keskustelusta ei pidä sulkea pois dieseliä. Et mietitään et miten paljon niinku moottorite teknologia on mennyt eteenpäin et kuinka paljon vähemmän autot kuluttaa jo nyt mitä ne teki vaikka 5 vuotta saati 10 vuotta sitten. Kuinka paljon pienemmät ne päästöt on nyt? Nyt meillä on fossiilisen dieselin rinnalle, meillä on vaihtoehtona biodiesel. Keskustelussa käydään jo niinku synteettisistä polttoaineista eli puhutaan synteettisestä dieselistä ja synteettisestä pengasta. Tämmöisetkin tämmöiset. Ne asiat tulee että että tavallaan että se että jos. Mietitään näin, että on on puhuttu joidenkin maiden osalta niinku henkilöautoissa vaikka että että tulisi polttomoottorikielto niin mun mielestä silloin ollaan väärillä uomilla, että eihän sitä tekniikkaa pidä kieltää, että tavallaan että kyllähän ne rajoitukset ja kiellot jos semmoiselle linjalle lähdetään, niin pitää tulla sitten nimenomaan sieltä päästöjen kautta. Mikä on siinä se relevantti mittari. Puhuja 2 Eli kaikki kaikki nämä nämä käyttövoimat, niin yksi yksi tulevat toimimaan jatkossakin ja kehittyvät kehittyvät ja sitä kautta saadaan varmasti ne ajat ajaa toisiaan eteenpäin ja ja saadaan niitä päästöjä olemassa sitäkin kautta. Puhuja 3 Joo ja sitten sitten mikä mikä kullekin yrittäjälle kuljetusyritykselle? Mikä se heidän tehtävässä se? Paras ratkaisu on että että että mä näen niinku tosi tärkeänä sen että ollaan avoimin mielin. Ja mietitään niitä niitä ratkaisuja, että tosiaan niinku äsken viitattiin siihen, että se auto mikä tänään hankitaan niin on liikenteessä vielä vielä monta vuotta. Että tavallaan että pitää osata ja uskaltaa katsoa riittävästi myös. Puhuja 1 Eteenpäin siitä kyllä ja mä tykkäsin niinku tuosta että että nytten vaikka puhutaan niinku näistä vaihtoehtoisista käyttövoimista, niin mun mielestä hyvä kuitenkin ton dieselin osalta siis se, että että kyllähän sekin tulee kehittymään, niin se oli mun mielestä hyvä. Hyvä tarkennus tähän tähän keskusteluun. Puhuja 3 Kehittyy joo ja joka joka valmistaja tuo niin kun aina tulee niin kun dieselmoottorista tulee aina parempi, sitten siitä tulee aina aina puhtaampi ne päästöt pienenee ja sitä polttoainekulutusta saadaan niissäkin niissäkin alaspäin ja se on mun mielestä niinku hieno juttu. Että, että taas sitten niinku meillä on nyt useampi käyttövoima joita varmasti kehitetään samaan aikaan. Ja ja ja tosiaan se, että kaikkia kaikkia käyttövoimia tarvitaan, että jokaiselle on on paikkansa. Puhuja 1 Ja onko vielä jotain semmoisia tulossa sitten mitä me ei ehkä tällä hetkellä vielä tiedetä? Mitä luulet siihen? Puhuja 3 No sanotaan, että aika salassa joku jotain kehittää, jos jos vielä vielä jotain semmoista olisi. Olisi tulossa että jos nyt puhutaan dieselistä ja. Sitten sitten puhutaan sähköstä ja. Kaasusta ja ja vedystä niin kyllä ne kyllä ne varmaan tässä kohtaa siinä on, mutta että tosiaan niinku tuossa äsken taisin mainitakin jo, että vety vetypuolella vielä niinku sielläkin on 2 kehityssuuntaa on on tosiaan se polttokenno ja sitten sitten on lottomoottoriratkaisu. Puhuja 2 Jes tota mä olen jussi tässä tuomasta tuomasta tuota niin näistä asioista vähän vähän haastanut ja saanutkin. Pirun hyviä vastauksia onko? Sulla tullut mieleen jotain sellaista. Sellaista mitä mä en ole osannut kysellä. Mitä sä haluaisit tuomakselle heittää? Puhuja 1 Ei ole on siis mun mielestä tosi hyvin käyty näitä lävitse se mitä me tuossa ennen kuin nauhoitusta aloitettiin niin oli esimerkiksi just silleen että tuomas mainitsit että mitä ehkä semmoinen vielä tähän suomeen semmoinen erikoisen tai mikä on ehkä vähän poikkeuksellinen on esimerkiksi toi HCT kalusto, niin mä mietin että olisitko sä halunnut vielä siitä siitä mainita, että että miten se niinku tässä? Kehityksessä on mukana. Puhuja 3 Joo toi on ihan ihan hyvä pointti että niinku taidettiin jo sivulta aihetta siitä kun puhuttiin vaikka sähköstä sähkönkäyttöisestä kuorma-autoista. Eli tavallaan se euroopan iso markkina. Niin kun vetää sitä kehitystä ja ensimmäisenä tulee yleensä semmoiset tuotteet mitkä mitkä niin kun euroopan markkinoille sopii eli eli eli puhutaan 4 kertaa kakkosesta rekkaveturista sitten sitten meillä on 4 kertaa kakkonen pitkä alusta ja 6 kertaa kakkonen pitkä alusta. Niin niin, niillähän katetaan niinku euroopan tarpeessa valtaosa mä uskaltaisin väittää, että varmaan 90%. Niinku raskaasta kalustosta ja sitten siitä tarpeesta niinku peittyy tuolla, mutta tota sitten meillä on kuitenkin meillä on niinku kansallinen säännöstö olemassa mittojen ja massojen suhteen ja tota että että kaikkia näitä sähköisiä ratkaisuja niin ei niitä varmasti ensimmäisenä. Tule suomeen siis siis sen suhteen, että on tarvitaan tietty. Tietty ratkaisu vaikka siihen HCTHCT vetoon tai muuta niin se se ottaa vielä vielä aikansa. Että meidän kotimaiset niin kun. Kappalemäärät niissä autoissa on kumminkin verrattain verrattain pieniä, että kyllä mä itsekin muistan että on ollut ollut tuota päämiehen suuntaan jonkun tietyn tota tota alusta ratkaisun perään kovasti, että nyt me tarvittaisi tämmöinen ja tämmöinen auto niinku ehdottomasti että voitaisiinko miettiä että saataisiinko tällaista valmistettua? No sitten tulee kysymys, että no montako te niitä tarvitsette, niin sitten kun on vastannut että no 3 nyt aluksi niin tota. Se on loppunut se keskustelu hyvin, hyvin nopeasti sitten siihen ja tota. Puhuja 2 Mitä onko tuo sulle itsellä jotain jotain sellaisia. Juttuja mitä mitä mä en ole osannut tässä niinku tuoda esiin ja sinulta kysellä mitä sä haluaisit et et vielä kuulijat kuulijat saisi tietää. Puhuja 3 Tää on ollut musta hyvää hyvää keskustelua ja tää on niinku hyvä että tämmöisestä aiheesta niin tuota keskustelua käydään ja pyritään käymään sitten keskustelua nimenomaan kiihkottomasti, että ei mennä siihen nastarenkaat vai kitkarenkaat tyyppiseen tyyppiseen väittelyyn, että tässä tuota monenlaisia ratkaisuja on. Mutta että se on tärkeää, että näitä asioita oikeasti asioita oikeasti mietitään. Ja tota tota jos jos ja kun aihepiiri kiinnostaa niin kehotan kaikkia menemään sen oman auton myyjän pakeille merkistä riippumatta ja käymään käymään. Yksi sitä keskustelua ja miettii että minkälainen minkälainen ratkaisu sitten niin kun pois löytyä sähköisenä tai tai vaikka kaasukäyttöisenä. Ja tietysti iso iso vastuu tässä tässä. Myöskin on sitten kuljetusten tilaajilla eli mitä niin kun isot puolet sieltä mitä isot kuljetusten tilaa että mihin suuntaan he haluaa sitä? Sitä sitä tota heidän omaa logistiikkaa ohjata. Sitten mielelläänhän sitä niinku otetaan ja monella monessa talossa niin kun on, mä käytän tämmöistä termiä kun se on mannekiiniauto on hankittu niin tai että sitten jos se on iso iso keskusliike jonka jonka ringissä pyörii vaikka 500 autoa niin jos siellä sitten on vaikka 5 autoa mitkä menee sähköllä niin se on se on vasta niin kun hyvin pieni osa. Että tietysti että että tässä on niinku kaikkien tulee olla tässä rintamassa rintamassa mukana niin niin autonvalmistajien kuljetusyrittäjien kun sitten kuljetusten tilaajien myöskin. Puhuja 2 Jes se oli oikein että. Puhuja 3 Että kumminkin niinku jos puhutaan hiilineutraalista kuljettamisesta, niin se monessa kohtaa on. On jo täysin mahdollista, mutta se se vaatii vähän kompromisseja. Se vaatii pikkuisen pikkuisen sopeutumista. Mutta se se onnistuu ja mä tiedän niinku useammankin talon semmoisen jotka. Käyttää ihan puhtaasti omana tavallaan niinku se on heidän kilpailuvaltti. Että he erottuu markkinasta sillä, että kuljetamme hiilineutraalisti ja tää on semmoinen asia, mikä enenevässä määrin alkaa myöskin kuluttajaa kiinnostaa, että tota miten se tuote? Minkä mikä sinne ostoskoriin päätyy niin miten se on sinne kaupan hyllylle hyllylle sitten päätynyt, että tota onneksi niinku meitä meitä nuorempi sukupolvi on vielä paljon enemmän valveutunut. Näiden asioiden parissa, kun kun me jotka tätä tässä tota. Oman työn ohessa sitten opetellaan. Puhuja 2 Just näin. Just näin kyllä sieltä tulee tulee tietoista porukkaa kyllä tulevaisuudessa entistä enemmän ja toi oli hyvä hyvä tota niin. Hyvä nosto nosto tohon sulta tohon loppuun. Mä luulen, että mä mä olen ainakin niinku taas valaistunut mukavasti tän keskustelun aikana aikana näistä jutuista jutuista ja oppinut oppinut uutta ja toivottavasti toivottavasti siellä on kuulijoilla myös samanlainen fiilis fiilis, että on jäänyt jotain käteen ja jotain uutta oppinut ja ja. Näin poispäin. Puhuja 1 Kyllä ja ja just ihan ihan sama että että on kyllä tosi paljon tullut ja mä mietin silloin ennen tätä jaksoa että tuleekohan tässä joku suosikkivaihtoehtoinen käyttövoima, mutta vitsi kyllä kaikesta löytyi ne plussat ja miinukset, että ei tässä pääse nyt itsekään. Kai täytyy seurailla kaikkea, että tosi mielenkiintoinen. Puhuja 3 Kyllä kaikkea kaikkea kannattaa. Kannattaa seurata ja niinku tosiaan mainittiin niin jokaisen ne on paikkansa. Että ei se sähkö ei vielä sovellu joka paikkaan eikä se kaasusovellu joka paikkaan, mutta näistä olemassa olevista ratkaisuista kun löytyy semmoinen hyvä kombo. Ja tosiaan mietitään että mikä. Mikä on se käyttövoima mikä siihen omaan ajotehtävään kullakin natsaan niin se on jo hyvä alku, että sitä sitä mietitään ja sitä keskustelua käydään. Että tietysti avarakatseisuutta se vaatii niinku puhuttiin, että diesel on ollut kuorma-auton käyttövoima niin kuin yli 120 vuotta, niin ei se nyt yksi yössä tapahdu, että siitä siitä vaihdetaan sitten johonkin toiseen. Mutta tota pikkuhiljaa muutos on väistämätön ja se se tulee haluttiin tai ei ja mun mielestä on hyvä ennemminkin, että asiaa halutaan ja ollaan etunenässä niin kuin sitä sitä miettimässä ja viemässä sitä. Oman kuljetusliikkeen toimintaa kohti ympäristöystävällisempää suuntaa niin kuin ennemmin etunenässä ja omasta tahdosta kun kuin että senkut näin että tää on nyt pakko tehdä. Puhuja 1 Kyllä se on juuri näin. Mitäs hei semmoisen mä voisin vielä esittää tähän kanssa loppuun, että me ollaan kysytty meidän vierailta niin että että tulisiko sulla tuomas jotain vieras tai aihealue ehdotuksia mitä mitä me voitaisiin tulevaisuudessa tässä podcastissa käydä läpi? Puhuja 3 Kyllähän sanotaan, että vanhana rengasmiehenä myöskin, niin kyllähän minusta renkaista olisi hyvä käydä myöskin sellaista kiihkotonta, kiihkotonta keskustelua, että tota. Minkälaisia? Tuulia sielläkin tulee, että että tavallaan ihan ihan samanlailla niin kuin tämmöiset. Ympäristövaikutuspaineet on on myöskin rengasalalla. Niin se sieltä varmasti löytyy. Löytyy tota hyviä tekijöitä että heti tuli mieleen vaikka ruokasen ville Lapin kumin toimitusjohtaja ville on laajentanut kumikauppaa lapista kattamaan koko suomen niin tota mun mielestä ville kannattaisi ottaa jossain kohtaa langoille niin tota ja lupaan että on semmoinen kaveri jolta ei tarvitse juttua lypsää sitä tulee. Puhuja 2 Totta. Puhuja 1 Että se voidaan sitten julkaista vaikka useammassa osassa sitten tarpeen tullen. Puhuja 3 Kyllä kyllä joo. Puhuja 1 Mutta hyvä kiitoksia se oli. Oli hyvä hyvä vinkki tähän toi rengasasiani ylipäätään joo. Puhuja 2 Kyllä se on kirjattu ylös nyt jes. Kyllä tuota niin tässä kohtaa niin. Minä kiitän tosi paljon tästä tästä jaksosta tuomas sua, kiva kun kiva kun pääsit kertomaan näistä asioista opittiin, opittiin paljon ja oli mielenkiintoisia. Mielenkiintoisia juttuja nousi esiin niinku niinku sanoit niin. Varmasti varmasti niinku kaikki käyttövoimat on tarpeellisia. Niin ja niistä niistä kannattaa itse sitten asiaa tutkia, tutkia enemmän ja varmaan uskallat myöntää luvan tai sitten editoida se tästä pois. Jos jos sanot että ei saakeli jaakko, mutta että voi olla sinuun päin tai minun tai jussiin päin yhteyksissä. Jos näistä herää jotain kysymyksiä, niin me ainakin jussin kanssa osataan ohjata eteenpäin ja sulla voi olla näihin oikeastikin jotain jotain sanottavaa, että jos jolla. Jolla semmoinen fiilis tulee että haluaa. Puhuja 3 Lisätietoa muuta tää tää on semmoinen aihepiiri, josta josta keskustelen niinku hyvin hyvin mielelläni ja tää on musta niinku kiva, että tätä keskustelua keskustelua käydään ja tässä ei. Ei tarvii niin kun olla. Tää on täysin merkkiriippumatonta, että tätä voidaan käydä niinku vaikka minkälainen lippalakki päässä. Niin asia pysyy kuitenkin kuitenkin samana, että tärkeintä että tää asia on huulilla ja sitä mietitään että minkälaisella kalustolla sitten tänään ja lähivuosina ajetaan. Jes. Puhuja 2 Tämä hyvä. Kiitos oikein paljon. Oikein paljon tosiaan tuomas, kiitos jussi kiitos, olitte linjoilla mukana ja kiitos. Kuuntelijoille ja kuten ennenkin, niin palautetta saa laittaa tulemaan ja ja tota niin me palataan sitten taas seuraavan jakson merkeissä. Puhuja 1 Näin tehdään. Kiitoksia, kiitoksia jaakko vielä ja kiitoksia kuuntelijoille ja palataan taas morjesta palataan. Puhuja 3 Moi moi moi.

Podcast Summary

Key Points:

  1. Podcast-jakso käsittelee logistiikka-alaa ja vaihtoehtoisia käyttövoimia, kuten sähköä, kaasua ja vetyä.
  2. Vieras Tuomas Virén jakaa laajan kokemuksensa kuljetusalalta, perheyritystaustan ja näkemyksiä alan muutoksista.
  3. Keskustelussa käsitellään eri käyttövoimien kehitystä, käytettävyyttä ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa.

Summary:

Podcast-jaksossa keskustellaan logistiikka-alan ajankohtaisista aiheista, erityisesti vaihtoehtoisista käyttövoimista kuten sähköstä, kaasusta ja vedystä. Vieraina ovat juontajat sekä asiantuntija Tuomas Virén, jolla on laaja kokemus kuljetusalalta perheyritystaustan myötä. Hän kertoo alan muutoksista, korostaen nopeaa kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana.

Keskustelussa käydään läpi eri käyttövoimien nykytilaa ja tulevaisuutta. Sähkökuorma-autot ovat jo käytössä erityisesti kaupunkibusseissa ja jakeluajossa, ja niiden käyttöalue laajenee vähitellen. Vetyautojen kehitys on edelleen käynnissä, ja niiden yleistymisen odotetaan tapahtuvan tällä vuosikymmenellä. Kaasu- ja biokaasumoottorit ovat myös vaihtoehtoja, ja kaikkia käyttövoimia tarvitaan erilaisiin tarpeisiin Suomen laajan maantieteen ja logistiikkarakenteen vuoksi.

Podcastissa korostetaan, että yksittäistä ratkaisua ei ole, vaan monipuolinen lähestymistapa on tarpeen alan haasteisiin. Keskustelu antaa kuulijoille kattavan kuvan logistiikan nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista.

FAQs

Tällä hetkellä kehitetään sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisiä kuorma-autoja. Jokaisella valmistajalla on jo tarjolla sähköisiä malleja, ja myös biokaasu- sekä vetyratkaisuja kehitetään aktiivisesti.

Sähkökuorma-autot ovat yleisimpiä kaupunkibussiliikenteessä ja kaupunkien jakeluliikenteessä. Raskaita sähkökuorma-autoja käytetään myös joillakin runkolinjoilla, kuten Helsinki–Tampere-välillä.

Vetykuorma-autot voivat tulla arkeen Suomessa tällä vuosikymmenellä, ainakin pilottiprojekteina. Kehitys keskittyy sekä polttokenno- että ottomoottoriratkaisuihin.

Tällä hetkellä B-kortilla ei saa ajaa 4,2 tonnin sähkökuorma-autoa Suomessa, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Lainsäädännön muutos odotetaan ensi vuoden alkupuolella, mikä helpottaisi näiden autojen käyttöönottoa.

Kaikkia käyttövoimia tarvitaan, koska yksittäinen ratkaisu ei riitä kattamaan kaikkia kuljetustarpeita. Suomessa on pitkät etäisyydet ja monenlaisia käyttökohteita, joten sähkö, kaasu ja vety täydentävät toisiaan.

Tuomas Virénillä on perheyritystausta kuljetusalalta vuodesta 1925. Hän on työskennellyt kuorma-autokaupassa, renkaiden myynnissä ja johtotehtävissä useilla alan yrityksillä, kuten Ivecolla ja Volvolla.

Chat with AI

Loading...

Pro features

Go deeper with this episode

Unlock creator-grade tools that turn any transcript into show notes and subtitle files.